Suomalainen maaseutu

Teollistuminen ja maaltamuutto mullistivat suomalaisten elämäntapaa. Vapaa-aikaa oli enemmän kuin koskaan, samoin vapautta valita ammattinsa. Yhteys luontoon ja omaan yhteisöön oli murroksessa. Dokumenttisarjassa Vapaa-aika vuodelta 1979 tutkittiin suomalaisen arjen muutosta kiinnostavalla tavalla. Jaksoissa tarkastellaan teemoja, jotka ovat ajankohtaisia yhä: mitä on hyvä elämä, mitä työn ja vapaa-ajan muuttuminen toisilleen vastakkaisiksi merkitsee ja miten perhe-elämä luonnistuu.

Erkki Ilon ohjaamassa ohjelmassa Täytyy lähteä (1971) käsiteltiin ruoveteläisten nuorten muuttoa maalta kaupunkiin. Pienen maalaiskunnan nuoret olivat tottuneet ajatukseen muualle lähtemisestä töiden ja koulun perässä. Ohjelma päätyy lopulta hieman yllättäen seuraamaan kaupunkilaisnuorukaisen ja tämän isän riitatilannetta – se on kuin varoitus siitä, mitä kaupunkilaisuus voi perhesuhteille pahimmillaan tehdä.

Hevosvetoisella 50-luvulla uusi traktori oli vielä iso ihmetyksen kohde. Fennadan vuonna 1958 kuvaama mainosfilmi traktorista on mainio ajankuva. Mainoksissakin oli aikaa vielä esitelmöidä.

Vuonna 1975 Mikkelin läänissä oli 273 kyläkauppaa. Vuonna 1993 jäljellä oli 153 sitkeintä yrittäjää. Kotimaan katsaus esitteli heistä kaksi, Enonkosken Ihamaniemen kylässä toimivat "kaksi kylähullua". Oliko katoavan ammatin harjoittajien elämässä vielä valoisia hetkiä jäljellä?

1980-luvulla Suomessa kertyi voi- ja munavuoria ja lihaakin enemmän kuin suomalaiset jaksoivat syödä. Onko maataloustuotteiden vienti Neuvostoliittoon ratkaisu ylituotannon ongelmiin? Aihetta pohdittiin Ken syö kesävoin? -ohjelmassa vuonna 1982. Tuolloin Neuvostoliiton-vienti oli vaihtokauppaa eli tavaran vaihtamista tavaraan.

Heinäkuun ankarat helteet piiskasivat maitotilallisia erityisesti Suomen etelä- ja keskiosissa vuonna 1966. Pitkän lämpöaallon vaikutuksesta maito oli piiminyt jo lehmissä ja lypsettäessä oli tuloksena silkkaa piimää. Uutistoimittaja Hannu Karpo kiirehti Nurmijärvelle raportoimaan aiheesta. Alueella oli havaittu myös kokkeloitunutta maitoa.

Eija-Kaija Niskanen otti isänsä kuoleman jälkeen tämän 100 hehtaarin maatilan isännöitäväkseen. Maatilan hoidon ohessa hän kävi emäntäkoulun ja vuoden 1982 henkilökuvassa Tyttöisäntä näemme vasta 19-vuotiaan Niskasen valmistuvan maatalouskoulusta kurssinsa priimuksena ja stipendiaattina.

Ahkerimmankin viljelijän peltoja uhkaavat monet haittakasvit ja tuholaiset. Lii-Filmin lyhytelokuvassa valistetaan näiden torjuntaan erilaisin ruiskutus- ja pölytysmenetelmin 1950-luvun Suomessa.

Työn, rahan ja lomailun suhdetta pohdiskellaan vuonna 1950 valmistuneessa Lii-Filmin lyhytelokuvassa. Filmissä annetaan romantisoitu kuva maaseudun elämästä, joka tarjoaa vastapainoa ja virikkeitä lomailuun robottimaisen työn väsyttämille kaupunkilaisille.

Lammas sanoo ”bää” ja maistuu hyvältä. Lammas on monipuolinen eläin. Lihan lisäksi suomalainen lammas tuottaa erinomaista villaa ja hyviä taljoja. Kaiken lisäksi lammas on myös ahkera ja väsymätön maisemanhoitaja.

Perustaisinko puutarhan -filmit vuodelta 1955 opastavat puuntaimien valintaan ja istuttamiseen jopa räjäytysten avulla. Kukkapenkkejä tai siistittyjä nurmikenttiä ei näissä ohjelmissa nähdä, vaan puutarhan perustaminen hehtaarien alueelle on raskasta työtä. Onnellisuutta on kuitenkin luvassa kiinalaisen sananlaskun sanoin.

Maaltapako autioitti Suomen syrjäseudut, mutta kaikki eivät alistuneet muutokseen. Dokumentti vuodelta 1980 kertoo Kinnusen perheen elämästä Hyrynsalmessa Kainuussa. Pihapiirissä pidetään yllä maaseudun vanhoja tapoja.

Eläkeläismies ja entinen metsuri Heimo Hakkarainen haluaa tehdä sovinnon luonnon kanssa. Siispä hän istuttaa ja kasvattaa yhtä monta puuta kuin on elämänsä aikana kaatanutkin. Mies ei halua luonnolle yhtään ylimääräistä kuormitusta – ei edes omaa ruumistaan.

Iloinen perhetapahtumakin nähtiin Mikkelin maatalousnäyttelyssä vuonna 1959, kun yksi emakoista pyöräytti kesken näyttelyn 15 porsasta.

Ruisleipä, suolakala ja piimä ovat olleet suomalaisten perusravintoa vuosisatojen ajan. Ruis tunnettiinkin jo kivikauden Suomessa. Fennada-Filmi Juniorin hieno värifilmi kertoi myös, millaista leipää muualla syötiin.

Hyvän rantasaunan rakentamiseen tarvitaan paljon puuta, talkootyötä sekä mukavaa yhdessäoloa. Näin syntyi rantasauna vuonna 1982.

Akateemikko A. I. Virtasen nimikirjaimista tunnettu tuorerehun säilöntämenetelmä paransi suomalaisten meijerien kilpailukykyä ja toi keksijälleen Nobelin palkinnon 1945.

Toimittaja Hannu Karpo tutustuu Hyvä Suomi -ohjelman jaksossa metsureihin, jotka tekevät raskasta ruumiillista työtä ankarissa oloissa.

Kun Suomussalmen Veihtivaaraan johti vain pitkospuinen polku, lähti emäntä Martta Pöllänen asialle. Kun muu ei auttanut, hän pyysi apua presidentti Urho Kekkoselta – ja tie tuli.

Tämän päivän tehoviljelyyn verrattuna oli elämä maaseudulla kokonaan toisenlaista vielä 1970-luvulla. Kun nyt rakennetaan jopa satojen lehmien navetoita, riitti 70-luvulla muutama lehmä antamaan perheelle elannon.