Hyppää pääsisältöön

Suomalaisen lähiön synty

Muuttoliike Suomen suurimpiin kaupunkeihin ja varsinkin Helsingin seudulle käynnisti valtavan, uusien asuntoalueiden rakentamisen aallon 1960- ja 1970-luvuilla.

Lähiöt syntyivät kaupunkien liepeille, metsiin ja peltoaukeille. Lähiötalojen mallin määritti pitkälle suomalainen betonielementtiteollisuus.

Lähiöitä arvosteltiin alusta asti ankarasti. Liikenneyhteydet lähiöihin olivat heikot ja palveluita oli vähän tarjolla. Lähiöiden koettiin myös aiheuttavan yksinäisyyttä. Kulkuyhteyksien ja palveluiden parantuessa lähiöiden arvostus on kasvanut. Pihlajamäki Helsingissä on ensimmäinen 1960-luvun lähiöistä, joka suojeltiin rakennuskaavalla. Suojelupäätös tehtiin vuonna 2006.

  • Kuvakollaasi sarjasta Vapaa-aika

    Miten vapaa-ajasta tuli työn vastakohta? – dokumenttisarja piirsi kuvan suomalaisten arjesta vuonna 1979

    23.01.20192Elävä arkisto
    Teollistuminen ja maaltamuutto mullistivat suomalaisten elämäntapaa. Vapaa-aikaa oli enemmän kuin koskaan, samoin vapautta valita ammattinsa. Yhteys luontoon ja omaan yhteisöön oli murroksessa. Dokumenttisarjassa Vapaa-aika vuodelta 1979 tutkittiin suomalaisen arjen muutosta kiinnostavalla tavalla. Jaksoissa tarkastellaan teemoja, jotka ovat ajankohtaisia yhä: mitä on hyvä elämä, mitä työn ja vapaa-ajan muuttuminen toisilleen vastakkaisiksi merkitsee ja miten perhe-elämä luonnistuu.
  • Kerrostaloja Koivukylässä Vantaalla (1980)

    Kaksi tarinaa Koivukylän lähiöstä

    28.10.20161Elävä arkisto
    "Lähiö on kansanvaelluksen keräyspaikka. Rakennusyhtiöiden tarpeiden mukaan asuntolokeroita tuolla poikittain, täällä pinoon ja ovi kiinni." Kell' onni on -sarjaan vuonna 1980 kuvatut dokumentit Koivukylän lähiöstä Vantaalla eivät anna sen asukkaiden elämästä kovin ruusuista kuvaa. Lähiöelämää kuvataan kahden perheen, vuokratalossa asuvien Lahtisten ja "paremmassa" aravatalossa asuvien Väisästen, kautta.
  • Koti Suomessa - kallis ja ahdas

    Tukalaa asumista väljässä Suomessa

    18.12.20153Elävä arkisto
    Miksi Suomessa asutaan niin ahtaasti ja kalliisti? Asiapitoinen dokumentti vuodelta 2002 selvittää syitä asumisen ongelmiin. Ohjelmasta käy ilmi, että suomalaisten tukalalla asumisella on pitkät juuret, jotka ulottuvat ainakin sodanjälkeiseen jälleenrakentamiseen.
  • Nainen talonsa rappusilla Amurissa.

    Amurin työläisidylli joutui väistymään urbanisaation tieltä

    21.10.20143Elävä arkisto
    1800-luvun lopulla Tampereella perustettiin Amurin työläiskaupunginosa, jossa asui muun muassa Finlaysonin työntekijöitä. Vaatimattomat asumukset tulivat tunnetuiksi yhteiskeittiöistään. 1960-luvun lopulta alkaen Amurin puutalot saivat väistyä uusien, varakkaammalle väelle tarkoitettujen kerrostalojen tieltä. Satavuotisesta työläisidyllistä jätettiin muistuttamaan vain yksi kortteli.
  • Meri-Rastilan päiväkirja antoi suunvuoron alueen asukkaille

    26.11.2013Elävä arkisto
    Vehreä ja merellinen Vuosaari on pinta-alaltaan Helsingin suurin kaupunginosa. Laaja niemimaa jakautuu yhdeksään eri asuinalueeseen. Leimaavin maine on monikulttuurisella Meri-Rastilan asuinalueella, jonka nimikkotie tunnetaan myös pilkkanimellä Mogadishu Avenue. Vuonna 1996 Ylen toimittajat halusivat antaa alueen asukkaiden itse kertoa miten asiat ovat.
  • HOK-Elanto söi Maunulan sydämen

    21.11.20137Elävä arkisto
    Ostari-blues on paitsi kertomus Maunulan ostoskeskuksesta ja sen yrittäjistä, myös osoitus siitä, kuinka vaikeaa pienyrittäjien on taistella suuria yrityksiä vastaan.
  • Me kaupunkilaiset opetti urbanisaation termit

    09.08.2013Elävä arkisto
    Me kaupunkilaiset -sarja kertasi kaupungistumisen vaiheita ja pohti ja rakennetun ympäristön vaikutuksia ihmisten elämään vuonna 1975. Esimerkkejä nähtiin Suomesta ja ulkomailta sekä historiasta että 70-lukulaisen nykyhetken kaupunkilaisuudesta.
  • Ei enää uutta Suvelaa?

    26.07.2013Elävä arkisto
    "Kuka on teidän mielestänne syypää siihen, että on syntynyt tällainen asuntoalue kuin Suvela?" Penätään vuonna 1976 lähetetyssä ohjelmassa.
  • Kaupunkilaiset halusivat lisää huvittelupaikkoja vuonna 1967

    28.11.2012Elävä arkisto
    Runollinen mustavalkodokumentti ”Ihminen ja kaupunki” kuvaa kaupungin ihmisiä läheltä. "Kasvot – ihmiset – muodostavat kaupungin todellisen maiseman", dokumentti kertoo. Mutta mitä ihmiset haluavat kaupungilta?
  • Malminniityn nuoria

    Täältä tullaan elämä - Malminiitty 1982

    27.03.20127Elävä arkisto
    Vantaalaiset lähiönuoret kertovat elämästään, ongelmistaan ja toiveistaan. Millaiseen tulevaisuuteen peruskoulua käyvät nuoret uskoivat astuvansa, kun aikuisuus jonain päivänä vihdoin koittaisi.
  • Mies, nainen ja lapsi pienessä huoneessa asumisen ahtaudesta kertovassa ohjelmassa (1970-luku)

    Asuntopula ajoi ihmiset ahtaalle

    05.03.20121Elävä arkisto
    Väestönkasvun ja muuttoliikkeen myötä Suomessa kipuiltiin 1970-luvulla asuntopulan kourissa. Reportaasissa perehdytään ahtaasti asuvien perheiden arkeen ja ongelmiin. Miten sujuu elämä viiden hengen perheessä alle 30 neliön talossa, jossa ei ole keskuslämmitystä eikä juoksevaa vettä?
  • Arkkitehti Margrit Kennedy

    Ekologinen rakentaminen on yhteisen sävelen löytämistä luonnon kanssa

    10.02.2012Elävä arkisto
    Ekologiseen rakentamiseen liittyy energiataloudellisuus, kestävyys ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, mutta ekologiaa voi olla sekin miten lähiössä eletään onnellisena ihmisenä.
  • Mies pyöräilee vanhan kallistuneen ladon ohi, taustalla kerrostaloja.

    Vuonna 1966 myös heinäladot kuuluivat urbaaniin maisemaan

    08.11.20101Elävä arkisto
    Suomalaista urbanisaatiota vuonna 1966: kerrostaloalueen kupeessa nostetaan heinää seipäille. Erno Paasilinnan ja Eeli Aallon Kaupunki-elokuvassa mietiskellään, mitä kaupunki on.
  • Kun Suomi muutti lähiöön

    19.10.20094Elävä arkisto
    Suomi alkoi 1960-luvulla lähiöityä. Arvostelijoiden mielestä lähiöasunnot olivat ”läpikuuluvia läävätyyppisiä standardilaatikoita”.
  • Kolme miestä rakennustyömaalla

    Helsinki kasvaa, mutta ei niin nopeasti kuin 1950-luvun ennusteissa uskottiin

    15.01.20081Elävä arkisto
    Vuonna 1957 ennustettiin, että Helsingin väkiluku olisi vuonna 2000 noin 700 000 asukasta. Puoli vuosisataa sitten tehty arvaus oli reilusti ylimitoitettu.
  • Kaksi Haukilahtea

    17.06.2007Elävä arkisto
    Kaksi Haukilahtea — toinen Espoossa, toinen Kainuun Kuhmossa. Dokumentti vuodelta 1973 vertailee kahta erilaista elämänmuotoa Suomessa.
  • Vuosaari ilmakuvassa 1966

    Säästäjien ja ahertajien Vuosaari

    08.09.20063Elävä arkisto
    Hannu Karpon toimittamassa ohjelmassa seurataan Vuosaaren lähiön rakentumista vuonna 1966. Vuosaari oli juuri liitetty Helsinkiin.
  • Miten rahat omaan asuntoon?

    08.09.2006Elävä arkisto
    Ohjelmassa tarkastellaan asuntojen rahoitusjärjestelmiä, ennen kaikkea aravalainaa. Vielä 1960-luvulla arava-asuntoa joutui jonottamaan kymmenenkin vuotta.
  • Asumisen kurjuutta

    08.09.2006Elävä arkisto
    1970-luvun muuttoliike ajoi ihmisia maalta kaupunkeihin. Moni ihminen joutui varsinkin Helsingissä asumaan alivuokralaisena, purku-uhan alaisissa taloissa tai muuten puutteellisesti.
  • Malmilta Westendiin

    08.09.20061Elävä arkisto
    Ohjelma pohtii provosoivasti sitä, miksi rikkaat asuvat merenrannalla Espoon Westendissä ja köyhät lähiöissä. Erityisen ikävänä esitellään Helsingin Malmi-Tapanila-alue.