Hyppää pääsisältöön

Suomalaisia näyttelijöitä lavoilla ja valkokankailla

Onko näyttelijä Thalian palvelija vai palkansaaja? Sitä pohtivat Ella Eronen ja Kristiina Halkola. Mukana myös nuoren polven näyttelijöitä Outi Mäenpäästä Petteri Summaseen.

”Näyttelemisen ihanuus on se, että saa olla kaikkea sitä mitä ns. normaalielämässä ei saisi olla.” Sanoo elokuvarooleistakin tuttu näyttelijä Laura Malmivaara.

Vanhemman polven näyttelijä Tarmo Mannille "normaalielämä" oli yhtä värikästä kuin teatteriroolitkin.

Osa näyttelijöistä toimi aikoinaan myös kansanvalistajina. Näistä esimerkkeinä Tauno Palo Kelan eläkkeensaajana ja Aake Kalliala sikaturistina. Katso aiheeseen liittyvät linkit teeman lopussa.

Teksti: Seija Aunila

  • Vodkaa, komisario Palmu -elokuvan kansikuva (2016).

    Vodkaa, komisario Palmu! Pala YYA-Suomea tallentui filmille parodian keinoin

    10.01.20194Elävä arkisto
    Matti Kassila ohjasi vuonna 1969 neljännen Palmu-elokuvansa, joka tiukimman koulukunnan mielestä ei ole Palmu-elokuva ollenkaan. Mika Waltarihan ei osallistunut enää tämän elokuvan tekoon. Tuloksena olikin siis jotakin ihan muuta: pistämättömän hauska ajankuva Suomesta, josta idänsuhteiden herkistämien valtiovallan ja tv:n parista löytyi runsaasti herkullista parodioitavaa.
  • Täällä Pohjantähden alla -elokuvan DVD-julkaisun kansi (2015).

    Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    19.12.2017Elävä arkisto
    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.
  • Noita palaa elämään -elokuvan kansikuva (2016).

    Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    21.12.2016Elävä arkisto
    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.
  • Punainen viiva -elokuvan kansikuva (2016).

    Kassila sovitti Punaisen viivan valkokankaalle tarkasti, mutta modernisti

    02.12.2016Elävä arkisto
    Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaisemassa teoksessa Punainen viiva eletään hetkiä ennen ja jälkeen ensimmäisten eduskuntavaalien. Matti Kassila ohjasi tarinan elokuvaksi puoli vuosisataa myöhemmin vuonna 1959. Romaanin tavoin elokuva piirtää vahvan kuvan ajasta, jolloin aikanaan sisällissodaksi syvenevä juopa kansan kesken alkoi näkyä.
  • Kolmiapila-elokuvan kansi (2015).

    Kolmiapila oli ensimmäinen kotimainen episodielokuva

    08.08.2016Elävä arkisto
    Fennada-Filmin vuonna 1953 tuottama Kolmiapila kurotti kohti uutta elokuvakerrontaa ja oli ensimmäinen kotimainen episodielokuva. Valistushenkinen sanoma kerrotaan kolmen itsenäisen tarinan kautta: episodit ovat ohjanneet Esko Töyri, Kyllikki Forssell ja Roland af Hällström. Pääosissa nähdään komea kavalkadi aikakauden nimekkäimpiä näyttelijöitä.
  • Freetrikki (Paavo Liski) ja Israeli (Martti Kainulainen) tuumailevat.

    Valojuhlat saa Nuuka-Israelinkin anteliaaksi

    12.04.2016Elävä arkisto
    Pieni maalaiskylä on saanut sähköt. Muihin taloihin ihmejohdot vedetään, mutta nuukuudestaan kuulu Israeli ei tuhlaa rahojaan moiseen joutavuuteen. Sähkön tuloa juhlistetaan pidoilla, jonne sahdille person Israelinkin tekee mieli Ruura-vaimon vastusteluista huolimatta.
  • Joel Rinne Komisario Palmu -elokuvissa

    Karismaattinen komisario Palmu ylsi ikoniksi Matti Kassilan ohjauksessa

    11.02.20166Elävä arkisto
    Matti Kassilan 1960-luvun alussa ohjaamat, Mika Waltarin teoksiin perustuvat Komisario Palmu -elokuvat ovat klassikkoelokuvia isolla alkukirjaimella. Elävä arkisto tarjoaa niistä katsottavaksi kokonaisuudessaan kaksi: Kaasua, komisario Palmun sekä Tähdet kertovat, komisario Palmun. Jälkimmäinen sai alkunsa edellisen ensi-illassa.
  • Lumikki ja 7 jätkää -elokuvan juliste (2015).

    Lumikki ja 7 jätkää kertoi tutun tarinan kansanhuumorin keinoin

    31.12.20152Elävä arkisto
    Ville Salmisen vuonna 1953 ohjaama musiikkikomedia toi Grimmin klassikkosadun kotoisaan koskimaisemaan. Tässä versiossa on juoni kuitenkin sivuosassa: tärkeintä oli, että elokuva tuotti katsojalleen hyvää mieltä. Siinä se onnistui, sillä terävin aikalaiskritiikki koski lähinnä liiallista "säärtensätkyttelyä" ja Nuhanenän aivastelua.
  • Rosvo Roope -elokuvan juliste (2015).

    Rosvo Roopen tarina haki vertaistaan valkokankaallakin

    31.12.20153Elävä arkisto
    Kun Hannu Leminen vuonna 1949 päätti ohjata merirosvoaiheisen elokuvan, oli käytännön kekseliäisyydelle tilausta. Resursseja ei juuri ollut, mutta huippusuositun laulelman, Tauno Palon ja lainamateriaalin turvin saatiin aikaiseksi ainakin merikelpoinen, ellei peräti Hollywood-tasoinen historiallinen seikkailuelokuva.
  • Kultainen vasikka (1961).

    Jotunin Kultainen vasikka taipui kiitetyksi elokuvaksi 1961

    06.10.20152Elävä arkisto
    Ritva Arvelo ohjasi vuonna 1961 Maria Jotunin näytelmän Kultainen vasikka elokuvaksi, joka on kestänyt aikaa. Arvelo itsekin teki alalla historiaa: hän oli kaikkien aikojen neljäs suomalainen naispuolinen elokuvaohjaaja.
  • Ratavartijan kaunis Inkeri (1950).

    Fennada aloitti vahvoilla naiselokuvilla

    06.10.20152Elävä arkisto
    Fennada-Filmin kaksi ensimmäistä elokuvaa sijoittuivat kantaaottavasti naisten maailmaan. Ratavartijan kauniin Inkerin tarina näyttäytyi valkokankaalla uskottavana romantiikkana, sodan takia naimattomaksi jääneen Ylijäämänaisen kertomus taas piti sisällään tiukkaa moraalista pohdintaa. Ensimmäisinä ohjaajina puikkoihin pääsivät Hannu Leminen ja Roland af Hällström.
  • Fennadan tarina -dokumentti (1993).

    Peter von Bagh: Fennadan tarina

    26.06.20154Elävä arkisto
    Peter von Baghin vuonna 1993 valmistama dokumentti kuljettaa katsojan keskelle suomalaisen elokuvan kulta-aikaa ja sen ohi yhden filmiyhtiön näkökulmasta. Ansiokas syväluotaus antaa puheenvuoron tekijöille ja tilan katsojan omalle tulkinnalle. Tekijälleen ominaisesti tuloksena on tälläkin kertaa aihettaan suurempi kokonaisuus.
  • Lasse Pöysti ohjaa ...ja Helena soittaa -elokuvan kuvauksissa

    Helena-elokuvista kiitetyimmät syntyivät Pöystin ohjauksessa

    26.06.2015Elävä arkisto
    Aino Räsäsen huippusuosituista Helena-kirjoista filmattiin 1950-luvulla neljä romaania valkokankaalle. Toisen ja kolmannen elokuvan ohjasi Fennada-Filmille aiemmin vain näyttelijänä tunnettu nuori Lasse Pöysti.
  • Aarne Tarkas (1964).

    Aarne Tarkas ohjasi Fennadalle laajan tuotannon häkellyttävän nopeasti

    26.06.20152Elävä arkisto
    Eräs kotimaisen elokuvamme kultakauden tuotteliaimmista ohjaajista oli Aarne Tarkas (1923–1976). Lyhyessä ajassa laajan tuotannon tehneen Tarkaksen uraa ja elokuvia on tutkittu yllättävän vähän. Silti jo tieto hänen sukunimensä taustoista herättää mielenkiinnon: millaisia elokuvia ohjasi mies, jonka kerrotaan nuorena ottaneen sukunimensä marsilaiselta sotapäälliköltä?
  • Uuno Turhapuron eineskeittiössä tehtiin laihduttajan herkkua

    29.12.2014Elävä arkisto
    Herkkusuiden herkkusuuna tunnettu johtaja Turhapuro vierailee gourmet-kokkina Ylen uudenvuodenlähetyksessä 1991. Assistenttien avustuksella työstetään runsasta ja rasvaista laihduttajan herkkuateriaa, jonka valmistukseen kuluu huomattava määrä liekityskonjakkia. Annoksen ominaisuuksiin löytyy myös pettämätön syy.
  • Marja Korhonen katsoo itseään peilistä (1972).

    Marja Korhonen halusi elää nyt ja huomenna, ei eilen

    05.11.2014Elävä arkisto
    Riitta Degerholmin vuonna 1972 ohjaama dokumentti piirtää syvän mutta humoristisen, kohteensa näköisen kuvan näyttelijä Marja Korhosesta. Ohjelmassa nähdään myös hersyviä otteita Korhosen koomikonkyvyistä.
  • Marja Korhonen ruusu suussaan Tuttu Juttu -ohjelmassa Timo Koivusalon haastattelussa.

    Marja Korhonen — Noita Nokinenä ja itsetunto-ongelmat

    28.07.20141Elävä arkisto
    Näyttelijä Marja Korhosella (1924–2014) oli osansa monen tulevan teatterintekijäpolven töissä. Noita Nokinenän ja Ilkamien sketsien lisäksi moni muistaa hänet taitavana improvisaatio-opettajana. Päivi Istala haastatteli Korhosta vuonna 2006 Viikon taiteilijana. Korhosen huumorintajua ja itseironiaa ei ollut aika nakertanut, vaikka niiden takaa löytyi jo lapsena haavoittunut itsetunto.
  • Ensi-iltahumussa Miina Maasola toivoi säilyttävänsä lapsen herkkyyden

    10.02.2014Elävä arkisto
    Näyttelijä Miina Maasola valmistautui tammikuussa 2013 Vuonna 85 -elokuvan ensi-iltaan. Samaan aikaan elokuvateattereissa pyöri romanttinen komedia Rakkauden rasvaprosentti, jossa Maasolalla oli pääosa. Lapsiperheen arki piti jalat maassa julkisuuden pyörteissä, kertoi Maasola radiohaastattelussa. Tulevaisuudessa hän toivoi itsekin säilyttävänsä lapsen uteliaisuuden ja herkkyyden.
  • Näyttelijä Tea Ista

    Miten minusta tuli minä, Tea Ista

    07.12.20121Elävä arkisto
    Kymmenvuotiaana Tea Ista kirjoitti päiväkirjaansa "Tästä lähtien pyrin kaikin keinoin näyttelijäksi". Suomen Kansallisteatterin ikoniksi tituleeratun Istan näyttelijänura on yksi Suomen pisimmistä. Roolitöitä on kertynyt yli sata.
  • Jurkan suvussa teatteri on ennen kaikkea

    23.04.2012Elävä arkisto
    Eino ja Emmi Jurkan lapsista ja lapsenlapsista on kasvanut merkittävä teatterisuku, jonka vaikutukset suomalaiseen näyttämötaiteeseen ovat kiistattomat. Etenkin Sakari, Vappu ja Jussi Jurkka ovat tehneet ikimuistoisia roolisuorituksia niin televisiossa kuin valkokankaallakin.