Hyppää pääsisältöön

Suomen vähäosaiset

1960-luvulla Suomessa herättiin julkisesti käsittelemään vähäosaisten asemaa. Taustalla Yleisradiossa oli Eino S. Revon pääjohtajakausi vuosina 1965-69.

Yleisradiossa nuoret toimittajat mm. Reino Paasilinna pureutuivat yhteiskunnan ongelmiin. Erityisen ahkerasti toimittajat raportoivat Lapin ja rajaseudun ihmisten köyhyydestä, koulutuksen puutteesta ja huonoista asunto-oloista.

Vähäosaisiin liitettiin myös vammaiset ja seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvat. Esimerkiksi romanien tilanne oli paljon esillä.

Yhteiskuntakriittisten ohjelmien määrä lisääntyi 1970-luvulla, vaikka Repo sai väistyä pääjohtajan paikalta. Radiossa vähäosaisista kertovia ohjelmia oli merkittävästi jo ennen 1960-lukuakin.

Teksti: Seija Aunila

  • Gravgården på Själö.

    Seilin saarelle matkattiin arkkulaudat mukana

    08.10.20195Elävä arkisto
    Turun saaristossa sijaitseva idyllinen ja vehreä Seilin saari kätkee sisäänsä hautausmaan ja monta karua kohtaloa. Saarelle perustettiin 1600-luvulla sairaala spitaalisille. Tosin lääkäreitä tai hoitoa ei ollut, perillä odotti vain eristys ja sopivaa maata hautuumaaksi. Myöhemmin Seilissä toimi naisille tarkoitettu mielisairaala. Terveen ja hullun raja oli häilyvä ja riippui usein yhteiskuntaluokasta.
  • Nainen talonsa rappusilla Amurissa.

    Amurin työläisidylli joutui väistymään urbanisaation tieltä

    21.10.20143Elävä arkisto
    1800-luvun lopulla Tampereella perustettiin Amurin työläiskaupunginosa, jossa asui muun muassa Finlaysonin työntekijöitä. Vaatimattomat asumukset tulivat tunnetuiksi yhteiskeittiöistään. 1960-luvun lopulta alkaen Amurin puutalot saivat väistyä uusien, varakkaammalle väelle tarkoitettujen kerrostalojen tieltä. Satavuotisesta työläisidyllistä jätettiin muistuttamaan vain yksi kortteli.
  • Hannu Karpo havainnollistaa asuintilana käytetyn saunan pukuhuoneen huonekorkeutta.

    Karpo Mäkelänkadun kolhoosissa

    04.09.20141Elävä arkisto
    Vuonna 1966 Helsingin asuntopula oli saavuttanut kriittisen pisteen. Asuntojen omistajat löivät rahoiksi asunnontarvitsijoiden kustannuksella ja kaupungissa oli useita asuntoja, joihin majoittautui suhteettoman suuria asukasmääriä kerrallaan. Hannu Karpo vieraili tällaisessa tuolloin kolhoosiksi kutsutussa huoneistossa Helsingin Mäkelänkadulla. Asunto oli taloyhtiön yleisen saunan vanha pukuhuone.
  • Ruoka-avustusta jaetaan.

    Perintönä köyhyys

    27.11.20132Elävä arkisto
    Simo Sipolan dokumentti vuodelta 2012 kertoo kolmannen polven köyhistä Jonista ja Mirasta sekä heidän äideistään. Elämään kuuluu ruokajonoissa seisoskelua, tukihakemusten täyttämistä ja pienen Sami-pojan hoitoa.
  • A-talkissa keskustellaan toimeentulotuesta

    Toimeentulotuki pois nuorilta?

    22.11.201310Elävä arkisto
    Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ehdotti keväällä 2013, ettei toimeentulotukea pitäisi maksaa lapsettomille alle 25-vuotiaille kuin poikkeustapauksissa ja tilapäisesti. A-talkissa keskustellaan siitä, auttaako nuoria keppi vai porkkana – toimeentulotuen poistaminen vai työpaikan tarjoaminen yhteiskunnan tuella.
  • Kolme tarinaa häpeästä

    30.08.20132Elävä arkisto
    Köyhyys, koulukiusaus, seksuaalisuus, siinä muutamia suomalaisen häpeän juuria. Miten häpeästä kasvaa vammauttava, elämää kahlitseva voima? Ja millä sen voiman kukistaa, kun häpeän myöntäminenkin jo hävettää?
  • Eugen Strengell kuvattuna kotinsa ulkopuolelta ohjelmassa Joulukortti työttömältä (1980)

    Työtön toivoo jouluksi maailmanrauhaa

    13.12.2012Elävä arkisto
    Mitä pyörii työttömän mielessä joulun aikaan? Lapin Pelkosenniemellä seitsenhenkistä perhettä elättävä Eugen Strengell tilittää ajatuksiaan ja toiveitaan.
  • Lapsi katsoo lähikuvassa kohti kameraan.

    Suomalaislapsetkin ovat saaneet Unicefin avustusta

    13.11.20126Elävä arkisto
    Vielä 1940-luvun lopulla Suomessa oli noin 20 000 lasta, jotka eivät voineet käydä koulua, koska heillä ei ollut kenkiä. Tällöin Unicefin avustukset suomalaislapsille olivat korvaamattomia.
  • Kehitysvammainen lapsi

    Milloin on vammaisten vuoro olla pop?

    10.07.20121Elävä arkisto
    A-studion reportaasissa vieraillaan liikuntavammaisten lasten erityiskoulussa vuonna 1970. Opetuksen lisäksi koulun tarkoituksena on saada lapset hyväksymään itsensä sellaisena kuin he ovat. Koulun päättyminen ei tiedä hyvää: monet nuorista aikuisista eivät tiedä mitä odottaa edes seuraavalta päivältä. Monen vammaisen kohtalona oli joutua vanhainkotiin jopa alle kolmekymppisinä.
  • Mies, nainen ja lapsi pienessä huoneessa asumisen ahtaudesta kertovassa ohjelmassa (1970-luku)

    Asuntopula ajoi ihmiset ahtaalle

    05.03.20121Elävä arkisto
    Väestönkasvun ja muuttoliikkeen myötä Suomessa kipuiltiin 1970-luvulla asuntopulan kourissa. Reportaasissa perehdytään ahtaasti asuvien perheiden arkeen ja ongelmiin. Miten sujuu elämä viiden hengen perheessä alle 30 neliön talossa, jossa ei ole keskuslämmitystä eikä juoksevaa vettä?
  • Tulot 0 euroa

    12.01.20124Elävä arkisto
    Miten nollalla eurolla pärjää? Silminnäkijä kertoo kolmen tulottoman tarinan. Kaksi heistä on tulottomia vasten tahtoaan, mutta kolmannelle tulottomuus on oma valinta. Tulottomuus peilaa toisaalta sosiaaliturvan aukkoja, toisaalta pakoa oravanpyörästä.
  • Laman lapset

    21.11.20112Elävä arkisto
    1990-luvun lama oli talousvaikutuksiltaan Suomen historian pahimpia talouskriisejä. Sen vaikutukset näkyvät nyt nuorissa aikuisissa, jotka saivat osansa aikuisten murheista ja yhteiskunnan säästökuurista.
  • Elämää köyhänä

    08.09.201124Elävä arkisto
    Mistä kaikesta pitää luopua, jos käytettävissä on vain murto-osa keskimääräisistä tuloista? Miten köyhyysrajan alapuolella selviytyy? Voiko keskiluokkainen ja keskituloinen ihminen ymmärtää, millaista on kitkuttaa köyhän tuloilla?
  • Heroiini tulee uniin vuosienkin jälkeen

    03.08.20111Elävä arkisto
    Ohjelmassa vuodelta 1984 kolme entistä narkomaania kertoo elämästään koukussa. "Ainoa keino selvitä on, että tapat ittes", totesi lääkäri heroiiniriippuvuudesta kärsineelle Olalle.
  • Kuvakaappaus ohjelmasta Silminnäkijä: Stadin taivaan alla

    Asunnottomat stadin taivaan alla

    03.02.2011Elävä arkisto
    Suomessa oli vuonna 2000 yli 10 000 koditonta, joista reilu puolet eli pääkaupunkiseudulla. Valtaosa kodittomista on yksinäisiä miehiä, mutta asunnottomuus koskettaa myös esimerkiksi perheitä.
  • Suomalaiset kerjuulla

    28.09.2010Elävä arkisto
    Kerjääminen oli 1900-luvun alkupuolella osalle suomalaisista ainoa toimeentulon muoto. Kerjuulla käyneet kertovat kovista kokemuksistaan Elävän arkiston koosteessa.
  • Koditon mies puisessa laatikossa

    Elämää työttömänä ja kodittomana 1960-luvun Helsingissä

    24.09.2010Elävä arkisto
    "No sit aukasee jonkun roskalaatikon kannen ja koittaa siellä palella aamuun saakka", kuvailee 70-vuotias koditon mies, jonka taivalta toimittaja seuraa Helsingin kaduilla vuonna 1964 kuvatussa reportaasissa.
  • Pahoinvointia hyvinvointivaltiossa

    05.07.2010Elävä arkisto
    Ohjelmassa tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan nurjempaa puolta, mielenterveysongelmaisia, alkoholisteja, vammautuneita ja vankeja.
  • Naisvanki tupakalla

    Naisvankien elämää Hämeenlinnassa

    11.09.20094Elävä arkisto
    Hämeenlinnassa naisvankien päivä alkaa lääkkeiden jaolla ja ulosteämpärin tyhjennyksellä. 2000-luvulla lähes kaikki lasten kanssa vankilaan saapuneet asuivat ns. paljuselleissä.
  • Mankkaan suolla asui alkoholistien yhteisö.

    Mankkaan suolla asuivat alkoholistit

    18.03.20093Elävä arkisto
    Alkoholistien yhteisö asui yli 30 vuoden ajan suolle pystetyissä hökkeleissä Mankkaan kaatopaikan tuntumassa Espoossa. Vuonna 1981 tehdyssä reportaasissa annetaan ääni sen asukkaille.