Hyppää pääsisältöön

Suomirockin sensuroimaton historia

Elävä arkisto julkaisee kymmeniä haastatteluja suomirockin historian keskeisimmiltä tekijöiltä Rock-Jerrystä Ville Valoon, Kirkasta Juicen kautta Maija Vilkkumaahan. Mukana on myös taustavaikuttajia Otto Donnerista Epe Heleniukseen ja kulttuuripersoonia Mauri Kunnaksesta Arto Melleriin. Luvassa on pitkiä haastatteluja, joista vain pieniä osia on aikaisemmin nähty julkisuudessa. Nyt ne näytetään mitään poistamatta, kaikkine kommelluksineen.

Haastattelut on tehty 1990-luvulla suomirockin historiaa käsitelleisiin dokumenttisarjoihin ja yksittäisiin dokumentteihin. Sensuroimattomat videot paljastavat paljon ja hiukan lisää paljastaa haastattelut tehnyt Axa Sorjanen.

  • Mikko Kuustonen aloitti soolouransa 1990-luvulla

    1980- ja 1990-luvun lauluntekijöitä: Mikko Kuustonen, Juha Lehti, Jiri Nikkinen ja Jussi Sydänmäki

    26.06.2015Elävä arkisto
    1980- ja 90-luvuilla suomalainen rock oli jo vakiinnuttanut asemansa. Uusia tekijöitä nousi jatkuvasti, entisten jatkaessa näiden rinnalla. Uusia tekijöitä tuli hyvin erilaisista taustoista ja he olivat myös eri ikäisiä läpimurtojensa aikaan.
  • Sinikka Hurskainen harrastaa naiivistisia maalauksia

    Taideharrastus tuo sisältöä elämään ja auttaa vaikeuksien yli

    18.06.2015Elävä arkisto
    Ammattimaisen taiteen tekemisen ja kulttuurin rinnalla Suomessa sadattuhannet tekevät itse taidetta harrastuksenaan. Osa suhtautuu omaan taiteeseensa hyvinkin kunnianhimoisesti, osa kevyemmin. Monille taiteen tekeminen on myös tapa selvitä vaikeuksista ja käsitellä vastaantulevia ongelmia. Näitä asioita tutkailin vuonna 1999 nähdyssä tv-sarjassa Intohimona taide. Sarjaan haastateltiin yli 20 taiteen harrastajaa ja suurimmalla osalla taideharrastus vähintään joltain osin liittyi elämässä vastaantulleiden ongelmien käsittelyyn.
  • Jorma Hellströn halusi pitää näyttelemisen haasrratuksena

    Kaikki taiteen harrastajat eivät halua ammattilaisiksi

    09.06.2015Elävä arkisto
    Moni taiteen harrastaja unelmoi voivansa tehdä taidetta työkseen, mutta moni tahtoo säilyttää sen tärkeänä harrastuksena. Tämä oli lähtökohta kesäsarjalle Intohimona taide, joka nähtiin kesällä 1999. Sen tekeminen oli sukellus toisenlaiseen Suomeen ja tutustutti useisiin ihmisiin, jotka tekivät omaa taidettaan täysin omilla ehdoillaan, ainoana motiivinaan palava halu.
  • Hannu Leidenin Havana Black yritti murtautua Yhduysvaltain markkinoille

    Suomirock ylitti maiden ja median rajoja 1980-luvulla

    29.05.20152Elävä arkisto
    1980-luvulla suomalainen rock syrjäytti hetkeksi iskelmän kevyen musiikin kaupalliselta valtaistuimelta. Kotimaan menestys synnytti uskoa myös kansainvällisiin pyrkimyksiin, vaikka todellisia läpimurtoja saatiin odottaa vielä vuosikaudet. Hannu Leidénin Havana Black ja Puka Oinosen Nights of Igunana kävivät kokeilemassa onneaan Kaliforniassa asti. Rockin menestys synnytti myös uusia medioita, paikallisradioiden rinnalla nousi lehtiä. Niistä tärkeimpiä oli Rami Kuusisen luotsaama Rumba. Rumbaan tuli töihin itse myös muusikkona toiminut ja myöhemmin Helsingin Sanomiin rocktoimittajaksi siirtynyt Ilkka Mattila.
  • Gugi Kokljuschkinin tie vei teinitahdestä levypomoksi

    Suomalaisen rockin 1980- ja 90-lukujen vallankäyttäjät

    21.05.2015Elävä arkisto
    Suomirockin ammattimaistuminen oli nopea prosessi ja se siirsi valtaa kansainväliseen tapaan levy-yhtiöihin ja mediaan. Keskeisiä hahmoja olivat suurten kansainvälisten musiikkijättien Suomen osastojen toimitusjohtajat Gugi Kokljuschkin ja Hobo Puhakka, nuoremmasta polvesta esiin nousi monia vahvoja hahmoja, mm. Gabi Hakanen. Myös median valta kasvoi, yksi tärkeimmistä henkilöistä oli Yleisradion useissa keskeisissä tehtävissä toiminut Jukka Haarma.
  • Aulikki Oksanen muistelee 1970-luvun laululiikettä

    1960- ja 70-lukujen erilaiset äänet: Aulikki Oksanen, Harri Saksala, Eero Koivistoinen ja Sakari Kukko

    07.05.20151Elävä arkisto
    1960-luvun lopussa ja 70-luvulla suomalainen kevyt musiikki mullistui täysin. Perinteisen iskelmän ja käännöskappaleiden rinnalle syntyi suomalainen rock, toisesta suunnasta taistolainen laululiike venytti rajoja. Myös jazz, kansanmusiikki ja jopa maailman musiikki sotkivat pakkaa. Aulikki Oksanen, Harri Saksala, Eero Koivistoinen ja Sakari Kukko tekivät musiikkiaan myllerrysten keskellä.
  • Maarit Hurmerinta oli ensimmäisiä suomalaisia naisrockareita, joka levytti muutakin kuin käännöskappaleita.

    Suomalaisen kevyen musiikin vahvoja naisia

    29.04.2015Elävä arkisto
    Suomalaisten naisten nousu suomirockin eturiviin näkyi selvästi tehdessäni neljä, eri vuosikymmeniä käsitellyttä sarjaa. Vielä 1970-luvulla naiset rockmuusikkoina olivat harvinaisuuksia, 1980-luvulla heitä oli jo enemmän, ja vuosituhannen lopun lähestyessä naiset olivat nousseet miesten rinnalle tasaveroisiksi tekijöiksi.
  • Aidoin taide syntyy rakkaudesta – sitä tekevät amatöörit

    14.01.2015Elävä arkisto
    1990-luvun lopulla Yle TV1:n kesäsarjaksi ohjaamassani Intohimona taide -sarjassa omista harrastuksistaan kertoivat niin tunnetut kuin täysin tuntemattomat suomalaiset. Yhteistä kaikille oli valtava palo omaan harrastukseensa. Sarjaa varten tehdyissä haastatteluissa äänessä ovat mm. musiikkiharrastaja Simo Ralli ja maalaustaidetta harrastava Anita Hirvonen.
  • Kärtsy Hatakan Walatari ei tunnustanut mitään rajoja

    Suomirock ei tunnustanut rajojaan enää 1990-luvulla

    22.12.2014Elävä arkisto
    1990-luvulla suomirock paitsi hajosi alakulttuureihin, kasvoi nopeasti ulos perinteisen rockin hiekkalaatikosta, vaikka siellä rymyttiin antaumuksella. Muusikot alkoivat tehdä musiikkia omista lähtökohdistaan.
  • Kohti Lepakon loppua

    18.12.2014Elävä arkisto
    Helsingin legendaarinen Lepakkoluola purettiin 26.11.1999, kun kauhakuormaajat alkoivat murjoa huonokuntoista taloa. Sitä ennen siellä tapahtui valtavasti aivan viimeisiin hetkiin asti.
  • 1990-luvun suomirock venyi sankariheavysta kitarapoppiin ja eurodanceen

    03.12.20141Elävä arkisto
    Jo suunnitellessani 1990-luvun suomirockista kertovaa sarjaa Hyvää yötä ja huomenta näkyi selvästi, että vuosikymmenen aikana yhtenäinen suomirock-ilmiö hajosi sirpaleiksi, uusi tekijäpolvi marssi esiin ja musiikin muodot moninaistuivat.
  • Lepakko — vaikeiden vuosien läpi katkeraan loppuun

    01.12.20142Elävä arkisto
    Helsingin Lepakko oli Elävän musiikin yhdistys Elmun kotitalo ja kaupungin tärkein rockkulttuurikeskus vuosikaudet. Siellä toimi myös paikallisradioasema Radio City. Lepakko purettiin konttorirakennuksen alta vuonna 2000.
  • Fredi Kolmannella linjalla

    Käännösiskelmä on kansakunnan vääristynyt muisti

    07.11.20141Elävä arkisto
    Iskelmämusiikin kummallisuuksia tonkinut Leirintäalue-sarja käsitteli yhden jakson ajan suomalaista käännösiskelmää. Camp-hengessä, siihen etsittiin vuonna 1998 myös erikoisempia, jopa epäonnistuneita käännösversioita.
  • Todelliset taiteen rakastajat eivät ole taiteen ammattilaisia

    30.10.2014Elävä arkisto
    Erikoisin koskaan ohjaamani tv-sarja oli vuonna 1998 tehty Intohimona taide. Se kertoi erilaisten ihmisten, niin julkkisten kuin tuntemattomienkin, taideharrastuksesta. Erikoiset kohtaamiset näiden taiteen rakastajien kanssa suorastaan laajensivat käsitystäni ihmisestä, ja Pohjanmaasta.
  • Christian Moustgaard oli Lepakon vahva mies

    Lepakko – Helsingin rockpäämaja

    21.10.2014Elävä arkisto
    Helsingin Ruoholahden vanhasta rähjäisestä maalivarastosta tuli ensin alkoholistien yömaja Liekkihotelli ja sitten elävänmusiikin yhdistys Elmun toimitalo Lepakko, jossa toimi myös paikallisradioasema Radio City. Lepakko ehti olla pari vuosikymmentä Helsingin rockkulttuurin tärkein keskus.
  • Lepakon monet kasvot

    07.10.2014Elävä arkisto
    Helsingin Ruoholahdessa sijainnut Lepakko, entinen maalivarasto ja alkoholistien yömaja nousi 1980-luvulla yhdeksi pääkaupungin merkittävimmistä kulttuurikeskuksista, jossa toimi radioasema, teatteriryhmiä, tanssikoulu sekä oma moottoripyöräjengi, suhteellisen sulassa sovussa. Siellä järjestettiin keikkoja ja kellarissa treenasi moni aikakauden suosituimmista yhtyeistä.
  • Suomirock venyi iskelmästä kansanmusiikkiin kunnes rap muutti kaiken

    12.09.20143Elävä arkisto
    1980-luvulla punkin jälkeen itseään etsinyt suomirock venyi nopeasti aivan uusiin suuntiin. Se laajeni iskelmän, teinipopin tai discon suuntaan, samalla kun kitarabändien soundit muuttuivat modernimmiksi. Kehitys jatkui jopa kansanmusiikkiin päin, mutta seuraavalla vuosikymmenellä pakan kokonaan uusiksi pisti rap.
  • Olen erilainen nuorisoidoli – Danny, Lasse Liemola, Cay Karlsson, Antti Einiö ja Frank Robson

    05.09.2014Elävä arkisto
    Suomirockin sensuroimattomasta arkistosta kaivetaan tällä kertaa esiin Suomen ensimmäisiä nuorisotähtiä: Lasse Liemola, Danny, Cay Karlsson, itsekin levyttänyt promoottori Antti Einiö ja vuonna 1967 kaupungistuvaa Suomea ihmettelemään muuttanut britti Frank Robson. Suurin osa haastatteluuista tehtiin suomirockin varhaisvaiheita käsittelevään Olet paha -sarjaan.
  • Angela McCoy.

    Hän on soittajan vaimo - on soittaja vaimonsa mies

    20.08.2014Elävä arkisto
    Dokumentti Soittajan vaimo esitettiin Yle TV1:ssä äitienpäivänä 1997. Se katsoi suomalaisen kevyen musiikin arkea tunnettujen muusikoiden vaimojen näkökulmasta. Mukana olivat Angela McCoy, Dingon Pepen vaimo Carita Laaksonen, Kirkan vaimo Paula Nummela, Frederikin ex-vaimo Pauliina Lunna, Martti Metsäkedon vaimo Maikki sekä Jussi Raittisen vaimo Carita.
  • Eero ja Jussi... sekä Rock-Jerry, Ande Päiväläinen ja manageri-Weneskoski

    14.08.2014Elävä arkisto
    Tässä artikkelissa Suomirockin sensuroimaton historia -sarja sukeltaa suoraan suomalaisen rock'n'rollin alkuhämärään. Ensimmäisten pioneerien aallosta mukana on ensimmäinen todellinen suomalainen rock-laulaja, Rock-Jerry, veljekset Eero ja Jussi Raittinen, rautalankarumpalina aloittanut Ande Päiväläinen sekä oman aikakautensa suuriin managerihahmoihin kuulunut Jorma Weneskoski.