Toisen maailmansodan loppuvaiheet | Elävä arkisto

Saksan armeijan niska taittui Stalingradin taistelussa vuonna 1943. Länsiliittoutuneilla oli suunnitteilla Normandian maihinnousu.

Liittoutuneet nousivat maihin Sisiliassa kesällä 1943. Samalla Mussolini syöstiin vallasta, ja hän perusti oman hallituksen Pohjois-Italiaan.

Kun liittoutuneet olivat vallanneet Rooman, Hitler aloitti suurhyökkäyksen Italiassa, Etelä-Ranskassa ja Kaakkois-Euroopassa italialaisten joukkojen riisumiseksi aseista.

Idän ja etelän rintamien lisäksi länsiliittoutuneet hyökkäsivät kesällä 1944 Ranskan rannikolta Normandiasta.

Hitlerin johtama natsi-Saksa ei pystynyt torjumaan maailmansodan mittavinta maihinnousua.

Joukot lähestyivät Berliiniä nyt kolmesta suunnasta. Sota oli pitkälti ratkennut, mutta Saksa jatkoi viivytystaistelua aina kevääseen 1945 asti.

Teksti: Paavo Rytsä

Vihollisia omassa maassaan – leireille vangittujen suomalaisten tarinoita
12.11.20151Elävä arkisto
Jatkosodan jälkeen Suomi sopi välirauhansopimuksessa Neuvostoliiton kanssa internoivansa, eli eristävänsä vankileireille maassa oleskelevat saksalaiset ja unkarilaiset. Suomi päätti kuitenkin omin päin internoida myös saksalaisten kanssa perheen perustaneet suomalaiset naiset lapsineen. Internoidut lapset alkoivat 2000-luvulla vaatia julkisesti korvauksia kohtelustaan.
Paasikivi puhui tunteikkaasti toisen maailmansodan painajaisen päättyessä
07.05.2015Elävä arkisto
"Kansalaiset! Lähes kuusi vuotta Euroopassa raivonnut hirvittävä sota on loppunut. Aseiden kalske meidän maanosassamme on tauonnut." Pääministeri J. K. Paasikivi puhui radiossa suomeksi ja ruotsiksi painavin ja toiveikkain sanankääntein toisen maailmansodan päättyessä toukokuussa 1945.
Pietari - Mannerheimin kohtalon kaupunki
20.01.20123Elävä arkisto
Pietaria pidettiin 1809 - 1917 kiehtovana ja kansainvälisenä kaupunkina. Moni suomalaisnuori lähti sinne onneaan etsimään. Yksi heistä oli Carl Gustaf Emil Mannerheim, 20-vuotias nuorukainen, joka pääsi opiskelemaan 1887 Nikolajevin ratsuväen opistoon.
Pommitettu Nagasaki vuonna 1988
06.08.2010Elävä arkisto
Nagasakin ydinpommi pudotettiin 9. elokuuta 1945, kolme päivää sen jälkeen, kun ensimmäinen oli hävittänyt Hiroshiman. Toimittaja Kai R. Lehtonen vieraili Nagasakissa kesällä 1988 tutkiakseen satunnaisen vierailijan näkökulmasta, miten kaupungin hurja kohtalo oli näkyvissä yli 40 vuotta hävityksen jälkeen.
Hiroshima 40 vuotta pommin jälkeen
05.08.2010Elävä arkisto
Kuudes elokuuta 1945 kello 8.15 aamulla noin 560 metriä Hiroshiman kaupungin yläpuolella Japanissa räjähti ensimmäinen koskaan pudotettu ydinpommi. Toimittaja Kai R. Lehtonen vieraili Hiroshimassa 40 vuotta myöhemmin ja raportoi, miten täystuhon jälki näkyi vuonna 1985.
Hiroshiman atomipommimuseo muistuttaa kauheasta tuhosta
08.09.2006Elävä arkisto
Martti Silvennoinen kävi tutustumassa Hiroshiman hävityksen todisteisiin 36 vuotta pommituksen jälkeen. Atomipommin räjäytys synnytti maailmaan uuden pelon lajin.
Liittoutuneet etenevät kohti Berliiniä
08.09.2006Elävä arkisto
Normandian maihinnousun jälkeen natsien valta Euroopassa mureni kilometri kilometriltä. Ardennien taistelussa ja Saksan kaupunkien pommituksissa kuoli vielä satojatuhansia ihmisiä.
Pappi ja vastarintamies Dietrich Bonhoeffer
08.09.2006Elävä arkisto
Natsien huhtikuussa 1945 teloittama teologi Dietrich Bonhoeffer johti Saksan protestanttista vastarintaliikettä ja auttoi juutalaisia pakenemaan Sveitsiin.
Vastarintaliike Länsi-Euroopassa
08.09.2006Elävä arkisto
Toisen maailmansodan aikaiset Länsi-Euroopan vastarintaliikkeet kamppailivat natseja vastaan monin keinoin. Saksalaiset kostivat iskut surmaamalla vastustajiensa viattomia maanmiehiä.
Otto Skorzeny - seikkailija vai aatteen mies
08.09.2006Elävä arkisto
Hitlerin erikoismies Otto Skorzeny vapautti Mussolinin heinäkuussa 1943 ja sieppasi amiraali Horthyn lokakuussa 1944. Toimittaja Paavo Eini tapasi salamyhkäisen kommandon Madridissa vuonna 1968.
Luxemburgin taistelut
08.09.2006Elävä arkisto
Liittoutuneet vapauttivat Luxemburgin saksalaisvallasta lokakuussa 1944, mutta saksalaisia ei oltu vielä lyöty. Talvella 1944-1945 käytiin Ardennien tuhoisa taistelu.
Taistelulaiva Tirpitzin tuho
08.09.20061Elävä arkisto
Panssarilaiva Tirpitziä kutsuttiin maailman suurimmaksi ja pelottavimmaksi sotalaivaksi. Kolmannen valtakunnan merivoimien ylpeys upotettiin marraskuussa 1944.
Holokaustin lapset
08.09.2006Elävä arkisto
Natsi-Saksan keskitys- ja tuhoamisleireissä kuoli yli kuusi miljoonaa juutalaista, joista lapsia oli puolitoista miljoonaa. Miten keskitysleirien kauhuista kerrotaan lapsille?
Jaltan haamuja etsimässä
08.09.2006Elävä arkisto
Liittoutuneet jakoivat Euroopan etupiireihin kolmen vallan konferenssissa Jaltalla helmikuussa 1945. Itäinen Eurooppa jäi Neuvostoliiton vaikutuspiiriin.
Liittoutuneet jakoivat Euroopan etupiireihin
08.09.2006Elävä arkisto
Euroopan kohtalosta käytiin kauppaa jo toisen maailmansodan aikana. Pääministeri Winston Churchillin tulkin mukaan Itä-Eurooppa jäi toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton vaikutusvaltaan presidentti Rooseveltin naiiviuden tähden.
Dresdenin pommitus
08.09.2006Elävä arkisto
Saksalaisten sotapakolaisten pommitus Dresdenissä helmikuussa 1945 on arvioitu yhdeksi sotahistorian järjettömimmäksi siviilisurmaksi.
Toisen maailmansodan hinta
08.09.2006Elävä arkisto
Toisessa maailmansodassa otettiin käyttöön joukko uusia, entistä tehokkaampia ja tuhoisampia aseita. Siinä oli muutakin uutta: enää ei taisteltu vain armeijoiden kesken, vaan laajamittaiset hävitystoimet ulotettiin myös kotirintamille.
Normandian maihinnousu arkistonauhojen kertomana
08.09.20063Elävä arkisto
Sotahistorian suurimpaan maihinnousuun kesäkuussa 1944 osallistui yli miljoona miestä, tuhansia aluksia ja toistakymmentätuhatta lentokonetta. Toimittaja Jorma Savinen käy läpi Normandian maihinnousua arkistonauhoja kuunnellen 50 vuotta myöhemmin.
Hiroshima – yhden päivän historiaa
08.09.20062Elävä arkisto
Japanilaiseen Hiroshiman kaupunkiin pudotettiin 6. elokuuta 1945 maailman ensimmäinen atomipommi. Tuhon jäljet välittyvät ihmisten tarinoissa ja atomipommimuseossa hävityksen todisteita tutkiessa Martti Silvennoisen raporteissa vuosina 1962 ja 1981. Toimittaja Kai R. Lehtonen kuvailee tuhoja ja asukkaiden tuntoja kesällä 1985 – 40 vuotta Yhdysvaltain atomipommihyökkäyksen jälkeen.
Auschwitzin vapauttamisen vuosipäivänä muistetaan vainojen uhreja
08.09.200630Elävä arkisto
Murha ei vanhene koskaan, ei edes kansanmurha, sanoo antisemitismin tutkija. Auschwitzin keskitysleirin vankien vapautuspäivää 27.1. vietetään vainojen uhrien muistopäivänä. Auschwitz vapautettiin vuonna 1945.

Muualla Yle.fi:ssä