UMO jazzaa ja rytmittää musiikin uudeksi

Uuden Musiikin Orkesterin UMOn perustaminen vuonna 1975 oli merkkipaalu suomalaiselle jazzille, sillä siihen saakka Suomi-jazz oli sinnitellyt vailla virallisia tunnustuksia. UMO ponnisti osin Radion viihdeorkesterin riveistä ja alkuvuosina kumpikin orkesteri soitti vielä rinta rinnan. Osa-aikaisena big bandinä toimineesta UMOsta tuli kokopäiväinen ammattilaisorkesteri vuonna 1984.

Uuden Musiikin Orkesteri UMO on nimensä mukaisesti ollut instrumentti useiden säveltäjien uudelle musiikille. Kainuun Jazz Kevät 1985 -tapahtumassa UMO esitti Eero Koivistoisen sävellyksiä. Ohessa nähdään UMO tulkitsemassa myös mm. Otto Donnerin, Heikki Sarmannon, Jarmo Savolaisen ja Erik Lindströmin sävellyksiä.

Club For Five -lauluyhtyeen ja UMOn tangokonsertissa tarjoillaan Unto Monosen ja Toivo Kärjen ikivihreitä tangoja uusina ja yllättävinä versioina. Musiikkiesitysten lisäksi kuullaan Club For Fiven jäsenten ajatuksia kappaleiden treenaamisesta ja itse esityksestä. Suuri viihdespektaakkeli taltioitiin Helsingin Musiikkitalossa syyskuussa 2011.

Satu Sopanen ja UMO kuljettivat taikapeitolla yleisön musiikin maailmaan Tampereella elokuussa 2005 järjestetyssä konsertissa. Lavalla nähtiin myös Sorin Sirkuksen nuoria taitureita musiikin ja huikeiden sirkustemppujen pyörteissä. Hyväntuulinen Olipa Musiikkia ja sirkusteluakerran orkesteri -nimeä kantanut ilmaiskonsertti oli osa Kulttuuri identiteetin rakentajana -hanketta.

Mikko Alatalo ja Uuden Musiikin Orkesteri UMO musisoivat Känkkäränkkä-konsertissa Lasten juhlaviikkoilla Helsingissä 1987. Itäkeskuksen Monitoimitalon lavalla nähtiin myös Timo Taikuri ja laulun Känkkäränkkä-noitakin kujeilemassa.

Uuden Musiikin Orkesteri UMO ja Antti Sarpila konsertoivat Tampere-talolla marraskuussa 1992. Konsertti oli kunnianosoitus swingin kuninkaalle, klarinetisti Benny Goodmanille.

Uuden Musiikin Orkesteri UMO loi joulunalustunnelmaa Pikkujoulusvengit-tv-lähetyksissä 1980-luvulla. Ohjelmissa kuullaan jouluista jazzia hilpeissä tunnelmissa ja solisteina vierailevat mm. Vesa-Matti Loiri ja nuoret Kuusiston veljekset.

Jazzmuusikko Eero Koivistoinen teki vuonna 1971 albumillisen Kirsi Kunnaksen runoihin sävellettyjä lastenlauluja. Ville ja Valle, Jussin talo ja monet muut Muusa ja Ruusa -levyn kappaleet ovat eläneet läpi vuosikymmenten eri esittäjien laulamina.

Huilisti ja saksofonisti Pekka Pöyry oli poikkeuksellisen lahjakkaana ja monipuolisena pidetty kansainvälisen tason jazzmuusikko, jota verrattiin usein Charlie Parkeriin. Kirsti Petäjäniemen dokumentissa Pöyryn kollegat muistelevat ystäväänsä. Muistikuvia siivittävät upea musiikki ja ajankuva jazzmuusikkojen työstä ja toimeentulosta 1970–80-luvuilla.

Erik Lindström on suomalaisen jazzin pioneeri, joka on jättänyt iskelmämusiikkiin pysyvän jäljen mm. sellaisilla klassikoilla kuin Ranskalaiset korot, Muistatko Monrepos'n ja Liian vähän aikaa. Monissa hänen 1950-luvun hiteissään kuuluvat muodikkaat ranskalaissävyt.

Iskelmäprinssiksi tituleerattu muusikko Ville Leinonen on mainettaan huomattavasti monipuolisempi. Leinosen mukaan jokainen kappale, genrestä riippumatta, lähtee ennen kaikkea hyvästä tekstistä.

Carola Standertskjöld (1941–1997) vetäytyi keikkaelämästä 1970-luvun puolivälissä, mutta palasi seuraavalla vuosikymmenellä aika ajoin jazzkeikoille muun muassa UMOn solistina. Tämän yhteistyön hedelmiä tallentui myös radionauhoille.

Säveltäjä ja muusikko Henrik Otto Donner oli 1960-luvulta alkaen suomalaisen kevyen musiikin vahva vaikuttaja.

Heikki Sarmanto ja Uuden Musiikin Orkesteri esittävät teoksen The Dream of It And Death suomalaisen jazzin kavalkadissa vuonna 1984. Lokakuussa 1996 UMO kantaesitti Sarmannon uutta tuotantoa. Tuolloin Yhdysvalloissa oli alkamassa myös säveltäjän tuotannolle omistettu festivaali.