Välirauha 1940
Talvisotaa seurannut Moskovan rauha oli monessakin mielessä välirauha. Suursota riehui ympärillä ja Suomikin varautui uuteen sotaan, kun Neuvostoliitto jatkoi rauhasta huolimatta painostustoimiaan.
Kesällä 1940 Neuvostoliitto miehitti Baltian maat, joille se oli esittänyt samanlaisia aluevaatimuksia kuin Suomelle. Kun Viro, Latvia ja Liettua menettivät itsenäisyytensä, Suomessa pelättiin samaa kohtaloa.
Teksti: Reijo Perälä
-
Mannerheimin päiväkäsky talvisodan päätyttyä
11.03.20161Elävä arkistoYlipäällikkö Mannerheimin päiväkäsky luettiin radiossa talvisodan päätyttyä ja vuorokauden vaihtuessa 14. maaliskuuta 1940. -
Mikko Niskanen kuvasi sota-ajan tuntoja kahdessa menestyselokuvassa 1963
03.12.2015Elävä arkistoMikko Niskaselta valmistui vuonna 1963 ennätykselliset kaksi kiitettyä sota-aikaan sijoittunutta elokuvaa. Molemmissa liikutaan itärajan tuolla puolen: toisessa komennuksella, toisessa omin luvin. Sissit sukelsi syvälle sotilaan sieluun, Hopeaa rajan takaa kertoi tositapahtumiin pohjaavan seikkailun. -
Huippumatemaatikko ylisti Göringiä radiossa 1940
26.05.2011Elävä arkistoSamaan aikaan kun Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteistyö tiivistyi välirauhan aikana, professori Rolf Nevanlinna esitteli radioesitelmässään natsi-Saksan valtakunnanmarsalkan sankarillisena valtiomiehenä. -
Koko kansa talkoissa
08.10.2008Elävä arkistoSota-aikana jokainen kotirintaman suomalainen kantoi kortensa kekoon osallistumalla erilaisiin talkoisiin. Kun työvoimasta oli pula, lapsetkin innostettiin työvoimaksi organisoidun talkootoiminnan avulla. -
Suomi nousee tuhkasta
13.08.20084Elävä arkistoTalvisodan jälkeinen välirauhan kausi, jota kesti 15 kuukautta, oli kiivasta jälleenrakennuksen aikaa. Maa oli saatava nopeasti jaloilleen. -
Opaskoirat sodassa sokeutuneiden apuna
22.11.2006Elävä arkistoSodassa näkönsä menettäneiden avuksi koulutettiin jo heti talvisodan jälkeen opaskoiria. Ensimmäiset opaskoirat luovutettiin sotasokeille syksyllä 1940. -
Meripojat ketterinä kuin keväiset oravat - Suomen Joutsen merellä vuonna 1940
13.10.20062Elävä arkisto“Ketterinä kuin keväiset oravat” kiipeilivät meripojat koululaiva Suomen Joutsenen mastoissa. Välirauhan aikana vuonna 1940 kuvatussa hienossa filmissä kerrotaan fregatti Suomen Joutsenen ja sen miehistön reippaasta toiminnasta. -
Itsenäisyyspäivä sodan varjossa
12.10.2006Elävä arkistoEnsimmäistä talvisodan jälkeistä itsenäisyyspäivää 6.12.1940 vietettiin hartaissa ja isänmaallisissa tunnelmissa. Takana oli ”105 kunnian päivää” kestänyt ankara taistelu maan itsenäisyydestä. Rauhasta maksettu hinta oli kallis. -
Maaottelumarssilla vuonna 1941 nähtiin koko kansa
08.09.2006Elävä arkistoKevään 1941 maaottelumarssilla Ruotsia vastaan nähtiin koko kansa. Näyttelijä Tauno Palo, presidentti Risto Ryti, pääministeri Jukka Rangell ja monet muut tuon ajan kuuluisuudet näyttivät kansalle esimerkkiä. -
Kun Suomi sai talvisodan rauhanehdot, koko maassa oli suruliputus
08.09.20061Elävä arkistoMoskovan ankarat rauhanehdot herättivät koko maassa suurta murhetta. Kun alueluovutuksista ja muista ehdoista saatiin 13.3.1940 tieto, Suomessa järjestettiin suruliputus. -
Talvisodan sotavangit kertovat kokemuksistaan
08.09.2006Elävä arkistoSotavangiksi Neuvostoliittoon joutui talvisodassa lähes 900 suomalaissotilasta. Lähes kaikki heistä palautettiin Suomeen. Vankien vaihto alkoi huhtikuussa 1940. Oheisessa ohjelmassa Pekka Tiilikainen haastattelee huhtikuussa 1940 viittä Neuvostoliitosta palautettua sotavankia. -
Suomalaisvangit eivät viihtyneet naapurin leireillä
08.09.2006Elävä arkistoNeuvostoliitosta talvisodan jälkeen palautetut sotavangit joutuivat ensimmäiseksi karanteenileirille. Monet heistä olivat haavoittuneita tai muuten heikossa kunnossa. Pekka Tiilikainen vierailee toukokuussa 1940 tilapäisellä karanteenileirillä ja haastattelee palautettuja sotavankeja. -
Sörkan pojat talvisodassa
08.09.20061Elävä arkistoHelsinkiläisistä pojista muodostettiin talvisodassa Ässärykmentti eli ns. Sörkan rykmentti. Talvisodan päätyttyä Martti Jukola vieraili Ässärykmenttiä tapaamassa huhtikuussa 1940. -
Suomi kääntyy Saksan suuntaan vuoden 1940 aikana
08.09.2006Elävä arkistoVälirauhan aikana vuoden 1940 keväällä Suomi alkoi kysellä mahdollisuuksia aseavun saamiseksi Saksasta. Vielä tuolloin siihen ei myönnytty, mutta kesän mittaan Saksan huomio kääntyi itään ja mieli muuttui. -
Siirtoväen asuttaminen toi myös ongelmia
08.09.20062Elävä arkistoTalvisodan ensimmäisiä uhreja olivat itärajan pinnassa asuvat siviilit, joiden evakuointi alkoi jo ennen sotaa. Loka-marraskuussa 1940 lähti kodistaan lähes 100 000 karjalaista. Paikoin evakkoja kuitenkin vierastettiin uskonnon tai kielenkin tähden. -
Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti
08.09.20064Elävä arkistoSotavuosien ahdistaviin tunnelmiin toivat lisää dramatiikkaa presidentti Kyösti Kallion sairastelu, ero presidentin tehtävistä ja dramaattinen kuolema adjutantin käsivarsille Helsingin rautatieasemalla torstai-iltana 19.12.1940. -
Suomi siirtyy rauhan kauteen
08.09.2006Elävä arkistoMoskovan rauhansopimuksen määräyksiä pidettiin raskaina ja väärinä. Pian alettiinkin puhua välirauhasta. Suomessa uskottiin, että rauhanehdot olisi tulevaisuudessa mahdollisuus oikaista.