Hyppää pääsisältöön

Verinen veljessota 1918

Sisällissota, kansalaissota, veljessota, vapaussota, luokkasota, kapina, punakapina. Vuoden 1918 sodalla on monta nimeä – ja kaikki ne ovat omalla tavallaan totta.

Torppari ja kartanonherra, kommunisti ja porvari, Suomi ja Venäjä. Köyhän puolelta oikeutettu, rikkaan puoleltako ei? Mitä Saksa tällä teki? Miksi Suomessa oli myös venäläisiä joukkoja?

Vuoden 1918 sota jätti syvät haavat, joiden arpeutuminen on kestänyt pitkään. Sodassa menetti henkensä lähes 37 000 suomalaista.

Erityisesti sodalle ovat kelvanneet ja kelpaavat nuoret pojat – sankarivainajat. Sodista raadollisin on sisällissota.

  • Ajankohtaisen kakkosen 1918-ilta

    Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008

    13.03.20182Elävä arkisto
    Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.
  •  Näyttelijät Ritva Valkama (Martta) ja Veijo Pasanen (Lennu) tv-draamassa Lennu (1967).

    Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin

    13.03.2018Elävä arkisto
    Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.
  • Kolmen kuvan kollaasi: neljä punakaartilaista aseineen valokuvastudiossa Turussa, sairaanhoitajat Punakaartilaiset Tyyne Vilkman ja Martta Leimu sekä Vilho Ahlberg rakennuksen edessä Kaukaalla, kaksi punakaartilaista aseineen valokuvausstudiossa.

    Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    05.01.20187Elävä arkisto
    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.
  • Naisvankeja Hennalassa 1918

    Valtiolle vaarallisia naisia – poliittisten naisvankien kohtaloita viime sotien aikana

    15.06.20172Elävä arkisto
    Suomessa tuomittiin kansalais- ja jatkosodan välisenä aikana 4500 ihmistä valtio- tai maanpetoksesta tai niiden valmistelusta vankilaan jopa ilman oikeudenkäyntiä. Tuomituista neljäsosa oli naisia. Vangittuihin naisiin kohdistui monenlaisia raakuuksia kidutuksesta murhiin. Joukossa oli myös lapsia. Kuolemantuomioitakin pantiin täytäntöön.
  • Maiju Lassila eli Algot Untola.

    Mikä oli miehiään Maiju Lassila?

    16.12.20131Elävä arkisto
    Algot Untola eli alunperin Algoth Tietäväinen tunnetaan kirjailijana usealla nimellä, muun muassa Maiju Lassilana ja Irmari Rantamalana. Hänen tunnetuin teoksensa lienee Tulitikkuja lainaamassa, jonka kirjoittajaksi on merkitty juuri Maiju Lassila.
  • Verner Lehtimäki. Hän loikkasi kansalaissodan viimeisinä päivinä Neuvostoliittoon ja toimi siellä hävittäjälentäjänä. Stalinin vainoissa hän hävisi.

    Puolet suomalaisista loikkareista kuoli Stalinin vainoissa

    18.11.20131Elävä arkisto
    Neuvostoliittoon loikkasi 1920- ja 30-luvuilla lähes 15 000 suomalaista maanpäällistä paratiisia etsimään. Lapuan liikkeen vuosina kommunisteja myös pakotettiin menemään itärajan yli. Lähes puolet suomalaisista punaloikkareista kuoli Stalinin vainoissa.
  • Oskari Tokoi

    Oskari Tokoi – kuolemantuomion saanut pääministeri

    02.09.2013Elävä arkisto
    Oskari Tokoi on jäänyt historiaan Suomen pääministerinä, joka sai kaksi kuolemantuomiota – toisen valkoisilta, toisen punaisilta. Valkoisen Suomen langettama tuomio kuitenkin sodan jälkeen peruttiin erikoislailla, ns. Lex Tokoilla. Tokoi oli myös maailman ensimmäinen sosialistinen pääministeri. Amerikkaan paennut Tokoi vieraili Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1949, kun tuomio oli purettu.
  • Itse asiassa kuultuna: Arvo Poika Tuominen

    29.10.2010Elävä arkisto
    Arvo Poika Tuominen, puusepän kisälli Hämeenkyröstä, josta tuli ammattiyhdistysmies, toimittaja ja punavanki, sekä kommunisti Suomessa ja Moskovassa. Talvisodan aikaan hän vaihtoi puolta ja toimi Suomeen palattuaan mm. sosiaalidemokraattien kansanedustajana.
  • Tutkija Mirja Turunen osoittaa vanhaa koivua Kouvolan Veripellolla, jossa sisällissodan aikana vuona 1918 surmattiin joukko valkoisia.

    Tutkija kumosi perimätiedon Kouvolan Veripeltojen kidutuksista

    31.01.20085Elävä arkisto
    Kouvola oli punaisten harjoittaman terrorin synkin seutu Suomen sisällissodassa. Tutkija kuitenkin kumoaa väitteet punaisten harjoittamasta kidutuksesta Kouvolassa.
  • Viimeinen elossa oleva punakaartilainen Aarne Arvonen muistelee Suomen sisällissotaa.

    Aarne Arvonen – viimeinen punakaartilainen

    30.01.20085Elävä arkisto
    Suomen vanhin asukas eli 111-vuotiaaksi elänyt Aarne Arvonen kuoli vuonna 2008. Aarne Arvonen joutui Suomen sisällissodan jälkeen vankileirille Tammisaareen, missä espanjantauti ja nälkä tappoivat joka kolmannen vangitun.
  • Heikki Ylikangas (1998).

    Voiko sisällissota toistua?

    30.01.2008Elävä arkisto
    Mitä yhteistä Suomen sisällissodalla on muiden maiden vastaavien tapahtumien kanssa? Entä voisiko sisällissota toistua?
  • Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918

    29.01.2008Elävä arkisto
    Vuonna 1938 tehty kuulokuva kertoo sisällissodan sivunäytöksestä, jossa joukko suojeluskuntalaisia kaappasi Helsingissä venäläisten jäänmurtajan.
  • Valkokaartilaisia riveissä rakennuksen pihalla (1918).

    Koston kevät 1918

    28.01.20081Elävä arkisto
    Sisällissodan aikaiset teloitukset ja muut väkivallanteot olivat suurimmalta osaltaan suunnitelmallista ja organisoitua toimintaa. Aiemmin punainen ja valkoinen terrori on selitetty lähinnä yksittäisiksi kostotoimiksi, vaikka siitä ei ollut kyse.
  • Suojeluskuntalainen ampuu käsiaseella huivipäisen naisen. Helsingin tyttölyseon oppilaan piirros kansalaissodan jälkeiseltä ajalta.

    Sisällissodan traumat

    25.01.20081Elävä arkisto
    Sisällissodan jälkeen voittajat kirjoittivat historiaa ja rakensivat tapahtumista oman kuvan viralliseksi totuudeksi. Hävinnyt puoli häpesi ja vaikeni. Miksi kävi näin?
  • Työmies-lehden etusivu 28.1.1918: "Vallankumousjulistus Suomen kansalle."

    He olivat mukana sisällissodassa 1918

    24.01.20087Elävä arkisto
    "Kansalaissota on sodista julmimpia", sanoo punaisten puolella taistellut teatterinjohtaja Jalmari Parikka. Jääkärit, punakaartilaiset, suojeluskuntalaiset, punavangit ja siviilit muistelevat Suomen sisällissotaa, jossa maa jakautui aseiden voimalla kahtia.
  • Punaisten hevosia ja rattaita Fellmanin kartanon pellolla 1918.

    Punakaartin läntinen armeija antautuu

    24.01.20081Elävä arkisto
    Vuoden 1918 sisällissota päättyi punaisten antautumiseen toukokuun alkupäivinä. Lahteen Fellmanin pellolle kerättiin yli 20 000 punavankia.
  • Suomalaissiirtolainen heiluttaa punalippua ja laulaa työläismarssia laivan lähtiessä kohti Amerikkaa (1930-l).

    Kumouslaulujen klassikkoja

    19.02.20072Elävä arkisto
    Suomalaiset kuuntelivat vallankumouksellisia levylauluja jo 1900-luvun alussa. Amerikkalaiset levy-yhtiöt julkaisivat sosialistisia äänitteitä Työväen marssista Rajamäen farssiin.
  • Yrjö Kallinen

    Rauhanmies Yrjö Kallinen sai vuonna 1918 kuolemantuomion kapinan valmistelusta

    12.10.2006Elävä arkisto
    Vakaumuksellisen pasifistin ainoat taistelut olivat lapsuuden rottasodat. Vuonna 1918 kansalaissodan rauhanneuvottelija tuomittiin kuolemaan kapinan sallimisesta.
  • Valkoisten armeijan voitonparaatit

    Valkoisen armeijan voitonparaatit 1918 - Mannerheim ratsasti kärjessä

    08.09.20061Elävä arkisto
    Vuonna 1918 maa oli jakaantunut valkoiseen ja punaiseen Suomeen. Edessä oli katkera ja verinen kansalaissota. Sota kesti kevätkuukausien ajan. Maa oli riekaleina ja kurjia vankileirejä pystytettiin. Valkoinen armeija juhli voittoaan kahdella voitonparaatilla. Toinen niistä järjestettiin helmikuussa Vaasassa, toinen toukokuussa Helsingissä.