Verinen veljessota 1918 | Elävä arkisto

Sisällissota, kansalaissota, veljessota, vapaussota, luokkasota, kapina, punakapina. Vuoden 1918 sodalla on monta nimeä – ja kaikki ne ovat omalla tavallaan totta.

Torppari ja kartanonherra, kommunisti ja porvari, Suomi ja Venäjä. Köyhän puolelta oikeutettu, rikkaan puoleltako ei? Mitä Saksa tällä teki? Miksi Suomessa oli myös venäläisiä joukkoja?

Vuoden 1918 sota jätti syvät haavat, joiden arpeutuminen on kestänyt pitkään. Sodassa menetti henkensä lähes 37 000 suomalaista. Sodista raadollisin on sisällissota.

Sisällissota 1918 viilsi keskustelijoiden muistoissa ja yleisön tekstiviesteissä teemaillassa 2008
13.03.20183Elävä arkisto
Ajankohtaisen kakkosen teemailta kysyi keväällä 2008, miksi vuosi 1918 kiihdyttää yhä mieliä? Onko se kansallinen kipupiste vai vastakkainasettelua? Sisällissodasta oli tuolloin tullut kuluneeksi 90 vuotta. Salla Paajasen ja Jan Anderssonin vetämässä keskustelussa oli mukana punaisten ja valkoisten jälkeläisiä sekä vuoden 1918 tapahtumien tutkijoita. Katsojat osallistuivat keskusteluun tekstiviestein, joita tuli suorana Tampereelta lähetetyn teemaillan aikana puolitoista tuhatta.
Tv-draamat Lennu ja Kuilu kuvasivat sisällissodan kauhuja rintamakarkurin ja lapsen silmin
13.03.2018Elävä arkisto
Sisällissodalle on haettu ymmärrystä myös tv-draaman kautta. Tässä artikkelissa esitellään kaksi teosta, joissa käsitellään sodan järjettömyyttä ja sen seurauksia yksilötasolla. Vuonna 1968 valmistunut Lennu, Tampere 1918 seuraa punaisen rintamakarkurin mielenliikkeitä. Vuonna 1973 filmatun, omaelämäkerralliseen romaaniin perustuvan Kuilun päähenkilö taas on ruotsinkielisen työläisperheen 10-vuotias tyttö.
Sisällissota 1918 – punaiset muistot
05.01.20189Elävä arkisto
Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.
Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana
19.12.2017Elävä arkisto
Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.
Valtiolle vaarallisia naisia – poliittisten naisvankien kohtaloita viime sotien aikana
15.06.20172Elävä arkisto
Suomessa tuomittiin kansalais- ja jatkosodan välisenä aikana 4500 ihmistä valtio- tai maanpetoksesta tai niiden valmistelusta vankilaan jopa ilman oikeudenkäyntiä. Tuomituista neljäsosa oli naisia, joukossa oli myös lapsia. Vangittuihin naisiin kohdistui monenlaisia raakuuksia kidutuksesta murhiin. Kuolemantuomioitakin pantiin täytäntöön. Viimeinen kuolemaantuomittu poliittinen naisvanki oli Martta Koskinen, joka teloitettiin syksyllä 1943.
Mikä oli miehiään Maiju Lassila?
16.12.20131Elävä arkisto
Algot Untola eli alunperin Algoth Tietäväinen tunnetaan kirjailijana usealla nimellä, muun muassa Maiju Lassilana ja Irmari Rantamalana. Hänen tunnetuin teoksensa lienee Tulitikkuja lainaamassa, jonka kirjoittajaksi on merkitty juuri Maiju Lassila.
Puolet suomalaisista loikkareista kuoli Stalinin vainoissa
18.11.20131Elävä arkisto
Neuvostoliittoon loikkasi 1920- ja 30-luvuilla lähes 15 000 suomalaista maanpäällistä paratiisia etsimään. Lapuan liikkeen vuosina kommunisteja myös pakotettiin menemään itärajan yli. Lähes puolet suomalaisista punaloikkareista kuoli Stalinin vainoissa.
Oskari Tokoi – kuolemantuomion saanut pääministeri
02.09.2013Elävä arkisto
Oskari Tokoi on jäänyt historiaan Suomen pääministerinä, joka sai kaksi kuolemantuomiota – toisen valkoisilta, toisen punaisilta. Valkoisen Suomen langettama tuomio kuitenkin sodan jälkeen peruttiin erikoislailla, ns. Lex Tokoilla. Tokoi oli myös maailman ensimmäinen sosialistinen pääministeri. Amerikkaan paennut Tokoi vieraili Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1949, kun tuomio oli purettu.
Itse asiassa kuultuna: Arvo Poika Tuominen
29.10.2010Elävä arkisto
Arvo Poika Tuominen, puusepän kisälli Hämeenkyröstä, josta tuli ammattiyhdistysmies, toimittaja ja punavanki, sekä kommunisti Suomessa ja Moskovassa. Talvisodan aikaan hän vaihtoi puolta ja toimi Suomeen palattuaan mm. sosiaalidemokraattien kansanedustajana.
Tutkija kumosi perimätiedon Kouvolan Veripeltojen kidutuksista
31.01.20085Elävä arkisto
Kouvola oli punaisten harjoittaman terrorin synkin seutu Suomen sisällissodassa. Tutkija kuitenkin kumoaa väitteet punaisten harjoittamasta kidutuksesta Kouvolassa.
Aarne Arvonen – viimeinen punakaartilainen
30.01.20085Elävä arkisto
Suomen vanhin asukas eli 111-vuotiaaksi elänyt Aarne Arvonen kuoli vuonna 2008. Aarne Arvonen joutui Suomen sisällissodan jälkeen vankileirille Tammisaareen, missä espanjantauti ja nälkä tappoivat joka kolmannen vangitun.
Voiko sisällissota toistua?
30.01.2008Elävä arkisto
Mitä yhteistä Suomen sisällissodalla on muiden maiden vastaavien tapahtumien kanssa? Entä voisiko sisällissota toistua?
Volynetšin kaappaus maaliskuussa 1918
29.01.2008Elävä arkisto
Vuonna 1938 tehty kuulokuva kertoo sisällissodan sivunäytöksestä, jossa joukko suojeluskuntalaisia kaappasi Helsingissä venäläisten jäänmurtajan.
Koston kevät 1918
28.01.20081Elävä arkisto
Sisällissodan aikaiset teloitukset ja muut väkivallanteot olivat suurimmalta osaltaan suunnitelmallista ja organisoitua toimintaa. Aiemmin punainen ja valkoinen terrori on selitetty lähinnä yksittäisiksi kostotoimiksi, vaikka siitä ei ollut kyse.
Sisällissodan traumat
25.01.20081Elävä arkisto
Sisällissodan jälkeen voittajat kirjoittivat historiaa ja rakensivat tapahtumista oman kuvan viralliseksi totuudeksi. Hävinnyt puoli häpesi ja vaikeni. Miksi kävi näin?
He olivat mukana sisällissodassa 1918
24.01.20087Elävä arkisto
"Kansalaissota on sodista julmimpia", sanoo punaisten puolella taistellut teatterinjohtaja Jalmari Parikka. Jääkärit, punakaartilaiset, suojeluskuntalaiset, punavangit ja siviilit muistelevat Suomen sisällissotaa, jossa maa jakautui aseiden voimalla kahtia.
Punakaartin läntinen armeija antautuu
24.01.20081Elävä arkisto
Vuoden 1918 sisällissota päättyi punaisten antautumiseen toukokuun alkupäivinä. Lahteen Fellmanin pellolle kerättiin yli 20 000 punavankia.
Kumouslaulujen klassikkoja
19.02.20072Elävä arkisto
Suomalaiset kuuntelivat vallankumouksellisia levylauluja jo 1900-luvun alussa. Amerikkalaiset levy-yhtiöt julkaisivat sosialistisia äänitteitä Työväen marssista Rajamäen farssiin.
Rauhanmies Yrjö Kallinen sai vuonna 1918 kuolemantuomion kapinan valmistelusta
12.10.2006Elävä arkisto
Vakaumuksellisen pasifistin ainoat taistelut olivat lapsuuden rottasodat. Vuonna 1918 kansalaissodan rauhanneuvottelija tuomittiin kuolemaan kapinan sallimisesta.
Valkoisen armeijan voitonparaatit 1918 - Mannerheim ratsasti kärjessä
08.09.20061Elävä arkisto
Vuonna 1918 maa oli jakaantunut valkoiseen ja punaiseen Suomeen. Edessä oli katkera ja verinen kansalaissota. Sota kesti kevätkuukausien ajan. Maa oli riekaleina ja kurjia vankileirejä pystytettiin. Valkoinen armeija juhli voittoaan kahdella voitonparaatilla. Toinen niistä järjestettiin helmikuussa Vaasassa, toinen toukokuussa Helsingissä.

Muualla Yle.fi:ssä