Hyppää pääsisältöön

Vihreän kullan maa – metsäteollisuus Suomessa

Elävän arkiston koosteeseen on kerätty suomalaista metsäteollisuutta käsitteleviä artikkeleita ja ohjelmia vuosikymmenten varrelta.

Suomen metsien ensimmäinen vientituote oli terva, jolla jo 1600-luvulla kyllästettiin laivoja. Puun teollinen jalostaminen sahatavaraksi ja paperituotteiksi alkoi 1800-luvun lopulla. Suomen viennistä metsäsektorin osuus oli korkeimmillaan 1920-luvulla, jolloin se hipoi lähes 95 prosenttia. Sahateollisuuden vähetessä 1930-luvulla paperi nousi merkittävimmäksi vientituotteeksi. Suomen Neuvostoliitolle maksamista sotakorvauksista (1944-1952) yli kolmasosa oli paperi- ja puutuotteita.

Suomen metsiin ja metsäpolitiikkaan on aina suhtauduttu intohimolla. Puu on ollut Suomelle elinehto, toisaalta tehotaloutta, avohakkuita ja soiden ojituksia on kritisoitu.

Asenteet näkyvät myös ohjelmissa: metsureiden työstä ja uusien tehtaiden avaamisesta on kerrottu usein ylpeydellä, mutta metsäyhtiöiden toimia on myös kritisoitu ja huoli luonnon monimuoisuudesta on herännyt. Paperitehtaiden sulkeminen sekä siirrot ulkomaille ovat nostaneet huolen toimeentulosta ja töiden vähenemisestä.

2010-luvulla metsäsektori on yhä erittäin merkittävä osa Suomen taloutta ja sen osuus viennistä on noin viidennes. Puutuotteiden ja paperin lisäksi puuta hyödynnetään muun muassa kankaiden, lääkkeiden, kemikaalien, eläinten rehujen, muovien ja liikenteen biopolttoaineiden valmistuksessa.

Suomen metsäpolitiikkaa johdetaan maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosastolla. Keskeiset linjaukset on koottu 1990-luvun puolesta välistä lähtien kansallisiin metsäohjelmiin.