Viisukarsittujen valioita

Maarit kilpaili vuoden 1975 euroviisukarsinnassa Seppo Paakkunaisen sävellyksellä Mätämakee.

Suomen euroviisukarsinnoissa kuultiin paljon rauhaa ja eurooppalaisuutta korostavia lauluja 1970-luvulla. Vuosikymmenen loppupuolella samoissa karsinnoissa etsittiin maamme edustajaa myös Interviisuihin.

Suomen euroviisukarsinnat elivät nopean evoluution aikaa 1980-luvulla. Konsepti muuttui joka vuosi, osittain teknologian kehittymisen vuoksi. Myös esimerkiksi Interviisujen katoaminen viisukartalta vaikutti karsintamalliin. Vuosikymmenen loppupuolella haalittiin kisalähetykseen glamouria ulkomaisten esiintyjien avulla. Yhtenä vuotena kisattiin viisujen ohella pääsystä myös Kuala Lumpurin Kultainen leija -kisoihin. Muutosten vuosikymmenenä vain Ossi Runne säilyi viisukapellimestarina vuodesta toiseen.

Euroviisut ja euroviisukarsinnat olivat muutosten kourissa 1990-luvulla. Ihan vuosikymmenen alussa karsinnoista tuli mahtipontinen viihdetapahtuma, kunnes lama pakotti supistamaan ja vuonna 1993 nähtiinkin säästökarsinta. Vuonna 1995 Suomen kannalta riesaksi kehitettiin jäähyjärjestelmä. Huonoiten menestyneet viisumaat eivät aina päässeet mukaan kisoihin.

2000-luvusta tuli alkukangertelun jälkeen Suomelle kunnian vuosikymmen, kun Lordi voitti ensin Suomen-karsinnan ja lopulta Euroviisut 2006. Sitä ennen edelliseltä vuosikymmeneltä tuttu jäähyjärjestelmä kiusasi Suomea myös 2000-luvulla ja Suomi joutuikin jättämään kisat väliin vuosina 2001 ja 2003.

Aarno Raninen on tunnettu euroviisusävellyksistä Lapponia ja Huilumies, mutta vuoden 1978 Eurovision ja Intervision laulukilpailujen edustuskarsinnassa muusikko nähtiin myös itse lavalla esittämässä Monica Aspelundin säveltämän kappaleen "Kättä Lyö". Aspelund puolestaan esitti Ranisen sävellyksen "Kultaa, hopeaa".

Paula Koivuniemi osallistui Euroviisujen Suomen karsintoihin vuonna 1981 kappaleella Ei tule toista kertaa.

Tapani Kansa osallistui Euroviisujen Suomen karsintoihin vuonna 1981 kappaleella Sunnuntailapsi.

Kaikkien aikojen ensimmäisessä Uuden Musiikin Kilpailussa etsittiin nimensä mukaan uutta musiikkia ja samalla Suomen euroviisuedustajaa. Monivaiheisen kilpailun finaalissa kuultiin elektrorockia, balladia, kitarapoppia ja luomua laulua.

Aiemmin rap- ja R&B-parodioista tunnettu Stig Dogg lyhensi taiteilijanimensä ja vihelteli uudella luomummalla tyylillä Uuden Musiikin Kilpailun finaaliin. Kepeästi soivan Laululeijan sanojen takana on PMMP:n Paula Vesala.

Ville Eetvartti lauloi Lasikaupunki-biisillä tiensä Uuden Musiikin Kilpailun finaaliin. Vahvan eläytymisen vauhdissa mikkikin tippui välillä maahan, mutta show jatkui. Suoran lähetyksen sähköinen tunnelma sekoitti myös juontajan sanat pihtiputaalaisen palomiehen esittelyssä.

Suomen euroviisukarsintojen hopealaulu vuodelta 1976 on mustalaisvaikutteinen, mutta säveltäjän mukaan se ei kuitenkaan ole mustalaismusiikkia.

Vuonna 1977 Mikko Alatalo osallistui Suomen euroviisukarsintoihin kappaleellaan Rokkilaulaja. Saman vuoden marraskuussa Alatalo esiintyi Iltatähti-ohjelmassa ulkonäöltään muuttuneena miehenä.

Ami Aspelundin esittämä melodinen Mitt äppelträd tuli Suomen euroviisukarsinnan toiseksi vuonna 1982, jolloin Suomi jäi euroviisuissa viimeiseksi.

Päivi "Bääbs" Kankaro pääsi Euroviisujen alkukarsintaan avoimen kilpailun kautta vuonna 2010.

Leevi and the Leavings -yhtyeen ainoa julkinen live-esiintyminen omalla nimellään tapahtui Suomen Euroviisu-alkukarsinnassa 1981. Esityksen kuvanauha oli pitkään kadoksissa. Ainutlaatuinen tallenne löytyi lopulta yhtyeen alkuperäisjäsen Risto Paanasen kotiarkistosta.

Nylon Beatista irrottautunut Jonna Kosonen siirtyi soolouralla nimellä Jonna K ja näytti kyntensä vuoden 2004 Euroviisu-karsinnoissa, joissa hän esitti Like Believers Do -kappaleen.

Anna Eriksson jäi täpärästi kakkoseksi vuoden 2000 Suomen euroviisukarsinnoissa. Kappale Oot voimani mun menestyi kuitenkin euroviisujen ulkopuolella.

Timo Kojo veti vuoden 1982 viisukarsinnoissa toisenkin kappaleen kuin Nuku pommiin. Se oli Jukka Siikaviren sävellys Video-Venus.

Ryppyotsainen raati äänesti Topi Kärjen humpan vuoden 1982 viisukarsintojen jumbosijalle. Kansan parissa kappale kuitenkin oli menestys.