Ilmasto ja ympäristö

Loppuva vuosi oli poikkeuksellinen myös luonnossa ja ympäristössä. Tässä kuusi asiaa, jotka luontovuodesta 2020 muistetaan.

Yksi Suomen tarkimmin tutkituista seuduista sijaitsee Pirkanmaalla. Tuomo Kuitunen on kartoittanut Luopioisten pitäjän koko kasvikunnan ja todistanut samalla luonnon monimuotoisuuden voimakasta muutosta. Alueen kasvilajeista peräti kolmannes on vaihtunut runsaan 30 vuoden aikana.

Syötä alle syntymävuotesi, niin saat selville, mitkä perhoset olivat yleisiä lapsuutesi aurinkoisina kesäpäivinä. Ovatko lajit vähentyneet vai jopa hyötyneet ilmaston ja elinympäristöjen muutoksista? Lisäksi näet, mitä perhosia voit bongata juuri nyt!

Kun puhutaan ruoan ympäristöystävällisyydestä, samat myytit nousevat usein esille. Testaa tiedätkö totuuden väitteiden takana.

Moni tuskailee ruokavalionsa kanssa: lihaa pitäisi ilmaston kannalta välttää, mutta kasvisruokaan on vaikea tarttua. Vastaus ongelmaan löytyy yllättävän läheltä. Kaivetaan esille silakat, särjet ja hauet. Suomalainen villikala on yksi ilmastoystävällisimpiä proteiineja.

Viime vuosina Suomeen on syntynyt uusia tapoja, joilla yksittäinen ihminen voi keventää ilmastokuormaansa. Mutta miten voi olla varma, että rahat päätyvät oikeaan osoitteeseen?

Puut ovat nyt trendikkäitä. Kuuluisa Youtube-tähti Mr Beast kampanjoi puiden puolesta (linkki), koululaiset ympäri maailman istuttavat jopa 100 miljoonaa puuta ja jopa nettihakuja tekemällä voi istuttaa puita (linkki). Mutta onko puiden istuttaminen todella ihmepilleri, jolla pelastamme maailman.? Yle Luonto listaa kuusi vastausta kysymykseen, joka ei ole aivan yksinkertainen.

Luonnon monimuotoisuus on romahtamassa, ja se vaikuttaa kaikkiin ihmisiin. Samaan aikaan meillä on kuitenkin vain hatara käsitys siitä, millainen nykyinen biodiversiteetti oikeastaan on. Huippuasiantuntijoista koostuva tutkimusryhmä on tarttumassa luonnon monimuotoisuuden jättimäiseen tutkimushaasteeseen uusimpien tieteellisten työkalujen avulla. Tutkimus on uraauurtavan laaja, ja siihen on saatu yli 12 miljoonan euron rahoitus. Tavoitteena on muun muassa tutkia, miten ilmastonmuutos ja maankäytön muutos vaikuttavat lajiston monimuotoisuuteen.

Rankkasateet lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä. Tulvariskiä ei ole huomioitu kaupunkien rakentamisessa aiempina vuosikymmeninä. Nämä viisi asiaa lisäävät tulvariskiä.

Ympäristöarvot ovat nykyään paljon esillä, ja ne koetaan tärkeiksi, mutta samalla ympäristön turmelemiseen liittyvien rikosten määrä on kasvussa. Tutkimuksen mukaan jopa kolme neljästä rikosepäilystä ei kuitenkaan koskaan päädy syyttäjälle. Ympäristörikoksien selvittäminen on haastavaa, ja monesti jutut jäävät pimeiksi. Jos juttu päätyy oikeuteen saakka, seuraamus on yleensä sakkoja.

Tiheät puurivit pysäyttävät saasteet nenän korkeudelle.

Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttö ei ole loppunut kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta. Esimerkiksi Kiinan rakennusteollisuus käyttää kiellettyjä yhdisteitä vuosi vuodelta enemmän. Ilmastorikosten tutkiminen on työlästä, siksi joskus on pantava salaiset agentit asialle.

Muoniossa tehdään huippututkimusta puolen kilometrin korkeudessa. Pallaksen tutkimusaseman tuottama data osoittaa kiistatta, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lisääntyy kiihtyvää tahtia ja ilmasto lämpenee. Herkät laitteet paljastavat myös, kun kansainvälisiä ilmastosopimuksia rikotaan. Aseman erikoisuus on viikoittainen operaatio, jossa tunturinlaella pullotetaan Amerikkaan aitoa Lapin ilmaa.

Kahleissa Koijärvellä ja ilmastomarssilla Helsingissä - suomalainen ympäristöaktivisti haastaa mutta ei riehu.

Tomas Roslin kollegoineen on selvittänyt arktisen luonnon vastausta ilmastonmuutokseen. Keväät ja kesät lämpenevät sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi mennään. Jatkuvasti lämpenevät keväät ajavat pölyttäjät ja kukat eroon toisistaan. Myös äärevät olosuhteet lisääntyvät. Viime vuoden ennätykselliset lumisateet ja myöhäinen kevät romahduttivat lähes kaikkien lajien lisääntymisen.

Ilmastonmuutos lämmittää rajusti Suomen kevättä, paljon rajummin kuin kesää. Kevätluonnon pitäisi pystyä sopeutumaan tähän. Esimerkiksi muuttolintujen pitäisi ajoittaa Suomeen saapuminen oikein. Myös pesinnän ajoitus käy entistä vaikeammaksi. Järripeippo ja muut pohjoiset lajit ovat hätää kärsimässä.

Lajien uhanalaisuuskehitykseen on mahdollista vaikuttaa. Esimerkiksi karhu, hämeenkylmänkukka ja Itämeren lohi ovat esimerkkejä lajeista, joiden tilanne on parantunut poliittisten päätösten, hoitotoimien ja säätelyn myötä.

Joka yhdeksäs eliölaji Suomessa on uhanalainen. Tässä ovat viisi suurinta uhkatekijää lajeille tulevaisuudessa sekä keinot niiltä suojautumiseen.

Uusimman uhanalaisuusarvioinnin, Punaisen kirjan mukaan lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista eläimistä on uhanalaisia. Listalta löytyy hyvinkin tuttuja lajeja.

Luonnon monimuotoisuuden merkitystä on vaikea ymmärtää. Kukaan ei tiedä, mitä kaikkia syy-seuraussuhteita lajien häviämiseen liittyy. Ihmisenkin elämä on riippuvainen luonnosta.