Ilmasto ja ympäristö

Tämä on tarina sitkeästä pörriäisestä, ukonhattukimalaisesta ja siitä, miten sen elämä ja kuolema riippuvat yhdestä ainoasta kasvista. Samalla tämä on tarina siitä, miten hyönteiset katoavat ympäriltämme. Kasvien ja niiden pölyttäjähyönteisten ainutlaatuinen yhteistyö on uhattuna pölyttäjien määrän vähetessä. Toivoa kuitenkin löytyy. Tiedämme syyt pölyttäjien ahdinkoon, eikä vielä ole myöhäistä toimia.

Ympäristöministeriön julkaiseman uhanalaisuusarvioinnin mukaan Suomessa pesivistä 246 lintulajista jopa 86 luokitellaan uhanalaisiksi. Suurin syy tähän on, että ihminen muokkaa niin metsiä, maatalousympäristöjä, soita kuin vesistöjäkin sellaisella nopeudella, etteivät lajit pysy perässä.

Lähes kolmasosa kaikista Suomen lajeista kuuluu Punaiselle listalle, joka kootaan uhanalaisuusarvioinnin yhteydessä. Tältä sivulta voit tutkia selkärankaisten lajien tilannetta. Jokaisen lajin kohdalta näet sen uhanalaistumisen syyt sekä tulevaisuudessa vaikuttavat uhkatekijät.

Rosvonaamiostaan tunnettu tammihiiri katosi Suomesta. Mitä sille tapahtui?

Minne katosi vesikko? Viimeisimmästä Suomessa tehdystä havainnosta on jo neljännesvuosisata. Touhukas paksuturkkinen näätäeläin oli tuttu rantavesien asukki, kunnes sen kanta romahti.

Maailman eliölajit katoavat huolestuttavaa vauhtia. Suomalaisnisäkkäistä naalin tilanne on huolestuttavin. Mitä voimme tehdä, jotta kasvit ja eläimet ympäriltämme eivät kuolisi sukupuuttoon?