Kalassa proteiinit ovat terveellisemmässä paketissa kuin lihassa, sillä mukana tulee hyviä pehmeitä rasvoja ja D-vitamiinejia. Niillä on havaittu monia odottamattomia vaikutuksia meidän elimistöön. Jo kalan proteiinit saattavat laskea verenpainetta.
Syömällä kerran viikossa silakkaa poistat Itämerestä saman verran ravinteita, mitä sinne pöntön kautta päästelet. Auta siis lähimertamme ja syö kestävästi kalastettua villikalaa!
Ruotsalaisille suositellaan huomattavasti harvemmin Itämeren silakan syöntiä kuin suomalaisille. THL:n tutkimusprofessori Hannu Kivirannan mukaan mahdolliset vähäisetkin haittavaikutukset, jotka voisivat syntyä silakan dioksiinipitoisuudesta, peittyvät terveyshyötyjen alle.
Presidentin jouluhauki tuli vuonna 2019 Korppoosta. Sen myötä haluttiin muistuttaa ilmaston ja Itämeren tilasta. Yle Luonnon #itämeridinner -reseptikoneesta löydät lisää itämeriystävällisiä kalaresptejä.
Maistele maailman makuja Itämeren kaloista tehdyillä pikkusuolaisilla! Samalla autat Itämerta, sillä jokainen annos poistaa rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita kotimerestämme.
Särkikaloilla herkutteleminen on mainio ympäristöteko. Särkeä syömällä voit kirkastaa mökkivetesi, neutralisoida pönttöpäästösi ja olla ilmastoystävällinen.
Mikko "Peltsi" Peltola auttaa Itämerta muun muassa kompensoimalla pönttöpäästönsä silakalla. Kalastukseen hurahtaneen mediapersoonan suhde Itämereen lujittui viime kesänä, kun hän vietti viikkoja merellä kuvaten Tom Nylundin kanssa Itämeren suojelijat Peltsi ja Tom -nimistä tv-sarjaa.
Suurin osa suomalaisista haluaisi lisätä kalansyöntiä, mutta silti kotimainen kala ei löydä suomalaisten lautasille. Miksi näin on? Yle Luonto purki neljä kaloihin liittyvää myyttiä.
Herkuttele Itämeren kaloilla ja tee samalla työtä Itämeren hyväksi! #itämeridinner -haaste haluaa nostaa hauet, silakat, särjet ja lahnat tarjolle ruokapöytiin.
Viemäripäästönsä voi nollata syömällä Itämerestä pyydettyä kalaa. Varsinkin särkikalat sisältävät paljon fosforia, esimerkiksi yhdellä lahna-aterialla voi kompensoida kilon sinilevää.
Hauenpoikaset tarvitsevat matalia suojaisia lahtia kasvaakseen. Sellaisia, missä vesi lämpenee nopeasti ja olosuhteet ovat suotuisia sekä mätimunien että poikasten kehittymiselle. Hyvät kutualueet ovat varsinkin rannikolla harvassa, mutta hauen hyväksi voi tehdä kunnostustyötä sekä merenlahdilla että myös järvissä.