Kuka lintulaudallani ruokailee: Harvemmin tavatut vieraat

Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

Talitiaisen kokoinen ja palleromainen punarinta on selkäpuolelta ruskea ja alta likaisenvalkoinen. Aikuisen rinta ja naama ovat ruosteenpunaiset. Nuoren yksilön rinta on poikkijuovaisen kellanruskea ja selkä keltapilkkuisen ruskea. Laulu on korkeaa, haurasta visertelyä, jossa on lyhyitä taukoja 10–15 sekunnin välein.

Pähkinähakki on närhen kokoinen, mutta lyhytpyrstöisempi ja pitkänokkaisempi. Se on kauttaaltaan valkotäpläisen tummanruskea, vain päälaki ja siipisulat ovat yksiväriset. Pyrstön tyvi on alapuolelta valkoinen. Kutsuääni on käheä ”krrääh, krraah-krraah” tai karkea ”karrr, krrr”.

Kottaraisen kokoinen ja tanakka taviokuurna on suurin peippolintu. Sillä on pitkä pyrstö, pienehkö pää ja paksu kekonokka. Tummalla siivellä on valkoinen juova, vatsassa lyijynharmaata. Pääosaksi koiras on vadelmanpunainen, naaras ja nuori kellanvihreät.

Valkoselkätikka on käpytikkaa hieman isompi. Mustan selän valkoisesta keskiosasta haarautuu leveitä valkoisia poikkijuovia siipisulille. Vaalean vatsan takaosa on vaaleanpunainen, ja kupeilla on pitkittäisiä tummia viiruja. Koiraan päälaki on punainen, naaraan musta

Talitiaisen kokoinen mustapääkerttu on selkäpuolelta tumman rusehtavanharmaa ja alta vaaleampi, likaisenharmaa. Koiraalla on himmeänmusta päälaki, naaraalla ja nuorella punaruskea. Kantava laulunsäe alkaa pingottuneena visertelynä mutta nousee pian hyvin korkeiksi, kirkkaiksi huiluvihellyksiksi.

Peltopyy on kesykyyhkyn kokoinen, mutta palleromaisempi kanalintu. Se on päältä harmaan-, mustan- ja punaruskeankirjava. Rinta ja kaula ovat harmaat ja naama ja kurkku oranssinruskeat. Koiraalla on iso tummanruskea laikku vatsassa, naaraalla se on himmeämpi

Punatulkun kokoisella, tanakalla nokkavarpusella on iso pää, valtava kekonokka, paksu kaula ja lyhyt pyrstö. Selkä on ruosteenruskea, pää ja alapuoli harmaanpunainen. Siivellä on vaalea juova. Laulu on mitätöntä ja kireää sirahtelua, jonka lomassa kuuluu iskeviä tiksahduksia ”diks, dtiks”.