Hyppää pääsisältöön

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia

  • Lapinsirri hiekalla

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Lapinsirri

    29.05.2017Luonto
    Lapinsirri on vain talitiaisen kokoinen kahlaaja, jolla on lyhyet vaaleat jalat ja lyhyt, aavistuksen kaartuva nokka. Päältä lintu on täplikkään harmaanruskea, vatsasta valkoinen. Rinta ja pää ovat viiruiset. Soidinääni on nousevaa ja laskevaa helinää ”kilililili…”, johon sekoittuu kiihkeää visertelyä. Lentoääni on sointuva ”derr-derrr”.
  • Mustaviklo uiskentelee ruovikossa.

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Mustaviklo

    19.05.2017Luonto
    Vähän räkättirastasta isommalla mutta solakammalla mustaviklolla on pitkät jalat ja pitkä, ohut nokka. Laji on kokonaan musta jalkoja ja nokkaa myöten, mutta selässä ja kyljillä on vaaleita pilkkuja ja nokantyvellä punaista. Nuori on poikkijuovaisen harmaa, ja sillä on punaiset jalat. Soidinääni on livertävä ”trryii-tryiirvi-tryiirvi…”, lentoääni iskevä ”tjuvitt, tjuitt…”.
  • Pumussirri seisoo rantavedessä, nokka vedessä.

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Pulmussirri

    16.05.2017Luonto
    Pulmussirri on kooltaan punatulkun ja mustarastaan puolivälistä, palleromainen ja lyhytnokkainen. Lyhyet jalat ovat mustat. Laji on päältä tummatäpläisen harmaa ja alta valkoinen, rinnasta punertava. Nuoren yksilön vatsa ja pään etuosa ovat valkoiset, selkä vaalea mustin kirjailuin. Lentoääni on pehmeästi näppäilevä ”blytt, blitt”.
  • kaksi meriharakkaa

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Meriharakka

    16.05.2017Luonto
    Meriharakka on melkein variksen kokoinen, tanakka kahlaajalintu, jonka pää ja selkäpuoli ovat mustat, vatsa valkoinen. Räikeänpunaiset nokka ja jalat näkyvät kauas. Ääni on kimeä ja kiihkeä”pii, biik” ja ”ko-biik ko-biik…”.
  • Tylli

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Tylli

    16.05.2017Luonto
    Punatulkun kokoisella, palleromaisella tyllillä on hiekanruskea ylä- ja valkoinen alapuoli. Päätä ja kaulaa kiertävät mustat juovat. Jalat ja nokantyvi ovat oranssit, eikä silmän ympärillä ole keltaista rengasta toisin kuin hyvin samannäköisellä pikkutyllillä. Lennossa siiven päällä näkyy valkoinen pitkittäisjuova. Ääni on nouseva ”tyy-i, tyy-i…”.
  • Valkoviklo nurmikolla.

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Valkoviklo

    02.05.2017Luonto
    Valkoviklo on vähän räkättirastasta kookkaampi mutta hoikempi. Sillä on pitkät vihertävät jalat ja pitkä tumma nokka, joka kaartuu pikkuisen ylöspäin. Selkä on mustan- ja valkoisenkirjavan harmaa. Vatsa on valkoinen, kupeet ja rinta mustapilkkuiset ja kaula ja pää mustaviiruiset. Soidinääni on helkkyvä ”hykly-hykly…”, lentoääni viheltävä ”djyy-djyy”.
  • Metsäviklo seisoo vedessä.

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Metsäviklo

    02.05.2017Luonto
    Metsäviklo on hieman mustarastasta pienempi ja solakampi kahlaaja. Vihertävät jalat ovat melko pitkät, kuten tumma nokkakin. Yläpuoli on mustahko pienin vaalein pilkuin, vatsa puhtaanvalkoinen. Rinnassa ja päässä on tummia viiruja. Soidinääni on sointuvan jokeltava ”ti-lyivi ti-lyivi…”, lentoääni hätäinen ”tlyit-vitt, tlyit-vitt-vitt”.
  • Liro keväisellä rannalla, keltaisten kukkien rinnalla.

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Liro

    27.04.2017Luonto
    Liro on pieni kahlaaja, mustarastasta pienempi ja solakampi. Sillä on pitkät kellertävät jalat ja melko pitkä tumma nokka. Ruskeassa selässä on helmimäisiä vaaleita täpliä. Vatsa on valkoinen, rinta ja kaula ruskeaviiruinen. Soidinääni on rytmikkäästi rullaava ”liro-liro-liro…”, varoitusääni kimeän iskevä ”kiv-kiv-kiv…”.
  • Keräkurmitsa kunttamaastossa.

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Keräkurmitsa

    27.04.2017Luonto
    Mustarastasta vähän pienempi keräkurmitsa on sukulaisensa kapustarinnan tavoin pyylevä, ja silläkin on lyhyet jalat ja lyhyt nokka. Yläpuoli ja kaula ovat ruskeanharmaat. Vatsan takaosa on valkoinen ja etuosa punertava, ja keskiosassa on musta laikku. Rinnan poikki ja silmän päällä kulkee valkoinen juova. Kahlaajaksi tavallista hiljaisemman keräkurmitsan soidinääni on pehmeä ”bytt bytt…” ja kutsuääni hento ”blyt-blyt-blyt”.
  • Jänkäkurppa ruovikossa.

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Jänkäkurppa

    27.04.2017Luonto
    Pulleahko jänkäkurppa on vain vähän punatulkkua isompi, lyhytjalkainen kahlaaja. Nokka on lyhyempi (1,5 kertaa pään pituinen) kuin lähisukuisella taivaanvuohella (yli kaksi kertaa päätä pitempi). Ruskeankirjavassa selässä on vaaleita pitkittäisjuovia. Vatsa on valkoinen, kyljet ja rinta tummaviiruiset. Soidinlennossa hämäräaikaan koiras ääntelee kiihtyvästi kopisevaa soidinääntä ”kotokkok-kotokkok…”, joka syntyy keuhkoputkien äänielimessä eikä mekaanisesti pyrstösulista kuten taivaanvuohella.
  • Lehtokurppa soisella nurmikolla.

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Lehtokurppa

    27.04.2017Luonto
    Lehtokurppa on kesykyyhkyn kokoinen mutta pyylevämpi, isopäisempi ja lyhytkaulaisempi. Nokka on hyvin pitkä ja suora. Lehtokurppa on yläpuolelta mustan-, valkoisen- ja kellankirjavan ruskea, alapuolelta vaaleampi ja poikkiraitainen. Myös niskassa on tummia poikkijuovia. Soidinääni on kurnuttavien ja sipisevien äänten vuorottelua: ”orrt orrt-orrt pisit, orrt orrt-orrt pisit…”.
  • Taivaanvuohi rantaryteikössä.

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Taivaanvuohi

    26.04.2017Luonto
    Taivaanvuohi on mustarastaan kokoinen pyylevä kahlaaja, jolla on lyhyet jalat ja yli kaksi kertaa pään pituinen nokka. Ruskeaa yläpuolta kirjovat mustat ja valkoiset täplät ja valkoiset pitkittäisjuovat. Vatsa on valkoinen, kupeet poikkijuovaiset ja rinta viirukkaan kellertävä. Soidinääni on vuohimaista mäkätystä, joka syntyy jäykkien reunimmaisten pyrstösulkien väpättäessä ilmavirrassa, kun koiras syöksyy soidinlennossa alaspäin. Maasta kuuluu yhteysäänenä kitkuttavaa ”kit-kut-kit-kut…”.
  • Töytöhyyppä märällä pellolla.

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Töyhtöhyyppä

    26.04.2017Luonto
    Kesykyyhkyn kokoisella, tanakalla töyhtöhyypällä on lyhyt kaula ja nokka, ja läheltä näkyy päälaen hapsu töyhtö. Yläpuoli ja leveä rintavyö ovat mustat, vatsa ja posket valkoiset. Soidinääni on naukuvaa vihellystä ”tiuvit-vit-vit eääh-vit-vit tiuvitvit…”, johon sekoittuu siivenlyönneistä syntyvää humpsuttavaa ääntä.
  • PIkkukuovi istuu oksannokassa.

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Pikkukuovi

    26.04.2017Luonto
    Pikkukuovi on vähän varista ja jonkin verran isokuovia pienempi, pitkäkaulainen ja pienipäinen. Sen nokka on kaksi kertaa pään pituinen (isokuovin kolme kertaa) ja kaartuu jyrkemmin kuin isokuovilla. Pikkukuovin selkäpuoli on mustapilkkuisen ruskea, rinta ja kaula vaaleammat tummin viiruin. Vatsan takaosa on valkoinen. Vaaleaa silmäkulmanjuovaa reunustavat ylä- ja alapuolella tummemmat juovat. Soidinääni alkaa venytetyin ”kvuo”-aihein ja päättyy nopeutuvaan pilitykseen. Varoitusääni on kiihtyvä ”pi-li-li-lilililili”.
  • Kuovi seisoo ruohikossa.

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Kuovi

    26.04.2017Luonto
    Kuovi on suurin kahlaajamme, varistakin isompi. Sillä on pitkä tasaisesti kaartuva nokka (kolme kertaa pään pituinen), pitkät koivet ja pieni pää. Höyhenpuku on vaalean harmaanruskea, selkäpuolelta mustatäpläinen, rinta ja kupeet viiruiset ja vatsan takaosa valkoinen. Soidinääni alkaa nousevasti venytetyllä huudolla ”kuoo kuoo kuooi-kuui…” ja päättyy kiihtyvään liverrykseen. Varoitusääni on kimeän hätäinen ”ki-vy vivyvy…”.
  • Suokukko lennossa

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Suokukko

    26.04.2017Luonto
    Suokukko on räkättirastaan kokoluokkaa mutta hontelon oloinen. Koiras on isompi kuin naaras. Suokukolla on pitkä kaula ja pieni pää, ja lyhyen nokan kärki kaartuu heikosti alas. Pitkät jalat ovat punertavat. Yläpuoli on ruskea suomukuvioin ja mustin täplin, vatsa valkoinen. Rinnassa ja kyljillä on rusehtavaa väriä. Koiraalla on keväällä vaihtelevan värinen pöyheä kaularöyhelö ja kaksi höyhentupsua päälaella. Soitimella suokukko on äänetön, eikä ynähtävä lentoäänikään ”väh, väh” kuulu kuin vierestä.
  • Suosirri matalassa vedessä

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Suosirri

    26.04.2017Luonto
    Suosirri on vain vähän punatulkkua isompi ja pyylevä pikkukahlaaja. Melko pitkä nokka kaartuu aavistuksen alaspäin. Lyhyehköt jalat ovat mustat. Yläpuoli on mustatäpläisen punaruskea, vatsan takaosa valkoinen ja keskiosa musta (pohjoisella alalajilla yksivärinen, rannikon alalajilla vaalein kirjailuin). Vaalea rinta ja pää ovat harmaaviiruiset. Nuori on päältä suomukuvioisen tummanruskea ja alta mustapilkkuisen valkoinen. Suosirrin soidinääni on loppua kohti laskevaa hyrinää, lentoääni surahtava ”dsryy”.
  • Punajalkaviklo kävelee maassa

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Punajalkaviklo

    26.04.2017Luonto
    Punajalkaviklo on räkättirastaan kokoinen, hoikka kahlaajalintu. Yläpuoli on tummaviiruisen ruskea, alapuoli täplikkään vaalea. Pitkät koivet ja pitkähkön nokan tyvi ovat punaiset. Lennossa näkyy siiventyven valkoinen takareuna. Soidinääni on sointuvan viheltävä ”liyky-liyky…”, kutsuääni venytetty ”tjyyy”.
  • pikkutylli seisoo hiekalla

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Pikkutylli

    26.04.2017Luonto
    Vähän talitiaista isompi, päältä hiekanruskea ja alta valkoinen pikkutylli eroaa samannäköisestä tyllistä harmahtavien jalkojen ja mustan nokan sekä keltaisen silmärenkaan perusteella. Lennossa näkyy päältä juovaton siipi. Kaulan ja pään mustat kuviot ovat nuorella tyllillä ja pikkutyllillä ruskeat. Ääniä ovat viheltävä ”piy, piy…” ja vikertävä ”pri, pri-prip-prip”.
  • Pikkusirri ruohikossa

    Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia: Pikkusirri

    26.04.2017Luonto
    Vain talitiaisen kokoinen pikkusirri on pienin kahlaajamme. Sillä on lyhyet mustat jalat ja lyhyt, piikkimäinen nokka. Selkäpuoli on kellan- tai harmaanruskea tummin täplin ja vaalein suomumaisin kuvioin. Selän kaksi vaaleaa pitkittäisjuovaa muodostavat takaa katsoen V-kuvion. Vatsa on valkoinen, rinta ja naama suttuisen vaaleat. Kutsuääni on hentoa näppäilyä ”pit, pit”.