Hyppää pääsisältöön

Pönttöpesintä

  • Uuttukyyhky istuu puhelinlangalla.

    Kuka pöntössäni asuu?: Uuttukyyhky

    29.05.2017Miljoona linnunpönttöä
    Kesykyyhkyn kokoinen uuttukyyhky on sinertäväharmaa. Rinta on viininpunertava, ja siivellä on kaksi mustaa poikkijuovaa. Koiraan soidinääni on kaksitavuinen ”huu-uh huu-uh…”.
  • Harmaasieppo puun oksalla.

    Pönttöpesintä: Kesämökkien harmaasieppo

    10.11.2016Luonto
    Harmaasieppo on yleinen metsissä ja metsien reunoilla, mutta myös asutuilla alueilla. Maatilojen ja kesämökkien pihapiireissä harmaasieppo pesii talojen seinustoilla, joskus hyvinkin näkyvissä paikoissa.
  • Naakka kadulla

    Pönttöpesintä: Salaperäinen naakka

    21.10.2016Miljoona linnunpönttöä
    Naakkapari voi olla hauska vuokralainen pihapiirissä. Ja jos laittaa vain muutaman pöntön, yhdyskunta ei kasva liian suureksi, koska naakka tarvitsee pesäpaikakseen kolon tai onkalon.
  • uuttukyyhky

    Pönttöpesintä: Uuttukyyhkyllä on pitkä pesimiskausi

    12.08.20161Miljoona linnunpönttöä
    Uuttukyyhky on maassamme harvalukuinen pesimälintu. Sen erityispiirteisiin kuuluu, että naaras voi pyöräyttää munat, vaikka edelliset poikaset eivät vielä ole lentäneet pesästä.
  • Leppälintu.

    Pönttöpesintä: Ihastuttava leppälintu

    15.07.20163Miljoona linnunpönttöä
    Jos tuntee leppälinnun laulun, niin etelärannikon asukas voi olla sitä mieltä, että leppälintu on harvinainen. Keski-Suomen korkeudella alkaa paljastua, että laji on jo sangen yleinen. Ja viimeistään Kuusamon metsäteitä kulkiessa huomaa, että se on itse asiassa aika yleinen. Pohjois-Suomen asukkaat tuntevat leppälinnun paljon paremmin kuin etelän ihmiset.
  • Viirupöllö

    Pönttöpesintä: Viirupöllö on myyränpurija

    04.07.20161Miljoona linnunpönttöä
    Kaukaa kuultuna viirupöllön huhuilua voi olla vaikea erottaa pihapiiriä vartioivan karvaturrin haukahteluista. Viirupöllö on yleensä aktiivisimmillaan aamu- ja iltahämärissä, mutta se on liikkeellä ravinnon perässä myös öisin. Viirupöllö saalistaa pääosin pikkunisäkkäitä. Niiden osuus pesimäaikaisesta ravinnosta on yli 75 prosenttia. Myyrien ja linnunpoikasten ohella pesistä on löytynyt myös oravien, lumikoiden, kärppien ja liito-oravien jäänteitä. Rotat ovat saaliina yllättävän harvinaisia.
  • Telkkä.

    Pönttöpesintä: Telkkä, erityisen suomalainen lintu

    13.04.20162Miljoona linnunpönttöä
    Telkkää voi kutsua suomalaisten kummilinnuksi. Yli puolet Euroopan telkistä pesii Suomessa. Kannanarvio on 170 000–220 000 paria. Olemmekin vastuussa siitä, että telkillä on pesäpaikkoja. Telkänpönttöjen ripustaminen on erittäin tärkeää.
  • Palokärki.

    Pönttöpesintä: Palokärki, luonnon oma pöntöttäjä

    21.03.2016Miljoona linnunpönttöä
    Palokärki on suurten kolojen ykkösarkkitehti: kiistaton päällikkö, työläinen, toimitusjohtaja ja sisustaja. Sen urakkaa kolojen tekijänä ei voi kuin ihailla. Jos telkät, uivelot, uuttukyyhkyt, naakat ja helmipöllöt saisivat äänestää, mikä on Suomen metsien tärkein eläin, palokärki voittaisi. Ja ihan kirkkaasti. Edellä mainitut lajit ovat aikoinaan olleet pitkälti riippuvaisia tumman tikan rakennustöistä.
  • Helmipöllö oksalla.

    Pönttöpesintä: Helmipöllö

    29.02.2016Miljoona linnunpönttöä
    Useimmat pöllölajit, varsinkin vanhat yksilöt, pyrkivät talvehtimaan asuinseutujensa lähettyvillä. Jos ravinto kotiseuduilla loppuu, pöllöjen on pakko lähteä liikkeelle.
  • Sinitiainen oksalla.

    Pönttöpesintä: Sinitiainen

    29.02.20162Miljoona linnunpönttöä
    Koirastintin on oltava keväällä iskussa. Sen on pystyttävä esittelemään naaraalle kunnon pesäkolo, sillä naaras päättää, missä pesitään. Jos naaras kelpuuttaa kolon, alkaa pesänrakennus.
  • Kottarainen höyhen suussa.

    Pönttöpesintä: Kottarainen

    29.02.2016Miljoona linnunpönttöä
    Kottarainen on ollut suomalaisille tuttu lintu jo kauan. 1900-luvun alussa se asutti uskollisesti miltei kaikkia maatiloja ja pitäjiä lähes koko Suomessa. Kottaraisen saapumista odoteltiin keväisin ja monin paikoin merkittiin muistiinkin, milloin pihapiirin linnunpöntöt saivat asukkinsa.