Hyppää pääsisältöön

Äänestä Vuosisadan kirjaa!

Äänestysaika päättyy 2.10.

Nyt haluamme löytää yleisön valinnan Vuosisadan kirjaksi. Mikä on sinun valintasi? Äänestysaika päättyy 2.10. klo 12. Vuosisadan kirja julkistetaan suorassa Vuosisadan Kulttuurigaala -lähetyksessä 18.10. Yle TV1 -kanavalla.

Verkkolukupiirit alkavat

"Tämä kirja ei minun äijänlihaani säväyttänyt" – Sonja O:ta ylistettiin ja haukuttiin tuoreeltaan

Maija Vilkkumaan lukupiirissä luetaan Sonja O. 28.9.

Maija Vilkkumaan vetämässä verkkolukupiirissä luetaan syyskuussa Anja Kaurasen esikoisteos Sonja O. kävi täällä. Vuonna 1981 romaani nostatti kohun jo ennen ilmestymistään. Suomi oli tuohon aikaan vielä melko konservatiivinen maa; räväkkä ja avoimen seksuaalinen naispäähenkilö sekä ihastutti että järkytti.

Lukulista 1940-luvulle

Mikä kirja on sinulle rakkain?

Radion Lukupiirissä oli aiheena Ronja, ryövärintytär. Tallenne löytyy artikkeleista ja Yle Areenasta.

Radion Lukupiirissä lauantaina: Ennen kaikkea toivon, etten kadota Ronjaa itsestäni!

Osallistu Ronja-lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03

Tule mukaan radion Lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03 osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi sekä Yle Radio 1:ssä. Aiheena on Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintytär, joka saa toimittaja Kaisa Pulakan itkemään. Studiossa keskustelemassa myös kirjailijat Salla Simukka ja Juha Hurme. Puhelinnumero studioon on 09 144 800.

Ronja taistelee jaetun ihmisyyden puolesta, huomioi Lukupiirin soittaja

Lukupiirissä keskusteltiin Lindgrenin kirjasta

Nainen voi periä ryövärijoukon johtajuuden. Ihminenkin on osa luontoa. Tällaisiakin ajatuksia välittää Astrid Lindgrenin klassikkokirja Ronja, ryövärintytär. Tässä helmiä Yle Radio 1:n Lukupiirin keskustelusta. Entä mitä itse ajattelet Ronjasta?

Pietari K. lukee klassikot puolestasi

Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.

Kirjablogit mukana Kirjojen Suomessa

Kirsin Book Club: Matti Hälli - Suopursu kukkii

Kirsin Book Club -blogissa Suopursu kukkii

"Vuonna 1943 ilmestynyttä Suopursu kukkii -romaania pidettiin Hällin läpimurtoteoksena, ja sitä myytiin sotavuosina kymmeniä tuhansia kappaleita. Kirjan tarina vei ajatukset pois sodan kauheuksista ja peloista. Teos antoi lukijalle mahdollisuuden haaveilla onnesta. Suopursu kukkii onkin kaihomielinen rakkaustarina."

Lukupino: Armas J. Pulla - "Jees, leskiyli-insinöörskä!" sanoi vääpeli Ryhmy

Lukupino-kirjablogissa Ryhmy ja Romppainen

"On mielenkiintoista lukea Ryhmyn ja Romppaisen toilailuja ja pohtia miksi tämänkaltaiselle viihteelle oli niin suuri kysyntä. Eikö sodan trivialisoiminen ärsyttänyt? Oliko huumorin oltava kevyttä, jotta sille sodan aikana jaksoi nauraa? Haluttiinko suomalaiset nähdä korostetun rauhallisina ja moraalisina toimijoina viihteessä?"

Tarukirja: Mika Waltari - Sinuhe egyptiläinen

Kirjablogissa Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen

"Kun sain tiedon, mikä kirja osui minulle YLEn ja kirjabloggaajien 101 kirjaa -projektissa, en ollut uskoa silmiäni. Sinuhe! Paras koskaan suomeksi kirjoitettu kirja. Kirja, jonka olen lukenut monta kertaa. Kirja, jota rakastan."

Yöpöydällä: Jussi Talvi - Tällaista oli palata

Yöpöydällä -kirjablogissa Jussi Talven Tällaista oli palata.

"Talvi kirjoittaa sodasta palaavien miehien mielenmaisemasta. Siitä, josta toiset vaikenivat ja toiset puhuivat liikaakin. Mutta millaista oli palata rintamalta siviiliin ja jatkaa tavallista arkea rakkaimpien ihmisten vierellä, vaikka he olivat muuttuneet vieraiksi ja vanhentuneet ennätyksellisen nopeasti?"

Kirjojen Suomen kolumnit

Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

Tutustu 101 kirjaan!

Lukuvinkkejä

Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

Lue myös nämä!

Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

Tätä on Kirjojen Suomi

Mikä on Kirjojen Suomi?

Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

Kirjojen Suomen kumppanit

Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!

Seuraa somessa