Hyppää pääsisältöön

Helsinki Lit 2018

Video ei enää katsottavissa

Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali 2018 suorana Helsingin Savoysta la 26.5. klo 13.00 - Tule sinäkin mukaan seuraamaan hienoja ja vaikuttavia kirjallisuuskeskusteluita!

13.00-13.30 Ayòbámi Adébáyò (NG) – Laura Lindstedt (englanniksi)
13.35-14.05 Cristóvão Tezza (BR) – Maria Manner (englanniksi)
14.10-14.40 Naja Marie Aidt (DK) – John Freeman (US) (englanniksi)
14.40-14.55 Jarl Hellemann -palkinnon jako (suomeksi)
15.25-16.00 Domenico Starnone (IT) – Philip Teir (englanniksi) (tulkataan osittain suomeksi)
16.05-16.45 Kim Leine (DK) – Sirpa Kähkönen (englanniksi)
16.50-17.20 Ebba Witt-Brattström (SE) – Koko Hubara (englanniksi)

Keskustelu käydään ruotsiksi tai englanniksi, suomenkielistä tekstitystä ei ole.

Kisakatsomoa johdattelee Aleksis Salusjärvi, kommentaattoreina kirjailijat Juha Itkonen ja Siri Kolu.

Keskusteluista nähdään suomeksi teksitetyt versiot Yle Teemalla myöhemmin syksyllä ohjelmasarjassa Valitut sanat.

Peloista pahin

Lapsen menettäminen on äidin ja isän peruspelko.

Pelko lapsen menettämisestä on jokaisessa vanhemmassa. Tämä teksti on tutkimusmatka tuohon pelkoon.

Helsinki Lit 2018 suorana Ylen kanavilla

Suorat lähetykset Teemalla & Areenassa pe 25. ja la 26.5.

Neljättä kertaa järjestettävä Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali näkyy suorina lähetyksinä Teemalla sekä Areenassa perjantaina ja lauantaina 25. ja 26.5.2018. Tv-lähetykset ovat myös pysyvästi katsottavina Areenassa jälkikäteen.

Rap,riimi,runo-kilpailun voitti Jenni Paavonen, tuomari Paleface piti tasoa korkeana. Katso haastattelu ja lue voittajaruno!

Kilpailun taso oli korkea.

Kirjojen Suomi järjesti yläkoululaisille kirjoituskilpailun, jossa piti kirjoittaa uusi runo tai rap poimimalla sanoja tunnetuista klassikkorunoista. Voittajarunon kirjoitti Jenni Paavonen. Kilpailun tuomareina toimivat kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen ja kirjailija, räppäri Paleface.

Dekkarivisa

E-kirjat luettavissa 31.12.2017 saakka

Hirvonen, Rauhala ja Liksom ovat Kirjojen Suomen lainatuimmat - kaikki e-kirjat luettavissa vuoden loppuun saakka!

Kirjojen Suomi on tarjonnut ilmaisia e-kirjoja vuoden ajan

Kirjojen Suomessa on luettu kirja kultakin Suomen itsenäisyyden vuodelta. Kirjoja on voinut lukea ilmaiseksi sähköisinä ja verkkokirjasto on avoinna vuoden loppuun saakka. Tähän mennessä kirjoja on lainattu 25 000 kertaa. Luetuimpia e-kirjoja ovat olleet Elina Hirvosen Kun aika loppuu (2015), Pauliina Rauhalan Taivaslaulu (2013) ja Rosa Liksomin Hytti nro 6 (2011).

Verkkolukupiirissä Sally Salmisen Katriina

Vuoden 2017 kirja

Kirjojen Suomen vuoden 2017 kirja "Mennään jo naapuriin" kuvaa monikulttuurista Suomea

Kirja, joka kuvaa kuluvaa vuotta 2017

Politiikan murros, Turun puukotustragedia, ilmastonmuutos - mitä muistamme itsenäisyytemme juhlavuodesta 2017? Kirjojen Suomi valitsi luettavaksi yhden kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Viimeisenä listalle pääsee oman aikamme, vuoden 2017 osuvimmin taltioiva teos. Se on Riina Katajavuoren ja Salla Savolaisen monikulttuurista Suomea kuvaava lastenkirja Mennään jo naapuriin. Toimittaja Seppo Puttonen kertoo valintansa taustoista.

Blogeja vuoden 2017 kirjasta Mennään jo naapuriin

Lukuhaaste ja haasteblogit

Kirjabloggarit: Vuotta 2017 kuvaa osuvimmin Ossi Nymanin Röyhkeys

Ossi Nymanin Röyhkeys kuvaa aikaamme.

Kirjojen Suomessa on luettu kirja kultakin Suomen itsenäisyyden vuodelta. Haastoimme bloggarit mukaan valitsemaan listan viimeistä kirjaa: teosta, joka kuvaa parhaiten omaa aikaamme, vuotta 2017. Kirjabloggarit äänestivät ajankohtaisimmaksi Ossi Nymanin romaanin Röyhkeys (2017). Röyhkeys sai eniten mainintoja myös Kirjojen Suomelle tulleissa ehdotuksissa.

Tuijata: Ossi Nyman - Röyhkeys

Bloggaajat mukana vuoden 2017 kirjan valinnassa

"Röyhkeys on vuoden 2017 kirja myös siksi, että se haastaa arvojamme. Työ on perustavanlaatuinen suomalainen arvo, vaikka työ ja sen merkitys ovat selvästi muuttumassa. Yhä on yleistä, että työtön kokee itsensä arvottomaksi. Jos työtön hakee aktiivisesti työtä, hän saa ainakin muiden silmissä jonkinlaisen arvon, silti lähenee luuseriuden leima. Mikä arvo on sitten ihmisellä, jolle eivät systeemin tarjoamat työt kelpaa?"

Kiikkuva kirjapylly: Jukka Itkonen&Camilla Pentti: Aprillipäivä

Bloggaajat mukana vuoden 2017 kirjan valinnassa

"Aprillipäivä ei kikkaile, mutta se ketkuilee. Se katsoo tarkkanäköisesti suoraan suomalaisuuden muutospisteeseen. Aprillipäivän runoissa puhuja ottaa lapsen muodon ja nauraa räkättää aikuisten homeiselle puheenparrelle."

Luetaanko tämä: Riikka Ala-Harja - Kahden maan Ebba

Bloggaajat mukana vuoden 2017 kirjan valinnassa

"Kirja kertoo suomalaisten lasten arjesta ja elämästä nyky-Suomessa, jossa tärkeitä ovat ystävät, harrastukset ja perhe. Perhemallejahan on nykyään monenlaisia, eikä Ebbakaan suinkaan ole ainoa lapsi, jolla on kaksi kotia tai joka ei elä ns. perinteisessä ydinperheessä. Nykylasten maailma on hyvässä ja pahassa avoimempi kuin se oli esimerkiksi minun ollessani nelosluokkalainen 1990-luvulla."

Kirja Vieköön: Anni Kytömäki - Kivitasku

Bloggaajat mukana vuoden 2017 kirjan valinnassa

"Kivitasku on uskomattoman hieno tarinakudelma saman suvun jäsenten kohtaloista liki 200-vuoden ajalta. Kytömäen teksti on ilmaisuvoimaista ja omintakeista. Ei voi kuin ihailla hänen lauseitaan, tapaansa sanoa ja loputonta sanavarastoaan, missä ei ole yhtään kikkailun makua. Kivitasku saa meidät nykyihmiset ajattelemaan juuriamme ja menneitä sukupolvien ketjuja, jotka ovat meihin perimänsä jättäneet."

Lyhyet klassikot äänikirjoina

J. H. Erkko: Linnunpoika

Äänikirja, lukijana Esko Salervo

Mies sieppaa linnunpoikasen ilahduttaakseen sillä ystävänsä tytärtä. Pelokas lintu vangitaan häkkiin. Lyhyt kertomus luontosuhteemme ongelmista. J. H. Erkon kertomus on julkaistu teoksessa Kootut teokset IV: Kertomuksia ja kirjoitelmia (1911). Lukijana Esko Salervo.

J. H. Erkko: Häiritty rauha

Äänikirja, lukijana Esko Salervo

Rantalat elävät eristäytynyttä elämää luonnon rauhassa, kunnes maailmalta kuuluu ikäviä uutisia. Pelko herää ja uhka tuntuu tulevan Euroopan ulkopuolelta. Kertomus on ilmestynyt teoksessa Kootut teokset IV: Kertomuksia ja kirjoitelmia (1911). Lukijana Esko Salervo.

Yhdenpäivänromaani, joka kuvaa suurella lämmöllä maalaisyhteisön elämää.

Maria Jotuni: Arkielämää

Jotunin Arkielämää oli edellä aikaansa, sillä yhdenpäivänromaanit tulivat yleisiksi vasta vuosikymmen myöhemmin. Jotunin teoksessa lukijan eteen piirtyy värikäs kuva maalaisyhteisöstä, jossa on hulluutta ja viisautta, rakkautta ja rakkaudettomuutta. Arkielämää ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1909. Lukijana on Esko Salervo.

Kuuntele seikkailukertomus Rimpisuon usvapatsas

A. E. Ingmanin fantasiahenkinen tarina

Suomalainen fantasiahenkinen Robinson Crusoe –tarina kahdesta köyhästä pojasta. He lähtevät selvittämään suon takaa nousevan usvapatsaan arvoitusta. Talvisessa seikkailussa hyvät erätaidot ovat tarpeen. Kertomusta on höystetty vauhdikkailla ja yliluonnollisilla tapahtumilla. Alfred Emil Ingmanin (1860-1917) teos ilmestyi vuonna 1915. Luenta ja kielen vähäinen modernisointi on Esko Salervon.

Kuuntele Teuvo Pakkalan lapsinovelleja äänikirjoina!

Oivaltavaa ja herkkää lapsuuden kuvausta

Yle Areenan äänikirjakokoelma kasvaa. Esko Salervo lukee tunnettujen, mutta monille jo unohduksiin jääneiden suomalaisten kirjailijoiden lyhyitä tarinoita ja novelleja. Mukana mm. Teuvo Pakkalan, Volter Kilven, Minna Canthin ja Maria Jotunin kertomuksia. Uusi äänikirja ilmestyy viikoittain syksyllä 2017. Sarjan aloittaa kokoelma Teuvo Pakkalan lapsinovelleja.

Kirjavinkkejä ja lukukokemuksia

Kirja, joka kolahti

Kirjavinkkejä

Kirjastonkävijät kertovat vaikuttavista lukukokemuksistaan ja vinkkaavat kirjoja. Videot on kuvannut ja alun perin julkaissut Kirjastokaista.

Mikä kirja on sinulle rakkain?

Kirjablogit mukana Kirjojen Suomessa

Kulttuuri kukoistaa: Konrad Lehtimäki - Ylös helvetistä

Kirjabloggarit mukana Kirjojen Suomessa

"Sekä elämäntarina että kirja kuvaavat yli sadan vuoden takaista kuohuvaa historiaamme. Euroopassa käynnissä ollut suuri sota kauhistutti niitä, jotka tilannetta seurasivat, Venäjällä - jonka osa olimme - kiehui ja muhi vallankumous. Lehtimäki kirjoitti hämmästyttävän kirjansa levottomissa olosuhteissa."

Täysien sivujen nautinto: Eino Leino - Vapauden kirja

Kirjabloggarit mukana Kirjojen Suomessa

"Yhtäkkiä havahdun siihen, että Leino on ollut todella nuori näitä kirjoittaessaan, reilusti alle kolmekymppinen. Mietin: tämä on vanhemman miehen ääni, jo pettymyksissäkin rypeneen miehen ääni."

Hyönteisdokumentti: F.E. Sillanpää - Hurskas kurjuus

Kirjablogissa F.E. Sillanpään Hurskas kurjuus

"Ilmeisesti tästä kirjasta eivät juuri pitäneet punaiset eivätkä valkoiset. Elämän kuvaus ei sopinut oikein ainakaan silloiseen työväenkamppailuun, köyhyyttä ja kamppailua ei ylevöitetä ja Juha oli ajautuva rassukka ja yhtä lailla vertaistensa hyväksikäyttämä. Tässä kuitenkin tulee esiin varsin hyvin köyhyyden ongelma, jos elämästä ei ole saanut kunnollista otetta alusta alkaen niin tilannetta on hyvin vaikea muuttaa, sisäinen sankari ei ihan vaan itseään niskasta kiinni ottamalla toteuta unelmiaan joille vain taivas on rajana."

Luettua elämää: Juhani aho - Muistatko?

Teos oli ilmestyessään myyntimenestys

Vaikka Muistatko? on aatemaailmaltaan pettävän seesteinen, haaveellinen ja nostalgiaa kukkuroillaan, Ahon kynänjälki on vastustamatonta. Se on tarkkaa ja selkeää ja samalla kaunista. Luonnonkuvaajana Aho on ylittämätön, ja hänen ihmiskuvauksensa on niin elävää, että ihmiset voi nähdä edessään.

Ilmastonmuutos ja dystopiat

Lue myös nämä!

Murhia ja pimeydessä vaanivia silmiä – Tove Jansson kirjoitti kauhua lapsille ja aikuisille

Lepakoita, kahleita ja portaikkoa pitkin valuvaa verta

Kirjailija ja kuvataiteilija Tove Jansson piirsi kahleita, tyrmiä ja portaikkoa pitkin valuvaa verta. Hän kirjoitti murhista ja hahmoista, joista ei aina tiedä varmasti, mitä tai keitä he edustavat. Ihminen on murskattavissa, hänet voi sahata. Muumin voi muuttaa hirviöksi. Miksi kauhu kiehtoi Janssonia? Muumiteosten mörkö pelottaa aivan syystä.

Kirjojen Suomen vuosikymmenet

Globaaleja uhkia ja maahanmuuttajia - nämä teokset kuvaavat 2010-lukua

Mitä 2010-luvun kirjat kertovat ajastamme?

Kirjojen Suomi -sarjaan valitut 2010-luvun teokset kertovat talouden taantuman vaikutuksista ihmisten arkeen, lasten kaltoinkohtelusta, uskonnollisen yhteisön kuristavasta ilmapiiristä, valeuutisten ja modernin informaatiosodankäynnin uhkista ja ilmastokatastrofin seurauksista. Kirjallisuutemme uusi ilmiö olivat muualta Suomeen muuttaneiden kirjailijoiden tärkeät teokset.

Tositelevisiota, maailmanlaajuisia uhkia ja miehen kriisi - näihin kirjoihin kiteytyy 2000-luku

Kirjojen Suomen 2000-luvun kirjavalinnat

Vuosituhannen ensivuosikymmenen tragedioita olivat New Yorkin terrori-isku, Intian valtameren maanjäristystä seurannut tsunami sekä Suomen koulusurmat. Kirjallisuus kertoi Neuvostoliiton romahduksesta, lamasta, tositelevisiosta, maahanmuutosta, tulevaisuuden uhkakuvista ja miehenä olemisen vaikeudesta. Kirjojen Suomi valitsi luettavaksi kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Tutustu 2000-luvun lukulistaan!

Kriisien, uppoamisten, surujen ja ilojen 1990-luku

Lukulista 1990-luvulle

1990-luvun alussa Suomessa koettiin lama. Vuosikymmenen lopulla talous lähti nousuun teknologian kehityksen ja kännyköiden ansiosta. 90-luvulla kotimaiset romaanit nostivat esiin monia yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten ihmisten pahoinvoinnin, huolen Suomen asemasta Euroopassa sekä jatkuvan kasvun ideologian mahdottomuuden. Afrikan ongelmista, nälästä, pakolaisuudesta, rikollisuudesta ja terrorismista kirjoitettiin 2000-luvun kriisejä ennakoiden, mutta ilmastomuutoksesta ei vielä oltu tietoisia.

Lukulistoja Kirjojen Suomen vuosikymmenille

Nämä kirjat paransivat sodan traumat

Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle

Kotirintaman naiset ja lapset sekä sodasta palanneet miehet olivat kukin omalla tavallaan onnettomia 1950-luvulla, mutta kaikilla oli haave saada elämä kääntymään kohti onnea. Kirjailijat etsivät uusia tapoja nähdä maailmaa, ja vuosikymmeneltä jäi elämään useita klassikoita, kuten Tuntematon sotilas ja Muumipapan urotyöt. Lue Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle!

Sodan keskellä kaivattiin harmitonta jännitystä ja romantiikkaa

Sota muokkasi 1940-luvun kirjallisen maiseman.

Sota on tärkeä aihe kotimaisessa kirjallisuudessa, ja se näkyy myös 101 kirjaa -listalla, johon valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. 1940-luvusta kului lähes puoli vuosikymmentä sotavuosien kärsimyksissä, ja listalle valitsimme saman verran sotakirjoja kuin sotavuosia oli.

Kahtiajakautunut maa matkalla uuteen sotaan

Lukulista 30-luvulle.

Kirjojen Suomi on kertomus satavuotiaasta Suomesta ja sen vaiheista. Nyt matkamme kulkee läpi dramaattisen 30-luvun. Vuosikymmen jätti jälkeensä monia klassikoita: Toivo Pekkasen työläisromaanin Tehtaan varjossa ja Hella Wuolijoen näytelmät. Runoilija Saima Harmaja kirjoitti koko tuotantonsa 30-luvulla. Olavi Paavolainen kuvasi esseissään ajan henkeä ja F.E. Sillanpää sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla

Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

Vapauden huumasta kansan kahtiajakoon - Suomen itsenäistymisen ajat

Kirjat kertovat itsenäistymisen ajasta

Suomen itsenäistyessä puolet väestöstä oli alle 25-vuotiaita. Nuoret naiset ja miehet hakivat ystävyyttä sanomalehtien kirjeenvaihtoilmoituksilla, tapailivat toisiaan tanssikursseilla tai huvitilaisuuksissa ja jonottivat katsomaan elokuvaa Rasputinista. Vuoden 1917 alun orastavaa vapauden huumaa hillitsivät muun muassa ratkaisematon torpparikysymys, kieltolaki ja ruokapula.

Pietari K. lukee klassikot puolestasi

Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.

Finlandia-palkinto

Juha Hurme ja teos Niemi voitti Finlandia-palkinnon

Finlandiavoittaja Niemi Kirjakerhossa

Juha Hurmeen Niemi on melkein kuin Suomi. Niemellä asuu outoa kieltä puhuva kansa, jonka tarina-aarteisto on säilynyt kuin pakastettuna. Juha Hurme kertoo niemeläisten mielenmaisemasta käyttäen karttana kansanrunoutta. Hän aloittaa alkuräjähdyksestä ja päätyy 1800-luvun alkuun, jolloin alue siirtyy osaksi Venäjää. Näytelmäkirjailija Hurme löytää Niemen villit tarinat ja tarjoilee Ruotsi-Suomen valtataistelut Shakespearen draamoja värikkäämpinä. Niemi on eristynyt kolkka, mutta aatteet ja ajatukset ovat huuhtoutuneet Niemen rannoille. Ja lopulta kaikkihan on vain lainaa. Kirjakerhossa Juha Hurme kertoo omintakeisesta Niemen historiasta. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.

Testaa lukeneisuutesi!

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon 2017 sai Kazuo Ishiguro

Itsepetoksen anatomia Ishiguron mestariteoksessa - kirjallisuuden Nobelisti Kirjakerhossa

Pitkän päivän ilta on pieni kirja suurista aiheista

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaneen Kazuo Ishiguron tunnetuimpia teoksia on Pitkän päivän ilta. Hän voitti teoksella arvostetun brittiläisen Booker -kirjallisuuspalkinnon vuonna 1989. Teoksessa hovimestari Stevens kertoo tarinaansa ja paljastaa kaiken vaikka haluaa peittää, on tyyni ja arvokas ja samalla täysin eksyksissä. Kazuo Ishiguron Pitkän päivän ilta on pieni kirja suurista aiheista: vallasta, vastuusta, haavoittuvuudesta. Eeva Luotosen vieraina ovat Kirkko ja kaupunki- median tuore päätoimittaja Jaakko Heinimäki ja arkkipiispan erityisavustaja Petri Merenlahti. Ohjelma on uusinta vuodelta 2016.

Nobelisti Kazuo Ishiguro kirjoittaa ajasta, muistamisesta ja unohtamisesta - Kultakuume

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon 2017 sai Kazuo Ishiguro

Kirjallisuuden Nobel-palkinto myönnettiin japanilais-englantilaiselle Kazuo Ishigurolle. Kääntäjä Helene Bützow löytää joka lukukerralla Ishiguron tekstistä uusia tasoja. Japanilaisen kulttuurin asiantuntija, kääntäjä Miika Pölkki näkee ulkopuolisuuden olevan Ishiguron vahvuus. Ishiguron romaaneista elokuvaksi on tehty "Pitkän päivän ilta".

Kuka saa kirjallisuuden Nobelin 2017?

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja julkistetaan klo 14

Ruotsin akatemia ilmoittaa torstaina klo 14 tämänvuotisen kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan. Kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen esittelee ennakkosuosikkeja ja pohtii, mitkä seikat vaikuttavat valintaan.

Maija Vilkkumaan verkkolukupiirin loppukeskustelu

"Romaani kuvaa sitä, kuinka vaikeaa on nuorena naisena vaeltaa" - Maija Vilkkumaan verkkolukupiirissä keskusteltiin sukupolvista ja selviytymisestä

Maija Vilkkumaan verkkolukupiirin loppukeskustelu

Muusikko Maija Vilkkumaan vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Anja Kaurasen (nyk. Snellman) romaani Sonja O. kävi täällä (1981). On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti niissä, jotka lukivat sen vuosien jälkeen uudestaan ja niissä, jotka tarttuivat siihen ensi kerran? Keskusteluun voi edelleen osallistua!

"Tämä kirja ei minun äijänlihaani säväyttänyt" – Sonja O:ta ylistettiin ja haukuttiin tuoreeltaan

Maija Vilkkumaan lukupiirissä luetaan Sonja O. 28.9.

Maija Vilkkumaan vetämässä verkkolukupiirissä luetaan syyskuussa Anja Kaurasen esikoisteos Sonja O. kävi täällä. Vuonna 1981 romaani nostatti kohun jo ennen ilmestymistään. Suomi oli tuohon aikaan vielä melko konservatiivinen maa; räväkkä ja avoimen seksuaalinen naispäähenkilö sekä ihastutti että järkytti.

Kirjojen Suomen kolumnit

Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

Tutustu 101 kirjaan!

Lukuvinkkejä

Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

Tätä on Kirjojen Suomi

Mikä on Kirjojen Suomi?

Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

Kirjojen Suomen kumppanit

Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!

Seuraa somessa