Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kirjojen Suomi pääkuva

Kirjablogit ja 101 kirjaa

Kirjablogit mukana Kirjojen Suomessa

Unelmien aika: Helena Räsänen – Näkemiin, Helena!

Sodanjälkeisessä viihderomaanissa on häiritsevä naiskuva

"Tyttöjä on myös sopivaa väheksyä. Ominaisuuksia kuvaillessa unohdetaan yksilölliset eroavaisuudet ja tehdään sukupuoleen viittaavia yleistyksiä. Kirjassa esimerkiksi mainitaan, kuinka joku on miesmäisen perusteellinen tai tyttömäisesti oikutteleva."

Marjatan kirjat: Väinö Linna – Tuntematon sotilas

Bloggaaja tunnisti isänsä kokemukset Tuntemattomasta

"Isäni oli jatkosodassa. Tuntematonta sotilasta lukiessani koen tuttuutta juuri hänen kertomustensa vuoksi. Hän Satakunnan poikana huomasi Linnan tavoin myös erilaiset murteet ja itse rauhallisena luonteeltaan tarkkaili sotamiesten erilaista suhtautumista sotimiseen."

Nannan kirjakimara: Irja Virtanen – Kenttäharmaita naisia

Kirja tuo kaivattua naisnäkökulmaa jatkosotaan

"Kenttäharmaita naisia on romaani, jota voisi hyvin lukea Linnan klassikon rinnalla kouluissa. Se on mielestäni helppolukuisempi kuin Tuntematon ja tuo kaivattua naisnäkökulmaa jatkosota-aiheeseen."

Annelin kirjoissa: Pentti Saarikoski – Mitä tapahtuu todella?

"Tunnustan, että suurin osa kokoelman runoista jäi minulta lukuistenkin lukemisten jälkeen avautumatta tai uskoin ymmärtäväni runoista vain osia. En liioin osannut lukea niitä marxilaisiksi, en löytänyt niiden dialektiikkaa enkä uskoa maailman materialistiseen perustaan."

Kirsin Book Club: Paavo Rintala – Sissiluutnantti

Aikansa kohuteos

"Sissiluutnantti on vetävä, hyvin kirjoitettu teos. Mitään kohua se ei enää saisi aikaiseksi, keskustelua ehkä. Se nostaa vahvasti sotaan turtumisen, moraalisen rappion ja heikon johtajuuden teemoja, jotka ovat taatusti yleismaailmallisia tuntemuksia kaikissa sotatilanteissa."

Lukuhumua: Marja-Leena Mikkola – Tyttö kuin Kitara

Suuret tunteet elävät taustalla

"Omana aikanaan teoksen meno on kaiketi ollut jännittävää, sovinnaisuudesta poikkeavaa ja sellaista, mitä ei ääneen myönnettäisi. Nykylukijaa lähinnä ahdistaa öykkäröinti, terveen ja raikkaan elämän irvikuva. "

Matkalla Mikä-Mikä-Maahan: Timo K. Mukka – Tabu

"Ihan kaikkea en haluaisi kirjoista lukea"

"Omasta mielestäni kaikkia niitä tabuja, joita 60-luvulla kirjailijat ja taiteilijat kaatoivat, ei olisi tarvinnut kaataa. Ihan kaikkea en haluaisi itse kirjoistakaan välttämättä lukea, ja tämän bloggauksen kirjoittamisen jälkeen sukellankin helpottunein mielin takaisin Pienen runotytön kauniin viattomaan maailmaan."

Kuutar lukee: Arvo Salo – Lapualaisooppera

Näytelmän aihepiiri on pelottavan ajankohtainen.

"Näytelmän lukemiseen ei minulta mennyt kauan, mutta jotenkin en vain saanut otetta itse tekstistä. Varsinkin lauluosuudet tuntuivat haastavilta. En voinut olla lukiessani pohtimatta, että näytelmän aihepiiri on pelottavan ajankohtainen äärioikeston ja vasemmiston vastakkainasetteluineen."

Kirsin Book Club: Hannu Salama – Minä, Olli ja Orvokki

Teos tavoittaa jotain kirjallisuuden ytimestä.

"Olen iloinen että luin tämän kirjan, vaikkei se ihan joka hetki lukiessa siltä tuntunut. Kokonaisuus tavoittaa kuitenkin jotain kirjallisuuden ytimestä: että ymmärtäisimme maailmaa."

Eilispäivän kirjat: Tytti Parras – Jojo

Romaani rikkoo tabuja niin että ryske käy.

"Romaani rikkoo tabuja niin että ryske käy. Rujo abortointikohtaus on yksityiskohtaisuudessaan ja tylyydessään ahdistava. Voisin silti kuvitella, että ehkä isomman moraalisen paniikin on saanut aikaan Jojon opiskelijanaisten huikentelevainen elämäntapa."

Aina joku kesken: Laine Jarkko – Niin kulki Kolumbus

Hänen turhautunut, poliittinen kynänsä ei enää pure

"Niin kulki Kolumbus on paikoin liian hätäinen ja kiirehtivä, aggressiivisesti paloihin pilkottua puhetta, jota en olisi aina jaksanut seurata. Sillä on hetkensä; me emme niitä kuitenkaan aina jaa."

Yöpöydän kirjat: Veijo Meren Kuviteltu kuolema

Kirjabloggari luki ensimmäistä kertaa Veijo Merta.

"Tämä oli minulle ensimmäinen lukemani Meren teos, mutta näiden tekstien pohjalta ei herännyt halua tutustua lisää miehen kynäilyihin. Kokoelma toimineekin paremmin lukijalle, jolla on jo jonkinlainen kosketus Meren teoksiin."

Tuulevin lukublogi: Jussi Kylätasku – Revari

Bloggaaja palasi joululahjakirjaansa 40 vuotta myöhemmin.

"Teos on satiirinen itsetilitys siitä, miten käy, kun taide yritetään alistaa aatteelle ja kulttuuri ylipolitisoituu. Avainromaanikin se on (ollut), mutta nyt 42 vuotta myöhemmin sillä, keitä todellisia henkilöitä — muita kuin itseään — Kylätasku aikoinaan reposteli ja irvi, ei taida enää merkitystä olla."

Kirjamielellä: Risto Rasa – Kaksi seppää

Runoissa on yllätyksellisyyttä, iloisuutta ja leikkisyyttä.

"Runoissa on yllätyksellisyyttä, iloisuutta ja leikkisyyttä, joka on verhottu arkiseen elämään. Minua ilahdutti tämä Rasan runojen näennäinen keveys, sillä niiden sisälle on kuitenkin mahdutettu pakottava ymmärrys kaiken ohimenevyydestä."

1001 kirjaa ja yksi pieni elämä: Paavo Haavikko – Kansakunnan linja

Kirjan lukeminen oli pitkä ja tuskallinen prosessi.

"Uusin kirjan lainaa uudestaan, uudestaan ja uudestaan ja lopulta tänään sain sen luettua loppuun. Olen kirjoittanut teoksesta lukupäiväkirjaa ja kuten huomaatte, on projekti ollut todella pitkä ja melkoisen tuskainen. Palatkaamme siis vuoteen 2016 ja tarkemmin marraskuun loppuun."

P.S. Rakastan kirjoja: Juhani Peltonen – Elmo

Elmo on hulvattoman hauska ja kaihoisa samaan aikaan.

"Elmon maailma on samanaikaisesti lempeällä ja hulvattomalla tavalla hauska ja toisaalta kaihoisa: kun tekstistä riisutaan sen lämmin ja runsas huumori, jää teoksen kovaksi ytimeksi riipaisevan surullinen kuva siitä, miten ihminen on aina lopulta kaiken keskellä yksin."

Kirsin Book Club:Kauko Röyhkä – Tien laidalla Waterloo

Röyhkän kirja on jonkinlainen käänteinen road movie

"Luin Röyhkän kirjaa jonkinlaisena käänteisenä 'road moviena'. Itsensä etsiminen on tämänkin 'matkan' lähtökohta ja auto keskeisessä roolissa, nyt vain tiukasti paikallaan."

Pieni Kirjasto: Anja Kauranen – Sonja O. kävi täällä

Teoksen feministinen laulu soi kauniisti ja riemukkaasti

"Teoksen feministinen laulu soi kauniisti ja riemukkaasti. Mieleni tekisi heittää ylävitoset kirjailijan kanssa; Hän teki 36 vuotta sitten sen, mitä moni arkailee tehdä yhä. Todella hienoa työtä!"

Hemulin kirjahylly: Kaari Utrio – Ruusulaakso

Kirja on pelottavankin ajankohtainen.

"Olen syntynyt 1980-luvulla, joten en pystynyt samaistumaan nousukauden huumaan. Toisaalta vähän samankaltaista vallan ja vauhdin huumaa taisi olla vuosituhannen alussa. Päällimmäinen tuntu kirjasta on se, että tarina on pelottavankin ajankohtainen."

Tuntematon lukija: Eeva Kilpi – Animalia

Minut valtasi tunne, että luen omia ajatuksiani

"En pystynyt vain lukemaan kirjaa läpi, vaan minun oli monesti pysähdyttävä ajattelemaan lukemaani sekä lukemani runon merkitystä. Välillä minut valtasi tunne, että luin jonkun toisen henkilön kynäilyjen sijaan omia ajatuksiani – tai ainakin menneiden vuosien ajatuksiani."

Amman lukuhetki: Kari Kontion ja Tuomas Nevanlinnan Kirjava lehmä

"Teos symboloi uutta aikaa ja ajan murtumista."

"Teos symboloi uutta aikaa ja ajan murtumista. Uudesta vapaudesta huumaantuneena kirjailijat tykittävät ja kaatavat jumalankuvia. 2010-luvun lukijana, ilman kunnollisia yhteiskunnallisia muistikuvia 1980-luvusta, ironia jää tylpäksi."

Kirjanurkkaus: Annika Idström – Kirjeitä Trinidadiin

Kirja kuvaa perhettä raadollisesti.

"Idström kirjoittaa raadollisesti perheestä, joka murenee omaan sisäiseen mahdottomuuteensa. Perheenjäsenet muodostavat symbioottisen rykelmän, mutta ovat samalla tukahduttavan riippuvaisia toisistaan."

Lukuisa: Daniel Katz - Saksalainen sikakoira

Ihmisen taistelu vääryyttä vastaan

"Lähdin tutustumaan kirjaan avoimin mielin ja hyvä niin, sillä hupsujen ysäriä henkivien kansien sisään mahtuikin varsin hulvaton, mutta lämmin tarina."

Arca Fabulorum - Tarina-arkku: Matti Paloheimo - Valkoinen Mandela

Oivallista luettavaa aivan kaikille

Respectit tälle kirjalle! Tragediselle draamalle. Mielestäni tämä on niitä kirjoja, joita jokaisen olisi hyvä lukea elämänstä aikana ihan jo yleissivityksenkin vuoksi, mutta myös siksi, että oppisi paremmin ymmärtämään maailmaa.

Ja kaikkea muuta: Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki

Onneksi on kirjailijoita, jotka säilövät aikansa sanoihin.

"Kirjoja lukemalla ja niiden herättämiä ajatuksia analysoimalla oppii paljon itsestään, mutta myös vanhemmistaan ja isovanhemmistaan. Onneksi Suomessakin on ollut paljon kirjoittajia, jotka säilövät aikansa sanoihin ja lauseisiin."

Kirsin kirjanurkka: Kreetta Onkeli – Ilonen talo

"Iloset talot" ovat valitettavasti arkipäivää joka kylässä.

"Muistelemaani huumoria on toisella lukukerralla hankalampi tavoittaa. Maailma on karvaasti opettanut, että Ruutin ja Birgen sekä Auri-äidin tarinat eivät ole harvinaisia poikkeuksia tai silkkaa mielikuvitusta. Ne ovat valitettavaa arkipäivää edelleen lukuisissa kodeissa, ja ’ilosia taloja’ on joka kylässä ja kaupungissa."

Luetut, lukemattomat: Mauri Kunnas – Koiramäen joulukirkko

Kirjassa on kaikki joulun valot kauniisti kuvattuna.

"Tässä kirjassa kiinnitin erityisesti huomiota valon kuvaukseen. Kuvissa siirrytään aamun sysipimeydestä joulukirkon lempeään kynttilänvaloon ja lopulta vaaleansiniseen aamupäivän talvivaloon."

Mitä luimme kerran: Hannu Raittila – Ei minulta mitään puutu

Kirjassa anteeksianto on jotain, joka kuuluu jokaiselle.

"Pidin lämminhenkisyydestä, ja vaikka velallisen petokset, oman edun tavoittelu ja kapitalistinen opportunismi leimasivat yhtä jos toistakin hahmoista, oli sanoma silti varsin armollinen, anteeksianto jotain, joka kuului jokaiselle."

Les! Lue!: Veronica Pimenoffin Maa ilman vettä

"Hurja ja ajankohtainen teos, suosittelen!"

Kirja on upea yhdistelmä tärkeitä teemoja, kiinnostavasti polveilevaa kerrontaa ja koskettavia henkilöitä. Ja sitä valtavaa elämän ja kuoleman vimmaa. Hurja ja ajankohtainen teos, suosittelen!

Hurja hassu lukija: Arto Salminen – Kalavale

Kirjan jälkeen silmät ovat apposen auki.

"Jos Kalavaleen tarkoitus on herätellä lukija ajattelemaan, niin siinä se onnistui. Olen tämän jälkeen erittäin hereillä. Silmät apposen auki."

Kaisa Reetta T luki Isomäkeä niskakarvat pystyssä

Mitä mieltä kirjabloggaaja oli Risto Isomäen Litium 6:sta?

"Teos on mielestäni loistava esimerkki siitä, että ajankohtaisia, tietoisuutta ravistavia aiheita voidaan käsitellä onnistuneesti myös viihteen keinoin."

Notko,se lukeva peikko: Maarit Verrosen Normaalia elämää

Verrosen novellikokoelmassa kuvataan suomalaiasta elämää.

"Ymmärrän toki, ettei kirjassa ollut tarkoituskaan tuoda esiin pelkkiä hyviä puolia normaalista elämästä, mutta ihan näin äärimmilleen sitä tuskin olisi tarvinnut viedä viestin saamiseksi perille."

Lumiomena: Markus Nummen Karkkipäivä

"Karkkipäivä on enemmän kuin sosiaalifiktiota."

Markus Nummen Karkkipäivä on romaani, jonka ajankohtaisuutta on hirvittävää ajatella. Aina on lapsia, jotka tarvitsevat apua ja joiden hätää ei osata tulkita. Aina on myös hukassa olevia aikuisia, kuten myös niitä jotka haluavat auttaa, mutta joilla ei syystä tai toisesta ole keinoja siihen.

Täysien sivujen nautinto: Rosa Liksomin Hytti nro 6

"Tämä on ollut leikkiä kirjallisuuden kentällä."

"Tämä on ollut leikkiä kirjallisuuden kentällä - leikkiä, josta itse ymmärsin vain vienon henkäyksen. Sitten kun turgenjevit, goncharovit ja tšehovit ovat tulleet tutummiksi, hyppään junaan taas uudelleen!"

Tekstiluola: Juha Seppälä – Mr. Smith

Juha Seppälä on kertojana mestarillinen.

"Juha Seppälä pitää hienosti hallussa romaanin näkökulmien mosaiikin, rihmaston lailla kurkottelevan ja yhteyksiä luovan, osittain sisäkkäinkin asettuvan kokonaisuuden."

Kaiken voi lukea!: Ilkka Remes – Kiirastuli

Remeksen Kiirastuli kuvaa hyvin nykypäivää

"Remeksen valinta [Kirjojen Suomen vuoden 2016 kirjaksi] vaikuttaa osuvalta, sillä tämä on melkoisen tiukasti kiinni juuri nykyhetkessä. Jopa niin tiukasti, että jo lukiessani minulle tuli mieleen, että mitenköhän tämä mahtaa toimia myöhemmin?"

Mitä mieltä kirjabloggaajat ovat listasta?

Kirjallisia: Remes on laiska ja turvallinen

Ilkka Remeksen dystopia ponnistaa uutisvirrasta.

"Niin kauan kuin Remes kirjoittaa ja kirjakaupan hyllyssä näkyy tuttu teksti, voimme olla varmoja siitä että oikeassa elämässä asiat ovat aika hyvin. Sota tai laaja pakolaiskriisi muuttaisi Remeksen tuotannon todellisuudeksi, ja siihen päättyisi tällainen kirjallisuus."

Tuijata. Kulttuuripohdintoja: Kirjatapahtumiin 2017

Bloggaaja listaa vuoden 2017 kirjatapahtumat.

"Suomen satavuotisjuhlavuonna on tilaa kirjoille ja uusille kirjahankkeille, ja sen lisäksi vakiintuneet tapahtumat juhlistavat lukemista ja kirjallisuutta. Poimin muistilistaksi muutamia."