Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kirjojen Suomi pääkuva

Kirjablogit ja 101 kirjaa

Kirjablogit mukana Kirjojen Suomessa

Aina joku kesken: Laine Jarkko – Niin kulki Kolumbus

Hänen turhautunut, poliittinen kynänsä ei enää pure

"Niin kulki Kolumbus on paikoin liian hätäinen ja kiirehtivä, aggressiivisesti paloihin pilkottua puhetta, jota en olisi aina jaksanut seurata. Sillä on hetkensä; me emme niitä kuitenkaan aina jaa."

Kannesta kanteen: Lassi Sinkkonen – Solveigin laulu

Solveigin laulun loppu herättää toivon ja uskon paremmasta

"Sinkkonen pyörittää lukijaa kuin pesukone pyykkiä: määrätietoisesti mutta samalla pehmeästi. Vaikka mustelmilla olevan perheen elämä on rujoa, rikkinäistä ja köyhää, kirjan kannet viimeistä kertaa suljettua ei jää päällimmäisenä pahoinvoiva olo. Solveigin laulun kirkas loppu herättää toivon ja uskon paremmasta."

Lukujonossa: Eeva Joenpelto – Vesissä toinen silmä

Päähenkilö on mahdottoman rasittava

"Ossi on henkilönä mahdottoman rasittava. Jopa kaikki muut kirjan henkilöt ovat samaa mieltä. [---] Muiden henkilöiden luonteisiin ei juuri syvennytä. Heidät nähdään Ossin silmien kautta eli useimmiten negatiivisessa valossa."

Kaikkea kirjasta: Arto Paasilinna – Operaatio Finlandia

Kirjabloggaaja turvautui faktantarkastukseen.

"Olen 70-luvun lapsi, jolle monet romaanissa olevat oikeat henkilöt olivat tuttuja nimeltä, ja osasin ne liittää politiikkaan tai johonkin muuhun. Silti tätä blogikirjoitusta tehdessä joudun tarkistamaan faktoja moneen kertaan ja vieläkään en ole ihan varma menivätkö tarkistukset oikein."

Kirjojen keskellä: Heikki Turunen – Simpauttaja

Simpauttajan ajankuva tuntuu melkein itse koetulta.

"Olen itse kotoisin pienen maalaiskaupungin sivukylältä, jossa vielä omassa lapsuudessani 80-luvulla oli kaksi koulua, kaksi kauppaa, baari, posti ja pankki. Nykyisin jäljellä on yksi koulu. Luullakseni juuri tästä syystä Simpauttajan ajankuva tuntui kovin tutulta, melkein itse koetulta."

Yöpöydän kirjat: Veijo Meren Kuviteltu kuolema

Kirjabloggari luki ensimmäistä kertaa Veijo Merta.

"Tämä oli minulle ensimmäinen lukemani Meren teos, mutta näiden tekstien pohjalta ei herännyt halua tutustua lisää miehen kynäilyihin. Kokoelma toimineekin paremmin lukijalle, jolla on jo jonkinlainen kosketus Meren teoksiin."

Tuulevin lukublogi: Jussi Kylätasku – Revari

Bloggaaja palasi joululahjakirjaansa 40 vuotta myöhemmin.

"Teos on satiirinen itsetilitys siitä, miten käy, kun taide yritetään alistaa aatteelle ja kulttuuri ylipolitisoituu. Avainromaanikin se on (ollut), mutta nyt 42 vuotta myöhemmin sillä, keitä todellisia henkilöitä — muita kuin itseään — Kylätasku aikoinaan reposteli ja irvi, ei taida enää merkitystä olla."

Kirjamielellä: Risto Rasa – Kaksi seppää

Runoissa on yllätyksellisyyttä, iloisuutta ja leikkisyyttä.

"Runoissa on yllätyksellisyyttä, iloisuutta ja leikkisyyttä, joka on verhottu arkiseen elämään. Minua ilahdutti tämä Rasan runojen näennäinen keveys, sillä niiden sisälle on kuitenkin mahdutettu pakottava ymmärrys kaiken ohimenevyydestä."

1001 kirjaa ja yksi pieni elämä: Paavo Haavikko – Kansakunnan linja

Kirjan lukeminen oli pitkä ja tuskallinen prosessi.

"Uusin kirjan lainaa uudestaan, uudestaan ja uudestaan ja lopulta tänään sain sen luettua loppuun. Olen kirjoittanut teoksesta lukupäiväkirjaa ja kuten huomaatte, on projekti ollut todella pitkä ja melkoisen tuskainen. Palatkaamme siis vuoteen 2016 ja tarkemmin marraskuun loppuun."

P.S. Rakastan kirjoja: Juhani Peltonen – Elmo

Elmo on hulvattoman hauska ja kaihoisa samaan aikaan.

"Elmon maailma on samanaikaisesti lempeällä ja hulvattomalla tavalla hauska ja toisaalta kaihoisa: kun tekstistä riisutaan sen lämmin ja runsas huumori, jää teoksen kovaksi ytimeksi riipaisevan surullinen kuva siitä, miten ihminen on aina lopulta kaiken keskellä yksin."

Kirsin Book Club:Kauko Röyhkä – Tien laidalla Waterloo

Röyhkän kirja on jonkinlainen käänteinen road movie

"Luin Röyhkän kirjaa jonkinlaisena käänteisenä 'road moviena'. Itsensä etsiminen on tämänkin 'matkan' lähtökohta ja auto keskeisessä roolissa, nyt vain tiukasti paikallaan."

Pieni Kirjasto: Anja Kauranen – Sonja O. kävi täällä

Teoksen feministinen laulu soi kauniisti ja riemukkaasti

"Teoksen feministinen laulu soi kauniisti ja riemukkaasti. Mieleni tekisi heittää ylävitoset kirjailijan kanssa; Hän teki 36 vuotta sitten sen, mitä moni arkailee tehdä yhä. Todella hienoa työtä!"

Hemulin kirjahylly: Kaari Utrio – Ruusulaakso

Kirja on pelottavankin ajankohtainen.

"Olen syntynyt 1980-luvulla, joten en pystynyt samaistumaan nousukauden huumaan. Toisaalta vähän samankaltaista vallan ja vauhdin huumaa taisi olla vuosituhannen alussa. Päällimmäinen tuntu kirjasta on se, että tarina on pelottavankin ajankohtainen."

Kirjasfääri: Pirkko Saisio – Kainin tytär

Miten peitetty rakkaus voi kukoistaa?

"Kainin tyttären ahdistavuus on sidoksissa siihen, miten monin tavoin muiden kuin yhden miehen ja yhden naisen välinen rakkaus oli tabu viime vuosituhannen puolella. Miten rakkaus voi kukoistaa, jos se on peiteltävä ystäviltä, perheeltä, sukulaisilta, kollegoilta, kaikilta, kysyy Saisio. Ja vastaa, että kituliaasti."

Kirjabloggareiden yhteispostaus: Matti Pulkkinen – Romaanihenkilön kuolema

Kirjoitus kunnioittaa menehtyneen bloggaajan kirjarakkautta

Yhteispostauksen myötä kirjabloggaajien yhteisö haluaa muistaa Lukutoukan kulttuuriblogin Kristaa. Kristan oli tarkoitus kirjoittaa Matti Pulkkisen kirjasta Kirjablogit ja 101 kirjaa -sarjaan, mutta Krista menehtyi äkillisesti ennen kuin postaus valmistui. Kirjoitus kunnioittaa Kristan hellittämätöntä kirjarakkautta.

Kujerruksia: Antti Tuuri – Ameriikan raitti

Veropakolaisuus on yhä ajankohtainen aihe.

"Veropakolaisuus on taas viime vuosina palannut keskustelunaiheeksi, kun Suomesta lähdetään korkeita verosummia karkuun ja yleensä nimenomaan jonnekin lämpimämpään. Nykyään reissuun tosin tuskin lähdetään seteleitä paidan alle teippaillen eikä tilikirjojen polttaminen taida kaikkia jälkiä peittää, mutta jossain määrin tilanne tai aihe on silti edelleen ajankohtainen."

Tuntematon lukija: Eeva Kilpi – Animalia

Minut valtasi tunne, että luen omia ajatuksiani

"En pystynyt vain lukemaan kirjaa läpi, vaan minun oli monesti pysähdyttävä ajattelemaan lukemaani sekä lukemani runon merkitystä. Välillä minut valtasi tunne, että luin jonkun toisen henkilön kynäilyjen sijaan omia ajatuksiani – tai ainakin menneiden vuosien ajatuksiani."

Amman lukuhetki: Kari Kontion ja Tuomas Nevanlinnan Kirjava lehmä

"Teos symboloi uutta aikaa ja ajan murtumista."

"Teos symboloi uutta aikaa ja ajan murtumista. Uudesta vapaudesta huumaantuneena kirjailijat tykittävät ja kaatavat jumalankuvia. 2010-luvun lukijana, ilman kunnollisia yhteiskunnallisia muistikuvia 1980-luvusta, ironia jää tylpäksi."

Kirjanurkkaus: Annika Idström – Kirjeitä Trinidadiin

Kirja kuvaa perhettä raadollisesti.

"Idström kirjoittaa raadollisesti perheestä, joka murenee omaan sisäiseen mahdottomuuteensa. Perheenjäsenet muodostavat symbioottisen rykelmän, mutta ovat samalla tukahduttavan riippuvaisia toisistaan."

Lukuisa: Daniel Katz - Saksalainen sikakoira

Ihmisen taistelu vääryyttä vastaan

"Lähdin tutustumaan kirjaan avoimin mielin ja hyvä niin, sillä hupsujen ysäriä henkivien kansien sisään mahtuikin varsin hulvaton, mutta lämmin tarina."

Arca Fabulorum - Tarina-arkku: Matti Paloheimo - Valkoinen Mandela

Oivallista luettavaa aivan kaikille

Respectit tälle kirjalle! Tragediselle draamalle. Mielestäni tämä on niitä kirjoja, joita jokaisen olisi hyvä lukea elämänstä aikana ihan jo yleissivityksenkin vuoksi, mutta myös siksi, että oppisi paremmin ymmärtämään maailmaa.

Ja kaikkea muuta: Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki

Onneksi on kirjailijoita, jotka säilövät aikansa sanoihin.

"Kirjoja lukemalla ja niiden herättämiä ajatuksia analysoimalla oppii paljon itsestään, mutta myös vanhemmistaan ja isovanhemmistaan. Onneksi Suomessakin on ollut paljon kirjoittajia, jotka säilövät aikansa sanoihin ja lauseisiin."

Kirsin kirjanurkka: Kreetta Onkeli – Ilonen talo

"Iloset talot" ovat valitettavasti arkipäivää joka kylässä.

"Muistelemaani huumoria on toisella lukukerralla hankalampi tavoittaa. Maailma on karvaasti opettanut, että Ruutin ja Birgen sekä Auri-äidin tarinat eivät ole harvinaisia poikkeuksia tai silkkaa mielikuvitusta. Ne ovat valitettavaa arkipäivää edelleen lukuisissa kodeissa, ja ’ilosia taloja’ on joka kylässä ja kaupungissa."

Luetut, lukemattomat: Mauri Kunnas – Koiramäen joulukirkko

Kirjassa on kaikki joulun valot kauniisti kuvattuna.

"Tässä kirjassa kiinnitin erityisesti huomiota valon kuvaukseen. Kuvissa siirrytään aamun sysipimeydestä joulukirkon lempeään kynttilänvaloon ja lopulta vaaleansiniseen aamupäivän talvivaloon."

Mitä luimme kerran: Hannu Raittila – Ei minulta mitään puutu

Kirjassa anteeksianto on jotain, joka kuuluu jokaiselle.

"Pidin lämminhenkisyydestä, ja vaikka velallisen petokset, oman edun tavoittelu ja kapitalistinen opportunismi leimasivat yhtä jos toistakin hahmoista, oli sanoma silti varsin armollinen, anteeksianto jotain, joka kuului jokaiselle."

Les! Lue!: Veronica Pimenoffin Maa ilman vettä

"Hurja ja ajankohtainen teos, suosittelen!"

Kirja on upea yhdistelmä tärkeitä teemoja, kiinnostavasti polveilevaa kerrontaa ja koskettavia henkilöitä. Ja sitä valtavaa elämän ja kuoleman vimmaa. Hurja ja ajankohtainen teos, suosittelen!

Hurja hassu lukija: Arto Salminen – Kalavale

Kirjan jälkeen silmät ovat apposen auki.

"Jos Kalavaleen tarkoitus on herätellä lukija ajattelemaan, niin siinä se onnistui. Olen tämän jälkeen erittäin hereillä. Silmät apposen auki."

Kaisa Reetta T luki Isomäkeä niskakarvat pystyssä

Mitä mieltä kirjabloggaaja oli Risto Isomäen Litium 6:sta?

"Teos on mielestäni loistava esimerkki siitä, että ajankohtaisia, tietoisuutta ravistavia aiheita voidaan käsitellä onnistuneesti myös viihteen keinoin."

Notko,se lukeva peikko: Maarit Verrosen Normaalia elämää

Verrosen novellikokoelmassa kuvataan suomalaiasta elämää.

"Ymmärrän toki, ettei kirjassa ollut tarkoituskaan tuoda esiin pelkkiä hyviä puolia normaalista elämästä, mutta ihan näin äärimmilleen sitä tuskin olisi tarvinnut viedä viestin saamiseksi perille."

Lumiomena: Markus Nummen Karkkipäivä

"Karkkipäivä on enemmän kuin sosiaalifiktiota."

Markus Nummen Karkkipäivä on romaani, jonka ajankohtaisuutta on hirvittävää ajatella. Aina on lapsia, jotka tarvitsevat apua ja joiden hätää ei osata tulkita. Aina on myös hukassa olevia aikuisia, kuten myös niitä jotka haluavat auttaa, mutta joilla ei syystä tai toisesta ole keinoja siihen.

Täysien sivujen nautinto: Rosa Liksomin Hytti nro 6

"Tämä on ollut leikkiä kirjallisuuden kentällä."

"Tämä on ollut leikkiä kirjallisuuden kentällä - leikkiä, josta itse ymmärsin vain vienon henkäyksen. Sitten kun turgenjevit, goncharovit ja tšehovit ovat tulleet tutummiksi, hyppään junaan taas uudelleen!"

Tekstiluola: Juha Seppälä – Mr. Smith

Juha Seppälä on kertojana mestarillinen.

"Juha Seppälä pitää hienosti hallussa romaanin näkökulmien mosaiikin, rihmaston lailla kurkottelevan ja yhteyksiä luovan, osittain sisäkkäinkin asettuvan kokonaisuuden."

Kaiken voi lukea!: Ilkka Remes – Kiirastuli

Remeksen Kiirastuli kuvaa hyvin nykypäivää

"Remeksen valinta [Kirjojen Suomen vuoden 2016 kirjaksi] vaikuttaa osuvalta, sillä tämä on melkoisen tiukasti kiinni juuri nykyhetkessä. Jopa niin tiukasti, että jo lukiessani minulle tuli mieleen, että mitenköhän tämä mahtaa toimia myöhemmin?"

Kirjallisia: Remes on laiska ja turvallinen

Ilkka Remeksen dystopia ponnistaa uutisvirrasta.

"Niin kauan kuin Remes kirjoittaa ja kirjakaupan hyllyssä näkyy tuttu teksti, voimme olla varmoja siitä että oikeassa elämässä asiat ovat aika hyvin. Sota tai laaja pakolaiskriisi muuttaisi Remeksen tuotannon todellisuudeksi, ja siihen päättyisi tällainen kirjallisuus."

Mitä mieltä kirjabloggaajat ovat listasta?

Tuijata. Kulttuuripohdintoja: Kirjatapahtumiin 2017

Bloggaaja listaa vuoden 2017 kirjatapahtumat.

"Suomen satavuotisjuhlavuonna on tilaa kirjoille ja uusille kirjahankkeille, ja sen lisäksi vakiintuneet tapahtumat juhlistavat lukemista ja kirjallisuutta. Poimin muistilistaksi muutamia."