Pietari K. lukee klassikot puolestasi
Eläköön ikuisesti #Suomi100 - pakkopullaan tukehtuu mielellään
Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä
Olen nyt tarkastellut Suomen satavuotisjuhlia tietyllä tavalla aitiopaikalta viimeisen vuoden ajan toimittajana Ylen Kirjojen Suomi -hankkeessa ja oloni on toiveikas. Tämä Suomi100-juhlinta tuntuu nimittäin sopivan keveältä ja ilahduttavan tyhjältä, aivan kuten nationalismin jälkeiseen maailmaan kuuluukin. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!
Maalle mars! Suomalaisen maaseudun epäromanttinen historia
Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä
Kaupunkilaisille on luonteenomaista, että he haluaisivat olla maalaisia - ainakin silloin tällöin. Yleensä tämä halu tulee silloin kun ahdistaa, on kiire tai sää on huono. Näinä hetkinä kaupunkilaiset ajattelevat lapsuuden pitkiä kesiä mummolassa ja miettivät, että olisiko meistäkin maalaisiksi. Ajatus kuitenkin haihtuu nopeasti, kun kaupunkilaiset tajuavat, että sama ahdistus, kiire ja huono sää jatkuvat myös maalla. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!
Ikkunat auki pohjoiseen! Saamelainen kirjallisuus on modernimpaa kuin suomalainen
Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast
Suomessa on vieläkin vallalla sellainen ennakkoluulo, että saamelaisuus on jotenkin perinteistä ja alkuperäistä. Tosiasiassa koko saamelainen kulttuurielämä ja taide on modernia, sanoi kirjailija, muusikko ja kuvataiteilija Nils-Aslak Valkeapää haastattelussa jo vuonna 1999. Onko se mahdollista – ja miten? Kuuntele podcast tai lue essee täältä!
Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista
Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä
Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!
Hyggeiletkö kirjan kanssa? Lukemalla saa toteuttaa fetissiään yksityisyydestä
Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast
Mediankäyttäjänä olo alkoi olla paranoidi varsinkin sen jälkeen, kun Edward Snowden neljä vuotta sitten paljasti Yhdysvaltain tiedusteluorganisaatioiden massavalvonnan laajuuden. Yhtäkkiä myös oma yksityinen älypuhelin alkoi ahdistaa taskussa. Älypuhelin, jonka avulla puhun ystävieni kanssa, käytän sosiaalista mediaa, luen kirjoja ja kuuntelen radiota, alkoi tuntua vieraalta ja tunkeilevalta.
Siittä sitten, kirjailija sanoi ja loi taivaan ja maan ja insinööri-Suomen
Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast
Juha Sipilä on paras pääministeri Suomelle, sillä jokaisessa suomalaisessa asuu pieni insinööri ja lestadiolainen. Tyyppisuomalaisen oikealla hartialla insinööri paasaa tehokkuutta ja vasemmalla maallikkosaarnaaja mumisee ikuisesta elämästä.
Saisinko yhden neuvoa antavan? Työelämäni on ihan muuttunut.
Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko
Mitä yhteistä on Aleksis Kivellä ja jälkiteollisella pätkätyöläisellä? Ennen kaikkea työpaikkaryyppääminen. Suomalaisten ryyppyreissujen väheneminen liittyy työkulttuurin muutoksiin, mutta onneksi jälkiteollinen työkulttuuri on palauttanut työpaikkapöhnän arvon. Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko läpi kesän.
Kukaan ei usko, mutta Kalle Päätalo on supersankari – ja kyborgi
Pietari K. podcast ja essee
Joskus teen niin, että kun joku kirja tuntuu tarpeeksi vieraalta, alan lukea sitä tarkoituksella väärin. Toimii aina! Kun olin lukenut Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki -teosta (1995) tarpeeksi pitkään scifi-teoksena, sen arvo alkoi avautua minulle suomalaisuuden tulevaisuutta koskevana kysymyksenä. Kuuntele tai lue Pietari K. kävi täällä -essee
Pietari K. lukee klassikot puolestasi
Runot opettavat sukeltamaan - Pietari K:n runolupaukset uuteen vuoteen
Pietari K:n uudenvuodenlupaukset
Kulttuuritoimittaja Pietari Kylmälä pakeni vuoden 2017 juhlia runouden pariin. Mitkä säkeet jäivät mieleen suomalaisen kulttuurin hulluna vuotena? Ja mitä hän lupaa uudeksi vuodeksi?
-
Ikkunat auki pohjoiseen! Saamelainen kirjallisuus on modernimpaa kuin suomalainen
Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast
-
Seksi vähissä? Erotiikka ja yhteiskuntautopiat kulkevat käsi kädessä
Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi täällä! -esseeseen
-
Nykykirjallisuus on sairastunut vakavaan historiatautiin ja minusta se ei ole O.K.
Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi -esseeseen täällä!
-
Hyggeiletkö kirjan kanssa? Lukemalla saa toteuttaa fetissiään yksityisyydestä
Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast
Seksi vähissä? Erotiikka ja yhteiskuntautopiat kulkevat käsi kädessä
Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi täällä! -esseeseen
Eräs kaverini arveli, että suomalaisten vähentynyt seksin harrastaminen liittyy ennen kaikkea innostavien yhteiskuntautopioiden puuttumiseen. Sote- tai aluehallintouudistus saa kenen tahansa intohimot laskemaan. Onneksi kaunokirjallisuus jaksaa kuitenkin pitää poliittisen seksin puolia. Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi täällä! -esseeseen
Miksi olla yksi kun voi olla monta? Brändäämisen ABC kirjailijoille
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Kustantajat ja kirjailijat ovat kiistelleet koko itsenäisyyden ajan siitä, kenelle vastuu kuuluu ja kuka saa rahat. Tässä työn ja pääoman välisessä ristiriidassa kirjailijoiden itsensä brändääminen on koitunut sekä kohtaloksi että pelastukseksi. Erityisen kovan hinnan imagostaan maksoi Algot Untola 21. toukokuuta vuonna 1918.
Maalta kaupunkiin, kopotikop! Näin hepasta tuli teinien terapeutti
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele se podcastina täältä
Kannattaa mennä ratsastustallille jos haluaa oppia jotain siitä, miten selviydytään “uuden työn” joustavassa ja tunneherkässä maailmassa. Tallilla hevoset ja nuoret naiset ratkovat sosiaalisen elämän monimutkaisia pulmia ja terapoivat toisiaan. Ennen hevonen veti tukkia metsässä ja teki sankaritekoja rintamalla, nykyään se seurustelee, reflektoi itseään ja käyttää kannettavaa elektroniikkaa. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele se podcastina täältä!
Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!
Pätkiikö? Ota lääkkeeksi neukkunostalgiaa ja kirjoja muistamisesta
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
2000-luvulla Finlandia-palkituista romaaneista kolme sijoittuu Neuvostoliittoon: Sofi Oksasen Puhdistus, Rosa Liksomin Hytti nro 6 ja Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme. Pietari Kylmälä miettii, mitä unohdimme Neuvostoliitosta, ja mitä on muistettava nykyisyydestä, joka on koko ajan valmis katoamaan. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Pum-pum, kuolit! Leikin säännöt on kirjoitettu sotakirjallisuuteen
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Leikitään: entä jos Suomi ei olisi ollut sodissaan ikuinen “puolustusvoittaja” (á la Tali-Ihantala), vaan ihan oikea voittaja? Taantumassa kärvistelevä 2010-luvun Suomi tarvitsisi kunnon hyökkäyssodan, jotta vihdoin oppisimme voittamaan! Hyökkäys olisi tietysti turvallisinta suorittaa sepitteessä, jotta kukaan ei kuolisi, kirjoittaa Pietari K. esseessään. Essee on kuunneltavissa myös podcastina.
Minä olin täällä! Kilroy-kirjat 40-luvulta ovat hipstereiden esihistoriaa
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Kaupunkilaisena oleminen vaatii erityisiä kaupunkilaistaitoja: on osattava olla yksin, asuttava tiiviisti ja opittava kuluttamaan. Näitä taitoja harjoiteltiin jo 1947 ilmestyneissä Kilroy-romaaneissa, kirjoittaa Pietari Kylmälä kirjaesseessään, ja raaputtaa työpaikan vessan seinään: “Kilroy was here!” Esseen voi kuunnella myös podcastina.
Haiseeko täällä havu vai biokaasu? Luontokirjojen skitso historia
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Metsä on äiti, kultakauden maalaustaidetta ja sibeliaanista sinfoniaa. Skitsoa kyllä, metsä merkitsee suomalaisille myös talouden pohjaa, biokaasun ja sellun tuoksua. Ilmastonmuutoksen takia luontosuhdetta on kuitenkin pakko muuttaa. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Antakaa happea! Maailmanloppu tulee punavihreässä kuplassa
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Onko kivaa, että vihdoin ollaan päästy modernin yhtenäiskulttuurin paineista omiin kupliimme nyhjäämään? 2000-luvun alun Suomessa ilmestyi kaksi romaania, jotka kertoivat yhteisesti jaetun todellisuuden korvautumisesta virtuaalisilla korvikkeilla. Maailmanloppu voi tulla monella tapaa – myös yksinäisyydessä. Uusin Pietari K. kävi täällä on kuunneltavana ja luettavana täällä!