Seuraa Riikan vlogia

Toimittaja Riikka Holopainen tapasi arvontapäivänä neljä suomalaisviulistia, jotka ovat Sibelius -viulukilpailussa mukana. Sara Etelävuori, Juho Valtonen, Kasmir Uusitupa ja Pekko Pulakka olivat iloisina arvotatilaisuudessa. Arvontapäivänä selviää aina, milloin oma soittovuoro on. Aamuvuorot eivät ole kovinkaan haluttuja. Riikka kyseli suomalaisviulisteilta, pystyvätkö he kilpailun aikana elämään ihan normaalielämää. Eipä taida toimittajakaan silloin elää normaalielämää....
Katso vloggaus.
Katso kaikki vloggaukset.

Sibelius-viulukilpailu Ylen kanavilla

Seuraa 11. Kansainvälinen Jean Sibelius -viulukilpailu alusta loppuun Ylen kanavilla. Katso suoratoistot kaikista eristä, osallistu keskusteluun ja palaa kaikkiin esityksiin osoitteessa yle.fi/klassinen. Kilpailu käydään 23.11.-3.12.2015. Asiantuntijana radiossa viulutaiteilija Tero Latvala ja television finaaleissa viulutaiteilija Antti Tikkanen. Lähetysikkunassa alusta loppuun nuoret viulutaiturit Essi Höglund, Tami Pohjola ja Abel Puustinen. - Kilpailulähetykset - Yksityiskohtaista tietoa kilpailusta löydät järjestäjän kotisivuilta.

Hyödyllisiä ja hyödyttömiä faktoja Sibelius-viulukilpailun suomalaissoittajista

Marras-joulukuun vaihteessa 2015 käytävään kansainväliseen Sibelius-viulukilpailuun päässeet suomalaisviulistit Sara Etelävuori, Pekko Pulakka, Kasmir Uusitupa ja Juho Valtonen joutuivat kovaan piinapenkkiin vastatessaan tiukkoihin ja paljastaviin kysymyksiin. #nofilter #supercalifragilistiexpialidousus #Rakkaudenritari

Sibelius-viulukilpailuun valittiin neljä suomalaista viulistia

Sibelius-viulukilpailun kilpailijat on valittu ja mukana on neljä suomalaista viulistia: Sara Etelävuori, Pekko Pulakka, Kasmir Uusitupa ja Juho Valtonen. 11 Kansainvälinen Jean- Sibelius -viulukilpailu pidetään 23.11 - 3.12.2015 ja Yle Klassinen -sivuston kautta kilpailuja voi seurata alusta loppuun. Kaikki valitut kilpailijat löytyvät täältä.

Kuuntele, eläydy ja nauti - klikkaa soimaan suomalaistaiteilijoiden tuoreet Sibelius-äänitteet

Yle on tuottanut juhlavuoden kunniaksi suuren joukon uusia Sibelius-äänityksiä. Kuuntele täältä tuoretta Sibelius-satoa. Uusina lisäyksinä sellisti Klaus Mäkelän ja pianisti Risto-Matti Marinin sekä viulisi Annemarie Åströmin ja pianisti Sonja Fräkin äänitykset. Helmikuu on M-studio-ohjelmassa Sibelius-kuukausi. Kuuntele ohjelma Yle Radio 1:ssä torstaisin klo 14 ja nauti yksittäisistä esityksistä täällä. Kuuntelulista karttuu koko juhlavuoden ajan. #sibelius150

Voittajatekstissä Arvo Ylppö vetää 104 leukaa Sibeliuksen käsivarrella

Toinen kuvatekstikilpailu tuotti jälleen suuren sadon tekstiehdotuksia. Voittajaksi selviytyi nimimerkki Janne Sipelius eli Martti Tuomenoksa, joka oli nostanut Arvo Ylpön vetämään leukaa Sibeliuksen käsivarrelle.

Ensimmäisen kuvatekstikilvan voitti punk-henkinen laulunsanoitus

Sibelius-juhlavuoden kuvatekstikilpailun ensimmäinen kuva kirvoitti lukuisia kekseliäitä ehdotuksia. Voittajaksi valikoitui sanoitus, jonka esikuvaa voi etsiä kevään Euroviisuista.

Sinfonia nro 1 - Nuori ja vallaton

"Hän eli niin voimaperäisesti, että välistä muistutti suorastaan jotakin eläintä, koskessa loiskahtelevaa kalaa tai nuorta metsästyskoiraa." Mutta niin vain nuori ja kuriton Jean Sibelius astuu esiin sinfonikkona 1899.

Sinfonia nro 2 - Välimeren valo

Salaperäinen ihailija Herra X kehottaa Sibeliusta lähtemään Italiaan oppimaan kauneutta, ja kuollutta tytärtään surevat Janne ja Aino lähtevät matkaan. Välimeren valo ei tuo paratiisia, mutta panee alulle 2. sinfonian.

Sinfonia nro 3 - Rukous Jumalalle

Ainola valmistuu 1904. Perhe muuttaa sinne, mutta Janne viftailee Pariisissa, josta tuo mukanaan teeman "Rukous Jumalalle". Keskeneräinen Marjatta-oratorio katoaa kuin tuhka tuuleen ja sen aineksista syntyy 3. sinfonia.

Sinfonia nro 4 - Toinen maailma

Kurkkukasvain pysäyttää Sibeliuksen, joka joutuu raitistumaan. Ahdistunut säveltäjä hakee inspiraatiota Kolilta ja kuuntelee "sisäisiä ääniään", jotka sanelevat hänelle 4. sinfonian, katkeransuloisen ripittäytymisen.

Sinfonia nro 5 - Taivaan mosaiikkipalat

Maailmansota eristää Suomen ja Sibeliuksen, joka kerää inspiroituneena "Taivaan mosaiikkipaloja", joista rakentaa 5. sinfonian. Raittius on päättynyt, ja teos menee kahdesti uusiksi ennen kuin säveltäjä on tyytyväinen.

Sinfonia nro 6 - Pitenevät varjot

20-luvun alussa Sibeliuksen kansainvälinen maine kasvaa ja itsenäinen Suomi kehittyy, mutta Aino mököttää, kun vanheneva ja rahapulainen Janne ryypiskelee. Yleisölle Sibelius kaataa "raikasta lähdevettä", 6. sinfoniansa.

Sinfonia nro 7 - Ikkuna uuteen maailmaan

Sibeliukselta tilataan Tukholmaan uusi orkesteriteos, jota Janne lähtee maaliskuussa 1924 johtamaan. Syntyy yksiosainen 7. sinfonia, jonka rakenteen vallankumouksellinen modernismi avaa ikkunan uuteen maailmaan.

Dokumentti: Sibelius, Lintu ja 7 sinfoniaa

Laura Joutsin ohjaama Sibelius, Lintu ja 7 sinfoniaa on tv-dokumentti, jossa kapellimestari Hannu Lintu kertoo ajatuksiaan Sibeliuksen sinfonioista. Katso dokumentti Areenassa. Tutustu Teeman syyskauden Sibelius-juhlaohjelmistoon.

Sibelius ABC

Johan Christian Julius Sibelius. Sibbe. Sibba. Ensimmäiset 20 vuotta ihan Janne vain. Mies, joka parikymppisenä otti itselleen taiteilijanimen merikapteenisetänsä käyntikortista. Sibelius ABC kertoo lyhyesti ja ytimekkäästi, kuka Jean Sibelius oli, mitä hän teki, ja minkälainen vaikutus hänellä oli musiikkielämään.

RSO, Lintu ja Pohjolan tytär

Radion sinfoniaorkesteri ja ylikapellimestari Hannu Lintu esittivät Itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa Musiikkitalossa 6.12.2014 Jean Sibeliuksen orkesterirunon Pohjolan tytär.

RSO, Oramo ja sinfoniat 1, 2 ja 3

Radion sinfoniaorkesteri ja ylikapellimestari Sakari Oramo vierailivat 2006 Bergenin musiikkijuhlilla. Ohjelmassa olivat kaikki Sibeliuksen seitsemän sinfoniaa. Kuuntele Elävässä arkistossa sinfoniat 1,2 ja 3.

Yle to bring the Sibelius jubilee to every home

Sibelius was a keen radio listener. For the radio allowed him to keep abreast of musical life in Finland and the world even in his secluded home, Ainola. The Finnish Broadcasting Company (Yle) will in turn be bringing the 2015 Sibelius jubilee to every Finnish home via all its media.

Tour booklet takes on the path of Sibelius

A new guide booklet highlights significant places in Sibelius' life, with the aim of providing an honest portrait of the artist. Also some darker sides of his life.

Sibelius Birth Town Foundation presents a musical experience park

Hämeenlinna unveils Finland’s first musical experience park. Sibelius lived in Hämeenlinna until he went to study in Helsinki at the age of 19.The benches in Sibelius Park are being equipped with motion sensors that launch music players when someone sits on them.

Sibelius, sikarit ja Louis Armstrong

Amerikkalaiset lähettivät Ainolaan kasoittain sikareita.

1900-luvun musiikkiasiantuntijoiden piirissä yksi suuria amerikkalaisia 'perinteitä' oli rituaalinen tapa lähettää sikareja Sibeliukselle. Todisteet ovat säilyneet tähän päivään asti Ainolan komeroissa, joissa lepää tusinoittain näitä sulotuoksuisia lahjoja, surullista kyllä polttamattomina ja nauttimattomina.

Eräs Huckleberry Finn

Cyril Clemens oli sitkeä Sibeliuksen ihailija.

Vuonna 1936 postinkantaja toi Ainolan alati paisuvaan ihailijakirjeiden ryppääseen viestin uudelta lähettäjältä nimeltä Cyril Clemens. Kuka kumma hän oli?

Syvästi ihaillen, teidän Samuel Barber

Yhtymäkohdat Jean Sibeliuksen ja amerikkalaisen säveltäjän Samuel Barberin välillä ovat joskus hätkähdyttäviä. Rakkaus lauluihin, esimerkiksi, joka kulkee käsi kädessä runojen rakastamisen kanssa.

Suomen leijona ja Venäjän karhu

Tammikuussa 1922 bostonilainen aikakauslehti North American Review julkaisi artikkelin From Stravinsky to Sibelius. Siinä kriitikko Lawrence Gilman kirjoitti Igor Stravinskystä ja Jean Sibeliuksesta. Gilmanin mukaan venäläinen karhu ja suomalainen leijona kohtasivat taisteluasemissa.

Kullervo-sinfonia ja amerikkalaiset

Ollakseen teos, jota esitettiin vielä harvakseen 1900-luvulla, Kullervolla, Jean Sibeliuksen ensimmäisellä ja ainoalla kuorosinfonialla on yllättävän monia amerikkalaisia kytkentöjä. Kuten hyvin tiedetään, Kullervolla on varsin rajallinen esityshistoria verrattuna säveltäjän muihin sinfonioihin.

Maailman ensimmäinen Sibelius-seura

Heinäkuun 8. päivänä 1915 kokoontui pieni musiikkia harrastavien suomalaissiirtolaisten joukko Monessenin tehdaskaupungissa Pennsylvaniassa, lähellä Pittsburghia. Heidän tarkoituksenaan oli yrittää keksiä keinoja suomalaisen musiikin edistämiseksi Uudessa maailmassa.

Aallottaret – sävelrunoelma Amerikkaa varten

Kuumana kesänä 1913, kun maailma eli vielä rauhan aikaa, säveltäjä ja Yalen yliopiston maineikas musiikinprofessori Horatio Parker oli vierailulla Münchenissä. Hän lähetti Jean Sibeliukselle kirjeen, jonka mukaan hän liitti kolme runoa ja kysyi olisiko Sibelius halukas säveltämään nämä runot Amerikan koululaisia varten?

Sibelius ja kapellimestari Antonia Brico

"Pitkä, oudon mutkikas nenä kulmikkailla hollantilaiskasvoilla. Katse täynnä moitetta huonosti opetellun Schumannin ja kömpelön Bachin takia." Näillä sanoilla kansanlaulaja Judy Collins on kuvaillut Antonia Bricoa (1902-1989), naista, jolla oli pitkä ystävyyssuhde Jean ja Aino Sibeliuksen kanssa.

Olin Downes - Sibeliuksen apostoli

Puhutaanpa mistä tahansa Jean Sibeliusta ja Amerikkaa koskevasta asiasta, New York Timesin musiikkikriitikko Olin Downesin nimi nousee aina esiin. Downesin Sibeliusta puolustava asenne oli sävyltään niin evankelioiva, että häntä kutsuttiin 'Sibeliuksen apostoliksi'.

Bostonin Sibelius-kultti

Bostonilaiset ilmaisivat Vanhan maailman ihailunsa esimerkiksi vuonna 1881 perustetun Bostonin sinfoniaorkesterin johtajissa: ensimmäiseen maailmansotaan asti tärkeimmät heistä olivat joko saksalaisia tai Saksassa koulutettuja. Ilmapiiri oli kuin luotu Sibeliuksen musiikille.

Sibeliuksen amerikkalaiset elämänkertojat

Vuonna 1941, keskellä toista maailmansotaa, ilmestyi ensimmäinen Yhdysvalloissa julkaistu täysimittainen Sibelius-elämäkerta. Kirjoittaja oli lehtimies ja kirjailija Elliot Arnold. "Finlandia: The story of Sibelius" oli suunnattu nuorille lukijoille.

Sibelius ja Hollywood

Joulukuun 9. päivänä 1940 Jean Sibelius sai kirjeen Hollywoodista. Walt Disney oli sitä mieltä, että piirretty elokuva oli vihdoin saavuttanut sellaisen tason, että se tekisi oikeutta Tuonelan joutsenen tulkitsemiselle valkokankaalla.