Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin kevät 1918 pääkuva

Hehkuvan rakkaustarinan traaginen päätös - taiteilijapari Alma ja Toivo Kuulan päiväkirjat ja kirjeet 19.1.-4.6.1918

Kuuluisan murhan varjossa - Alma ja Toivo Kuulan tyttärenpoika Markku Marttinen kertoo

Koulutytön haikea rakkaustarina - Katarina Sibeliuksen päiväkirja 28.1.-22.7.1918

Työväenkuoromies nälänhädän Helsingissä - Väinö Pesolan päiväkirja 21.1.-9.6.1918

Säveltäjä punaisten vankina - Aarre Merikannon kirjeet Reaalilyseon vankilasta 27.2.-10.5.1918

Poikkeuksellinen vankila Helsingissä - tutkija Samu Nyström kertoo

"Ruotsalaisen reaalilyseon valkoiset olivat hyvin kohdeltuja panttivankeja"

Tutkija kertoo taustaa Kruununhaan valkoisista vangeista.

Huhtikuun alussa kun saksalaiset lähestyivät Helsinkiä, käytiin pääkaupungin antautumisesta neuvotteluja punaisten ja saksalaisten välillä. Punaisten radikaalit torjuivat neuvottelut ja kahden päivän kaupunkisodassa vaara oli todellinen: mitä tapahtuu Ruotsalaisen lyseon pojille kun punaiset menettävät vallan?

Piilottelua, asekuljetuksia ja voitonparaateja - oopperalaulaja Aino Acktén perheen muistot keväältä 1918

Piilottelua punaisessa Helsingissä

Lapset silminnäkijöinä sisällissodan Helsingissä.

Helmi-maaliskuussa oopperalaulaja Aino Ackté piilottelee kotonaan punaisten hallitsemassa Helsingissä. 17-vuotias Glory salakuljettaa aseita valkoisille ja 10-vuotias Mies käy keskusteluja punaisen sisäkön kanssa.

14.4. Mummo ei ammuksia kumarra

Lapset silminnäkijöinä sisällissodan Helsingissä.

Huhtikuun 14. päivänä 10-vuotias Mies Renvall on mummonsa Emmy Achtén kanssa katsomassa saksalaisten voitonparaatia, kun punaiset avaavat yllättäen tulen.

Vallankumous musiikissa - musiikinopiskelija Elmer Diktoniuksen ja vallankumousjohtaja Otto Wille Kuusisen ystävyys

Musiikin ja runon ultramoderni ekpressionisti - osa 2

Modernistisäveltäjä sisällissodan Suomessa.

Valkoisten voitettua sodan Elmer Diktonius jatkaa musiikkiopintojaan ja yrittää Arnold Schönbergin sävellysoppilaaksi Wieniin. Diktoniuksen oma sävellysoppilas, vallankumousjohtaja Otto Wille Kuusinen pakenee Moskovaan, missä perustaa Suomen Kommunistisen Puolueen.

Isoisän isoisä vallankumousjohtaja Edvard Gylling - pianisti Kristoffer Gylling kertoo

"Meidän suvun piirissä hän on totta kai suurmies"

Suomalaisen vallankumousjohtajan traaginen kohtalo.

Pariisissa opiskeleva pianistilupaus Kristoffer Gylling piipahti huhtikuun lopulla Helsingissä. Tavatessamme Kristoffer kertoi sekä opinnoistaan ja elämästään Pariisissa että suomalaisista sukujuuristaan; vuoden 1918 vallankumousjohtaja Edvard Gylling oli hänen isoisänsä isoisä.

Heikki Klemetin marssi kertoo sisällissodan tarinaa

Laurilan työ sekä Vilppulan vaihe - Heikki Klemetin marssilaulu kertoo yhden sisällissodan tarinoista

Sisällissota synnytti tarinoita ja uutta marssilaulustoa.

Jo ennen sisällissodan syttymistä valitsivat Lapuan suojeluskuntalaiset päällikökseen Matti Laurilan. Heikki Klemetin Vilppulan urhojen muistolle -marssissa kerrotaan "Laurilan töistä", joilla viitataan Matti Laurilaan ja hänen poikiinsa.

Otaniemen Kaiku esittää johtajanaan Tapani Länsiö

Hengenkohotukseksi musiikkia - tutkija Saijaleena Rantanen kertoo

Vuoden 1905 suurlakko politisoi työväenmusiikin

Suurlakon jälkeen työväenmusiikki alkoi elää omaa elämäänsä

Mitä musiikkia harrastettiin työväenliikkeessä ennen vuotta 1918? Tutkijatohtori Saijaleena Rantanen kertoo, että vuoden 1905 suurlakko oli käännekohta, sen jälkeen työväenmusiikki politisoitui.

Punaisten hautajaisissa soi Kansainvälinen

Sisällissodan aikana syntyi aika vähän musiikkia.

Sisällissodan taistelujen tuoksinnassa ei laulujen sepittämiselle ollut aikaa. Musiikkia käytettiin hengen kohottamiseen ja viihtymiseen iltamien yhteydessä, joita vielä sodan alkuvaiheessa järjestettiin kaupungeissa. Valkoisilla ja punaisilla oli omat tunnelman nostatuskappaleensa, mutta musiikki oli osaltaan myös yhteistä.

Vankileireillä laulettiin - tutkijat Saijaleena Rantanen ja Timo Tuovinen kertovat

Vankileirilaulut - kansanlaulun viimeinen aalto

Kotiväki kirjoitti leirillä syntyneet laulunsanat vihkoon.

Vankileirit ovat musiikillisesti osoittautuneet tärkeäksi kansalliseksi aarteeksi siinä mielessä, että siellä ovat syntyneet vankileirilaulut, jotka ovat kansanlaulun viimeinen kerrostuma.

Muistoja sisällissodasta - kerro oma sukutarinasi!

Väinö Pesola - Työväenkuorojen johtaja ja Työmies-lehden musiikkiarvostelija

Väinö Pesola - musiikkielämän sillanrakentaja

Säveltäjä Tapani Länsiö kertoo isoisästään.

Keväällä 1918 Väinö Pesola, 32-vuotias poikamies, työväenkuorojen johtaja, sävellyksen ja filosofian opiskelija seurasi aitiopaikalla Helsingin Työväentalon naapurissa sisällissodan tapahtumia ja piti niistä päiväkirjaa. Mitä Väinölle sodan jälkeen tapahtui, millaisen elämän hän eli? Kuoronjohtaja ja säveltäjä Tapani Länsiö kertoo isoisästään. #musiikinkevät1918

Aarre Merikanto - nuori säveltäjä, valkoinen taistelija ja punaisten vanki

Säveltäjä Aarre Merikanto liittyy valkoisiin ja ryhtyy taistelijaksi

Keväällä 1918 nuori Merikanto on jo nimeä luonut taiteilija.

Syksyllä 1917 uraansa aloitteleva säveltäjä Aarre Merikanto on osallistunut valkoisen kaartin harjoituksiin. Hän on valmis puolustamaan ase kädessä 6. joulukuuta julistettua itsenäisyyttä. Helmikuussa 1918 joukot joissa Merikannon taistelee, antautuvat Kirkkonummella ja heidät kuljetetaan vankilaan Ruotsalaiseen reaalilyseoon Helsingin Kruununhakaan. Lue juttu ja seuraa Aarre Merikannon tarinaa keväällä 1918.

Taiteilijapari Alma ja Toivo Kuulan rakkaustarina

Katarina Sibelius - pianonsoittoa harrastava koululainen

Katarina Sibelius - säveltäjän tytär silminnäkijänä sisällissodan Helsingissä

Jaakko Ilves ja Timo Kilpi muistelevat isoäitiään.

Keväällä 1918 säveltäjä Jean Sibeliuksen 15-vuotias tytär Katarina joutuu sisällissodan silminnäkijäksi. Päiväkirjassaan hän kertoo mm. koulumatkasta luotisateessa, rakastetustaan, joka kaatui rintamalla, saksalaisista Helsingissä, punavangeista Kauppatorilla, ja isästään sinfoniakonsertin johtajana. Lue mitä lapsenlapset viulutaiteilija Jaakko Ilves ja toimittaja Timo Kilpi kertovat Katarinan myöhemmistä vaiheista. Lue Katarinan päiväkirjaa 28. tammikuuta alkaen.

Jean Sibelius - Jääkärimarssin säveltäjä

Wäinö Sola - oopperalaulaja, vänrikki ja sotakonserttien solisti

Seuraa koko sarja tammikuusta kesäkuulle

Mitä tapahtui musiikkielämässä, kun Suomi ajautui sisällissotaan 1918?

Musiikin kevät 1918

Missä olivat tunnetut musiikkivaikuttajat Jean Sibelius, Toivo Kuula, Oskar Merikanto, Aino Ackté ja monet muut sodan keskellä? Mikä oli musiikin roolin sodan eri osapuolilla? Seuraa musiikkielämän kohtaloita sadan vuoden takaa Musiikin kevät 1918 -artikkelisarjassa lähes päivittäin tammikuun 13. päivästä kesäkuun 9. päivään. #musiikinkevät1918