Piirtäminen teki Lassi Rajamaasta onnellisen
Tutustu Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittajaan.
Kun Lassi Rajamaa oli Sibelius-Akatemian rehtori 1990-luvulla, hän ei tiennyt mitään hienompaa kuin olla arvostetun taidelaitoksen johtaja. Nyt vanhemmiten hän on tullut toisiin ajatuksiin; elämä olisi ollut sittenkin onnellisempaa taiteilijana. Lue Lassi Rajamaan, Musiikin syntymäpäiväkalenterin piirtäjän tarina.
TAMMIKUU
Kansallissosialistisen Saksan tähtikoloratuuri Die Piltti
Muistamme syntymäpäivänä 2. tammikuuta.
Tammikuun 2. päivänä syntynyt koloratuurisopraano Lea Piltti (1904–1982) teki huomattavan uran kansallissosialistisessa Saksassa, jossa häntä kutsuttiin lempinimellä Die Piltti. Sulkeutunut, intohimoisesti kutomista harrastanut Piltti tunnettiin erityisesti Mozartin Taikahuilun Yön kuningattarena.
Pikkulintujen puolustaja säveltäjä Karl Collan
Muistamme syntymäpäivänä 3. tammikuuta.
Sylvian joululaulun kertoja on Sisiliassa talvehtiva mustapääkerttu, joka ikävöi Suomessa häkkiin suljettua rakastettuaan. Tammikuun 3. päivänä syntynyt, säveltäjänä itseoppinut Karl Collan (1828–1871) innostui pikkulintujen suojelijan Zachris Topeliuksen runosta ja sävelsi yhden kauneimmista suomalaisista joululauluista.
Lepakkopianisti Gergely Bogányi
Onnittelemme syntymäpäivänä 4. tammikuuta!
Tammikuun 4. päivänä syntynyt, Suomeen 13-vuotiaana muuttanut unkarilais-suomalainen pianisti Gergely Bogányi (s. 1974) kehitteli ultramodernin flyygelin, jota on sen ulkomuodon vuoksi kutsuttu myös Lepakkopianoksi.
Tapiolan kuoron isä Erkki Pohjola
Muistamme syntymäpäivänä 4. tammikuuta.
Tammikuun 4. päivänä syntynyt Erkki Pohjola (1931–2009) ei ollut laulanut kuorossa eikä opiskellut kuoronjohtoa, kun hän 1963 perusti Tapiolan Yhteiskoulun kuoron. Pohjolan johdolla Tapiolan kuorosta kasvoi kansainvälisen kuoromaailman tuntema vokaali-instrumentti.
Liedin tietopankki, pianisti Ilmo Ranta
Onnittelemme syntymäpäivänä 6. tammikuuta!
Tammikuun 6. päivänä syntynyt pianisti Ilmo Ranta (s. 1956) kuuluu maamme kysytyimpiin lied-pianisteihin. Jos missä tarvitaan soittamisen lisäksi laajaa laulu- ja kamarimusiikin asiantuntemusta, tiedetään kuka kannattaa kutsua paikalle.
Suomalaisen oopperan ensimmäinen ensirakastaja Wäinö Sola
Muistamme syntymäpäivänä 8. tammikuuta.
Tammikuun 8. päivänä syntynyt tenori Wäinö Sola (1883–1961) on ollut yksi rakastetuimmista suomalaisista laulajista. Välitön ja poikamainen Sola ei suostunut kutsumaan oopperaa sen suomalaisella nimellä, vaan käytti sitkeästi termiä 'opera'.
Identtiset huippusopraanot Anu ja Piia Komsi
Onnittelemme syntymäpäivänä 9. tammikuuta!
Tammikuun 9. päivänä syntyneet identtiset kaksoset Anu ja Piia Komsi (s. 1967) ovat päässeet sinne, minne he pohjalaisella sisulla ovat kauan tähdänneet. He ovat korkeita sopraanoita maailman huipulla.
Varietee- ja oopperalaulaja Jenny Spennert
Muistamme syntymäpäivänä 9. tammikuuta.
Tammikuun 9. päivänä syntynyt varieteetähti Jenny Spennert (1879–1950) joutui juoksemaan miehiä karkuun 1900-luvun vaihteen Helsingissä ja naiset taas pitivät häntä huonomaineisena naisena. Jenny sai tarpeekseen varietee-näyttelijän elämästä, hän matkusti jatkamaan musiikkiopintojaan Pariisiin ja loi uran kansainvälisenä oopperalaulajana.
Suomalaisen modernismin Grand Old Man Paavo Heininen
Onnittelemme syntymäpäivänä 13. tammikuuta!
Tammikuun 13. päivänä syntynyt Paavo Heininen (s. 1938) kiinnostui parikymppisenä nuorukaisena 12-säveljärjestelmästä ja on siitä lähtien ollut uskollinen modernismin ihanteille. 1970-80-lukujen vaihteessa Heinisestä tuli nuorten Korvat auki –säveltäjien vaikutusvaltainen opettaja.
Kuoronjohtaja, leppoisa ja monipuolinen Seppo Murto
Onnittelemme syntymäpäivänä 13. tammikuuta!
Tammikuun 13. päivänä syntynyt kuoronjohtaja ja kanttori Seppo Murto (s. 1955) on monipuolisuudessaan yksi maamme harvoista: useiden kuorojen ja orkestereiden idearikas johtaja, kuoronjohdon opettaja, kanttori ja urkutaiteilija, soinnikasääninen radiojuontaja ja monissa luottamustehtävissä toiminut mies.
Forten ja pianon taitaja, pianisti Tuija Hakkila
Onnittelemme syntymäpäivänä 16. tammikuuta.
Tammikuun 16. päivänä syntynyt pianisti Tuija Hakkila-Helasvuo (s. 1959) on soittaja, jonka kädet käyvät yhtä hyvin modernin pianon kuin historiallisen fortepianonkin koskettimilla.
Musiikin moniosaaja, säveltäjä ja kapellimestari Jaakko Kuusisto
Onnittelemme syntymäpäivänä 17. tammikuuta!
Tammikuun 17. päivänä syntynyt säveltäjä, kapellimestari ja viulisti Jaakko Kuusisto (s. 1974) on jo pelkästään titteileidenkin perusteella monipuolinen muusikko. Monipuolisen muusikon työn ohella hän on osallistunut moniin hallinnollisiin asiantuntijatehtäviin.
Nuori kapellimestarikomeetta Klaus Mäkelä
Onnittelemme syntymäpäivänä 17. tammikuuta!
Tammikuun 17. päivänä syntynyt Klaus Mäkelä (s. 1996) on huippulahjakas nuori kapellimestarikomeetta. Hän aloitti kapellimestariopinnot Jorma Panulan johdolla 12-vuotiaana ja kiitää nyt johtamassa eri puolilla maailmaa.
Säveltäjä Pehr Henrik Nordgren ja Korvaton Hoichi
Muistamme syntymäpäivänä 19. tammikuuta.
Tammikuun 19. päivänä syntynyt säveltäjä Pehr Henrik Nordgren (1944–2008) matkusti Tokioon 1970 opiskelemaan sävellystä ja perinteistä japanilaista musiikkia. Kolme vuotta myöhemmin palatessaan hänellä oli tuliaisina japanilainen nuorikko ja pianosävellys Korvaton Hoichi pianotaiteilija Izumi Tatenolle.
Pitelemätön pianisti Iiro Rantala
Onnittelemme syntymäpäivänä 19. tammikuuta!
Tammikuun 19. päivänä syntynyt Iiro Rantala (s. 1970) on Suomen pitelemättömin pianisti, Trio Töykeiden perustaja, säveltäjä, tv- ja radio-ohjelmien pianisti-juontaja ja liikunnanharrastaja, joka kertoo rauhattomuuden olevan yksi keskeisiä voimavarojaan.
Ennätyksellinen tuubisti Harri Lidsle
Onnittelemme syntymäpäivänä 25. tammikuuta!
Tammikuun 25. päivänä syntynyt tuubisti Harri Lidsle (s. 1969) on ennätysten mies. Tämä Sinfonia Lahden muusikko on varmasti kaikkein ahkerimmin esiintyvä suomalainen tuubisti yli tuhannella konsertillaan. Ennätysmäisiä ovat myös vuosittaiset kilometrilukemat tuubistin mittarissa.
Modernisti Tampereelta, säveltäjä Usko Meriläinen
Muistamme syntymäpäivänä 27. tammikuuta.
Tammikuun 27. päivänä syntynyt säveltäjä Usko Meriläinen (1930–2004) on yksi keskeisiä suomalaisia modernisteja. Tamperelaisen pukutehtaan johtajan Yrjö Meriläisen poika jätti Tampereen lyseon kesken, opiskeli Sibelius-Akatemiassa, käväisi Kuopiossa, ja palasi pysyvästi Tampereelle 1957.
Iskelmätähti, oopperalaulaja ja joogi Ture Ara
Muistamme syntymäpäivänä 29. tammikuuta.
Tammikuun 29. päivänä syntynyt baritoni Ture Ara (1903–1979) piti ensikonsertin 1927 ja laajensi seuraavaksi iskelmämusiikkiin. Emma-valssin menestyksen myötä Arasta tuli Suomen ensimmäinen iskelmätähti. Oopperauran jälkeen henkisyyteen taipuvainen Ara oli arvostettu jooga-opettaja.
HELMIKUU
Natsisympatioista syytetty säveltäjä Yrjö Kilpinen vailla uudelleen arviointia
Muistamme syntymäpäivänä 4. helmikuuta.
Helmikuun 4. päivänä syntyneen lied-musiikille omistautuneen Yrjö Kilpisen (1892–1959) teosluettelo käsittää lähes 800 yksinlaulua suomen-, ruotsin- ja saksankielisiin runoihin. Paljon esitetty laulusäveltäjä herättää kuitenkin henkilönä hämmennystä ja lisäkysymyksiä.
Kaikkien aikojen Boris, oopperalaulaja Martti Talvela
Muistamme syntymäpäivänä 4. helmikuuta.
Helmikuun 4. päivänä syntynyt bassojen basso, armoitettu tulkitsija ja herkkä jättiläinen. Näitä termejä on käytetty oopperalaulaja Martti Talvelasta. Suomessa Martti Talvela (1935–1989) muistetaan ehkä parhaiten Joonas Kokkosen Viimeisten kiusausten -oopperan Paavo Ruotsalaisen roolista, mutta hänen varsinainen läpimurtoroolinsa oli Boris Godunov.
Laulajatar ja säveltäjän leski Alma Kuula
Muistamme syntymäpäivänä 5. helmikuuta.
Helmikuun 5. päivänä syntyneestä laulajatar Alma Kuulasta (1884–1941) voisi helposti tehdä elokuvan, joka koettelisi ankarasti katsojan kyynelkanavia. Kielletty rakkaus naimisissa olevan säveltäjä Toivo Kuulan kanssa, häät piinaavien odotteluvuosien jälkeen, pieni tytär ja lopulta Toivon traaginen kuolema vain neljän avioliittovuoden jälkeen.
Kuolema merkitsi säveltäjä Erkki Melartinin
Muistamme syntymäpäivänä 7. helmikuuta.
Helmikuun 7. päivänä syntynyt säveltäjä Erkki Melartin (1875–1937) eli koko elämänsä kuolema kintereillään. Melartin oli 16-vuotias koulupoika, kun lääkäri antoi hänelle kaksi vuotta elinaikaa. Silloin hän päätti lopettaa koulunkäynnin ja omistaa jäljellä olevan aikansa kaikkein tärkeimmälle, musiikille.
Kuuluisan Robertin pianistisisko Selma Kajanus oli poikkeus säätyläisnaisten joukossa
Muistamme syntymäpäivänä 8. helmikuuta.
Helmikuun 8. päivänä syntynyt Selma Kajanus (1860–1935) oli pianisti ja runoilija, jolle opiskelukaupunki Wien oli paratiisi. Hän oli omaperäinen persoona, joka solmi kansainvälisiä suhteita ja oli musiikin lisäksi innostunut minerologiasta, geologiasta, astronomiasta ja psyykkisestä tutkimuksesta.
Säveltäjä Lotta Wennäkoski menestyy maailmalla
Onnittelemme syntymäpäivänä 8. helmikuuta!
Helmikuun 8. päivänä syntyneellä Lotta Wennäkoskella (s. 1970) on viime vuosina pitänyt kiirettä. Sävellystilauksia on kotimaassa riittänyt ja hanat ulkomaille aukesivat erityisesti, kun BBC:n sinfoniaorkesteri vuonna 2017 tilasi teoksen Promien päätöskonserttiin.
Suomalaisen käyrätorvensoiton kantaisä Holger Fransman jonka sydämen kohdalle oli ilmestynyt reikä
Muistamme syntymäpäivänä 10. helmikuuta.
"Helmikuun 10. päivänä syntynyt Holger Fransman (1909–1997) oli suuri auktoriteetti, mutta myös herkkätunteinen mies", kertoo Syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa. "Fransmanin muotokuva riippui Sibelius-Akatemiassa Pikkusalin seinällä. Joidenkin juhlien jälkeen siihen oli ilmestynyt sydämen paikkeille reikä. Tämä reikä vaivasi Fransmania läpi koko elämän."
Säveltäjä Ida Mobergille säveltäminen oli henkistä kanssakäymistä
Muistamme syntymäpäivänä 13. helmikuuta.
Helmikuun 13. päivänä syntynyt säveltäjä Ida Moberg (1859–1947) oli ensimmäinen suomalainen nainen, joka sävelsi sinfonian. Kaiken kaikkiaan hän sävelsi lähes 100 teosta ja voitti niillä myös sävellyskilpailuja. Ida Mobergin nimi on suomalaisille kuitenkin tuntematon.
Laulajatar Betty Boijen liian lyhyt elämä
Muistamme syntymäpäivänä 14. helmikuuta.
Ruotsista Suomeen muuttanut Boijen aatelisperhe oli musikaalinen. Helmikuun 14. päivänä syntynyt perheen nuorin tytär Betty (1822–1854) alkoi luoda laulajan uraa Suomessa, siirtyi Ruotsiin ja lähti valloittamaan Amerikkaa ruotsalaisen opettaja-aviomiehensä kanssa. Sairaus kuitenkin keskeytti Bettyn matkan ja hän kuoli Tukholmassa vain 32-vuotiaana.
Sopraano Soile Isokosken Tuhkimo-tarina
Onnittelemme syntymäpäivänä 14. helmikuuta!
Helmikuun 14. päivänä syntyneelle sopraano Soile Isokoskelle (s. 1957) laulajaksi ryhtyminen ei ollut mitenkään itsestään selvää. Soile haaveili tuomarin urasta, valmistui merkonomiksi ja sai töitä postista. Laulunopettaja toisensa perään kannusti häntä kuitenkin lauluopintoihin. Lappeenrannan laulukilpailuissa 1987 laulajatar singahti täydestä tuntemattomuudesta kirkkaaksi tähdeksi laulutaivaalle - ja loppu onkin historiaa.
Traumatisoitunut kuoronjohtaja Heikki Klemetti
Muistamme syntymäpäivänä 14. helmikuuta.
Helmikuun 14. päivänä syntyneellä kuoronjohtaja Heikki Klemetillä (1876–1953) oli tapana ärjyä laulajilleen tukka pörrössä ja silmät kiiluen. Ääri-isänmaallinen Klemetti innostui 1930-luvulla lapuanliikkeestä ja IKL:stä. Hän julkaisi monet muistelmat, mutta vaikeni visusti nuoruutensa traumaattisista tapahtumista, jotka selittävät hänen hillitöntä käytöstään ja poliittisia mielipiteitään.
Säveltäjä Selim Palmgrenin lyhyt suruaika
Muistamme syntymäpäivänä 16. helmikuuta.
Kaikki kävi kovin nopeasti ja joku saattoi asiaa paheksuakin. Kun helmikuun 16. päivänä syntyneen Selim Palmgrenin (1878–1951) puolison, kuuluisan laulajattaren Maikki Järnefelt-Palmgrenin kuolemasta oli kulunut reilut puoli vuotta, alkoi uusi avioliitto.
Rakkaus L. Onervaan oli tuhota säveltäjä Leevi Madetojan
Muistamme syntymäpäivänä 17. helmikuuta.
Helmikuun 17. päivänä syntynyt Leevi Madetoja (1887–1947) oli Helsingin musiikkiopistosta valmistunut 23-vuotias säveltäjä, kun Eino Leino esitteli hänet Onervalle. Radikaali kirjailija L. Onerva oli Leinon rakastettu. Myös Madetoja rakastui Onervaan ja joutui mukaan pitkään, raastavaan kolmiodraamaan.
Harmonikkataiteilija Matti Rantanen ponnisti pikkuruisen työläiskodin komerosta professoriksi
Onnittelemme syntymäpäivänä 20. helmikuuta!
Helmikuun 20. päivänä syntynyt Matti Rantanen (s. 1952) löysi klassisen musiikin jo koulupoikana, vaikka oma soitin olikin kansansoittimena tunnettu harmonikka. Rantanen onnistui nostamaan harmonikan taidemusiikkisoittimeksi, vaikka ura alkoikin pikkuruisen työläiskodin komerossa kenkälaatikkoa soittaen.
Viulutaiteilija Paavo Pohjola ei halua kouluttaa kilpailijoita
Onnittelemme syntymäpäivänä 22. helmikuuta!
Helmikuun 22. päivänä syntynyt viulutaiteilija ja pedagogi Paavo Pohjola (s. 1934) ei halua kouluttaa kilpailuvoittajia, vaan hyviä, monipuolisia muusikoita. Pohjola korostaa yhteissoiton merkitystä, sillä harvoista tulee solisteja, suurin osa jousisoittajista löytää paikkansa orkesterista.
Ensimmäinen suomalainen säveltäjä Erik Tulindberg unohtui kokonaan
Muistamme syntymäpäivänä 22. helmikuuta.
Helmikuun 22. päivänä syntynyt Suomen ensimmäinen taidemusiikin säveltäjä, klassismia edustava Erik Tulindberg (1761–1814) unohdettiin kokonaan yli sadaksi vuodeksi. Hänen kuusi jousikvartettoaan löytyivät sattumalta Helsingin yliopiston kirjastosta 1925, ja viulukonserttonsa Tukholman musiikkiakatemian kirjastosta 1956.
Levytysten kautta uran luonut kapellimestari Osmo Vänskä amerikkalaistui
Onnittelemme syntymäpäivänä 28. helmikuuta!
Helmikuun 28. päivänä syntynyt Osmo Vänskä (s. 1953) on ainoa suomalainen kapellimestari, jonka tie kansainväliseen menestykseen on käynyt äänilevyjen kautta. Lahdesta aloittanut, tarkkana harjoittajana tunnettu Vänskä on toiminut Minnesotan orkesterin musiikillisena johtajana vuodesta 2003 ja aikoo jäädä Yhdysvaltoihin.
MAALISKUU
Kapellimestari Leif Segerstam on shamaanien sukua
Onnittelemme syntymäpäivänä 2. maaliskuuta!
Maaliskuun 2. päivänä syntyneen kapellimestari Leif Segerstamin (s. 1944) johtamiselle on ominaista valtava elinvoima ja sitoutuneisuus. ”Kun johdan orkesteria, minusta säteilee jotain, ja siitä syntyvät suuret tulkinnat”, shamaanien suvusta polveutuva kansainvälinen maestro sanoo.
Suomen ensimmäisen primadonna assolutan Johanna von Schoultzin komea tähdenlento
Muistamme syntymäpäivänä 6. maaliskuuta.
Maaliskuun 6. päivänä syntynyt Johanna von Schoultz (1813-1883) oli lapsitähti, lahjakkuus, joka aloitti lauluopinnot jo kymmenvuotiaana. Hänen 15-vuotiaana Tukholmassa pitämässään ensikonsertissa oli lähes 3000-päinen konserttiyleisö. Silti tämä Euroopan kuuluisimpiin lukeutunut tähti kuoli vaatimattomissa oloissa kotonaan helsinkiläisen talon piharakennuksessa aviomiehen ollessa virkamatkalla.
Intohimoinen kanaharrastaja Orest Bodalew aloitti pianistina Viipurissa
Muistamme syntymäpäivänä 7. maaliskuuta.
Maaliskuun 7. päivänä syntyneen Orest Bodalewin asettuminen Viipuriin vain 11-vuotiaana on erikoinen tarina. Bodalew kertoo vallankumouksen heittäneen hänet Muolaan järven rannalle, mistä viulisti Boris Sirpo hänet korjasi. Bodalewista tuli Suomen kansalainen 1945 ja lopulta myös palkittu kanankasvattaja.
Säveltäjä Kalevi Aho aloitti mandoliinilla
Onnittelemme syntymäpäivänä 9. maaliskuuta!
Maaliskuun 9. päivänä syntynyt Kalevi Aho (s. 1949) oli 10-vuotias koulupoika Forssassa, kun hänen opettajansa perusti mandoliiniyhtyeen, otti Kalevin mukaan ja opetti nuotit. Se oli lähtölaukaus Ahon uralle säveltäjänä. Nykyään Kalevi Aho on kansainvälisesti menestyneimpiä säveltäjiämme ja osallistuu mielellään myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ahon laajaan sävellystuotantoon sisältyy mm. menestysooppera Hyönteiselämää.
Savonlinnalaisen tenorin Jorma Silvastin Grand Tour
Onnittelemme syntymäpäivänä 9. maaliskuuta!
Maaliskuun 9. päivänä syntynyt oopperalaulaja Jorma Silvasti (s. 1959) ei vielä 14-vuotiaana tiennyt, että Olavinlinnassa vietetään kesäisin oopperajuhlat. Vuotta myöhemmin liittyessään oopperakuoroon hän jo tiesi. Tuleva kesä on 60-vuotiaan oopperajohtajan neljäskymmenesviides Savonlinnan oopperajuhlakesä.
Radikaalit ystävät, säveltäjä Erkki Salmenhaara ja runoilija Pentti Saarikoski
Muistamme syntymäpäivänä 12. maaliskuuta.
Maaliskuun 12. päivänä syntynyt Erkki Salmenhaara (1941–2002) oli radikaali nuori säveltäjä 1960-luvun alun kulttuuripoliittisesti kiihkeinä vuosina. Salmenhaara oli paikalla, kun kansainvälisen avantgarden kuumat nimet Stockhausen, Nono ja Ligeti vierailivat Suomessa ja Jyväskylän kesäyössä väiteltiin taiteesta. Myös ystävä ja hengenheimolainen, runoilija Pentti Saarikoski vaikutti monin tavoin Salmenhaaran elämään.
Kapellimestari Susanna Mälkki mursi korkeimman lasikaton
Onnittelemme syntymäpäivänä 13. maaliskuuta!
Maaliskuun 13. päivänä syntynyt Susanna Mälkki (s. 1969) on kansainväliset mitat täyttävä kapellimestari, joka aloitti muusikon uransa sellistinä. Nyt 50 vuotta täyttävä Mälkki johtaa maailman tärkeimmillä konserttilavoilla ja on miehisellä alalla kotonaan yhtä hyvin nykymusiikin, klassikkoteosten kuin oopperankin parissa.
Maamme-laulun saksalainen säveltäjä Fredrik Pacius ajautui Helsinkiin ja suomalaistui
Muistamme syntymäpäivänä 19. maaliskuuta.
Maaliskuun 19. päivänä syntynyt Fredrik Pacius (1809–1891) saapui Helsinkiin 25-vuotiaana. Hän ryhtyi opettamaan musiikkia Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa, toimi aktiivisesti Helsingin musiikkielämässä ja avioitui. Myöhemmällä iällä Pacius yritti palata takaisin Saksaan, muttei onnistunut sillä koko hänen elämänsä oli asettunut Suomeen.
Pohjolan Puccini, säveltäjä Tauno Pylkkänen oli punaorpo
Muistamme syntymäpäivänä 22. maaliskuuta.
Maaliskuun 22. päivänä syntyneestä punaorvosta, Tauno Pylkkäsestä (1918–1980) kasvoi varhaiskypsä ja lahjakas nuori säveltäjä. Pylkkäsen oopperat olivat omana aikanaan niin suosittuja, että häntä kutsuttiin lempinimellä ”Pohjolan Puccini”. Menestyksestä huolimatta säveltäjä alkoholisoitui ja koki traagisen kohtalon aikana, jolloin homoseksuaalisuutta pidettiin rikoksena.
Mesenaatti Mirjam Helin oli isän tyttö
Muistamme syntymäpäivänä 29. maaliskuuta.
Maaliskuun 29. päivänä syntynyt Mirjam Helin (1911–2006) oli laulaja ja laulunopettaja, mutta ennen kaikkea hänet muistetaan kansainvälisen Mirjam Helin – laulukilpailun mesenaattina. Joka viides vuosi järjestettävä kovatasoinen kilpailu oli Mirjamin idea ja haave, mutta mistä olivat peräisin Mirjamin miljoonat?
HUHTIKUU
Viulutaituri ja Radion sinfoniaorkesterin kapellimestari Erik Cronvall
Muistamme syntymäpäivänä 3. huhtikuuta.
Huhtikuun 3. päivänä syntynyt viulisti ja kapellimestari Erik Cronvall (1904–1979) kuuluu sukupolveen, joka joutui elämään läpi kahden sodan. Sisällissodan aikaan hän oli teinipoika, jolla ei vielä ollut varmuutta tulevaisuuden ammatista. Talvisodan syttyminen sotki jo ammatissa toimineen viulistin suunnitelmia.
Baritoni Jorma Hynninen on suomalaisen miehen kärsimyksen tulkki
Onnittelemme syntymäpäivänä 3. huhtikuuta.
Huhtikuun 3. päivänä syntynyt baritoni Jorma Hynninen (s. 1941) on tehnyt tiukan ja tinkimättömän urakan perisuomalaisten miesten oopperarooleissa. Hynninen on ollut mm. Leevi Madetojan Pohjalaisten Jussi, Aarre Merikannon Juha, Aulis Sallisen Punaisen viivan Topi ja Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi. Uuden vaimonsa Hynninen hurmasi kuitenkin Mozartin Figaron häiden kreivinä.
Säveltäjä Aulis Sallisessa sykkii teatteripulssi
Onnittelemme syntymäpäivänä 9. huhtikuuta!
Huhtikuun 9. päivänä syntynyt säveltäjä Aulis Sallinen (s. 1935) ei innostunut aluksi oopperasta, vaan piti sitä pölyttyneenä taidemuotona. Kutsu Olavinlinnan oopperasävellyskilpailuun 1974 muutti kaiken. Ratsumiehen myötä Sallisesta tuli kerralla valtakunnan juhlittu oopperasäveltäjä.
Kapellimestari Martti Similä erottui väriläikkänä ympäristön harmaudesta
Muistamme syntymäpäivänä 9. huhtikuuta.
Huhtikuun 9. päivänä syntynyt oululaiskapellimestari Martti Similä (1898–1958) oli monitaitoinen muusikko ja omintakeinen persoona. Hänen kapellimestariuransa huipputapaus oli New Yorkin filharmonikkojen Sibelius-muistokonsertin johtaminen.
Sibelius-kapellimestari Paavo Berglundin salaisuus
Muistamme syntymäpäivänä 14. huhtikuuta.
Huhtikuun 14. päivänä syntyneen Paavo Berglundin (1929–2012) kausi Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina 1960-luvulla aloitti Suomessa uudenlaisen orkesterikulttuurin. Berglund tutki tarkkaan partituureja, harjoitutti perusteellisesti orkesteria ja loi merkittävän kansainvälisen uran Sibelius-kapellimestarina.
Mezzosopraano Monica Groop on monipuolinen laulaja ja huippupedagogi
Onnittelemme syntymäpäivänä 14. huhtikuuta!
Huhtikuun 14. päivänä syntynyt mezzosopraano Monica Groop (s.1958) on kansainvälisesti menestynyt oopperalaulaja. Kuudenkympin rajapyykin ylittänyt Groop harmittelee, että vaikka ääni olisi yhä kunnossa, ei hänen ikäisilleen naisille ole kunnollisia oopperarooleja.
Sibeliuksen suosikkisopraano Ida Ekman
Muistamme syntymäpäivänä 22. huhtikuuta.
Huhtikuun 22. päivänä syntyneen Ida Ekmanin (1875–1942) taipuisaa, kaunissointista sopraanoa ihaili mm. Sibelius, jonka musiikkia laulajatar teki tunnetuksi sekä kotimaassa että ulkomailla. Nuoren Idan sanotaankin olleen rakastunut säveltäjään. Idan aviomies, pianisti Karl Ekman ja Jean Sibelius olivat läheisiä ystäviä jo nuoruusvuosilta.
Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome
Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.
Huhtikuun 23. päivänä syntynyt oopperalaulaja Aino Ackté (1876–1944) oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.
Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan
Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!
Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s.1922) lyyrinen ja taipuisa ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa lakkaamatta. Näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.
Muumiooppera teki Ilkka Kuusistosta säveltäjän
Onnittelemme syntymäpäivänä 26. huhtikuuta!
Huhtikuun 26. päivänä syntyneestä säveltäjä Ilkka Kuusistosta (s.1933) on kerrottu, että isänsä Taneli Kuusiston tapaan hän ehti muodostaa säveltämisestä vain osan monitahoisesta työkentästään. Avioero, uusi elämä ja erityisesti uusi kirjahylly vaikuttivat siihen, että hänestä tuli lopulta oopperasäveltäjä.
Säveltäjä Eero Hämeenniemi kohtasi Intiassa tsunamin
Onnittelemme syntymäpäivänä 29. huhtikuuta!
Huhtikuun 29. päivänä syntyneellä säveltäjä Eero Hämeenniemellä (s. 1951) on ollut vuosia tapana viettää joulunaika Etelä-Intiassa. Eero oli Chennaissa myös Tapaninpäivänä 2004 ja matkalla tapaamaan intialaista muusikkoystäväänsä, kun hyökyaaltoa pakeneva väkijoukko pysäytti hänet.
Klarinettitaiteilija Kari Kriikku aloitti sotilasmuusikkona
Onnittelemme syntymäpäivänä 29. huhtikuuta!
Huhtikuun 29. päivänä syntynyt klarinetisti Kari Kriikku (s. 1960) halusi 16-vuotiaana niin palavasti muusikoksi, että jätti koulun ja lähti varuskuntaan soitto-oppilaaksi. Tie Peräseinäjoelta maailmankuuluksi klarinettitaiteilijaksi kulki Kaartin kasarmin kautta.
TOUKOKUU
Pianotaiteilija Ralf Gothónin eli lapsuutensa kovassa kurissa
Onnittelemme syntymäpäivänä 2. toukokuuta!
Toukokuun 2. päivänä syntynyt Ralf Gothóni (s. 1946) oli innokas, herkkä pikkupoika, kun hänen isänsä havaitsi hänen suuren lahjakkuutensa ja ryhtyi kouluttamaan häntä. Ankaran isän kovassa kurissa Ralf ehti jo lopettaa pianonsoiton, kunnes 16-vuotiaana löysi pianon uudelleen, pääsi parhailla pisteillä Sibelius-Akatemiaan ja raivasi tiensä vapauteen.
Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti
Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.
Toukokuun 2. päivänä syntynyt Aulikki Rautawaara (1906–1990) oli häikäisevä kaunotar ja sielukas taiteilija, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.
Ainutlaatuisen huumorin viljelijä, laulumusiikin professori emeritus Matti Tuloisela
Onnittelemme syntymäpäivänä 5. toukokuuta!
Toukokuun 5. päivänä syntynyt, suurelle yleisölle radiosta hengellisten laulujen esittäjänä tutuksi tullut bassobaritoni Matti Tuloisela (s. 1931) on toiselta ammatiltaan juristi. Kaksoispätevyydestä oli lauluopettajan ammattivuosina myös hyötyä.
Säveltäjä ja kuoronjohtaja Knut Kangas uskoi musiikkiin ja työväenliikkeeseen
Muistamme syntymäpäivänä 11. toukokuuta.
Suomen sisäpoliittinen tilanne vaikutti ratkaisevasti toukokuun 11. päivänä syntyneen oululaisen Knut Kankaan (1883–1941) elämään ja kohtaloon. Köyhistä oloista säveltäjäksi ja kapellimestariksi ponnistanut Kangas oli ensimmäiseltä ammatiltaan tullimies. Tässä roolissa hänet nimitettiin punaisten tullineuvostoon Helsinkiin helmikuussa 1918.
Sellisti Arto Noras omaa vahvan tahdon
Onnittelemme syntymäpäivänä 12. toukokuuta!
Toukokuun 12. päivänä syntynyt, kansainvälisesti tunnetuimpiin taiteilijoihimme lukeutuva sellisti Arto Noras (s.1942) on tahtoihminen, pitkäaikainen festivaalijohtaja, sellokilpailujohtaja ja Sibelius-Akatemian selloprofessori emeritus.
Yleisradiomies, musiikintutkija Toivo Haapanen oli vastuunkantaja
Muistamme syntymäpäivänä 15. toukokuuta.
Toukokuun 15. päivänä syntynyt Toivo Haapanen (1889–1950) oli muusikko ja taiteilija, mutta hoiti vastuuntuntoisena miehenä myös hallinnolliset tehtävät. Hän oli Yleisradion musiikkipäällikkö, Radio-orkesterin ylikapellimestari, Helsingin yliopiston musiikkitieteen professori ja huolehti lisäksi myös lukuisista luottamustoimista. Siinä oli yhdelle miehelle liikaa.
Säveltäjä Olli Kortekangas hurahti oopperaan
Onnittelemme syntymäpäivänä 16. toukokuuta.
Toukokuun 16. päivänä syntyneen Olli Kortekankaan (s. 1955) surrealistinen esikoisooppera Short Story vuonna 1980 oli nuoren vihaisen Korvat auki –säveltäjän vastaveto Suomen viralliselle Karvalakki-oopperakulttuurille. Short Storyn jälkeen Kortekangas on säveltänyt lukuisia oopperoita. Hän kutsuu oopperaa fantastiseksi taidemuodoksi ja nauttii oopperoista myös vapaa-ajallaan.
Suomen italialaisin tenori Veikko Tyrväinen
Muistamme syntymäpäivänä 16. toukokuuta.
Toukokuun 16. päivänä syntynyt Veikko Tyrväinen (1922–1986) kuuluu Suomen unohtumattomimpiin tenoreihin. Leoncavallon Pajatso saatiin Tyrväisen laulamana talteen televisioon, mutta radiolaulajaa hänestä ei tullut. Sattumusten myötä Neuvostoliiton radiosta äänitteitä löytyy kymmenittäin.
Pianotaiteilija Meri Louhoksesta tuli pianistien rakentaja
Onnittelemme syntymäpäivänä 17. toukokuuta!
Toukokuun 17. päivänä syntynyt pianotaiteilija Meri Louhos (s. 1927) on opiskellut pianonsoittoa ja pianopedagogiikkaa eri puolilla maailmaa. Hän on opettanut lukuisia piano-oppilaita, pianonsoiton opettajiksi valmistuvia ja ollut mukana toimittamassa uutta pianokoulua. Kotkalaisen rakennusmestarin tyttärestä tuli pianistien rakentaja.
Viulutaiteilija Heimo Haitto erotettiin pienenä perheestään
Muistamme syntymäpäivänä 22. toukokuuta.
Toukokuun 22. päivänä syntyneen Heimo Haiton (1925–1999) isä teki sopimuksen Boris Sirpon kanssa: 9-vuotias poika jäisi Viipurin musiikkiopiston johtajan kasvatettavaksi eikä saisi tavata vanhempiaan ennen kuin täyttäisi 18 vuotta. Heimosta tuli kuuluisa viuluvirtuoosi, joka 14-vuotiaana pakeni talvisotaa Amerikkaan ja ajautui lopullisesti eroon perheestään.
Kapellimestari Nils-Eric Fougstedtin sohvakalusto maksettiin Munkkiniemen kreivin rahoilla
Muistamme syntymäpäivänä 24. toukokuuta.
Toukokuun 24. päivänä syntynyt Nils-Eric Fougstedt (1910–1961) sävelsi kuuluisan Romanssinsa keskellä sodan vuosia. Elokuvamusiikki oli vain pieni osa monipuolisen musiikkimiehen elämäntyötä. Terveysongelmista kärsinyt Fougstedt kuoli vain 50-vuotiaana kesken komean uran.
Säveltäjä Helvi Leiviskä sävelsi ilman muusaa
Muistamme syntymäpäivänä 25. toukokuuta.
Toukokuun 25. päivänä syntynyt säveltäjä Helvi Leiviskä (1902-1982) oli suomalaisten naissäveltäjien uranuurtaja. Papintyttären tie säveltäjäksi ei ollut suora eikä helppo ja sisälsi vaikeita valintoja. Helvi Leiviskä piti kiinni kutsumuksestaan ja sävelsi vaikka öisin ja kofeiinitablettien voimalla.
Laulupedagogi Liisa Linko-Malmio vapautti villivarsa Karita Mattilan
Muistamme syntymäpäivänä 28. toukokuuta.
Toukokuun 28. päivänä syntynyt Liisa Linko-Malmio (1917- 2017) teki huomattavan kansainvälisen uran oopperalaulajana. Musiikkiperheen vesa hän aloitti pianistina, mutta vaihtoi sitten lauluun. Todellisen intohimonsa, opettamisen hän löysi 1960-luvulla. Liisa Linko-Malmion opissa ovat olleet monet suomalaiset huippulaulajat, Karita Mattila heistä tunnetuimpana.
Villi ja mahdoton musiikkivaikuttaja Seppo Nummi
Muistamme syntymäpäivänä 30. toukokuuta.
Toukokuun 30. päivänä syntynyt Seppo Nummi (1932–1981) ihaili jo koulupoikana Yrjö Kilpistä ja sävelsi 16-vuotiaana 150 yksinlaulua. Säveltämisen lisäksi tämä renessanssi-ihminen mm. toimi musiikkikriitikkona, ideoi musiikkikirjastot, johti Jyväskylän kesää ja Helsingin juhlaviikkoja. Seppo Nummi oli vaikea ihminen, mutta aina villi, kiinnostava ja täynnä energiaa.
KESÄKUU
Sopraano Päivi Nisula on mitään pelkäämätön komedienne, jolle perhe on tärkein
Onnittelemme syntymäpäivänä 5. kesäkuuta!
Kesäkuun 5. päivänä syntynyt sopraano Päivi Nisula (s. 1961) sai kiinnityksen Suomen Kansallisoopperaan juuri uuden oopperatalon valmistuttua 1993. Ulkomaisiakin kiinnityksiä nuorelle laulajalle oli tarjolla, mutta Nisula valitsi Suomen, koska hänelle kaikkein tärkein asia oli perhe.
Kansainvälisen uran luonut pianisti Olli Mustonen on ahkera ja palkittu levyttäjä
Onnittelemme syntymäpäivänä 7. kesäkuuta!
Kesäkuun 7. päivänä syntynyt Olli Mustonen (s. 1967) on paitsi pianisti, myös säveltäjä ja kapellimestari. Hän kiertää ympäri maailmaa konsertoiden ja hänen laaja levytyskataloginsa sisältää useita palkittuja kokonaisuuksia. Mustosen lepopaikka, koti, sijaitsee maalaismaisemissa Hausjärvellä Erkylän kartanon mailla.
Sopraano Camilla Nylund on huipulla maailman oopperanäyttämöillä
Onnittelemme syntymäpäivänä 11. kesäkuuta!
Kesäkuun 11. päivänä syntynyt sopraano Camilla Nylund (s. 1968) tuli suomalaisyleisön tietoisuuteen 1996, kun hän voitti Lappeenrannan laulukilpailut yhdessä Johanna Rusasen kanssa. Kansainvälinen läpimurto tapahtui 2004 Kölnissä Richard Straussin Salomena, minkä jälkeen ura on jatkunut komeana. Rusalkan nimiroolia keväällä Pariisissa seuraa ensi syksynä debyytti New Yorkin Metropolitanissa Ruusuritarin Marsalkattarena.
Kapellimestari Atso Almila puolustaa maaseutuorkestereita
Onnittelemme syntymäpäivänä 13. kesäkuuta!
Kesäkuun 13. päivänä syntynyt Atso Almila (s. 1953) on helsinkiläisen kulttuuriperheen vesa, josta tuli suosittu kapellimestari, säveltäjä ja kapellimestarien kouluttaja. Kuopiolaistunut Atso on innokas kulttuurikeskustelija, joka puolustaa suomalaisia maaseutuorkestereita.
Sota teki Einar Englundista säveltäjän
Muistamme syntymäpäivänä 17. kesäkuuta.
Kesäkuun 17. päivänä syntyneen säveltäjä Einar Engundin (1916–1999) omaelämäkerta Sibeliuksen varjossa voisi olla toiselta nimeltään Sodan varjossa. Katkeran sävyn saaneessa kirjassaan Englund kertoo muiden muistojen ohessa sotilasvuosista, jotka jättivät jälkensä sekä elämään että sävellyksiin.
Säveltäjä Magnus Lindbergin orkesteriteos Kraft on kulttimaineessa
Onnittelemme syntymäpäivänä 27. kesäkuuta!
Kesäkuun 27. päivänä syntynyt säveltäjä Magnus Lindberg (s. 1958) oli jo lukiopoikana kiinnostunut modernismista musiikissa ja tietokoneista. Sävellysdiplomin jälkeen hän matkusti ensin Pariisiin ja sitten Berliiniin ja sävelsi kulttimaineeseen kohonneen läpimurtoteoksensa Kraft.
20-luvun Suomessa teilattu säveltäjä Aarre Merikanto ajautui morfinistiksi
Muistamme syntymäpäivänä 29. kesäkuuta.
Kesäkuun 29. päivänä syntyneen Aarre Merikannon (1893–1958) tuotannon huippukausi oli 1920-luku. Hänen epäonnekseen musiikin valtapiirit olivat jämähtäneet kansallisromantiikkaan ja nuori säveltäjä tuli teilatuksi. 20-luvulle osui myös Merikannon oopiumilääkitys, joka johti lähes kaksikymmenvuotiseen morfinismiin.
Urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi on velhojen sukua
Onnittelemme syntymäpäivänä 30. kesäkuuta!
Kesäkuun 30. päivänä syntyneestä Kalevi Kiviniemestä (s. 1958) piti tulla jalkapalloilija, mutta onneksi musiikki voitti. Vikkelistä jaloista on ollut hyötyä urkutaiteilijana, sillä Suomen tunnetuinta konserttiurkuria on tituleerattu urkujen titaaniksi ja velhoksi sekä improvisaation mestariksi.
Kapellimestari Esa-Pekka Salosen salainen ase on taito säveltää
Onnittelemme syntymäpäivänä 30. kesäkuuta!
Kesäkuun 30. päivänä syntyneen Esa-Pekka Salosen (s. 1958) tähti kansainvälisenä kapellimestarina syttyi yhdessä yössä Lontoossa 1983. Sitä ennen lahjakas käyrätorvensoittaja tähtäsi tosissaan säveltäjäksi ja opiskeli kapellimestariksi vain johtaakseen omia ja kavereittensa biisejä. Kansainvälisen kapellimestarin kiireiden keskellä Esa-Pekka on pitänyt kiinni säveltämisestä. Taito katsoa partituuria säveltäjän silmin on erottanut hänet myös kilpailijoistaan.
HEINÄKUU
Viulutaiteilija Anja Ignatius oli tiikeriäidin tytär
Muistamme syntymäpäivänä 2. heinäkuuta.
Heinäkuun 2. päivänä syntynyt Anja Ignatius (1911–1995) oli 4-vuotias, kun hänen äidilleen valkeni, että tytär oli musikaalisesti poikkeuksellisen lahjakas. Sen jälkeen tamperelainen insinöörinrouva teki kaikkensa tyttären kansainvälisen viulutaiteilijan uran eteen - yhtä poikkeusta lukuunottamatta.
Säveltäjä Toivo Kuula oli äkäpussi suomalaisuusintoilija
Muistamme syntymäpäivänä 7. heinäkuuta.
Heinäkuun 7. päivänä syntynyt pienikasvuinen mutta voimiltaan väkevä vaasalaispoika Toivo Kuula (1883–1918) ei 12-vuotiaana pelännyt käydä sylipainiin isojenkaan sotamiesten kanssa. Vaikka ruotsi oli todistuksessa 10, alkoi kiihkoilu ruotsalaisuutta vastaan jo kouluvuosina.
Monessa liemessä keitetty oopperalaulaja Matti Salminen
Onnittelemme syntymäpäivänä 7. heinäkuuta!
Heinäkuun 7. päivänä syntyneellä oopperalaulaja Matti Salmisella (s. 1945) on työläistausta. Hänen isänsä oli piinkova kommunisti, jonka mielestä laulaminen oli herrojen kotkotusta. Äidin kuoleman jälkeen lauluharrastus oli jäädä kokonaan, mutta ulkopuolisten tuella Matista tuli ensin Kansallisoopperan kuorolainen ja myöhemmin kansainvälisesti menestynyt kuningasbasso.
Pianotaiteilija Liisa Pohjola sai voimaa äitiydestä
Onnittelemme syntymäpäivänä 9. heinäkuuta!
Heinäkuun 9. päivänä syntynyt pianotaiteilija ja pianopedagogi Liisa Pohjola (s. 1936) pelkäsi nuorena, että hänen uransa päättyisi ensimmäisen lapsen syntymään. Pelko osoittautui turhaksi, päinvastoin, äitiyden myötä ura vasta todenteolla alkoi.