Testaa kuinka kauhee akka olet?
Kuka "hankala" mytologinen naishahmo olet?
Oletko kuullut Raamatun Aatamin ex-vaimosta Lilithistä? Siitä, joka karkasi bilettämään demonien kanssa. Kauhee akka -radiosarja tutustuu “hankaliin” mytologisiin naishahmoihin. Testaa, kuka ja kuinka kauhee akka itse olet.
Musta Saara näyttää julmetun upealta ja soi raivoisasti mutta jää etäälle
Tarina Euroopan kaaoksesta, etsinnästä ja epätoivosta.
Pirkko Saision kirjoittama, Jussi Tuurnan säveltämä ja Laura Jäntin ohjaama kolmituntinen spektaakkeli näyttää ja kuulostaa upealta – mutta käteen jää lopulta kovin vähän.
Nyt juhlitaan! Kinky Boots nostaa korot ja riemun korkeuksiin
Glitterkorot kopisten vapauden puolesta, pelkoa vastaan
Helsingin kaupunginteatterin Kinky Boots -musikaali tarjoaa vapauttavan, riemukkaan illan. Lauri Mattila on drag queen -tähti Lolan roolissa sädehtivä.
Täsmälääkkeitä ihastumisen kaipuuseen keski-ikäisille - Häräntappoase ja Skam
Härkösen esikoisteos vangitsee nuoruuden suorat tunteet
Olin unohtanut miltä tuntuu ihastua päätä pahkaa. Ehdoitta. Hullun lailla. Täytän ensi vuonna neljäkymmentä. Tähän ikään mennessä sen tunteen helposti unohtaa. Onneksi fiktio voi auttaa löytämään palavan teinirakkauden uudelleen. Anna-Leena Härkösen 80-luvun klassikko Häräntappoase on erinomaista täsmälääkettä nuoruusnostalgiaa kaipaaville.
Television tiiliskivet esittää
Television tiiliskivet esittää: viisi huippusarjaa ja puhetta tv-draamasta
Sarjoja tv:ssä ja Areenassa, keskusteluja Radio 1:ssä
Viisi laatudraamasarjaa televisiossa ja Areenassa, puhetta tv-draamasta Radio 1:ssä kesällä 2018. Teemalla The Handmaid's Tale, The Young Pope, Huuto syvyydestä ja Happy Valley. Yle Femillä Perilliset. J. P.
Vuosituhannen parhaat televisiosarjat – Ylen tv-guru valitsi kärkiviisikon
Kulta ja hopea menevät yli 10 vuotta vanhoille sarjoille.
Hienoja televisiosarjoja tehdään nykyään niin paljon, että edes alaan erikoistunut toimittaja J. P. Pulkkinen ei ehdi katsoa kuin parhaat päältä. Pulkkinen listaa nyt omat suosikkinsa 2000-luvun tv-sarjoista. Samalla hän paljastaa, mikä viime aikojen laatusarjoista jäi kesken.
The Handmaid's Tale saa minut voimaan pahoin – siksi rakastan sitä
Atwoodin luoma maailma on ajankohtainen ja mahdollinen
The Handmaid’s Tale (suom. Orjattaresi) on Margaret Atwoodin dystopiaklassikko vuodelta 1985. Kirja nousi Yhdysvalloissa kysytyimpien kirjojen joukkoon pian Donald Trumpin noustua valtaan. Pelottavinta romaanissa ei kuitenkaan ole sen ajankohtaisuus, vaan se, miten helposti tavallinen arki vaihtuu painajaismaiseksi yhteiskunnaksi, dystopiaksi.
Television tiiliskivien testi - tästä et saa täysiä pisteitä
Tee testi
Kun Television tiiliskivien viides kausi on jo lähtenyt liikkeelle, kannattaa kurkata testiä vuodelta 2016. Oletko oppinut kahdessa vuodessa jotain vai ovatko tv-sarjaopinnot vielä pahasti kesken?
Tanssiva karhu 2018 -ehdokkaat esittelyssä
Susinukke Kosola kirjoitti kirjan ihmiselle, joka haluaisi huutaa aargh ja heitellä itseään ympäri seiniä
Varisto on Tanssiva karhu -ehdokkaana.
Susinukke Kosola kirjoittaa nurkkaan ajetun ihmisen turhautumisesta, mutta Varisto ei ole vihainen kirja. Kaiken takana on lempeä ja ymmärtäväinen ihmiskuva. Runoilija halusi myös tutkia, mitä tapahtuu, kun kirjaa ei voi ostaa rahalla. Uuden teoksen hinta on tunnustus, jonka ihminen kirjan halutessaan tekee.
Kaisa Ijäs tutkii aikaa ja muistia runoilijan kaleidoskooppisella vapaudella
Aurinkokello on Tanssiva karhu -ehdokkaana.
Muisti on kaiken perusta, sanoo runoilija Kaisa Ijäs. Hän tarttui teemaan, koska koki, että nyt eletään muistin murroksessa, hektisessä on-line kulttuurissa.
Kissa on arvaamaton anarkisti Lassi Hyvärisen runoteoksessa
Tuuli ja kissa -teos on Tanssiva karhu -palkintoehdokas
Musiikki muuttuu Lassi Hyvärisen päässä kuviksi ja sanoiksi. Nyt niistä kehkeytyi teos, jota leimaa kissan arvaamattomuus. Mukana on aimo annos anarkismia. Runoilijan mieleen ilmestyi välähdys: kissa keskustelee tuulen kanssa. Siinä olivat aihio ja perusta Lassi Hyvärisen kertovalle ja säemuotoiselle runoteokselle.
Runoilija Riina Katajavuori: "Olemme saaneet maailman voittona, jota emme ole ansainneet"
Maailma tuulenkaatama on Tanssiva karhu -ehdokkaana
Riina Katajavuori katsoo kirjassaan maailmaa suoraan - vahvoilla jaloilla seisten, välillä purjehtien. Hän kertoo, miten asiat ovat, mutta ei suhtaudu maailmaan kuolemanvakavasti.
Suvi Valli ryhtyi runoilijaksi, koska juoksulenkeillä oli tylsää
Teos Spiraali on Tanssiva karhu -palkintoehdokas
Juokseminen pakotti Suvi Vallin kirjoittamaan runoteoksen. Säkeet vain tulivat mieleen, kun yksitoikkoinen rytmi ohjasi kokemaan maailmaa liikkeen kautta. Nimenomaan liike, kulkeminen ja matkanteko inspiroivat runoilijaa, joka liputtaa kävelevän elämäntavan puolesta. Jalat kiinnostavat runoilija Suvi Vallia.
Seteleitä polttanut runoilija Eino Santanen ivaa somea ja pitää kuvataidetta kirjallisuutta elinvoimaisempana
Santasen teos Yleisö on Tanssiva karhu -ehdokkaana
Jäpittääkö kirjallisuus paikallaan? Ovatko poltetut setelit runoutta? Eino Santanen haastaa vallitsevat käsitykset kirjallisuudesta. Hänestä ei ole mieltä taivastella sitä, että ihmiset eivät lue, jos kirjallisuus ei itsessään muutu. Helsinkiläinen runoilija Eino Santanen ei tahdo puhua itsestään.
Nämä 6 runoteosta kilpailevat Tanssiva karhu -palkinnosta
Ehdolla myös omakustanteinen runoteos
Karhuraati on saanut vaativan vuoden kestäneen luku-urakkansa loppuun ja valinnut palkintoehdokkaat vuodelle 2018. Ensimmäistä kertaa ehdokkaana on mukana myös omakustanteinen runoteos.
Helsinki Lit 2018
“Sinun kirjassasi ei läyrytä!” sanoo Morten Strøksnesin romaanista haltioitunut Juha Hurme
“Pystyitkö hengittämään, kun kirjoitit?” kysyy Hannele Mikaela Taivassalo Samanta Schwebliniltä
Ilmar Taska Sofi Oksaselle: “Kysymys on vallastakäytöstä, puhumme sitten Neuvostoliitosta tai Facebookista.”
Golnaz Hashemzadeh Bonde ja Jani Toivola ja vanhempana olemisen vaikeus
Kjell Westö: “Miltä väkivallasta kirjoittaminen tuntuu, Johannes Anyuru?”
Yle Teeman Helsinki Lit -ohjelma perjantaita 25.5. -18
Peloista pahin
Lapsen menettäminen on äidin ja isän peruspelko.
Pelko lapsen menettämisestä on jokaisessa vanhemmassa. Tämä teksti on tutkimusmatka tuohon pelkoon.
Helsinki Lit 2018 suorana Ylen kanavilla
Suorat lähetykset Teemalla & Areenassa pe 25. ja la 26.5.
Neljättä kertaa järjestettävä Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali näkyy suorina lähetyksinä Teemalla sekä Areenassa perjantaina ja lauantaina 25. ja 26.5.2018. Tv-lähetykset ovat myös pysyvästi katsottavina Areenassa jälkikäteen.
Ihme-teos 2018
Vantaalla on jotain sellaista, mitä et löydä mistään muualta! The Beetle -elokuva tutkii maailmaa hyönteisnäkökulmasta
Ihme-teos 2018 maailmanlaajuisesti katsottavissa Areenassa.
Ihme-festivaalin vuoden 2018 teos The Beetle antaa äänen uhanalaiselle halavasepikälle, jota esiintyy ainoastaan Vantaan Mätäojan alueella. Henrik Håkanssonin ohjaama taide-elokuva on katsottavissa maailmanlaajuisesti Areenassa vuoden ajan.
Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa
Kersti Juva suomentaja
Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Hänen suomentamansa kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo viihdytti radionkuuntelijoita usean vuosikymmenen ajan. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskunta on kaivannut muutosta. Kun omaa paikkaa ei tahtonut löytyä opiskelijaliikkeestä, ainoa vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. - Maailma on muuttunut, ja minä olen ollut siinä muutoksessa mukana, Juva sanoo.
Avaruusromua: Musiikki muuttaa meitä - me muutamme musiikkia
Mitä tapahtuu kun meidän aivomme alkavat muuttaa musiikkia?
Musiikki aktivoi meidän aivojamme. Se lisää meidän keskittymiskykyämme ja parantaa meidän muistimme toimintaa, sanovat tutkijat. Se pystyy myös nostamaan meidän mielialaamme. Musiikki siis todella vaikuttaa. Musiikin kuuntelu ja sen soittaminen näkyvät jopa rakennemuutoksina meidän aivoissamme. Musiikki siis muuttaa meitä, meidän aivojamme. Mutta entä toisinpäin? Mitä tapahtuu kun meidän aivomme alkavat muuttaa musiikkia? Tai kun musiikkia alkaa ihmisaivojen sijasta tehdä algoritmi? Toimittajana Jukka Mikkola.
Käpy selän alla on säilyttänyt raikkautensa, eikä sen rohkea nuoriso loukkaa enää ketään
Uutta ilmaisua henkivä Käpy valloitti 60-luvun nuorison.
Neljän nuoren rento telttaretken kuvaus nousi suomalaisen uuden aallon kulttiklassikoksi ja teki Teatterikoulun opiskelijoista filmitähtiä.
Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!
Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu
Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.
“Jokaisen kuolleen nimen takana on tarina, lempiruoka ja tyttöystävä” – 8 suomalaista kulttuuripersoonaa kertoo ajatuksiaan sodasta
Millaisia ovat sodan satuttamat sukupolvet?
Miten sota vaikuttaa meissä ja tulevissa sukupolvissa? 8 suomalaista kulttuuripersoonaa kertoo ajatuksiaan sodasta.
Kotimaisen proosan lestadiolaiskuvaukset ovat tirkistysikkunoita suljetun yhteisön elämään
Lestadiolaisuutta kuvaava proosa kertoo myös toiseudesta.
Tirkistelyikkunoita suljettuun yhteisöön. Tarinoita perheistä, joille Raamattu sanelee tavan elää. Toiseuden kuvauksia nyky-Suomessa. Uskonnollisten yhteisöjen kuvaukset kotimaisessa proosassa ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Yleisin aiheista on lestadiolaisuus, maamme suurin herätysliike. Suurin osa tarinoista on liikkeestä irtautuneiden kirjailijoiden teoksia, sillä ulkopuolelta kirjoittaminen antaa vapautta.
Kaikkein puhtain rakkaus on lapsellista – Romeon ja Julian teinilemmestä tuli esikuva vuosisadoiksi
Onko epätäydellinen rakkaus rakkautta lainkaan?
Romeon ja Julian rakkauden kuuluukin päättyä kuolemaan. Muuten se ei säilyisi täydellisen puhtaana ja ehjänä. Arjen tahraama ja ajan kuluttama rakkaus onkin sitten jotain ihan muuta. Tämä on epätäydellisen rakkauden puolustuspuhe.
En jaksaisi keskustella hedelmällisyydestäni – Miten yli 30-vuotiaasta lapsettomasta naisesta tuli syyllinen?
Hedelmällisyyteen liittyvä syyllistäminen on ahdistavaa.
Mitä yhteistä on itsekkyydellä, kansantaloudella sekä biologisella kellolla? Yli 30-vuotias lapseton nainen. Media ja yhteiskunta kääntävät osoittelevan sormensa hedelmällisen ikäisiin naisiin, kun syyllisiä etsitään. On aika havahtua siihen, että syitä lapsettomuuteen on lukemattomia.
Ikärasismia Hollywoodissa: Oscareita vanhoille ja nuorille
Eläköön vanhat ja nuoret!
"Seuraavassa suosikkejani Oscar-voittajiksi. Varoituksen sana: juttu on ikärasistinen, siinä syrjitään keski-ikäisiä", kirjoittaa toimittaja J.P. Pulkkinen.
Seksuaalisella häirinnällä on Hollywoodissa melkein sadan vuoden historia
Sata vuotta seksuaalista häirintää.
Tällä hetkellä Hollywoodissa ei paljon muusta puhutakaan, kuin seksuaalisesta häirinnästä. Vasta tuottaja moguli Harvey Weinsteinia koskevat paljastukset ovat saaneet alan edes puhumaan muutoksesta. Halu muutokseen on kova, ja se näkyy ja kuuluu kaikkialla.
Oscar-gaala 2018 suorana Teemalla
Oscar-viikonloppuna elokuvia ja juhlavuoden gaala
90. Oscar-gaala juhlallisuuksineen nähdään maaliskuussa 2018 Teemalla suorana lähetyksenä. Gaalaan valmistaudutaan katsomalla Oscar-palkittuja elokuvia West Side Storysta Amyyn.
Algoritmit romauttivat pörssin – ja muita varoittavia scifi-tarinoita tekoälystä
Tekoäly on scifin uusi Frankenstein
Maanantaina 5.2.2018 tapahtui pörssinotkahdus, jonka pelättiin johtavan suureen romahdukseen. Äkillisen tiputuksen syitä on arvailtu ja yksi teoria on, että sijoituksia salamannopeasti hoitavien robottien toiminta kiihdyttää laskuja. Robert Harrisin teknotrilleri Pelkokerroin (2011) kuvasi tällaisen tapahtuman scifin tyyliin liioitellen ja kärjistäen. Toivottavasti tämä ei ole totta!
Tähtiin katsovasta pojasta kasvoi scifi-lähettiläs – Toni Jerrman on julistanut science fictionin ilosanomaa jo neljä vuosikymmentä
Päätoimittaja Toni Jerrman on omistanut elämänsä scifille.
Harrastuksesta tuli intohimo ja elämäntyö. Siitä tuli kaikki. Tähtivaeltajan päätoimittaja Toni Jerrman on omistanut elämänsä scifille.
Kekkonen on suomalaisen kirjallisuuden supersankari – Lue ainakin nämä!
Kekkonen seikkailee kirjallisuudessa.
Tarinan mukaan presidentti Urho Kekkosen testamentti alkoi sanoilla ”jos minä joskus kuolen”. Kekkonen kuoli, mutta kirjallisuuden hahmona presidentti on kuolematon. KulttuuriCocktail listasi Kekkos-fiktioita.
Duunarikomedioiden ohjaaja Taru Mäkelä: “Rohkeus on sitä, että tekee vaan - pelosta huolimatta.”
Syöpä muistutti elämän rajallisuudesta ja rohkeudesta.
Viimeisimmän elokuvansa duunarikomedia Varasto 2 kuvauksissa jälleen uusinut syöpä muistutti elokuvaohjaaja Taru Mäkelää elämän rajallisuudesta ja rohkeuden merkityksestä.
Viettelyksen asuntovaunu vie kolhiutuneita matkustajiaan
Rakastajat-teatterin esitys sekoittaa sukupuolirooleja
Leea Klemolan Viettelyksen asuntovaunu vie porilaiselle leirintäalueelle, jossa kyyhöttää lommoinen asuntoauto, Wagon de Désiré. Mukana on kaikuja Tennessee Williamsin Viettelyksen vaunusta: raskaus, raiskaus, menetetty perintö, juopottelu, öinen hulluus.
Kirjallisuuden ystävien Pätemistesti – uskallatko listata lukemasi?
Oletko superlukija?
Luuletko lukevasi paljon? Tee Kirjojen Suomen Pätemistesti ja tarkista, miten lukenut todella olet!
Miten hyvin tunnet Tuntemattoman sotilaan? Testaa tietosi!
Tee Tuntematon Sotilas -kirjatesti
Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas ilmestyi vuonna 1954. Miten hyvin sinä muistat romaanin sisällön? Tarkista tilanteesi testin avulla!
Tutustu näihin
Murhia ja pimeydessä vaanivia silmiä – Tove Jansson kirjoitti kauhua lapsille ja aikuisille
Lepakoita, kahleita ja portaikkoa pitkin valuvaa verta
Kirjailija ja kuvataiteilija Tove Jansson piirsi kahleita, tyrmiä ja portaikkoa pitkin valuvaa verta. Hän kirjoitti murhista ja hahmoista, joista ei aina tiedä varmasti, mitä tai keitä he edustavat. Ihminen on murskattavissa, hänet voi sahata. Muumin voi muuttaa hirviöksi. Miksi kauhu kiehtoi Janssonia? Muumiteosten mörkö pelottaa aivan syystä.
”Aivan ufoo menoo”: Sami Yaffa kiertää jälleen maailmaa täydellisen soundin jäljillä
”Musiikissa pitää olla sanomaa, artistin pitää sanoa jotain”
”Musiikissa pitää olla sanomaa ja artistien pitää sanoa jotain”, sanoo Sami Yaffa. Sound Tracker palaa Teemalle uuden, kolmannen tuotantokauden kuudella jaksolla.
Pehmeiden arvojen suurmies
Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.
Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.
KulttuuriCocktail
Ovatko tässä parhaat kotimaiset dokumentit?
Ohjaajien haastattelukirja kuvaa genren kukoistusta
Kotimainen dokumenttielokuva on korkealaatuista, monipuolista ja maailmalla arvostettua. Toimittaja/kriitikko Harri Römpötti kirjoitti haastattelukirjan Sanokaa mitä näitte keskeisistä dokumenttiohjaajista. Mitkä elokuvat nousevat dokumentin merkkiteoksiksi vajaan kolmenkymmenen vuoden ajalta?
Itse tehdyt soittimet sykähdyttävät – katso kuvakooste soitinrakentajien taidonnäytteistä!
Soitinrakentajia kokoontui Musiikkitalolle.
KulttuuriCocktaiin järjestämässä Rakenna soitin –miitissä esillä oli uskomattoman kauniita soittimia, joista suurin osa on syntynyt harrastajarakentajien käsissä. Jokaisella soitinrakentajalla on oma näkemyksensä, joka näkyy soitinten viimeistelyssä.
Dungeons & Dragons opetti yhden sukupolven pelaamaan roolipelejä – löytääkö uusi sukupolvi noppien ääreen?
Suomessa roolipelien kultakautta elettiin 80-luvun lopulla.
Suomessa roolipelien kultakautta elettiin 1980-luvun loppupuolella. Sen jälkeen pöytäroolipelien suosio hiipui ja tasaantui pienemmän porukan harrastukseksi. Viime vuosina harrastus on saanut uutta nostetta uusien suomenkielisten pelien muodossa. Dungeons & Dragons on puolestaan ollut esillä Stranger Things -hittisarjassa.
Star Wars: The Last Jedi - Hyvä, paha, hyvä, paha...
Uusi Star Wars vetoaa vauhdilla ja söpöydellä
Star Warsin uusi trilogia ilmestyy joka toinen vuosi, ja välivuosina tulee spinoff-elokuvia. Sarjan ensi-iltatahti alkaa olla äärirajoilla, joten on hyvä kysymys, miten uusi elokuva The Last Jedi kestää toiston ja arkipäiväistymisen. Uudessa sarjassa on otettu konservatiivinen linja sarjan uudistamiseen.
Luettavaa vuosikymmenten ajalta
Nämä kirjat paransivat sodan traumat
Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle
Kotirintaman naiset ja lapset sekä sodasta palanneet miehet olivat kukin omalla tavallaan onnettomia 1950-luvulla, mutta kaikilla oli haave saada elämä kääntymään kohti onnea. Kirjailijat etsivät uusia tapoja nähdä maailmaa, ja vuosikymmeneltä jäi elämään useita klassikoita, kuten Tuntematon sotilas ja Muumipapan urotyöt. Lue Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle!
Lempeä, sotaa ja demokratiaa – näihin teoksiin kiteytyy 1960-luku
Millaisena sinä muistat 1960-luvun? Osallistu keskusteluun!
Ihmiskunnan historian vaarallisin päivä, ensimmäinen ihmisen avaruuslento, Berliinin muuri, Vietnamin sota ja seksin vallankumous – nämä olivat 1960-luvun alun isoja mielipiteitä muokkaavia asioita.
Selkä edellä historiaan – näihin kirjoihin kiteytyy 1970-luku
Millaisena sinä muistat 1970-luvun? Osallistu keskusteluun!
Kun hahmotetaan 1970-lukua kirjallisuuden kautta, on ymmärrettävä, mitä kysymyksiä edellinen vuosikymmen petasi. Kirjojen Suomi -sarjassa ollaan päästy 1970-luvulle, josta on jäänyt elämään useita hienoja teoksia.
Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku
Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina
John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.
Pietari K. lukee klassikoita puolestasi
Eläköön ikuisesti #Suomi100 - pakkopullaan tukehtuu mielellään
Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä
Olen nyt tarkastellut Suomen satavuotisjuhlia tietyllä tavalla aitiopaikalta viimeisen vuoden ajan toimittajana Ylen Kirjojen Suomi -hankkeessa ja oloni on toiveikas. Tämä Suomi100-juhlinta tuntuu nimittäin sopivan keveältä ja ilahduttavan tyhjältä, aivan kuten nationalismin jälkeiseen maailmaan kuuluukin. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!
Maalle mars! Suomalaisen maaseudun epäromanttinen historia
Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä
Kaupunkilaisille on luonteenomaista, että he haluaisivat olla maalaisia - ainakin silloin tällöin. Yleensä tämä halu tulee silloin kun ahdistaa, on kiire tai sää on huono. Näinä hetkinä kaupunkilaiset ajattelevat lapsuuden pitkiä kesiä mummolassa ja miettivät, että olisiko meistäkin maalaisiksi. Ajatus kuitenkin haihtuu nopeasti, kun kaupunkilaiset tajuavat, että sama ahdistus, kiire ja huono sää jatkuvat myös maalla. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!
Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista
Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä
Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!
Hyggeiletkö kirjan kanssa? Lukemalla saa toteuttaa fetissiään yksityisyydestä
Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast
Mediankäyttäjänä olo alkoi olla paranoidi varsinkin sen jälkeen, kun Edward Snowden neljä vuotta sitten paljasti Yhdysvaltain tiedusteluorganisaatioiden massavalvonnan laajuuden. Yhtäkkiä myös oma yksityinen älypuhelin alkoi ahdistaa taskussa. Älypuhelin, jonka avulla puhun ystävieni kanssa, käytän sosiaalista mediaa, luen kirjoja ja kuuntelen radiota, alkoi tuntua vieraalta ja tunkeilevalta.
Nobelisti Orhan Pamuk imitoi päähenkilöään ja tahtoo nähdä maailman toisen silmin
Helsinki Lit keskusteluttaa
Nobelisti Ohran Pamuk painottaa, että on tärkeää osata katsoa maailmaa myös toisen silmin.
Epäonnistumiset tekivät kirurgi Henry Marshin kirjasta menestyksen
Helsinki Lit keskusteluttaa
Neurokirurgin uraansa ja muutenkin elämäänsä kirjassa muistellut Henry Marsh keskustelee Helsinki Litissä kirjailija ja kirjallisuudentutkija Merete Mazzarellan kanssa. Lääkärit ovat kirjoittaneet muistelmia vaikka kuinka paljon.
Kirjamme nuorista ampujista eivät ole poliittisia, väittävät Malin Persson Giolito ja Elina Hirvonen
Katso keskustelu täältä
Pohjoismainen yhteiskunta on koetuksella. Sen näkee myös ruotsalaisen Malin Persson Gioliton ja suomalaisen Elina Hirvosen kirjoissa. Kummatkin kirjoittavat nuorista, jotka voivat huonosti ja ampuvat. Kirjailijat kohtaavat Helsinki Litin lavalla. Katso keskustelu täältä.
Suru on moniaistista, ilmenee puolisonsa menettäneen kirjailija Tom Malmquistin ja Philip Teirin keskustelusta
Helsinki Lit keskusteluttaa
Tom Malmquist on kirjoittanut vasta synnyttäneen puolisonsa menetyksestä rakastetun ja palkintoja kahmineen kirjan. Helsinki Litin keskustelussa hän kertoo kirjailija Philip Teirille, että kirjan kirjoittamalla hän yritti ymmärtää tapahtunutta ja suojata itseään. Karin-puolisolla puhkeaa leukemia. Hän on 33. raskausviikolla.
Homoromaanin kirjoittanut Garth Greenwell keskustelee Jari Tervon kanssa halusta ja häpeästä – ja tietysti Trumpista
Helsinki Lit keskusteluttaa
Garth Greenwellin esikoisromaania Kaikki mikä sinulle kuuluu on pidetty aikamme hienoimpana homoromaanina.
Suomalainen, ruotsalainen ja zimbabwelainen kirjailija tapasivat. Mistä he puhuivat?
Petina Gappah, Aris Fioretos ja Sirpa Kähkönen – katso video
Kun kirjailijat Sirpa Kähkönen, Aris Fioretos ja Petina Gappah kohtaavat, aiheet liikkuvat historian näkökulmista ihmisoikeuksiin ja kirjallisuuden voimasta kulttuuriseen sopivuuteen. Fioretosin ja Gappahin uusimpia kirjoja yhdistää miljöö – ne molemmat sijoittuvat vankiloihin ja päähenkilöt ovat kidutettuja naisia. Katso keskustelu täältä!
Petina Gappah: Liian tutut tarinat olisivat empatian loppu
Helsinki Lit alkaa Yle Teemalla la 13.5. klo 12 .40
Työviikon loppumisesta ei ollut kulunut tuntiakaan, kun Savoy oli jo täynnä lukijoita. Kolmatta kertaa järjestetty käännöskirjallisuuden tapahtuma Helsinki Lit oli myyty loppuun. Festivaali jatkuu lauantaina, jolloin lavalle nousee esimerkiksi Nobel-voittaja Orhan Pamuk. Helsinki Lit -lähetys Yle Teemalla la 13.5. klo 12 .40 alkaen.
Pikkukylästä tulee kauhun näyttämö – Andrew Michael Hurley ja Antti Tuomainen Helsinki Litissä
Katso Helsinki Litissä käyty keskustelu täältä
Tapahtumapaikka nousee joskus niin tärkeäksi elementiksi kirjassa, että siitä tulee tavallaan yksi kirjan päähenkilöistä. Näin on myös Andrew Michael Hurleyn kirjassa Hylätty ranta. Katso Antti Tuomaisen ja Hurleyn keskustelu täältä! Andrew Michael Hurleyn esikoisromaani Hylätty ranta (suom.
Ihanan raivostuttavaa älykköseuraa eli Laurent Binet ja Tuomas Nevanlinna
Katso palkitun ranskalaiskirjailijan haastattelu täältä!
Laurent Binet'n uutuusteos Kuka murhasi Roland Barthesin on salapoliisitarinan valepukuun sonnustautunut parodia 1980-luvun kirjallisuudentutkimuksen ja filosofian merkkihenkilöistä. Keskustelukumppanina oli Tuomas Nevanlinna. Katso keskustelu täältä!
Linda Boström Knausgård ja Märta Tikkanen ovat luonteva keskustelupari – katso kirjailijoiden kohtaaminen
Kun yksityisestä tulee julkista
Millaista on saattaa yksityiselämä kirjoissa julkiseksi? Kirjailijat Märta Tikkanen ja Linda Boström Knausgård kohtaavat Helsinki Lit -tapahtumassa kirjailija Juha Itkosen kanssa. Ruotsalaisessa Linda Boström Knausgårdissa ja suomalaisessa Märta Tikkasessa on paljon samaa.
Suomentaja Helinä Kangas sai Jarl Helleman -palkinnon
Katso kiitospuheenvuoro täältä
Jarl Hellemann -palkinnon on voittanut Helinä Kangas. Elena Ferranten romaanin Loistava ystäväni suomennoksesta. Jarl Hellemann -käännöskirjapalkinto on Tammen perustama kirjallisuuspalkinto, joka jaetaan vuosittain korkeatasoisen kaunokirjallisen teoksen laadukkaasta suomennoksesta. Helinä Kankaan käännös osoittaa loistavaa tyyli ja rytmitajua, raati perustelee.
Rakkaus runoihin syttyi lapsena – Jenni Haukion toimittama runoantologia on myyntimenestys
Katso Jenni Haukion haastattelu täältä
Jenni Haukio kertoo innostuneensa runoihin pienenä lapsena. Jo ennen kouluikää hän kirjoitti paperille lyhyitä sommitelmia, ja ensimmäisen oman runonsa hän esitti julkisesti koulun juhlassa kahdeksan vuotiaana.
Tehot irti! Näin taiteilijakollektiivi nauraa tuottavuustavoitteille
Katso tehokkaimmat Oi maamme! -videot
Taiteilijakollektiivi Tehonrakentajat on erikoistunut tehokkuuden maksimointiin. Nyt he leikkasivat uudet videoteokset Oi maamme! -arkistofilmeistä, joissa ihaillaan asbestia, kulutusta ja Kekkosta.
Antakaa happea! Maailmanloppu tulee punavihreässä kuplassa
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Onko kivaa, että vihdoin ollaan päästy modernin yhtenäiskulttuurin paineista omiin kupliimme nyhjäämään? 2000-luvun alun Suomessa ilmestyi kaksi romaania, jotka kertoivat yhteisesti jaetun todellisuuden korvautumisesta virtuaalisilla korvikkeilla. Maailmanloppu voi tulla monella tapaa – myös yksinäisyydessä. Uusin Pietari K. kävi täällä on kuunneltavana ja luettavana täällä!
Kuvaa #omamuseo ja osallistu kilpailuun!
Kokoelma, esine, tila – mikä on sinun museosi?
Haluatko perustaa oman museon? Onko sinulla jo sellainen? Kokoa omista museoesineistäsi näyttely, kuvaa se ja osallistu #omamuseo-kuvakeräykseen kesän aikana!
Vetoomus pienten museoiden puolesta - niissä on menneisyys ja tulevaisuus!
Mitä Minna Joenniemi oppi Salatuista museoista
Onneksi muovikasseille ja lastenvaunuille on museonsa. Minna Joenniemi pääsi tapaamaan keräilijäpersoonia, joiden itse tehtyjä museoita ilman Suomi olisi tuhannesti tylsempi maa. Mutta miten näiden villien museoiden tulevaisuudessa käy? Virallisella museomaailmalla olisi aihetta ottaa niistä oppia.
Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat
Kuusi erityisen kiinnostavaa runoteosta
Kevään merkkejä: linnut, aurinko, Tanssiva karhu. Runouspalkintoa tavoittelevat vuonna 2017 Erkka Filanderin Torso, Catharina Gripenbergin Handbok att bära till en dräkt, Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, Tiina Lehikoisen Multa, V. S.
Maalta kaupunkiin, kopotikop! Näin hepasta tuli teinien terapeutti
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele se podcastina täältä
Kannattaa mennä ratsastustallille jos haluaa oppia jotain siitä, miten selviydytään “uuden työn” joustavassa ja tunneherkässä maailmassa. Tallilla hevoset ja nuoret naiset ratkovat sosiaalisen elämän monimutkaisia pulmia ja terapoivat toisiaan. Ennen hevonen veti tukkia metsässä ja teki sankaritekoja rintamalla, nykyään se seurustelee, reflektoi itseään ja käyttää kannettavaa elektroniikkaa. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele se podcastina täältä!
Haiseeko täällä havu vai biokaasu? Luontokirjojen skitso historia
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Metsä on äiti, kultakauden maalaustaidetta ja sibeliaanista sinfoniaa. Skitsoa kyllä, metsä merkitsee suomalaisille myös talouden pohjaa, biokaasun ja sellun tuoksua. Ilmastonmuutoksen takia luontosuhdetta on kuitenkin pakko muuttaa. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!
Ilmianna kotiseutusi tuntematon helmi!
Mitä sinun paikkakunnaltasi tulisi nähdä?
Yle kuvaa eri puolilla Suomea kesällä 2017. Mitä sinun paikkakunnaltasi tulisi nähdä? Mitä ei ole vielä kerrottu? Mitkä nähtävyydet ovat jääneet esitteiden ulkopuolelle? Ilmianna salainen helmi, joka voi esimerkiksi olla henkilö, paikka tai tarina.
Minä olin täällä! Kilroy-kirjat 40-luvulta ovat hipstereiden esihistoriaa
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Kaupunkilaisena oleminen vaatii erityisiä kaupunkilaistaitoja: on osattava olla yksin, asuttava tiiviisti ja opittava kuluttamaan. Näitä taitoja harjoiteltiin jo 1947 ilmestyneissä Kilroy-romaaneissa, kirjoittaa Pietari Kylmälä kirjaesseessään, ja raaputtaa työpaikan vessan seinään: “Kilroy was here!” Esseen voi kuunnella myös podcastina.
Pätkiikö? Ota lääkkeeksi neukkunostalgiaa ja kirjoja muistamisesta
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
2000-luvulla Finlandia-palkituista romaaneista kolme sijoittuu Neuvostoliittoon: Sofi Oksasen Puhdistus, Rosa Liksomin Hytti nro 6 ja Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme. Pietari Kylmälä miettii, mitä unohdimme Neuvostoliitosta, ja mitä on muistettava nykyisyydestä, joka on koko ajan valmis katoamaan. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta
Mikä on ihmisen ja maailman suhde
Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.
Valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta – Minkälainen kuva Suomesta syntyy?
Seppo Puttonen esittelee 101 kirjaa
Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak ovat valinneet Suomen jokaiselta itsenäisyyden vuodelta yhden kirjan. Mitkä kirjat olisit itse valinnut? Tutustu teoksiin!
Tapio Wirkkala
Tapio Wirkkala - mies joka muotoili Suomen
Tapio Wirkkala on vaikuttanut jokaisen suomalaisen elämään
Suomi on sankarimuotoilijoiden maa, mutta yksi on ylitse muiden. Laatu, määrä ja kansainvälinen tunnettavuus tekevät Tapio Wirkkalasta muotoilijoiden kruunaamattoman kuninkaan. Uppoudu Tapio Wirkkalan maailmaan laajassa verkkoartikkelissa.
Tapio Wirkkala - monen materiaalin mestari
Yle Areena juhlistaa Tapio Wirkkalan 101-v syntymäpäivää
Tapio Wirkkalan juhlavuosi huipentuu Wirkkalan 101. syntymäpäivänä 2.6.2016. Yle Kulttuuri on julkaissut Yle Areenassa henkilökuvan merkittävästä muotoilijasta.
yle.fi/musiikki
Viiden pennin progressiivista rockia - Circle: Termostaatti
Katso yhden kameraoton live
Circle ei halunnut tietää ennen Termostaatti-biisin tallennushetkeä kuvaussuunnitelmista mitään. Jussi Lehtisalon sanoin: “Haluamme alistua tahtoonne ja olemme valmiit häpäisemään itsemme”. Vastaavasti kuvausryhmä kuuli kappaleen ensimmäisen kerran soundcheckissä, koska bändi sävelsi sen edeltävänä iltana. Termostaatti saa ensiesityksensä tässä yhden kameraoton livessä.
-
Jukka Nousiainen - Sihinää listojen katveessa
Jukka Nousiainen esittää Vieraana-sarjassa uuden biisin.
-
Kokeellinen musiikki on musiikin pornografia. Se epäonnistuu, sille saa nauraa ja se ylittää genrerajat - vaikutus kuuluu sinunkin soittolistallasi
Jatkuva tyytymättömyys ei koskaan hellitä
-
Roope Latvala - selkäänpuukotettu mies
Miksi Roope Latvala lähti Children of Bodomista?
-
Jussi Niemi – kummitusmies Matti Nykäsen hittien takana
Jussi Niemi - tuntematon nero Matti Nykäsen taustalla
