Hyppää pääsisältöön

Rakkautta & Anarkiaa: Elokuva puhuttaa

Sarja keskusteluita festivaaliklubeilta

Rakkautta & Anarkiaa -festivaali, Yle Kulttuuri, Draama ja Teema esittävät sarjan keskusteluja festivaaliklubeilta Dubrovnikista, Gloriasta ja Korjaamolta 20.-23.9. Yle Areenassa. Mukana muun muassa tanskalaistähti Pilou Asbaek, omaperäiset suomalaisohjaajat Hannaleena Hauru, Jesse Haaja, Jukka Kärkkäinen ja Elina Talvensaari, sekä Myrskyn jälkeen -sarjan tekijät Kaarina Hazard ja Leea Klemola.

Sauli Niinistö & Paul Auster - Katso keskustelu tästä

Keskustelu on katsottavissa maailmanlaajuisesti

Lukija kohtaa tekijän, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö haastattelee yhtä lempikirjailijoistaan, amerikkalaista Paul Austeria. Ohjelma on katsottavissa maailmanlaajuisesti, ja keskustelu on englanninkielinen.

Tutustu näihin

Mehän soitamme samoja skaaloja! Song of Lahore osoittaa, että musiikki on yhteinen kieli

Song of Lahore on kaunis tarina ihmisistä ja musiikista.

Musiikki ei tunne rajoja! Dokumenttielokuva siitä mitä tapahtui, kun pakistanilaisen klassisen musiikin taiturit tekivät Lahoressa traditionaalisilla soittimilla suurenmoisen version Dave Brubeckin jazzklassikosta Take Five ja jakoivat sen netissä. Tarina huipentuu New Yorkissa yhteiskonserttiin Wynton Marsalisin ja Lincoln Centerin jazzmuusikoiden kanssa. Ensi-ilta Teemalla 9.9. klo 19.55.

Nämä kirjat muuttivat elämäni – tutustu tarinoihin ja osallistu arvontaan

Riku Rantala, Maija Vilkkumaa ja Sanna Stellan kertovat

Kirjat korvasivat Annti Tuurille perheen, mullistivat Riku Rantalan elämän 6-vuotiaana ja Maija Vilkkumaa löysi Saima Harmajasta sielunsisaren teini-iässä. Mikä kirja on sinulle tärkein? Kerro lempikirjastasi meille, ja osallistu arvontaan.

KulttuuriCocktail

Salon seudulla maa vajosi 1800-luvulla – ja vajoaa yhä

Maamme-kirja 2017: Varsinais-Suomi

Mikä on parasta Suomessa? Sen kertoo Sakari Topelius Maamme kirjassa: Valitaan kallio Ahvenanmaan saaristosta, rakentaja Pohjanmaalta, leipä Uudeltamaalta, voi Savonmaalta, omena Varsinais-Suomesta, hevonen Karjalasta, pellava Hämeenmaasta, rauta Satakunnasta, turkki Lapinmaasta – ja ystävä kaikista maakunnista. Toimittaja Jakke Holvas lähti maakuntiin etsimään Topeliuksen suosikkeja.

Pelottavimpia ovat ihmiset – Stephen King luo kauhun tavallisuudesta

Stephen King innostaa edelleen elokuva- ja tv-tekijöitä.

Stephen King on pelotellut lukijoita kauhutarinoillaan jo yli neljäkymmentä vuotta. Tänä syksynä hän on jälleen vahvasti esillä. Sen lisäksi, että Kingiltä ilmestyy uusi kirja syyskuussa, parin kuukauden sisällä on nähty useampi hänen teoksiinsa perustuva elokuva tai televisiosarja. Ja lisää on tulossa. Mihin Kingin tarinoiden jatkuva vetovoima perustuu?

Yle Teeman ajankohtaisia

Väkivaltaa, seksiä ja suuria tunteita - 30 vuotta Rakkautta ja anarkiaa

Jo 30 vuotta Rakkautta ja anarkiaa

Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaali täyttää tänä vuonna komeat 30 vuotta. Tapahtuma on kestänyt 90-luvun alun ankarat lamavuodet, eikä myöskään esimerkiksi elokuvien nettikatselu ole vähentänyt festivaalin suosiota. Yle Teema onnittelee R & A -festivaalia ja näytämme synttärilahjana kolme Ylen elokuvaohjelmaa, joissa ollaan tietenkin festivaalin tunnelmissa.

Kultakuumeen kolumneja

Luettavaa vuosikymmenten ajalta

Nämä kirjat paransivat sodan traumat – lue Linnaa, Kunnasta ja muita klassikoita e-kirjoina

Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle

Kotirintaman naiset ja lapset sekä sodasta palanneet miehet olivat kukin omalla tavallaan onnettomia 1950-luvulla, mutta kaikilla oli haave saada elämä kääntymään kohti onnea. Kirjailijat etsivät uusia tapoja nähdä maailmaa, ja vuosikymmeneltä jäi elämään useita klassikoita, kuten Tuntematon sotilas ja Muumipapan urotyöt. Lue Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle!

Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

Suorakulmaista kovaa betonia, Seitsemisen virtoja ja unimaailmaa. Avaruusromua 17.9.2017

Kaikkea tätä yritetään kotimaisin voimin selvittää.

Millainen on pianistin ja kaupungin välinen kovaääninen vuoropuhelu? Miltä kuulostavat Seitsemisen virrat? Entä lumen äänet ja sydän? Tai alkuliemi? Millaista musiikkia tekivät Elektroniset syntetisaattorilapset? Millaista on 2010-luvun psykedeelinen rituaalimusiikki? Millaiselta kuulostaa unimaailman äänimaisema? Kaikkea tätä yritetään kotimaisin voimin selvittää Avaruusromussa. Toimittajana Jukka Mikkola.

Suomalais-ugrilainen salaliitto

Kaikki unkarilaiset eivät usko kielisukulaisuuteen

Suomen ja unkarin kielet ovat todistetusti sukua toisilleen. Vahvasti elää kuitenkin myös käsitys, että teoria suomalais-ugrilaisten kielten sukulaisuudesta on salaliitto. Mihin ihmeeseen sellaisella väitteillä pyritään?

Pietari K. lukee klassikoita puolestasi

Eläköön ikuisesti #Suomi100 - pakkopullaan tukehtuu mielellään

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Olen nyt tarkastellut Suomen satavuotisjuhlia tietyllä tavalla aitiopaikalta viimeisen vuoden ajan toimittajana Ylen Kirjojen Suomi -hankkeessa ja oloni on toiveikas. Tämä Suomi100-juhlinta tuntuu nimittäin sopivan keveältä ja ilahduttavan tyhjältä, aivan kuten nationalismin jälkeiseen maailmaan kuuluukin. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Maalle mars! Suomalaisen maaseudun epäromanttinen historia

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Kaupunkilaisille on luonteenomaista, että he haluaisivat olla maalaisia - ainakin silloin tällöin. Yleensä tämä halu tulee silloin kun ahdistaa, on kiire tai sää on huono. Näinä hetkinä kaupunkilaiset ajattelevat lapsuuden pitkiä kesiä mummolassa ja miettivät, että olisiko meistäkin maalaisiksi. Ajatus kuitenkin haihtuu nopeasti, kun kaupunkilaiset tajuavat, että sama ahdistus, kiire ja huono sää jatkuvat myös maalla. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Hyggeiletkö kirjan kanssa? Lukemalla saa toteuttaa fetissiään yksityisyydestä

Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast

Mediankäyttäjänä olo alkoi olla paranoidi varsinkin sen jälkeen, kun Edward Snowden neljä vuotta sitten paljasti Yhdysvaltain tiedusteluorganisaatioiden massavalvonnan laajuuden. Yhtäkkiä myös oma yksityinen älypuhelin alkoi ahdistaa taskussa. Älypuhelin, jonka avulla puhun ystävieni kanssa, käytän sosiaalista mediaa, luen kirjoja ja kuuntelen radiota, alkoi tuntua vieraalta ja tunkeilevalta.

Tanssiva karhu 2017

Kirjamme nuorista ampujista eivät ole poliittisia, väittävät Malin Persson Giolito ja Elina Hirvonen

Katso keskustelu täältä

Pohjoismainen yhteiskunta on koetuksella. Sen näkee myös ruotsalaisen Malin Persson Gioliton ja suomalaisen Elina Hirvosen kirjoissa. Kummatkin kirjoittavat nuorista, jotka voivat huonosti ja ampuvat. Kirjailijat kohtaavat Helsinki Litin lavalla. Katso keskustelu täältä.

Suru on moniaistista, ilmenee puolisonsa menettäneen kirjailija Tom Malmquistin ja Philip Teirin keskustelusta

Helsinki Lit keskusteluttaa

Tom Malmquist on kirjoittanut vasta synnyttäneen puolisonsa menetyksestä rakastetun ja palkintoja kahmineen kirjan. Helsinki Litin keskustelussa hän kertoo kirjailija Philip Teirille, että kirjan kirjoittamalla hän yritti ymmärtää tapahtunutta ja suojata itseään. Karin-puolisolla puhkeaa leukemia. Hän on 33. raskausviikolla.

Suomalainen, ruotsalainen ja zimbabwelainen kirjailija tapasivat. Mistä he puhuivat?

Petina Gappah, Aris Fioretos ja Sirpa Kähkönen – katso video

Kun kirjailijat Sirpa Kähkönen, Aris Fioretos ja Petina Gappah kohtaavat, aiheet liikkuvat historian näkökulmista ihmisoikeuksiin ja kirjallisuuden voimasta kulttuuriseen sopivuuteen. Fioretosin ja Gappahin uusimpia kirjoja yhdistää miljöö – ne molemmat sijoittuvat vankiloihin ja päähenkilöt ovat kidutettuja naisia. Katso keskustelu täältä!

Petina Gappah: Liian tutut tarinat olisivat empatian loppu

Helsinki Lit alkaa Yle Teemalla la 13.5. klo 12 .40

Työviikon loppumisesta ei ollut kulunut tuntiakaan, kun Savoy oli jo täynnä lukijoita. Kolmatta kertaa järjestetty käännöskirjallisuuden tapahtuma Helsinki Lit oli myyty loppuun. Festivaali jatkuu lauantaina, jolloin lavalle nousee esimerkiksi Nobel-voittaja Orhan Pamuk. Helsinki Lit -lähetys Yle Teemalla la 13.5. klo 12 .40 alkaen.

Pikkukylästä tulee kauhun näyttämö – Andrew Michael Hurley ja Antti Tuomainen Helsinki Litissä

Katso Helsinki Litissä käyty keskustelu täältä

Tapahtumapaikka nousee joskus niin tärkeäksi elementiksi kirjassa, että siitä tulee tavallaan yksi kirjan päähenkilöistä. Näin on myös Andrew Michael Hurleyn kirjassa Hylätty ranta. Katso Antti Tuomaisen ja Hurleyn keskustelu täältä! Andrew Michael Hurleyn esikoisromaani Hylätty ranta (suom.

Ihanan raivostuttavaa älykköseuraa eli Laurent Binet ja Tuomas Nevanlinna

Katso palkitun ranskalaiskirjailijan haastattelu täältä!

Laurent Binet'n uutuusteos Kuka murhasi Roland Barthesin on salapoliisitarinan valepukuun sonnustautunut parodia 1980-luvun kirjallisuudentutkimuksen ja filosofian merkkihenkilöistä. Keskustelukumppanina oli Tuomas Nevanlinna. Katso keskustelu täältä!

Linda Boström Knausgård ja Märta Tikkanen ovat luonteva keskustelupari – katso kirjailijoiden kohtaaminen

Kun yksityisestä tulee julkista

Millaista on saattaa yksityiselämä kirjoissa julkiseksi? Kirjailijat Märta Tikkanen ja Linda Boström Knausgård kohtaavat Helsinki Lit -tapahtumassa kirjailija Juha Itkosen kanssa. Ruotsalaisessa Linda Boström Knausgårdissa ja suomalaisessa Märta Tikkasessa on paljon samaa.

Suomentaja Helinä Kangas sai Jarl Helleman -palkinnon

Katso kiitospuheenvuoro täältä

Jarl Hellemann -palkinnon on voittanut Helinä Kangas. Elena Ferranten romaanin Loistava ystäväni suomennoksesta. Jarl Hellemann -käännöskirjapalkinto on Tammen perustama kirjallisuuspalkinto, joka jaetaan vuosittain korkeatasoisen kaunokirjallisen teoksen laadukkaasta suomennoksesta. Helinä Kankaan käännös osoittaa loistavaa tyyli ja rytmitajua, raati perustelee.

Miksi olla yksi kun voi olla monta? Brändäämisen ABC kirjailijoille

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Kustantajat ja kirjailijat ovat kiistelleet koko itsenäisyyden ajan siitä, kenelle vastuu kuuluu ja kuka saa rahat. Tässä työn ja pääoman välisessä ristiriidassa kirjailijoiden itsensä brändääminen on koitunut sekä kohtaloksi että pelastukseksi. Erityisen kovan hinnan imagostaan maksoi Algot Untola 21. toukokuuta vuonna 1918.

Maryan Abdulkarim: Kaipaan lastenkirjoihin tavallisia ruskeita lapsia

Katso video Maryan Abdulkarimille tärkeimmästä kirjasta

Toimittaja ja kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim valitsee tärkeimmäksi kirjakseen Maya Angeloun omaelämäkerran I Know Why the Caged Bird Sings. Kirjat rakentavat siltoja ja avaavat ovia, Abdulkarim sanoo. Katso video!

Antakaa happea! Maailmanloppu tulee punavihreässä kuplassa

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Onko kivaa, että vihdoin ollaan päästy modernin yhtenäiskulttuurin paineista omiin kupliimme nyhjäämään? 2000-luvun alun Suomessa ilmestyi kaksi romaania, jotka kertoivat yhteisesti jaetun todellisuuden korvautumisesta virtuaalisilla korvikkeilla. Maailmanloppu voi tulla monella tapaa – myös yksinäisyydessä. Uusin Pietari K. kävi täällä on kuunneltavana ja luettavana täällä!

Maalta kaupunkiin, kopotikop! Näin hepasta tuli teinien terapeutti

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele se podcastina täältä

Kannattaa mennä ratsastustallille jos haluaa oppia jotain siitä, miten selviydytään “uuden työn” joustavassa ja tunneherkässä maailmassa. Tallilla hevoset ja nuoret naiset ratkovat sosiaalisen elämän monimutkaisia pulmia ja terapoivat toisiaan. Ennen hevonen veti tukkia metsässä ja teki sankaritekoja rintamalla, nykyään se seurustelee, reflektoi itseään ja käyttää kannettavaa elektroniikkaa. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele se podcastina täältä!

Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

Ilmianna kotiseutusi tuntematon helmi!

Mitä sinun paikkakunnaltasi tulisi nähdä?

Yle kuvaa eri puolilla Suomea kesällä 2017. Mitä sinun paikkakunnaltasi tulisi nähdä? Mitä ei ole vielä kerrottu? Mitkä nähtävyydet ovat jääneet esitteiden ulkopuolelle? Ilmianna salainen helmi, joka voi esimerkiksi olla henkilö, paikka tai tarina.

Minä olin täällä! Kilroy-kirjat 40-luvulta ovat hipstereiden esihistoriaa

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Kaupunkilaisena oleminen vaatii erityisiä kaupunkilaistaitoja: on osattava olla yksin, asuttava tiiviisti ja opittava kuluttamaan. Näitä taitoja harjoiteltiin jo 1947 ilmestyneissä Kilroy-romaaneissa, kirjoittaa Pietari Kylmälä kirjaesseessään, ja raaputtaa työpaikan vessan seinään: “Kilroy was here!” Esseen voi kuunnella myös podcastina.

Pätkiikö? Ota lääkkeeksi neukkunostalgiaa ja kirjoja muistamisesta

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

2000-luvulla Finlandia-palkituista romaaneista kolme sijoittuu Neuvostoliittoon: Sofi Oksasen Puhdistus, Rosa Liksomin Hytti nro 6 ja Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme. Pietari Kylmälä miettii, mitä unohdimme Neuvostoliitosta, ja mitä on muistettava nykyisyydestä, joka on koko ajan valmis katoamaan. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta

Mikä on ihmisen ja maailman suhde

Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.

Kulttuurin poimintoja

Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

Ison pahan suden kulttuurihistoria

Tarinat ovat hellineet susivihaa vuosituhansia.

Suomen kielessä susi on pahan vertauskuva. Toisin on esimerkiksi useilla intiaaniheimoilla, joille susi on ollut toteemieläin. Kertomusperinteessämme susivihaa on haudutettu pitkään ja rauhassa. Mitä tapahtuisi, jos susiin liitettyjä piirteitä kirjoitettaisiin uudestaan? Susi on villi, vapaa, voimakas ja älykäs eläin, Kasperi Lumijärvi kirjoittaa esseessään.

Tapio Wirkkala

Tapio Wirkkala - mies joka muotoili Suomen

Tapio Wirkkala on vaikuttanut jokaisen suomalaisen elämään

Suomi on sankarimuotoilijoiden maa, mutta yksi on ylitse muiden. Laatu, määrä ja kansainvälinen tunnettavuus tekevät Tapio Wirkkalasta muotoilijoiden kruunaamattoman kuninkaan. Uppoudu Tapio Wirkkalan maailmaan laajassa verkkoartikkelissa.

yle.fi/musiikki

Kokeellinen musiikki on musiikin pornografia. Se epäonnistuu, sille saa nauraa ja se ylittää genrerajat - vaikutus kuuluu sinunkin soittolistallasi

Jatkuva tyytymättömyys ei koskaan hellitä

Suunnannäyttäjä vai tekotaiteellista paskaa? Mitä on kokeellinen musiikki? Flow Festivalin Tuomas Kallio ja Arttu Tolonen sekä muusikko ja tapahtumajärjestäjä Arttu Partinen vastaavat. Katso myös livetaltio, jossa esiintyvät Läjä Äijälä & The Kolmas, Black Motor ja NYKY Ensemble. Kuvattu Flow Festivalin The Other Sound -lavalla 2017.

Ja katossa discokule — eli kuinka norjalainen diskomusiikki nousi vuonoilta klubeille ja valkokankaalle

Northern Disco Lights kertoo norjalaisen diskon tarinan.

Northern Disco Lights -dokumentti kertoo Norjan elektronisen musiikin, norjalaisen diskon, synnystä ja noususta maailmanmaineeseen. Dokumentin ansiosta suomalainen muusikko-musiikintekijä Timo Kaukolampi ja norjalainen kollegansa Bjørn Torske intoutuivat keskustelemaan norjalaisesta klubimusiikista.

Roope Latvala - selkäänpuukotettu mies

Miksi Roope Latvala lähti Children of Bodomista?

Stonessa uransa aloittanut Roope Latvala on Suomen ehkä paras metallikitaristi. Tällä hetkellä hänen palveluksensa eivät kuitenkaan kelpaa kenellekään ja jopa vanhat ystävät ovat kääntäneet hänelle selkänsä. Alamäki alkoi keväällä 2015, jolloin Latvalan kerrottiin lähteneen Children of Bodomista. Se on Latvalan mukaan paskapuhetta. Nyt hän kertoo, mitä oikeasti tapahtui.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Siri Kolu: Niskavuoren Hetan Suomi

    Onko väärin olla tämän päivän Heta Niskavuori?

    Onko väärin olla tämän päivän Heta Niskavuori? Nykymaailmassa Heta ei olisi kylmä ja ylpeä Muumäen emäntä, vaan ehkä konsultti tai poliitikko. Näin pohtii kirjailija Siri Kolu, Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti.

  • Rakkautta & Anarkiaa: Elokuva puhuttaa

    Sarja keskusteluita festivaaliklubeilta

    Rakkautta & Anarkiaa -festivaali, Yle Kulttuuri, Draama ja Teema esittävät sarjan keskusteluja festivaaliklubeilta Dubrovnikista, Gloriasta ja Korjaamolta 20.-23.9. Yle Areenassa. Mukana muun muassa tanskalaistähti Pilou Asbaek, omaperäiset suomalaisohjaajat Hannaleena Hauru, Jesse Haaja, Jukka Kärkkäinen ja Elina Talvensaari, sekä Myrskyn jälkeen -sarjan tekijät Kaarina Hazard ja Leea Klemola.

  • Salon seudulla maa vajosi 1800-luvulla – ja vajoaa yhä

    Maamme-kirja 2017: Varsinais-Suomi

    Mikä on parasta Suomessa? Sen kertoo Sakari Topelius Maamme kirjassa: Valitaan kallio Ahvenanmaan saaristosta, rakentaja Pohjanmaalta, leipä Uudeltamaalta, voi Savonmaalta, omena Varsinais-Suomesta, hevonen Karjalasta, pellava Hämeenmaasta, rauta Satakunnasta, turkki Lapinmaasta – ja ystävä kaikista maakunnista. Toimittaja Jakke Holvas lähti maakuntiin etsimään Topeliuksen suosikkeja.

  • Elektroninen sarjakomputaattori ja kummitekoneistoja. Avaruusromua 24.9.2017

    Amiga-musiikkia, ite-oopperaa ja minimalismia

    Vuonna 1954 Teknillisessä korkeakoulussa alettiin rakentaa ensimmäistä suomalaista tietokonetta, elektronista sarjakomputaattoria. Vielä ei puhuttu tietokoneista, vaan matematiikkakoneista tai sähköaivoista. Sitten koitti 1980-luku ja alkoi tapahtua: MikroMikko, IBM PC, Atari, Commodore, Amiga, Apple, Tandy… Etenkin Commodore 64 ja saman valmistajan Amiga 500 olivat meillä valtavia menestyksiä. Niillä tehtiin musiikkia - ja tehdään edelleen. Avaruusromussa Amiga-musiikkia, ite-oopperaa, konstruktivismia, minimalismia ja kummitekoneistoja. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko kirja kertakäyttö- vai kestokulutustuote?

    Kirjan lyhyt elinkaari huolestuttaa

    Moni kaltaiseni lukutoukka huomaa tilan loppuvan kirjahyllyissään. Viimeistään muuttolaatikoita raahatessa sadattelee vuosikymmenten aikana kertynyttä pölyistä ja painavaa kirjakokoelmaa. Jos päättää luopua rakkaista kirjoistaan, törmää toiseen pulmaan: kukaan ei halua ottaa kirjoja vastaan, tai ei ainakaan maksaa niistä. Kuinka jokin niin tärkeä ja arvostettu voi muuttua niin turhaksi ja arvottomaksi?

  • "Kaikki taide käsittelee kuolemisen taitoa": The Reflecting Skinin ohjaaja lumosi katsojat ja kriitikot vuonna 1991

    Philip Ridleyn haastattelu R&A-festivaalilta 1991.

    "Philip Ridley mahdutti The Reflecting Skiniin kaikki alkukantaiset pelot ja sai aikaan yhden viime vuosikymmenien kauneimmista elokuvista." Näin kirjoitti silloisen Uuden Suomen elokuvatoimittaja Kati Sinisalo Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin suuresta tapauksesta vuonna 1991. Loveen lankesivat niin kriitikot kuin yleisö. Teema julkaisee 14.9.1991 ilmestyneen ohjaajahaastattelun uusiksi R&A-festivaalin 30-vuotisjuhlan kunniaksi.