Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista
Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä
Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!
Lempeä, sotaa ja demokratiaa – näihin teoksiin kiteytyy 1960-luku
Millaisena sinä muistat 1960-luvun? Osallistu keskusteluun!
Ihmiskunnan historian vaarallisin päivä, ensimmäinen ihmisen avaruuslento, Berliinin muuri, Vietnamin sota ja seksin vallankumous – nämä olivat 1960-luvun alun isoja mielipiteitä muokkaavia asioita.
Kirjailijan tehtävä on olla ihminen, sanoo Tanssivan karhun voittanut Sirpa Kyyrönen
Runous on vuorovaikutusta ja ihmisten välisiä suhteita
Sirpa Kyyrönen on saanut Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon teoksestaan Ilmajuuret. Hän on myös runouden edistäjä ja näin hän ajattelee runoudesta.
Arpaonni yhdisti minut klassikkorunoilijaan, kertoo Kääntäjakarhun voittaja Liisa Enwald
Runopalkinnot jaettiin Kajaanin runoviikolla
Kun Liisa Enwald suomentaa runoa, hän ajattelee veistävänsä. Samalla hän kuuntelee, sanoo synnyttävänsä laulun. Ylipäätään Enwald vertaa runoutta toisiin taiteisiin. Ehkä ne oikeastaan ovatkin yhtä. Enwaldin Rainer Maria Rilke -suomennos palkittiin Ylen Kääntäjäkarhulla.
Tanssiva karhu Sirpa Kyyröselle, Kääntäjäkarhu Liisa Enwaldille
Runopalkinnot jaettiin Kajaanin runoviikolla
Sirpa Kyyrösen runokokoelma Ilmajuuret on palkittu Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnolla, ja Liisa Enwald on saanut Kääntäjäkarhun Rainer Maria Rilken runoteoksen Uusia runoja suomennoksesta.
Lempeä, sotaa ja demokratiaa – näihin teoksiin kiteytyy 1960-luku
Millaisena sinä muistat 1960-luvun? Osallistu keskusteluun!
Ihmiskunnan historian vaarallisin päivä, ensimmäinen ihmisen avaruuslento, Berliinin muuri, Vietnamin sota ja seksin vallankumous – nämä olivat 1960-luvun alun isoja mielipiteitä muokkaavia asioita.
Hömppää vai jormaproosaa – näillä kirjoilla saat aivot narikkaan
Jaa oma #hömppäkirjalista
Tähän lauseeseen en halua törmätä enää koskaan: “Minä luen vain tällaista hömppää.” Nyt on aika aloittaa pro hömppä -liike. Kerro meille mitä luet, kun luet hömppää, ja jaa omat lukuvinkit hashtagilla #hömppäkirjalista.
Juha Hurme: Viiankiaapa
Viiankiaapa
Aapasuo on Suomen pohjoiselle luonnolle ominainen, mutta kömpelölle ja jäykistyneelle karvattomalle apinalle hankalaa maastoa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme on huolestunut Viiankiaavan kohtalosta.
Kirjoittamisen lukon voi murtaa, sanoo runoilija Harri Nordell
Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä
Kieli hajoaa ja pirstaloituu Harri Nordellin runoteoksessa Hajo. Sanat menevät sijoiltaan, päätyvät uusiin yhteyksiin, rakentuvat uudelleen.
Olipa kerran valkoinen mies, jota kaikki kirjat kuvasivat. Ja nytten se kuolisi.
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Suomalaisen kirjallisuuden historia on täynnä valkoihoisia kirjailijoita ja heidän luomiaan valkoihoisia henkilöhahmoja. Koko Hubaran vuonna 2017 ilmestynyt teos Ruskeat tytöt laittoi kerralla uusiksi käsityksen siitä, kenelle kirjoja Suomessa kirjoitetaan. Lue Pietari K. kävi täällä -essee tai kuuntele podcast
5 vinkkiä onnistuneeseen liftaukseen – jaa omat vinkkisi ja kokemuksesi!
Näin takaat onnistuneen liftauksen
Liftarit-sarjan Pia Asikaisen pro-tipit onnistuneeseen peukalokyytiin. Mikä sinun mielestä takaa onnistuneen liftauskokemuksen, onko sinulla onnistuneita ja vähemmän onnistuneita liftauskokemuksia - jaa muistosi meille ja muille!
Jazzin show-mies Rahsaan Roland Kirk puhalsi sokean unet näkyviksi
Poikkeuksellisen jazzmuusikon tarina Teemalla 10.6. klo 20.
Rahsaan Roland Kirk oli sokea jazzmuusikko, mutta myös alan visuaalisimpia ja näyttävimpiä show-miehiä. Yhden miehen big band. Sekä avantgardea että perinnetietoista. Paitsi vakavaa ja kantaaottavaa myös humoristista ja viihdyttävää. Poikkeuksellisen muusikon poikkeuksellista elämää tulkitaan Teemalla lauantaina 10.6. klo 20. Tämä on dokumenttielokuvan Suomen-ensi-ilta.
Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan
Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä
Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.
Sähkökirjojen myynti kasvoi alkuvuonna
Jenni Haukion toimittama teos on alkuvuoden hitti
Jenni Haukion kokoama runoteos Katso pohjoista taivasta, Eve Hietamiehen Hammaskeiju ja muutamat ulkomaiset dekkarit ovat siivittäneet alkuvuonna kirjamyynnin nousuun pitkän alamäen jälkeen. Katso pohjoista taivasta on myynyt jo alkuvuonna enemmän kuin moni kirja tulee koko vuonna myymään.
Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.
Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville
Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.
Kuusi syytä rakastaa museoita ja yksi syy vihata niitä
Merkintöjä matkalta Kohti tulevaisuuden museota
Kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi todisti monia rakkauden hetkiä ja yhden vihanpurkauksen tehdessään dokumenttia Kohti tulevaisuuden museota. Millaisia myötä- ja vastamäkiä museoilla on tulevaisuudessa edessään?
Väitöstutkimus: Onko kaunokirjallisuus uhattuna kirjastoissa?
Pienille kirjastoille on kasattu tehtäviä jo liikaakin
Kirjastojen tehtävien muutoksista väitellyt Pirjo Tuomi on huolissaan kaunokirjallisuuden osuudesta kirjastojen palveluissa. Tuomi arvioi, että kaunokirjallisuus on joutunut väistymään pienempään rooliin kirjastojen uusien palvelujen tieltä.
Selkä edellä historiaan – näihin kirjoihin kiteytyy 1970-luku
Millaisena sinä muistat 1970-luvun? Osallistu keskusteluun!
Kun hahmotetaan 1970-lukua kirjallisuuden kautta, on ymmärrettävä, mitä kysymyksiä edellinen vuosikymmen petasi. Kirjojen Suomi -sarjassa ollaan päästy 1970-luvulle, josta on jäänyt elämään useita hienoja teoksia. Lue e-kirjoja täältä!
Äitiys on maailman vanhin aihe ja silti Sirpa Kyyrönen kirjoittaa siitä
Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä
Jotenkin runoilijat sen tekevät. He tarttuvat ikuisiin teemoihin ja löytävät niihin uuden tulokulman, kehittelevät ilmaisutavan, joka sopivalla tavalla kummeksuttaa, hivelee. Juuri näin tekee Sirpa Kyyrönen Ilmajuuret-kokoelmassaan, joka on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.
Erotiikan ja melodraaman kuohuissa - tuliolainen kesä Teemalla
Teema esittää kaikki Teuvo Tulion elokuvat kesällä
Teuvo Tulio teki omaleimaisia, kiihkeitä elokuvia, jotka hämmensivät aikalaisyleisöä. Nyt ne ovat nousseet kulttisuosioon.
Feminismiä, kahleita ja polyamoriaa: Ihmenaisen värikäs historia
Ihmenainen on jälleen parrasvaloissa
Wonder Woman -elokuva on tuonut supersankari Ihmenaisen jälleen parrasvaloihin. Harvempi kuitenkaan tuntee hahmon ja sen luojan William Moulton Marstonin vaiheikasta historiaa. KulttuuriCocktailin taustoittaa supersankarin tarinan.
Suomen pienimmät ja maailman suurimmat museot Teeman museoviikolla
Wow-museoista ite-museoihin 22.–27.5.2017
On wow-museoita, on ite-museoita ja kaikkea siltä väliltä. Teeman museoviikolla 22.–27.5. nähdään Suomen pienimpiä ja tuntemattomimpia ja maailman suurimpia ja kuuluisimpia museoita sekä etsitään tulevaisuuden museota. Viikon aikana nähdään myös museoissa ja taidemaailmassa liikkuvia elokuvia ja dokumentteja.
Muistisairautta käsittelevä Multa on Tiina Lehikoisen henkilökohtaisin kirja
Teos on Tanssiva karhu -ehdokas
Muistisairautta on luontevampaa käsitellä runoudessa kuin proosassa, väittää Tiina Lehikoinen. Hänen Multa-teoksensa on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouskilpailussa. Tamperelaisen Tiina Lehikoisen runoteos Multa on sekä "multa sulle, minulta sinulle" että kirja mullasta, maasta.
Nobelisti Orhan Pamuk imitoi päähenkilöään ja tahtoo nähdä maailman toisen silmin
Helsinki Lit keskusteluttaa
Nobelisti Ohran Pamuk painottaa, että on tärkeää osata katsoa maailmaa myös toisen silmin.
Maryan Abdulkarim: Mitä merkitsee turvallisuus, jos sitä ei ole kaikilla?
Verkkolupiirissä on aiheena Reko Lundánin Rinnakkain.
Kirjojen Suomen seuraavassa verkkolukupiirissä luetaan Reko Lundánin Rinnakkain. Kirja on luettavissa e-kirjana Kirjojen Suomen verkkosivuilla. Tule mukaan lukemaan!
Epäonnistumiset tekivät kirurgi Henry Marshin kirjasta menestyksen
Helsinki Lit keskusteluttaa
Neurokirurgin uraansa ja muutenkin elämäänsä kirjassa muistellut Henry Marsh keskustelee Helsinki Litissä kirjailija ja kirjallisuudentutkija Merete Mazzarellan kanssa. Lääkärit ovat kirjoittaneet muistelmia vaikka kuinka paljon.
Kirjamme nuorista ampujista eivät ole poliittisia, väittävät Malin Persson Giolito ja Elina Hirvonen
Katso keskustelu täältä
Pohjoismainen yhteiskunta on koetuksella. Sen näkee myös ruotsalaisen Malin Persson Gioliton ja suomalaisen Elina Hirvosen kirjoissa. Kummatkin kirjoittavat nuorista, jotka voivat huonosti ja ampuvat. Kirjailijat kohtaavat Helsinki Litin lavalla. Katso keskustelu täältä.
Suru on moniaistista, ilmenee puolisonsa menettäneen kirjailija Tom Malmquistin ja Philip Teirin keskustelusta
Helsinki Lit keskusteluttaa
Tom Malmquist on kirjoittanut vasta synnyttäneen puolisonsa menetyksestä rakastetun ja palkintoja kahmineen kirjan. Helsinki Litin keskustelussa hän kertoo kirjailija Philip Teirille, että kirjan kirjoittamalla hän yritti ymmärtää tapahtunutta ja suojata itseään. Karin-puolisolla puhkeaa leukemia. Hän on 33. raskausviikolla.
Homoromaanin kirjoittanut Garth Greenwell keskustelee Jari Tervon kanssa halusta ja häpeästä – ja tietysti Trumpista
Helsinki Lit keskusteluttaa
Garth Greenwellin esikoisromaania Kaikki mikä sinulle kuuluu on pidetty aikamme hienoimpana homoromaanina.
Suomalainen, ruotsalainen ja zimbabwelainen kirjailija tapasivat. Mistä he puhuivat?
Petina Gappah, Aris Fioretos ja Sirpa Kähkönen – katso video
Kun kirjailijat Sirpa Kähkönen, Aris Fioretos ja Petina Gappah kohtaavat, aiheet liikkuvat historian näkökulmista ihmisoikeuksiin ja kirjallisuuden voimasta kulttuuriseen sopivuuteen. Fioretosin ja Gappahin uusimpia kirjoja yhdistää miljöö – ne molemmat sijoittuvat vankiloihin ja päähenkilöt ovat kidutettuja naisia. Katso keskustelu täältä!
Petina Gappah: Liian tutut tarinat olisivat empatian loppu
Helsinki Lit alkaa Yle Teemalla la 13.5. klo 12 .40
Työviikon loppumisesta ei ollut kulunut tuntiakaan, kun Savoy oli jo täynnä lukijoita. Kolmatta kertaa järjestetty käännöskirjallisuuden tapahtuma Helsinki Lit oli myyty loppuun. Festivaali jatkuu lauantaina, jolloin lavalle nousee esimerkiksi Nobel-voittaja Orhan Pamuk. Helsinki Lit -lähetys Yle Teemalla la 13.5. klo 12 .40 alkaen.
Pikkukylästä tulee kauhun näyttämö – Andrew Michael Hurley ja Antti Tuomainen Helsinki Litissä
Katso Helsinki Litissä käyty keskustelu täältä
Tapahtumapaikka nousee joskus niin tärkeäksi elementiksi kirjassa, että siitä tulee tavallaan yksi kirjan päähenkilöistä. Näin on myös Andrew Michael Hurleyn kirjassa Hylätty ranta. Katso Antti Tuomaisen ja Hurleyn keskustelu täältä! Andrew Michael Hurleyn esikoisromaani Hylätty ranta (suom.
Ihanan raivostuttavaa älykköseuraa eli Laurent Binet ja Tuomas Nevanlinna
Katso palkitun ranskalaiskirjailijan haastattelu täältä!
Laurent Binet'n uutuusteos Kuka murhasi Roland Barthesin on salapoliisitarinan valepukuun sonnustautunut parodia 1980-luvun kirjallisuudentutkimuksen ja filosofian merkkihenkilöistä. Keskustelukumppanina oli Tuomas Nevanlinna. Katso keskustelu täältä!
Linda Boström Knausgård ja Märta Tikkanen ovat luonteva keskustelupari – katso kirjailijoiden kohtaaminen
Kun yksityisestä tulee julkista
Millaista on saattaa yksityiselämä kirjoissa julkiseksi? Kirjailijat Märta Tikkanen ja Linda Boström Knausgård kohtaavat Helsinki Lit -tapahtumassa kirjailija Juha Itkosen kanssa. Ruotsalaisessa Linda Boström Knausgårdissa ja suomalaisessa Märta Tikkasessa on paljon samaa.
Suomentaja Helinä Kangas sai Jarl Helleman -palkinnon
Katso kiitospuheenvuoro täältä
Jarl Hellemann -palkinnon on voittanut Helinä Kangas. Elena Ferranten romaanin Loistava ystäväni suomennoksesta. Jarl Hellemann -käännöskirjapalkinto on Tammen perustama kirjallisuuspalkinto, joka jaetaan vuosittain korkeatasoisen kaunokirjallisen teoksen laadukkaasta suomennoksesta. Helinä Kankaan käännös osoittaa loistavaa tyyli ja rytmitajua, raati perustelee.
Miksi olla yksi kun voi olla monta? Brändäämisen ABC kirjailijoille
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Kustantajat ja kirjailijat ovat kiistelleet koko itsenäisyyden ajan siitä, kenelle vastuu kuuluu ja kuka saa rahat. Tässä työn ja pääoman välisessä ristiriidassa kirjailijoiden itsensä brändääminen on koitunut sekä kohtaloksi että pelastukseksi. Erityisen kovan hinnan imagostaan maksoi Algot Untola 21. toukokuuta vuonna 1918.
Maryan Abdulkarim: Kaipaan lastenkirjoihin tavallisia ruskeita lapsia
Katso video Maryan Abdulkarimille tärkeimmästä kirjasta
Toimittaja ja kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim valitsee tärkeimmäksi kirjakseen Maya Angeloun omaelämäkerran I Know Why the Caged Bird Sings. Kirjat rakentavat siltoja ja avaavat ovia, Abdulkarim sanoo. Katso video!
Rakkaus runoihin syttyi lapsena – Jenni Haukion toimittama runoantologia on myyntimenestys
Katso Jenni Haukion haastattelu täältä
Jenni Haukio kertoo innostuneensa runoihin pienenä lapsena. Jo ennen kouluikää hän kirjoitti paperille lyhyitä sommitelmia, ja ensimmäisen oman runonsa hän esitti julkisesti koulun juhlassa kahdeksan vuotiaana.
Tehot irti! Näin taiteilijakollektiivi nauraa tuottavuustavoitteille
Katso tehokkaimmat Oi maamme! -videot
Taiteilijakollektiivi Tehonrakentajat on erikoistunut tehokkuuden maksimointiin. Nyt he leikkasivat uudet videoteokset Oi maamme! -arkistofilmeistä, joissa ihaillaan asbestia, kulutusta ja Kekkosta.
Antakaa happea! Maailmanloppu tulee punavihreässä kuplassa
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Onko kivaa, että vihdoin ollaan päästy modernin yhtenäiskulttuurin paineista omiin kupliimme nyhjäämään? 2000-luvun alun Suomessa ilmestyi kaksi romaania, jotka kertoivat yhteisesti jaetun todellisuuden korvautumisesta virtuaalisilla korvikkeilla. Maailmanloppu voi tulla monella tapaa – myös yksinäisyydessä. Uusin Pietari K. kävi täällä on kuunneltavana ja luettavana täällä!
Kuvaa #omamuseo ja osallistu kilpailuun!
Kokoelma, esine, tila – mikä on sinun museosi?
Haluatko perustaa oman museon? Onko sinulla jo sellainen? Kokoa omista museoesineistäsi näyttely, kuvaa se ja osallistu #omamuseo-kuvakeräykseen kesän aikana!
Vetoomus pienten museoiden puolesta - niissä on menneisyys ja tulevaisuus!
Mitä Minna Joenniemi oppi Salatuista museoista
Onneksi muovikasseille ja lastenvaunuille on museonsa. Minna Joenniemi pääsi tapaamaan keräilijäpersoonia, joiden itse tehtyjä museoita ilman Suomi olisi tuhannesti tylsempi maa. Mutta miten näiden villien museoiden tulevaisuudessa käy? Virallisella museomaailmalla olisi aihetta ottaa niistä oppia.
Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat
Kuusi erityisen kiinnostavaa runoteosta
Kevään merkkejä: linnut, aurinko, Tanssiva karhu. Runouspalkintoa tavoittelevat vuonna 2017 Erkka Filanderin Torso, Catharina Gripenbergin Handbok att bära till en dräkt, Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, Tiina Lehikoisen Multa, V. S.
Maalta kaupunkiin, kopotikop! Näin hepasta tuli teinien terapeutti
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele se podcastina täältä
Kannattaa mennä ratsastustallille jos haluaa oppia jotain siitä, miten selviydytään “uuden työn” joustavassa ja tunneherkässä maailmassa. Tallilla hevoset ja nuoret naiset ratkovat sosiaalisen elämän monimutkaisia pulmia ja terapoivat toisiaan. Ennen hevonen veti tukkia metsässä ja teki sankaritekoja rintamalla, nykyään se seurustelee, reflektoi itseään ja käyttää kannettavaa elektroniikkaa. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele se podcastina täältä!
Haiseeko täällä havu vai biokaasu? Luontokirjojen skitso historia
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Metsä on äiti, kultakauden maalaustaidetta ja sibeliaanista sinfoniaa. Skitsoa kyllä, metsä merkitsee suomalaisille myös talouden pohjaa, biokaasun ja sellun tuoksua. Ilmastonmuutoksen takia luontosuhdetta on kuitenkin pakko muuttaa. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!
Ilmianna kotiseutusi tuntematon helmi!
Mitä sinun paikkakunnaltasi tulisi nähdä?
Yle kuvaa eri puolilla Suomea kesällä 2017. Mitä sinun paikkakunnaltasi tulisi nähdä? Mitä ei ole vielä kerrottu? Mitkä nähtävyydet ovat jääneet esitteiden ulkopuolelle? Ilmianna salainen helmi, joka voi esimerkiksi olla henkilö, paikka tai tarina.
Minä olin täällä! Kilroy-kirjat 40-luvulta ovat hipstereiden esihistoriaa
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Kaupunkilaisena oleminen vaatii erityisiä kaupunkilaistaitoja: on osattava olla yksin, asuttava tiiviisti ja opittava kuluttamaan. Näitä taitoja harjoiteltiin jo 1947 ilmestyneissä Kilroy-romaaneissa, kirjoittaa Pietari Kylmälä kirjaesseessään, ja raaputtaa työpaikan vessan seinään: “Kilroy was here!” Esseen voi kuunnella myös podcastina.
Pätkiikö? Ota lääkkeeksi neukkunostalgiaa ja kirjoja muistamisesta
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
2000-luvulla Finlandia-palkituista romaaneista kolme sijoittuu Neuvostoliittoon: Sofi Oksasen Puhdistus, Rosa Liksomin Hytti nro 6 ja Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme. Pietari Kylmälä miettii, mitä unohdimme Neuvostoliitosta, ja mitä on muistettava nykyisyydestä, joka on koko ajan valmis katoamaan. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta
Mikä on ihmisen ja maailman suhde
Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.
Valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta – Minkälainen kuva Suomesta syntyy?
Seppo Puttonen esittelee 101 kirjaa
Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak ovat valinneet Suomen jokaiselta itsenäisyyden vuodelta yhden kirjan, joka on myös luettavissa verkossa. Mitkä kirjat olisit itse valinnut? Tutustu teoksiin!
KulttuuriCocktail
Kopiointi kielletty! Välähdyksiä tekijänoikeuksien oudosta maailmasta
Tekijäoikeudet aiheuttavat päänvaivaa
Tekijänoikeuksien maailma on sekava ja tunteita herättävä, ja ne ovat aiheuttaneet lukuisia kummallisia riitoja. Kokosimme muutaman kiinnostavan tapauksen tekijäoikeuksien oudosta maailmasta.
Maailman paras rockbändi? Opas kulttibändi Circlen maailmaan
Circleä aloittelijoille!
Circleä aloittelijoille! Mika Rättö ja Jussi Lehtisalo opastavat vuonna 1991 perustetun Circle-yhtyeen maailmaan. Avantgardistinen rock-kokoonpano on seikkaillut kokeellisen musiikin käymättömillä korpimailla 26 vuotta, ja albumeita on kertynyt kymmenittäin.
Marina Abramović haluaa viedä sinut sinne, missä et ole käynyt
Menestystaiteilija viihtyy shamaanin roolissa
Marina Abramović on maailman tunnetuimpia taiteilijoita, ja maailman merkittävimmissä taidemuseoissa ihmiset jonottavat tuntikausia saadakseen katsoa häntä silmästä silmään. Yle Teema esittää sunnuntaina 7.5. dokumentin Marina Abramovićin mystinen Brasilia .
Oi, miten kauniita ja komeita isovanhemmat nuorena olivatkaan — lähetä kuva!
Kauniit ja komeat isovanhempamme – lähetä kuvasi!
Isovanhempien nuoruuden valokuvat ovat kiehtovia. Kuin aikamatka menneeseen. Mikä tyyli, mitkä piirteet, millainen meininki! KulttuuriCocktail kerää kuvagallerian kauneista ja komeista iso- tai esivanhemmista. Voit osallistua kaivamalla kirjoituspöydän laatikosta parhaat vanhat otokset ja lähettämällä ne meille julkaistavaksi sivuillamme. Hyvää pyhäinpäivää!
Mene metsään! Avaruusromua 25.6.2017
Metsässä olo rauhoittaa, ja myös musiikki.
Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, vähentää lihasjännitystä ja alentaa sydämen sykettä. Metsässä olo rauhoittaa. Sanotaan, että jo muutama minuutti metsässä vaikuttaa meihin, mutta metsän hyödyt ja vaikutukset tulevat parhaiten esiin, jos metsässä viihtyy pitempään. Stressi helpottaa. Olo paranee. Amerikkalainen Robert Scott Thompson on tehnyt metsäistä musiikkia. Steve Roach ja Robert Logan lähestyvät asiaa biologian ja ihmisen luontosuhteen kautta. Toimittajana Jukka Mikkola.
Stadin slangi yhdistää ja erottaa
Slangi on puhetapa, jota vain ryhmään kuuluvat ymmärtävät.
Stadi vai Hesa? Tämä oli joskus tärkeätä tietää. Nyttemmin nuoret paljasjalkaiset ovat alkaneet kuin kiusallaan puhua Hesoista.
Kulttuurin poimintoja
Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole
Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.
Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.
Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin
Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.
Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.
Ison pahan suden kulttuurihistoria
Tarinat ovat hellineet susivihaa vuosituhansia.
Suomen kielessä susi on pahan vertauskuva. Toisin on esimerkiksi useilla intiaaniheimoilla, joille susi on ollut toteemieläin. Kertomusperinteessämme susivihaa on haudutettu pitkään ja rauhassa. Mitä tapahtuisi, jos susiin liitettyjä piirteitä kirjoitettaisiin uudestaan? Susi on villi, vapaa, voimakas ja älykäs eläin, Kasperi Lumijärvi kirjoittaa esseessään.
Kultakuumeen kolumneja
Juha Hurme: Tolkien ja kalevalainen puistatus
Kalevala on läpeensä weird.
Onko teillä samoja oireita kuin minulla? Kalevala ja muu kalevalainen runoilu tuottaa herkästi ahdistusta ja puistatuskohtauksia, nelipolvinen trokee rummuttaa kivuliaasti aivoja, puuduttaa istumalihakset, panee mahan kurisemaan ja sammuttaa elämänilon
Tavallisuus on tuottava vale
Tavallisuus on tuottava vale
Elämä on lyhyt. Miten valtavasti elämänvoimaa meneekään haaskuuseen tavallisuuteen pyrkimällä.
Otso Kantokorpi: Taide, valta, raha ja seksi vetovoimina
Taide, valta, raha ja seksi vetovoimina
Ei ole pitkäkään aika siitä, kun eräs viranhaltija riemuitsi siitä, että taiteen vetovoima on lisääntynyt. Näin käsitteet liikkuvat alalta toiseen. Vetovoima lienee alun perin painovoiman kaltaista fysiikkaa: voima, joka vetää kappaleita toisia kohti. Joillekin se on muuntunut erotiikaksi – voimaksi joka vetää ihmisiä toistensa puoleen.
Tapio Wirkkala
Tapio Wirkkala - mies joka muotoili Suomen
Tapio Wirkkala on vaikuttanut jokaisen suomalaisen elämään
Suomi on sankarimuotoilijoiden maa, mutta yksi on ylitse muiden. Laatu, määrä ja kansainvälinen tunnettavuus tekevät Tapio Wirkkalasta muotoilijoiden kruunaamattoman kuninkaan. Uppoudu Tapio Wirkkalan maailmaan laajassa verkkoartikkelissa.
Tapio Wirkkala - monen materiaalin mestari
Yle Areena juhlistaa Tapio Wirkkalan 101-v syntymäpäivää
Tapio Wirkkalan juhlavuosi huipentuu Wirkkalan 101. syntymäpäivänä 2.6.2016. Yle Kulttuuri on julkaissut Yle Areenassa henkilökuvan merkittävästä muotoilijasta.
yle.fi/musiikki
Neuvostovinyyleistä kohti omaa identiteettiä – virolaista musiikkia viedään maailmalle hartiavoimin
Pieni joukko tekijöitä raivaa tietä menestykseen Virossa.
Virolaisen musiikin tie on kulkenut neuvostolevyistä Mustamäen torin piraattiäänitteiden ja euroviisujen kautta kansainvälisen menestyksen kynnykselle. Vain muutamassa vuodessa pieneen maahan on rakennettu koneisto artistien viemiseksi ulkomaille.
Erki Pärnoja - epäonnistuja
Katso live: Late August
Erki Pärnoja on kireä ja levoton tutkimusmatkailija, joka rakastaa epäonnistumisen riskiä. Lisäksi hän on Viron tunnetuimpia muusikkoja. Vieraana-sessiossa Pärnoja esittää uusitun version Late August -kappaleestaan. Live tallennettiin Tallinnan Telliskivessä.
Sideways 2016
Verkkodokumentti kesän kosteimmalta kaupunkifestivaalilta.
Palaa myrskyisään rakkauden kesään 2016 Sideways-dokumentin merkeissä. Se sisältää Eevil Stöön, Ty Segall & The Muggersin ja Talmud Beachin livetaltioinnit. Lisäksi mukana mm. Mara Balls, Khid, Ari Pulkkinen, festarimuotia, hyönteisruokaa, Olento-keinoäly ja Radiopuhelimet. Tutustu alkuperäiseen aikakäsitystä uhmaavaan verkkodokumenttiin kesän 2016 kosteimmalta kaupunkifestivaalilta tästä! Vedä kumpparit jalkaan - lue, katso ja kuuntele. Verkkodokkarissa on lisäksi läjäpäin valokuvia, joita ei TV-versiossa nähdä.
Otra Romppanen - Murheenlaakson menninkäinen
Mana Mana -legenda kertoo värikkäästä elämästään.
Otra Romppanen on Joensuun ensimmäinen punkkari, jonka kitarasoundi mullisti 80-luvun lopun suomalaisen vaihtoehtomusiikin. Nykyisin Etelä-Savossa asuvan Mana Mana -legendan elämään on mahtunut hulluja mutta lahjakkaita ihmisiä, genrerajojen halveksuntaa, itsetuhoisia ajatuksia ja ultimaattista sekoilua. Muiden mielipiteistä Otra ei edelleenkään välitä.
