Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

Ville Virtasen Sorjonenkin lukee Harjunpäätä

Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.

Näyttelijä Ville Virtaselle suomalaisen rikoskirjallisuuden huippua edustavat Harjunpää-romaanit. Näyttelemässään Sorjosessa hän näkee yhtäläisyyksiä Harjunpään hahmon kanssa. Kummallekaan fiktiiviselle poliisille väkivallan maailma ei ole luontainen. – En tykkää lukea rikoskirjallisuudesta väkivallan kuvauksia.

Tekoäly on kuin ydinpommi jolla lapset leikkivät ‒ Hararin ja muiden tutkijoiden tietokirjat ovat scifiä pelottavampia

Sukella spekulaatioiden maailmaan

Syrjäyttääkö tekoäly ihmisen? Häviävätkö perhe, parisuhteet ja seksi? Olemmeko menossa kohti pienen kyborgieliitin hallitsemaa dystopiaa? Autonomisten aseiden kehittämisestä käydään nyt kiivasta eettistä keskustelua. Tekoälyn nopea kehitys tuo hyvinvointia, mutta aiheuttaa myös syvää huolta. KulttuuriCocktail vertailee professorien tietokirjoja ja scifin katastrofivisioita.

Teemalla nähtävää

Rikos murtautuu maailmalle - nordic noirin voittokulku jatkuu Suomi-sarjojen voimin

Rikoksen musta pohjoinen -dokumentti ti 9.10.2018 20.00 Yle

Vuosi 2018 jää historiaan Suomalaisten rikossarjojen kansainvälisen läpimurron vuotena. Muun muassa Sorjonen ja Karppi leviävät Netflixissä ja lukuisilla ulkomaisilla tv-kanavilla. Nyt myös Elisa-Viihteen uutuussarjat Bullets ja Ivalo ovat herättäneet kansainvälisten jakelijoiden ja rahoittajien mielenkiinnon ja niihin on asetettu suuria odotuksia.

Musiikkia, elokuvaa, dokumentteja, kissoja: Teeman lauantai-illat syksyllä 2018

Musiikkidokumenteissa on naisten vuoro.

Teeman lauantai-illoissa tarjotaan syksyllä tuhti annos musiikkia. Musiikkidokumenteissa alkaa syyskuussa naisten vuoro: juhlimme omaperäisiä ääniä Marianne Faithfullista funkin kuningattareen Betty Davisiin ja grungepunkbändiin L7. Syksyn teemailtojen tähtiä ovat muun muassa Iggy Pop, Sting, Danny, Agnès Varda, Ryhmäteatterin väki, Peggy Guggenheim, Samuel Fuller ja Istanbulin kissat.

KulttuuriCocktail

“Rasismi on aikuisten ongelma, ei nuorten” – Selma Vilhunen vastaa kirjailija Tua Harnon kysymyksiin uudesta elokuvastaan Hölmö nuori sydän

Palkittu kirjailija katsoi ja arvioi odotetun elokuvan.

Mitä tapahtuu kun samaan elokuvaan laitetaan kaksi isoa teemaa, teiniraskaus ja rasismi? KulttuuriCocktail vei kirjailija Tua Harnon katsomaan Hölmö nuori sydän -elokuvaa. Artikkelin lopussa elokuvan ohjaaja Selma Vilhunen vastaa Harnon kysymyksiin.

“Liberalismi on totaalinen ideologia, joka ei siedä erilaisuutta” – putinismin pääideologiksi kutsuttu Aleksandr Dugin haluaa lopettaa lännen ylivallan

Venäläisfilosofi sanoittaa kotimaansa voimapolitiikkaa.

Läntinen liberalismi pakottaa maailman yhdeksi ja samaksi. Levitessään maailman joka kolkkaan vapauden ideologia muuttuu irvikuvakseen. Mutta vastalääkekin löytyy lännestä: moniarvoisuutta korostava postmoderni ajattelu. Se johdattaa moninapaiseen maailmaan, jossa Venäjällä on oma etupiirinsä. Maailman vaarallisimmaksi filosofiksi kutsuttu Aleksandr Dugin rakentaa teoreettista pohjaa Vladimir Putinin johtamalle voimapolitiikalle.

Tutustu myös näihin

Avaruusromua: Muuttuvan maailmankaikkeuden musiikkia

Vain muutos on todellista, pysyväisyys on harhaa.

Kaikki virtaa. Mikään ei pysy paikallaan. Antiikin Kreikan filosofi Herakleitos oli sitä mieltä, ettei aineellisessa todellisuudessa voi olla mitään pysyvää. Hän sanoi, että vain muutos on todellista ja pysyväisyys on harhaa. Hänelle kaikki oli liikkeessä. Elämän kiertokulku ja luonto ovat hyviä lähtökohtia musiikille, kuten myös jatkuva liike. Avaruusromussa liikutaan musiikin muuttuvassa universumissa. Toimittajana Jukka Mikkola.

Television tiiliskivet esittää

The Handmaid's Tale saa minut voimaan pahoin – siksi rakastan sitä

Atwoodin luoma maailma on ajankohtainen ja mahdollinen

The Handmaid’s Tale (suom. Orjattaresi) on Margaret Atwoodin dystopiaklassikko vuodelta 1985. Kirja nousi Yhdysvalloissa kysytyimpien kirjojen joukkoon pian Donald Trumpin noustua valtaan. Pelottavinta romaanissa ei kuitenkaan ole sen ajankohtaisuus, vaan se, miten helposti tavallinen arki vaihtuu painajaismaiseksi yhteiskunnaksi, dystopiaksi.

Peloista pahin

Lapsen menettäminen on äidin ja isän peruspelko.

Pelko lapsen menettämisestä on jokaisessa vanhemmassa. Tämä teksti on tutkimusmatka tuohon pelkoon.

Luettavaa vuosikymmenten ajalta

Nämä kirjat paransivat sodan traumat

Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle

Kotirintaman naiset ja lapset sekä sodasta palanneet miehet olivat kukin omalla tavallaan onnettomia 1950-luvulla, mutta kaikilla oli haave saada elämä kääntymään kohti onnea. Kirjailijat etsivät uusia tapoja nähdä maailmaa, ja vuosikymmeneltä jäi elämään useita klassikoita, kuten Tuntematon sotilas ja Muumipapan urotyöt. Lue Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle!

Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

Pietari K. lukee klassikoita puolestasi

Eläköön ikuisesti #Suomi100 - pakkopullaan tukehtuu mielellään

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Olen nyt tarkastellut Suomen satavuotisjuhlia tietyllä tavalla aitiopaikalta viimeisen vuoden ajan toimittajana Ylen Kirjojen Suomi -hankkeessa ja oloni on toiveikas. Tämä Suomi100-juhlinta tuntuu nimittäin sopivan keveältä ja ilahduttavan tyhjältä, aivan kuten nationalismin jälkeiseen maailmaan kuuluukin. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Maalle mars! Suomalaisen maaseudun epäromanttinen historia

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Kaupunkilaisille on luonteenomaista, että he haluaisivat olla maalaisia - ainakin silloin tällöin. Yleensä tämä halu tulee silloin kun ahdistaa, on kiire tai sää on huono. Näinä hetkinä kaupunkilaiset ajattelevat lapsuuden pitkiä kesiä mummolassa ja miettivät, että olisiko meistäkin maalaisiksi. Ajatus kuitenkin haihtuu nopeasti, kun kaupunkilaiset tajuavat, että sama ahdistus, kiire ja huono sää jatkuvat myös maalla. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Hyggeiletkö kirjan kanssa? Lukemalla saa toteuttaa fetissiään yksityisyydestä

Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast

Mediankäyttäjänä olo alkoi olla paranoidi varsinkin sen jälkeen, kun Edward Snowden neljä vuotta sitten paljasti Yhdysvaltain tiedusteluorganisaatioiden massavalvonnan laajuuden. Yhtäkkiä myös oma yksityinen älypuhelin alkoi ahdistaa taskussa. Älypuhelin, jonka avulla puhun ystävieni kanssa, käytän sosiaalista mediaa, luen kirjoja ja kuuntelen radiota, alkoi tuntua vieraalta ja tunkeilevalta.

Kirjamme nuorista ampujista eivät ole poliittisia, väittävät Malin Persson Giolito ja Elina Hirvonen

Katso keskustelu täältä

Pohjoismainen yhteiskunta on koetuksella. Sen näkee myös ruotsalaisen Malin Persson Gioliton ja suomalaisen Elina Hirvosen kirjoissa. Kummatkin kirjoittavat nuorista, jotka voivat huonosti ja ampuvat. Kirjailijat kohtaavat Helsinki Litin lavalla. Katso keskustelu täältä.

Suru on moniaistista, ilmenee puolisonsa menettäneen kirjailija Tom Malmquistin ja Philip Teirin keskustelusta

Helsinki Lit keskusteluttaa

Tom Malmquist on kirjoittanut vasta synnyttäneen puolisonsa menetyksestä rakastetun ja palkintoja kahmineen kirjan. Helsinki Litin keskustelussa hän kertoo kirjailija Philip Teirille, että kirjan kirjoittamalla hän yritti ymmärtää tapahtunutta ja suojata itseään. Karin-puolisolla puhkeaa leukemia. Hän on 33. raskausviikolla.

Suomalainen, ruotsalainen ja zimbabwelainen kirjailija tapasivat. Mistä he puhuivat?

Petina Gappah, Aris Fioretos ja Sirpa Kähkönen – katso video

Kun kirjailijat Sirpa Kähkönen, Aris Fioretos ja Petina Gappah kohtaavat, aiheet liikkuvat historian näkökulmista ihmisoikeuksiin ja kirjallisuuden voimasta kulttuuriseen sopivuuteen. Fioretosin ja Gappahin uusimpia kirjoja yhdistää miljöö – ne molemmat sijoittuvat vankiloihin ja päähenkilöt ovat kidutettuja naisia. Katso keskustelu täältä!

Petina Gappah: Liian tutut tarinat olisivat empatian loppu

Helsinki Lit alkaa Yle Teemalla la 13.5. klo 12 .40

Työviikon loppumisesta ei ollut kulunut tuntiakaan, kun Savoy oli jo täynnä lukijoita. Kolmatta kertaa järjestetty käännöskirjallisuuden tapahtuma Helsinki Lit oli myyty loppuun. Festivaali jatkuu lauantaina, jolloin lavalle nousee esimerkiksi Nobel-voittaja Orhan Pamuk. Helsinki Lit -lähetys Yle Teemalla la 13.5. klo 12 .40 alkaen.

Pikkukylästä tulee kauhun näyttämö – Andrew Michael Hurley ja Antti Tuomainen Helsinki Litissä

Katso Helsinki Litissä käyty keskustelu täältä

Tapahtumapaikka nousee joskus niin tärkeäksi elementiksi kirjassa, että siitä tulee tavallaan yksi kirjan päähenkilöistä. Näin on myös Andrew Michael Hurleyn kirjassa Hylätty ranta. Katso Antti Tuomaisen ja Hurleyn keskustelu täältä! Andrew Michael Hurleyn esikoisromaani Hylätty ranta (suom.

Ihanan raivostuttavaa älykköseuraa eli Laurent Binet ja Tuomas Nevanlinna

Katso palkitun ranskalaiskirjailijan haastattelu täältä!

Laurent Binet'n uutuusteos Kuka murhasi Roland Barthesin on salapoliisitarinan valepukuun sonnustautunut parodia 1980-luvun kirjallisuudentutkimuksen ja filosofian merkkihenkilöistä. Keskustelukumppanina oli Tuomas Nevanlinna. Katso keskustelu täältä!

Linda Boström Knausgård ja Märta Tikkanen ovat luonteva keskustelupari – katso kirjailijoiden kohtaaminen

Kun yksityisestä tulee julkista

Millaista on saattaa yksityiselämä kirjoissa julkiseksi? Kirjailijat Märta Tikkanen ja Linda Boström Knausgård kohtaavat Helsinki Lit -tapahtumassa kirjailija Juha Itkosen kanssa. Ruotsalaisessa Linda Boström Knausgårdissa ja suomalaisessa Märta Tikkasessa on paljon samaa.

Suomentaja Helinä Kangas sai Jarl Helleman -palkinnon

Katso kiitospuheenvuoro täältä

Jarl Hellemann -palkinnon on voittanut Helinä Kangas. Elena Ferranten romaanin Loistava ystäväni suomennoksesta. Jarl Hellemann -käännöskirjapalkinto on Tammen perustama kirjallisuuspalkinto, joka jaetaan vuosittain korkeatasoisen kaunokirjallisen teoksen laadukkaasta suomennoksesta. Helinä Kankaan käännös osoittaa loistavaa tyyli ja rytmitajua, raati perustelee.

Antakaa happea! Maailmanloppu tulee punavihreässä kuplassa

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Onko kivaa, että vihdoin ollaan päästy modernin yhtenäiskulttuurin paineista omiin kupliimme nyhjäämään? 2000-luvun alun Suomessa ilmestyi kaksi romaania, jotka kertoivat yhteisesti jaetun todellisuuden korvautumisesta virtuaalisilla korvikkeilla. Maailmanloppu voi tulla monella tapaa – myös yksinäisyydessä. Uusin Pietari K. kävi täällä on kuunneltavana ja luettavana täällä!

Maalta kaupunkiin, kopotikop! Näin hepasta tuli teinien terapeutti

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele se podcastina täältä

Kannattaa mennä ratsastustallille jos haluaa oppia jotain siitä, miten selviydytään “uuden työn” joustavassa ja tunneherkässä maailmassa. Tallilla hevoset ja nuoret naiset ratkovat sosiaalisen elämän monimutkaisia pulmia ja terapoivat toisiaan. Ennen hevonen veti tukkia metsässä ja teki sankaritekoja rintamalla, nykyään se seurustelee, reflektoi itseään ja käyttää kannettavaa elektroniikkaa. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele se podcastina täältä!

Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

Tapio Wirkkala

Tapio Wirkkala - mies joka muotoili Suomen

Tapio Wirkkala on vaikuttanut jokaisen suomalaisen elämään

Suomi on sankarimuotoilijoiden maa, mutta yksi on ylitse muiden. Laatu, määrä ja kansainvälinen tunnettavuus tekevät Tapio Wirkkalasta muotoilijoiden kruunaamattoman kuninkaan. Uppoudu Tapio Wirkkalan maailmaan laajassa verkkoartikkelissa.

yle.fi/musiikki

Viiden pennin progressiivista rockia - Circle: Termostaatti

Katso yhden kameraoton live

Circle ei halunnut tietää ennen Termostaatti-biisin tallennushetkeä kuvaussuunnitelmista mitään. Jussi Lehtisalon sanoin: “Haluamme alistua tahtoonne ja olemme valmiit häpäisemään itsemme”. Vastaavasti kuvausryhmä kuuli kappaleen ensimmäisen kerran soundcheckissä, koska bändi sävelsi sen edeltävänä iltana. Termostaatti saa ensiesityksensä tässä yhden kameraoton livessä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri