Hyppää pääsisältöön

Löydä luettavaa:

Tutustu näihin:

Juha Hurme ja teos Niemi voitti Finlandia-palkinnon

Finlandiavoittaja Niemi Kirjakerhossa

Juha Hurmeen Niemi on melkein kuin Suomi. Niemellä asuu outoa kieltä puhuva kansa, jonka tarina-aarteisto on säilynyt kuin pakastettuna. Juha Hurme kertoo niemeläisten mielenmaisemasta käyttäen karttana kansanrunoutta. Hän aloittaa alkuräjähdyksestä ja päätyy 1800-luvun alkuun, jolloin alue siirtyy osaksi Venäjää. Näytelmäkirjailija Hurme löytää Niemen villit tarinat ja tarjoilee Ruotsi-Suomen valtataistelut Shakespearen draamoja värikkäämpinä. Niemi on eristynyt kolkka, mutta aatteet ja ajatukset ovat huuhtoutuneet Niemen rannoille. Ja lopulta kaikkihan on vain lainaa. Kirjakerhossa Juha Hurme kertoo omintakeisesta Niemen historiasta. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.

Itsepetoksen anatomia Ishiguron mestariteoksessa - kirjallisuuden Nobelisti Kirjakerhossa

Pitkän päivän ilta on pieni kirja suurista aiheista

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaneen Kazuo Ishiguron tunnetuimpia teoksia on Pitkän päivän ilta. Hän voitti teoksella arvostetun brittiläisen Booker -kirjallisuuspalkinnon vuonna 1989. Teoksessa hovimestari Stevens kertoo tarinaansa ja paljastaa kaiken vaikka haluaa peittää, on tyyni ja arvokas ja samalla täysin eksyksissä. Kazuo Ishiguron Pitkän päivän ilta on pieni kirja suurista aiheista: vallasta, vastuusta, haavoittuvuudesta. Eeva Luotosen vieraina ovat Kirkko ja kaupunki- median tuore päätoimittaja Jaakko Heinimäki ja arkkipiispan erityisavustaja Petri Merenlahti. Ohjelma on uusinta vuodelta 2016.

Sauli Niinistö & Paul Auster - Katso keskustelu tästä

Keskustelu on katsottavissa maailmanlaajuisesti

Lukija kohtaa tekijän, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö haastattelee yhtä lempikirjailijoistaan, amerikkalaista Paul Austeria. Ohjelma on katsottavissa maailmanlaajuisesti, ja keskustelu on englanninkielinen.

Tanssiva karhu 2018

Pietari K. lukee klassikot puolestasi

Eläköön ikuisesti #Suomi100 - pakkopullaan tukehtuu mielellään

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Olen nyt tarkastellut Suomen satavuotisjuhlia tietyllä tavalla aitiopaikalta viimeisen vuoden ajan toimittajana Ylen Kirjojen Suomi -hankkeessa ja oloni on toiveikas. Tämä Suomi100-juhlinta tuntuu nimittäin sopivan keveältä ja ilahduttavan tyhjältä, aivan kuten nationalismin jälkeiseen maailmaan kuuluukin. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

Maalle mars! Suomalaisen maaseudun epäromanttinen historia

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Kaupunkilaisille on luonteenomaista, että he haluaisivat olla maalaisia - ainakin silloin tällöin. Yleensä tämä halu tulee silloin kun ahdistaa, on kiire tai sää on huono. Näinä hetkinä kaupunkilaiset ajattelevat lapsuuden pitkiä kesiä mummolassa ja miettivät, että olisiko meistäkin maalaisiksi. Ajatus kuitenkin haihtuu nopeasti, kun kaupunkilaiset tajuavat, että sama ahdistus, kiire ja huono sää jatkuvat myös maalla. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Testaa lukeneisuutesi!

Tanssiva karhu 2017

Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille

Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Runous sopii kielen tutkiskeluun.

Miksi tuhlata aikaa proosaan, kysyy runoilija V. S. Luoma-aho

Tanssiva karhu -ehdokas

Kirjailija Ville Luoma-aho ei ole varma, kirjoittaako hän runoutta. Joka tapauksessa hänen teoksensa Mantra on nyt Ylen runouskilpailun ehdokkaana. Jyväskyläläinen Ville Luoma-aho (s. 1984) on kustantamo Poesian kirjailijoita. Varminta lienee puhua kirjailijasta eikä runoilijasta, sillä Luoma-aho ei ole kirjallisten raja-aitojen ystävä.

Ilmastonmuutos ja dystopiat

Suomalainen, ruotsalainen ja zimbabwelainen kirjailija tapasivat. Mistä he puhuivat?

Petina Gappah, Aris Fioretos ja Sirpa Kähkönen – katso video

Kun kirjailijat Sirpa Kähkönen, Aris Fioretos ja Petina Gappah kohtaavat, aiheet liikkuvat historian näkökulmista ihmisoikeuksiin ja kirjallisuuden voimasta kulttuuriseen sopivuuteen. Fioretosin ja Gappahin uusimpia kirjoja yhdistää miljöö – ne molemmat sijoittuvat vankiloihin ja päähenkilöt ovat kidutettuja naisia. Katso keskustelu täältä!

Ihanan raivostuttavaa älykköseuraa eli Laurent Binet ja Tuomas Nevanlinna

Katso palkitun ranskalaiskirjailijan haastattelu täältä!

Laurent Binet'n uutuusteos Kuka murhasi Roland Barthesin on salapoliisitarinan valepukuun sonnustautunut parodia 1980-luvun kirjallisuudentutkimuksen ja filosofian merkkihenkilöistä. Keskustelukumppanina oli Tuomas Nevanlinna. Katso keskustelu täältä!

Linda Boström Knausgård ja Märta Tikkanen ovat luonteva keskustelupari – katso kirjailijoiden kohtaaminen

Kun yksityisestä tulee julkista

Millaista on saattaa yksityiselämä kirjoissa julkiseksi? Kirjailijat Märta Tikkanen ja Linda Boström Knausgård kohtaavat Helsinki Lit -tapahtumassa kirjailija Juha Itkosen kanssa. Ruotsalaisessa Linda Boström Knausgårdissa ja suomalaisessa Märta Tikkasessa on paljon samaa.

Antakaa happea! Maailmanloppu tulee punavihreässä kuplassa

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Onko kivaa, että vihdoin ollaan päästy modernin yhtenäiskulttuurin paineista omiin kupliimme nyhjäämään? 2000-luvun alun Suomessa ilmestyi kaksi romaania, jotka kertoivat yhteisesti jaetun todellisuuden korvautumisesta virtuaalisilla korvikkeilla. Maailmanloppu voi tulla monella tapaa – myös yksinäisyydessä. Uusin Pietari K. kävi täällä on kuunneltavana ja luettavana täällä!

Hetkonen, Säädyllinen murhenäytelmähän on kostopornoa

Kaisa Pulakan lukupiiri alkaa. Tervetuloa mukaan!

Tervetuloa Kirjojen Suomen lukupiiriin! Luettavana on Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kuvataan 1930-luvun kulttuurielämää niin rankasti, että osa kohtauksista sensuroitiin heti kättelyssä. Tällä kertaa lukupiiri toteutetaan yhdessä Radion lukupiirin kanssa, ja sen vetäjänä on toimittaja Kaisa Pulakka. Osallistu keskusteluun ja lue kirja suoraan täältä!

Arvoituksellinen löytö Katri Valan kirjan välistä

Sivut sen ympäriltä ovat värjäytyneet vaalean ruskeiksi

Katri Valan runokokoelman Paluu välistä löytyi kaavake, jolla kutsuttiin henkilöitä poliisikuulusteluun. Täyttämätön lomake on 1940-luvulta. Se on ollut runoteoksen välissä niin kauan, että sivut sen ympäriltä ovat värjäytyneet vaalean ruskeiksi. Voisiko tämä kaavake olla Katri Valan veljeä Erkki Valaa varten?

Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

Kirjojen Suomen kolumneja

Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

Ison pahan suden kulttuurihistoria

Tarinat ovat hellineet susivihaa vuosituhansia.

Suomen kielessä susi on pahan vertauskuva. Toisin on esimerkiksi useilla intiaaniheimoilla, joille susi on ollut toteemieläin. Kertomusperinteessämme susivihaa on haudutettu pitkään ja rauhassa. Mitä tapahtuisi, jos susiin liitettyjä piirteitä kirjoitettaisiin uudestaan? Susi on villi, vapaa, voimakas ja älykäs eläin, Kasperi Lumijärvi kirjoittaa esseessään.

yle.fi/kirjojensuomi poimintoja

Olipa kerran...

Saduissa perhe on pahin

Orvoille lapsille käy aina hyvin

Vanhoissa tunnetuissa saduissa perhesuhteet ovat tavalla tai toisella vinksallaan. Tämä on satujen maailmassa yleistä. Siellä koti todellakin on se kaikkein vaarallisin paikka. Kotona satujen sankareita uhkaavat henkinen väkivalta, sorto, hylkääminen, insesti ja usein jopa kuolema. Tällaisia tarinoita on luettu lapsille iltasatuina vuosisatojen ajan.

Uusimmat sisällöt - Kirjat

  • Runous elää ajassa, samoin "Tämän runon haluaisin kuulla"

    Runo-ohjelma on jo 50-vuotias

    Ylen 50-vuotias runo-ohjelma "Tämän runon haluaisin kuulla" pitää kiinni perinteistään ja reagoi samalla ajan muutoksiin. Ohjelmaa luotsaavat toimittajat Kaisa Pulakka ja Pietari Kylmälä paljastavat näkemyksensä ohjelman tulevaisuudesta. Maailma myllertää muutoksissa. Tai niin ainakin sanotaan.

  • 14 merkittävää suomalaista sarjakuvaa vuodelta 2017 – tunnetko nämä?

    Suomessa tehdään valtavasti omaperäistä sarjakuvaa

    Kotimaisessa sarjakuvassa julkaistaan valtavirran Fingerporien ohella hämmästyttävä määrä omaperäistä ja kiehtovaa sarjakuvaa. Kulttuuricocktail keräsi listan vuoden 2017 tärkeistä sarjakuvista, joista moni on täydellistä marginaalia levikin kannalta. Valinnat ovat sarjakuvataiteilijoiden itsensä suosittelemia.

  • Tositelevisiota, maailmanlaajuisia uhkia ja miehen kriisi - näihin kirjoihin kiteytyy 2000-luku

    Kirjojen Suomen 2000-luvun kirjavalinnat

    Vuosituhannen ensivuosikymmenen tragedioita olivat New Yorkin terrori-isku, Intian valtameren maanjäristystä seurannut tsunami sekä Suomen koulusurmat. Kirjallisuus kertoi Neuvostoliiton romahduksesta, lamasta, tositelevisiosta, maahanmuutosta, tulevaisuuden uhkakuvista ja miehenä olemisen vaikeudesta. Kirjojen Suomi valitsi luettavaksi kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Tutustu 2000-luvun lukulistaan!

  • Globaaleja uhkia ja maahanmuuttajia - nämä teokset kuvaavat 2010-lukua

    Mitä 2010-luvun kirjat kertovat ajastamme?

    Kirjojen Suomi -sarjaan valitut 2010-luvun teokset kertovat talouden taantuman vaikutuksista ihmisten arkeen, lasten kaltoinkohtelusta, uskonnollisen yhteisön kuristavasta ilmapiiristä, valeuutisten ja modernin informaatiosodankäynnin uhkista ja ilmastokatastrofin seurauksista. Kirjallisuutemme uusi ilmiö olivat muualta Suomeen muuttaneiden kirjailijoiden tärkeät teokset.

  • Valitut sanat tuo kirjallisuuden tähdet Teemalle

    Valituissa sanoissa viime kevään Helsinki Lit -keskusteluja.

    Valitut sanat näyttää kuinka maailmankirjallisuus tuli hetkeksi Helsinkiin ja osoittaa, että samat aiheet ja asiat koskettavat ihmisiä ympäri maailmaa. Millaista on istanbulilaisen katukauppiaan elämä? Miten neurokirurgi selviää vaativasta työstään? Miten lahjakkaan kirjailijamiehen kanssa onnistuu perheen äidin roolin ja oman kirjoitustyön yhdistäminen?

  • Väinö Linna, väärin kerrottu ja oikein suututtu!

    Eihän se noin ollut. Väärin kirjoitettu!

    Minusta on aina tavattoman hauskaa, kun jotkut suuttuvat kaunokirjallisuuden kuvaamista tapahtumista ja sanovat että ei, eihän se noin ollut. Väärin kerrottu! Käsittääkseni tällöin luullaan, että aikoinaan jossain tapahtuneet asiat muuttuvatkin kirjan julkaisun myötä kirjalliseen muotoon ja maailma siitä luetun tekstin mukaiseksi.

  • Kriisien, uppoamisten, surujen ja ilojen 1990-luku

    Lukulista 1990-luvulle

    1990-luvun alussa Suomessa koettiin lama. Vuosikymmenen lopulla talous lähti nousuun teknologian kehityksen ja kännyköiden ansiosta. 90-luvulla kotimaiset romaanit nostivat esiin monia yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten ihmisten pahoinvoinnin, huolen Suomen asemasta Euroopassa sekä jatkuvan kasvun ideologian mahdottomuuden. Afrikan ongelmista, nälästä, pakolaisuudesta, rikollisuudesta ja terrorismista kirjoitettiin 2000-luvun kriisejä ennakoiden, mutta ilmastomuutoksesta ei vielä oltu tietoisia.

  • Kirjojen Suomen vuoden 2017 kirja "Mennään jo naapuriin" kuvaa monikulttuurista Suomea

    Kirja, joka kuvaa kuluvaa vuotta 2017

    Politiikan murros, Turun puukotustragedia, ilmastonmuutos - mitä muistamme itsenäisyytemme juhlavuodesta 2017? Kirjojen Suomi valitsi luettavaksi yhden kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Viimeisenä listalle pääsee oman aikamme, vuoden 2017 osuvimmin taltioiva teos. Se on Riina Katajavuoren ja Salla Savolaisen monikulttuurista Suomea kuvaava lastenkirja Mennään jo naapuriin. Toimittaja Seppo Puttonen kertoo valintansa taustoista.

  • Hirvonen, Rauhala ja Liksom ovat Kirjojen Suomen lainatuimmat - kaikki e-kirjat luettavissa vuoden loppuun saakka!

    Kirjojen Suomi on tarjonnut ilmaisia e-kirjoja vuoden ajan

    Kirjojen Suomessa on luettu kirja kultakin Suomen itsenäisyyden vuodelta. Kirjoja on voinut lukea ilmaiseksi sähköisinä ja verkkokirjasto on avoinna vuoden loppuun saakka. Tähän mennessä kirjoja on lainattu 25 000 kertaa. Luetuimpia e-kirjoja ovat olleet Elina Hirvosen Kun aika loppuu (2015), Pauliina Rauhalan Taivaslaulu (2013) ja Rosa Liksomin Hytti nro 6 (2011).