Hyppää pääsisältöön

Voiko kirjasto pelastaa maailman? Oodin avajaisten aattona pohditaan, millainen on tulevaisuuden kirjasto

Millaista kirjastoa 2100-luvulla tarvitaan?

Nyt avattava kirjasto palvelee vielä pitkälle ensi vuosisadalle. Millaista kirjastoa silloin tarvitaan? Kohti tulevaisuuden kirjastoa, Yle Teema tiistaina 4.12.2018 klo 21. Areenassa 3.12. alkaen pysyvästi Suomalaiset antoivat itselleen 100-vuotissyntymäpäivälahjaksi uuden kirjaston. Helsingin keskustakirjasto Oodi on nyt viimein valmis ja avataan yleisölle.

Kirjasto auki!

Polta, keitä, ammu tai sahaa kirja! – Näin kauniisti runoilija tuhoaa teoksiaan

Tekisikö sinun mieli pakastaa kirja?

Varoitus: tämä juttu sisältää kuvia, jotka voivat järkyttää kirjojen ystäviä. Runoilija Tuomas Timonen joutui tilanteeseen, jossa hänen piti valita antaako hän tuhota melko tuoreen runokokoelmansa loput kappaleet vai pelastaako ne. Timonen otti haltuun kirjojensa kohtalon ja haastoi myös meidät tuhoamaan kirjoja. Onneksi ainakin yksi teoksista on turvassa Kuopion varastokirjastossa.

Pelso muistetaan verisestä vankilapaosta – kirja ja karja auttavat vankeja eteenpäin

Suomen viimeisessä korpivankilassa on hyvä kirjasto.

85 kilometriä Oulusta ja 95 kilometriä Kajaanista. Vaalan kunnassa sijaitsee Suomen viimeisen korpivankilan mainetta kantava Pelson vankila. Lyhytdokumentti Kirja ja karja, vankila uskoo sivistykseen kuuluu Yle Areenan Kirjastotarinoita -sarjaan. Pelson vankilassa uskotaan vankeusajan sivistykseen.

Neljän kirjailijan herkät hetket kirjastossa – Millainen on sinun kirjastotarinasi?

Jos rakastat kirjastoa, jaa #kirjastotarina!

Kirjastoilla on suuri merkitys suomalaisten elämässä! Leena Lehtolainen, Koko Hubara, Juha Itkonen ja Aleksi Delikouras käynnistävät kirjastotarinoiden keräyksen. Jaa sinäkin oma tarinasi hastagillä #kirjastotarina tai artikkelin lopussa olevalla lomakkeella. Artikkelin opusta löytyy koottuna monta sataa kirjastotarinaa. Nyt on kultainen hetki pitää kirjastoista meteliä ja kerätä tarinoita.

Hyvä runo on kuin inhalaattori, sanoo Tanssiva karhu -raadin uusi puheenjohtaja Anja Erämaja

Runous pyrkii kansien välistä ulos ihmisten ilmoille.

Ylen Tanssiva Karhu -runouspalkinto jaetaan heinäkuussa 2019 Kajaanin runoviikolla. Palkinnon saajan valitsee raati, jonka puheenjohtajana toimii kirjailija Anja Erämaja. Hän on itse voittanut Tanssivan karhun vuonna 2016 teoksellaan Ehkä liioittelen vähän. Anja Erämaja toivoo runoudelta paljon.

Poimintoja Helsingin kirjamessuilta 2018

Minna Rytisalo ja Minna Canthin opetukset

Minna Rytisalo: 150 vuotta koulua - eli miten naiset saivat kansalaisoikeudet. Minna Canth kuului ensimmäiseen sukupolveen, jossa nainen pystyi elämään itsellisesti muutenkin kuin kätilön ammatissa. Naiset saivat mahdollisuuden koulutukseen. Nyt kirjallisuus on naisvoittoista ja opettajista suurin osa on naisia, kuten Minna Rytisalo.

Rauhankone

Voidaako kielelliset ja kulttuuriset muurit murtaa neuvottelutilanteissa tekoälyn avulla? Tekoälyn tutkija Timo Honkela kirjoitti kirjan Rauhankone. Keskustelemassa myös kansainvälisiä konflikteja tunteva Euroopan rauhaninsituutin puheenjohtaja Pekka Haavisto ja rauhanvälittäjänä konfliktinratkaisujärjestössä työskentelevä Hussein al-Taee. Toimittaja Riikka Suominen haastattelee.

Jos teiniangsti ei lopu

Millä tolalla nuorten mielenterveysasiat Suomessa ovat nyt ja miten tilannetta voitaisiin parantaa? Iikka Kivi, Marika Ketola, Elina Marjamäki ja Sita Salminen KirjaKallion paneelissa, haastattelijoina Kallion lukiolaiset Saara Lampela ja Maria Kurki.

Sammuta valot sytytä valot

Salla Simukan kirja kertoo kauheimmista ja kauneimmista asioista nuoren elämässä. Kallion lukiolaiset Veikko Pulkki ja Tiia-Maria Taattola haastattelevat.

Yksi kevät

Laura Lähteenmäki kirjoitti punaisten tyttöjen tarinan. Vuodesta 1918 kirjailijan kanssa keskustelevat Kallion lukiolaiset Iiris Niittynen ja Rosa Muilu.

Ville Virtasen Sorjonenkin lukee Harjunpäätä

Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.

Näyttelijä Ville Virtaselle suomalaisen rikoskirjallisuuden huippua edustavat Harjunpää-romaanit. Näyttelemässään Sorjosessa hän näkee yhtäläisyyksiä Harjunpään hahmon kanssa. Kummallekaan fiktiiviselle poliisille väkivallan maailma ei ole luontainen. – En tykkää lukea rikoskirjallisuudesta väkivallan kuvauksia.

Testaa kuinka kauhee akka olet?

Kuka "hankala" mytologinen naishahmo olet?

Oletko kuullut Raamatun Aatamin ex-vaimosta Lilithistä? Siitä, joka karkasi bilettämään demonien kanssa. Kauhee akka -radiosarja tutustuu “hankaliin” mytologisiin naishahmoihin. Testaa, kuka ja kuinka kauhee akka itse olet.

Tekoäly on kuin ydinpommi jolla lapset leikkivät ‒ Hararin ja muiden tutkijoiden tietokirjat ovat scifiä pelottavampia

Sukella spekulaatioiden maailmaan

Syrjäyttääkö tekoäly ihmisen? Häviävätkö perhe, parisuhteet ja seksi? Olemmeko menossa kohti pienen kyborgieliitin hallitsemaa dystopiaa? Autonomisten aseiden kehittämisestä käydään nyt kiivasta eettistä keskustelua. Tekoälyn nopea kehitys tuo hyvinvointia, mutta aiheuttaa myös syvää huolta. KulttuuriCocktail vertailee professorien tietokirjoja ja scifin katastrofivisioita.

Ensimmäinen Harry Potter julkaistiin 20 vuotta sitten – sen jälkeen nuorille kirjoitettuihin kirjoihin tulivat vähemmistöt ja realismi

Young Adults -kirjallisuus pereutuu vaikeisiin asioihin.

20 vuotta sitten Harry Potter ja viisasten kivi -kirja julkaistiin ensimmäistä kertaa suomeksi. Harva olisi uskonut, että teos mullistaisi koko nuortenkirjallisuuden. Nyt sen synnyttämä nuorille aikuisille suunnattu YA-kirjallisuus pureutuu pelotta vaikeisiin asioihin ja innostaa jopa muuttamaan maailmaa.

“Äärioikeistolla on parhaat bileet” ‒ vasemmistoajattelijat selittävät liberalismin kriisin, trollioikeiston menestyksen ja vasemmiston surkeuden

Uusoikeisto haluaa olla kapinallinen kuin vanha vasemmisto.

Vasemmisto voitti kulttuurisodan, mutta muuttui kapitalismin juoksupojaksi ja keskittyy nyt vahtimaan sitä, mitä saa sanoa. Sillä aikaa äärioikeisto brändäsi itsensä kapinalliseksi ja alkoi mellastaa netissä. Pontus Purokurun ja Veikka Lahtisen mukaan uusi äärioikeisto on ymmärtänyt saman, minkä 1960-luvun vasemmistoradikaalit: jotta voi vallata politiikan, on ensin oltava hyvä meininki ja kulttuurista annettavaa.

Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

Täsmälääkkeitä ihastumisen kaipuuseen keski-ikäisille - Häräntappoase ja Skam

Härkösen esikoisteos vangitsee nuoruuden suorat tunteet

Olin unohtanut miltä tuntuu ihastua päätä pahkaa. Ehdoitta. Hullun lailla. Täytän ensi vuonna neljäkymmentä. Tähän ikään mennessä sen tunteen helposti unohtaa. Onneksi fiktio voi auttaa löytämään palavan teinirakkauden uudelleen. Anna-Leena Härkösen 80-luvun klassikko Häräntappoase on erinomaista täsmälääkettä nuoruusnostalgiaa kaipaaville.

Tanssiva karhu 2018 -ehdokkaat esittelyssä

Susinukke Kosola kirjoitti kirjan ihmiselle, joka haluaisi huutaa aargh ja heitellä itseään ympäri seiniä

Varisto on Tanssiva karhu -ehdokkaana.

Susinukke Kosola kirjoittaa nurkkaan ajetun ihmisen turhautumisesta, mutta Varisto ei ole vihainen kirja. Kaiken takana on lempeä ja ymmärtäväinen ihmiskuva. Runoilija halusi myös tutkia, mitä tapahtuu, kun kirjaa ei voi ostaa rahalla. Uuden teoksen hinta on tunnustus, jonka ihminen kirjan halutessaan tekee.

Kissa on arvaamaton anarkisti Lassi Hyvärisen runoteoksessa

Tuuli ja kissa -teos on Tanssiva karhu -palkintoehdokas

Musiikki muuttuu Lassi Hyvärisen päässä kuviksi ja sanoiksi. Nyt niistä kehkeytyi teos, jota leimaa kissan arvaamattomuus. Mukana on aimo annos anarkismia. Runoilijan mieleen ilmestyi välähdys: kissa keskustelee tuulen kanssa. Siinä olivat aihio ja perusta Lassi Hyvärisen kertovalle ja säemuotoiselle runoteokselle.

Seteleitä polttanut runoilija Eino Santanen ivaa somea ja pitää kuvataidetta kirjallisuutta elinvoimaisempana

Santasen teos Yleisö on Tanssiva karhu -ehdokkaana

Jäpittääkö kirjallisuus paikallaan? Ovatko poltetut setelit runoutta? Eino Santanen haastaa vallitsevat käsitykset kirjallisuudesta. Hänestä ei ole mieltä taivastella sitä, että ihmiset eivät lue, jos kirjallisuus ei itsessään muutu. Helsinkiläinen runoilija Eino Santanen ei tahdo puhua itsestään.

Poimintoja Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalilta

Peloista pahin

Lapsen menettäminen on äidin ja isän peruspelko.

Pelko lapsen menettämisestä on jokaisessa vanhemmassa. Tämä teksti on tutkimusmatka tuohon pelkoon.

Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu

Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.

Kotimaisen proosan lestadiolaiskuvaukset ovat tirkistysikkunoita suljetun yhteisön elämään

Lestadiolaisuutta kuvaava proosa kertoo myös toiseudesta.

Tirkistelyikkunoita suljettuun yhteisöön. Tarinoita perheistä, joille Raamattu sanelee tavan elää. Toiseuden kuvauksia nyky-Suomessa. Uskonnollisten yhteisöjen kuvaukset kotimaisessa proosassa ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Yleisin aiheista on lestadiolaisuus, maamme suurin herätysliike. Suurin osa tarinoista on liikkeestä irtautuneiden kirjailijoiden teoksia, sillä ulkopuolelta kirjoittaminen antaa vapautta.

Algoritmit romauttivat pörssin – ja muita varoittavia scifi-tarinoita tekoälystä

Tekoäly on scifin uusi Frankenstein

Maanantaina 5.2.2018 tapahtui pörssinotkahdus, jonka pelättiin johtavan suureen romahdukseen. Äkillisen tiputuksen syitä on arvailtu ja yksi teoria on, että sijoituksia salamannopeasti hoitavien robottien toiminta kiihdyttää laskuja. Robert Harrisin teknotrilleri Pelkokerroin (2011) kuvasi tällaisen tapahtuman scifin tyyliin liioitellen ja kärjistäen. Toivottavasti tämä ei ole totta!

The Handmaid's Tale saa minut voimaan pahoin – siksi rakastan sitä

Atwoodin luoma maailma on ajankohtainen ja mahdollinen

The Handmaid’s Tale (suom. Orjattaresi) on Margaret Atwoodin dystopiaklassikko vuodelta 1985. Kirja nousi Yhdysvalloissa kysytyimpien kirjojen joukkoon pian Donald Trumpin noustua valtaan. Pelottavinta romaanissa ei kuitenkaan ole sen ajankohtaisuus, vaan se, miten helposti tavallinen arki vaihtuu painajaismaiseksi yhteiskunnaksi, dystopiaksi.

Löydä luettavaa:

Tutustu näihin:

Murhia ja pimeydessä vaanivia silmiä – Tove Jansson kirjoitti kauhua lapsille ja aikuisille

Lepakoita, kahleita ja portaikkoa pitkin valuvaa verta

Kirjailija ja kuvataiteilija Tove Jansson piirsi kahleita, tyrmiä ja portaikkoa pitkin valuvaa verta. Hän kirjoitti murhista ja hahmoista, joista ei aina tiedä varmasti, mitä tai keitä he edustavat. Ihminen on murskattavissa, hänet voi sahata. Muumin voi muuttaa hirviöksi. Miksi kauhu kiehtoi Janssonia? Muumiteosten mörkö pelottaa aivan syystä.

Itsepetoksen anatomia Ishiguron mestariteoksessa - kirjallisuuden Nobelisti Kirjakerhossa

Pitkän päivän ilta on pieni kirja suurista aiheista

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaneen Kazuo Ishiguron tunnetuimpia teoksia on Pitkän päivän ilta. Hän voitti teoksella arvostetun brittiläisen Booker -kirjallisuuspalkinnon vuonna 1989. Teoksessa hovimestari Stevens kertoo tarinaansa ja paljastaa kaiken vaikka haluaa peittää, on tyyni ja arvokas ja samalla täysin eksyksissä. Kazuo Ishiguron Pitkän päivän ilta on pieni kirja suurista aiheista: vallasta, vastuusta, haavoittuvuudesta. Eeva Luotosen vieraina ovat Kirkko ja kaupunki- median tuore päätoimittaja Jaakko Heinimäki ja arkkipiispan erityisavustaja Petri Merenlahti. Ohjelma on uusinta vuodelta 2016.

Sauli Niinistö & Paul Auster - Katso keskustelu tästä

Keskustelu on katsottavissa maailmanlaajuisesti

Lukija kohtaa tekijän, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö haastattelee yhtä lempikirjailijoistaan, amerikkalaista Paul Austeria. Ohjelma on katsottavissa maailmanlaajuisesti, ja keskustelu on englanninkielinen.

Pietari K. lukee klassikot puolestasi

Eläköön ikuisesti #Suomi100 - pakkopullaan tukehtuu mielellään

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Olen nyt tarkastellut Suomen satavuotisjuhlia tietyllä tavalla aitiopaikalta viimeisen vuoden ajan toimittajana Ylen Kirjojen Suomi -hankkeessa ja oloni on toiveikas. Tämä Suomi100-juhlinta tuntuu nimittäin sopivan keveältä ja ilahduttavan tyhjältä, aivan kuten nationalismin jälkeiseen maailmaan kuuluukin. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

Maalle mars! Suomalaisen maaseudun epäromanttinen historia

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Kaupunkilaisille on luonteenomaista, että he haluaisivat olla maalaisia - ainakin silloin tällöin. Yleensä tämä halu tulee silloin kun ahdistaa, on kiire tai sää on huono. Näinä hetkinä kaupunkilaiset ajattelevat lapsuuden pitkiä kesiä mummolassa ja miettivät, että olisiko meistäkin maalaisiksi. Ajatus kuitenkin haihtuu nopeasti, kun kaupunkilaiset tajuavat, että sama ahdistus, kiire ja huono sää jatkuvat myös maalla. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Testaa lukeneisuutesi!

Ilmastonmuutos ja dystopiat

Kirjojen Suomen kolumneja

Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

Ison pahan suden kulttuurihistoria

Tarinat ovat hellineet susivihaa vuosituhansia.

Suomen kielessä susi on pahan vertauskuva. Toisin on esimerkiksi useilla intiaaniheimoilla, joille susi on ollut toteemieläin. Kertomusperinteessämme susivihaa on haudutettu pitkään ja rauhassa. Mitä tapahtuisi, jos susiin liitettyjä piirteitä kirjoitettaisiin uudestaan? Susi on villi, vapaa, voimakas ja älykäs eläin, Kasperi Lumijärvi kirjoittaa esseessään.

yle.fi/kirjojensuomi poimintoja

Olipa kerran...

Saduissa perhe on pahin

Orvoille lapsille käy aina hyvin

Vanhoissa tunnetuissa saduissa perhesuhteet ovat tavalla tai toisella vinksallaan. Tämä on satujen maailmassa yleistä. Siellä koti todellakin on se kaikkein vaarallisin paikka. Kotona satujen sankareita uhkaavat henkinen väkivalta, sorto, hylkääminen, insesti ja usein jopa kuolema. Tällaisia tarinoita on luettu lapsille iltasatuina vuosisatojen ajan.

Uusimmat sisällöt - Kirjat