Tanssiva karhu 2018 -ehdokkaat esittelyssä
Susinukke Kosola kirjoitti kirjan ihmiselle, joka haluaisi huutaa aargh ja heitellä itseään ympäri seiniä
Varisto on Tanssiva karhu -ehdokkaana.
Susinukke Kosola kirjoittaa nurkkaan ajetun ihmisen turhautumisesta, mutta Varisto ei ole vihainen kirja. Kaiken takana on lempeä ja ymmärtäväinen ihmiskuva. Runoilija halusi myös tutkia, mitä tapahtuu, kun kirjaa ei voi ostaa rahalla. Uuden teoksen hinta on tunnustus, jonka ihminen kirjan halutessaan tekee.
Kaisa Ijäs tutkii aikaa ja muistia runoilijan kaleidoskooppisella vapaudella
Aurinkokello on Tanssiva karhu -ehdokkaana.
Muisti on kaiken perusta, sanoo runoilija Kaisa Ijäs. Hän tarttui teemaan, koska koki, että nyt eletään muistin murroksessa, hektisessä on-line kulttuurissa.
Kissa on arvaamaton anarkisti Lassi Hyvärisen runoteoksessa
Tuuli ja kissa -teos on Tanssiva karhu -palkintoehdokas
Musiikki muuttuu Lassi Hyvärisen päässä kuviksi ja sanoiksi. Nyt niistä kehkeytyi teos, jota leimaa kissan arvaamattomuus. Mukana on aimo annos anarkismia. Runoilijan mieleen ilmestyi välähdys: kissa keskustelee tuulen kanssa. Siinä olivat aihio ja perusta Lassi Hyvärisen kertovalle ja säemuotoiselle runoteokselle.
Runoilija Riina Katajavuori: "Olemme saaneet maailman voittona, jota emme ole ansainneet"
Maailma tuulenkaatama on Tanssiva karhu -ehdokkaana
Riina Katajavuori katsoo kirjassaan maailmaa suoraan - vahvoilla jaloilla seisten, välillä purjehtien. Hän kertoo, miten asiat ovat, mutta ei suhtaudu maailmaan kuolemanvakavasti.
Suvi Valli ryhtyi runoilijaksi, koska juoksulenkeillä oli tylsää
Teos Spiraali on Tanssiva karhu -palkintoehdokas
Juokseminen pakotti Suvi Vallin kirjoittamaan runoteoksen. Säkeet vain tulivat mieleen, kun yksitoikkoinen rytmi ohjasi kokemaan maailmaa liikkeen kautta. Nimenomaan liike, kulkeminen ja matkanteko inspiroivat runoilijaa, joka liputtaa kävelevän elämäntavan puolesta. Jalat kiinnostavat runoilija Suvi Vallia.
Seteleitä polttanut runoilija Eino Santanen ivaa somea ja pitää kuvataidetta kirjallisuutta elinvoimaisempana
Santasen teos Yleisö on Tanssiva karhu -ehdokkaana
Jäpittääkö kirjallisuus paikallaan? Ovatko poltetut setelit runoutta? Eino Santanen haastaa vallitsevat käsitykset kirjallisuudesta. Hänestä ei ole mieltä taivastella sitä, että ihmiset eivät lue, jos kirjallisuus ei itsessään muutu. Helsinkiläinen runoilija Eino Santanen ei tahdo puhua itsestään.
Helsinki Lit 2018
Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali 2018 suorana Helsingin Savoysta la 26.5. klo 13.00 - Tule sinäkin mukaan seuraamaan hienoja ja vaikuttavia kirjallisuuskeskusteluita!
13.00-13.30 Ayòbámi Adébáyò (NG) – Laura Lindstedt (englanniksi)
13.35-14.05 Cristóvão Tezza (BR) – Maria Manner (englanniksi)
14.10-14.40 Naja Marie Aidt (DK) – John Freeman (US) (englanniksi)
14.40-14.55 Jarl Hellemann -palkinnon jako (suomeksi)
15.25-16.00 Domenico Starnone (IT) – Philip Teir (englanniksi) (tulkataan osittain suomeksi)
16.05-16.45 Kim Leine (DK) – Sirpa Kähkönen (englanniksi)
16.50-17.20 Ebba Witt-Brattström (SE) – Koko Hubara (englanniksi)
Keskustelu käydään ruotsiksi tai englanniksi, suomenkielistä tekstitystä ei ole.
Kisakatsomoa johdattelee Aleksis Salusjärvi, kommentaattoreina kirjailijat Juha Itkonen ja Siri Kolu.
Keskusteluista nähdään suomeksi teksitetyt versiot Yle Teemalla myöhemmin syksyllä ohjelmasarjassa Valitut sanat.
Helsinki Lit 2018
“Sinun kirjassasi ei läyrytä!” sanoo Morten Strøksnesin romaanista haltioitunut Juha Hurme
“Pystyitkö hengittämään, kun kirjoitit?” kysyy Hannele Mikaela Taivassalo Samanta Schwebliniltä
Ilmar Taska Sofi Oksaselle: “Kysymys on vallastakäytöstä, puhumme sitten Neuvostoliitosta tai Facebookista.”
Golnaz Hashemzadeh Bonde ja Jani Toivola ja vanhempana olemisen vaikeus
Kjell Westö: “Miltä väkivallasta kirjoittaminen tuntuu, Johannes Anyuru?”
Yle Teeman Helsinki Lit -ohjelma perjantaita 25.5. -18
Peloista pahin
Lapsen menettäminen on äidin ja isän peruspelko.
Pelko lapsen menettämisestä on jokaisessa vanhemmassa. Tämä teksti on tutkimusmatka tuohon pelkoon.
Helsinki Lit 2018 suorana Ylen kanavilla
Suorat lähetykset Teemalla & Areenassa pe 25. ja la 26.5.
Neljättä kertaa järjestettävä Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali näkyy suorina lähetyksinä Teemalla sekä Areenassa perjantaina ja lauantaina 25. ja 26.5.2018. Tv-lähetykset ovat myös pysyvästi katsottavina Areenassa jälkikäteen.
Nämä 6 runoteosta kilpailevat Tanssiva karhu -palkinnosta
Ehdolla myös omakustanteinen runoteos
Karhuraati on saanut vaativan vuoden kestäneen luku-urakkansa loppuun ja valinnut palkintoehdokkaat vuodelle 2018. Ensimmäistä kertaa ehdokkaana on mukana myös omakustanteinen runoteos.
Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!
Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu
Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.
“Jokaisen kuolleen nimen takana on tarina, lempiruoka ja tyttöystävä” – 8 suomalaista kulttuuripersoonaa kertoo ajatuksiaan sodasta
Millaisia ovat sodan satuttamat sukupolvet?
Miten sota vaikuttaa meissä ja tulevissa sukupolvissa? 8 suomalaista kulttuuripersoonaa kertoo ajatuksiaan sodasta.
Kotimaisen proosan lestadiolaiskuvaukset ovat tirkistysikkunoita suljetun yhteisön elämään
Lestadiolaisuutta kuvaava proosa kertoo myös toiseudesta.
Tirkistelyikkunoita suljettuun yhteisöön. Tarinoita perheistä, joille Raamattu sanelee tavan elää. Toiseuden kuvauksia nyky-Suomessa. Uskonnollisten yhteisöjen kuvaukset kotimaisessa proosassa ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Yleisin aiheista on lestadiolaisuus, maamme suurin herätysliike. Suurin osa tarinoista on liikkeestä irtautuneiden kirjailijoiden teoksia, sillä ulkopuolelta kirjoittaminen antaa vapautta.
Algoritmit romauttivat pörssin – ja muita varoittavia scifi-tarinoita tekoälystä
Tekoäly on scifin uusi Frankenstein
Maanantaina 5.2.2018 tapahtui pörssinotkahdus, jonka pelättiin johtavan suureen romahdukseen. Äkillisen tiputuksen syitä on arvailtu ja yksi teoria on, että sijoituksia salamannopeasti hoitavien robottien toiminta kiihdyttää laskuja. Robert Harrisin teknotrilleri Pelkokerroin (2011) kuvasi tällaisen tapahtuman scifin tyyliin liioitellen ja kärjistäen. Toivottavasti tämä ei ole totta!
The Handmaid's Tale saa minut voimaan pahoin – siksi rakastan sitä
Atwoodin luoma maailma on ajankohtainen ja mahdollinen
The Handmaid’s Tale (suom. Orjattaresi) on Margaret Atwoodin dystopiaklassikko vuodelta 1985. Kirja nousi Yhdysvalloissa kysytyimpien kirjojen joukkoon pian Donald Trumpin noustua valtaan. Pelottavinta romaanissa ei kuitenkaan ole sen ajankohtaisuus, vaan se, miten helposti tavallinen arki vaihtuu painajaismaiseksi yhteiskunnaksi, dystopiaksi.
Kjell Westö: Jos annamme periksi pelolle ja vihalle, kaupunkimme menevät kiinni
Lue Kjell Westön kolumni ja kuuntele Kirjakerho-ohjelma
Kjell Westö kirjoittaa kolumnissaan rakkaudestaan suurkaupunkeihin. Kuuntele myös ohjelma, jossa Westö kiertää öistä Helsinkiä!
Pehmeiden arvojen suurmies
Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.
Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.
Löydä luettavaa:
Miten Venäjää voi ymmärtää? Nykykirjallisuus auttaa. Lue ainakin nämä!
Lukuvinkkejä venäläiseen nykykirjallisuuteen
Suomalaiset tuntevat melko hyvin venäläiset klassikot, mutta huonommin nykykirjallisuutta. Sen lukeminen kuitenkin kannattaa, jos haluaa ymmärtää nyky-Venäjää. Lue Helsingin yliopiston venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttusen vinkit.
-
Lempeä, sotaa ja demokratiaa – näihin teoksiin kiteytyy 1960-luku
Millaisena sinä muistat 1960-luvun? Osallistu keskusteluun!
-
Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku
Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina
-
Sodan keskellä kaivattiin harmitonta jännitystä ja romantiikkaa
Sota muokkasi 1940-luvun kirjallisen maiseman.
-
Nämä kirjat paransivat sodan traumat
Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle
Tutustu näihin:
Juha Hurme ja teos Niemi voitti Finlandia-palkinnon
Finlandiavoittaja Niemi Kirjakerhossa
Juha Hurmeen Niemi on melkein kuin Suomi. Niemellä asuu outoa kieltä puhuva kansa, jonka tarina-aarteisto on säilynyt kuin pakastettuna. Juha Hurme kertoo niemeläisten mielenmaisemasta käyttäen karttana kansanrunoutta. Hän aloittaa alkuräjähdyksestä ja päätyy 1800-luvun alkuun, jolloin alue siirtyy osaksi Venäjää. Näytelmäkirjailija Hurme löytää Niemen villit tarinat ja tarjoilee Ruotsi-Suomen valtataistelut Shakespearen draamoja värikkäämpinä. Niemi on eristynyt kolkka, mutta aatteet ja ajatukset ovat huuhtoutuneet Niemen rannoille. Ja lopulta kaikkihan on vain lainaa. Kirjakerhossa Juha Hurme kertoo omintakeisesta Niemen historiasta. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.
Itsepetoksen anatomia Ishiguron mestariteoksessa - kirjallisuuden Nobelisti Kirjakerhossa
Pitkän päivän ilta on pieni kirja suurista aiheista
Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaneen Kazuo Ishiguron tunnetuimpia teoksia on Pitkän päivän ilta. Hän voitti teoksella arvostetun brittiläisen Booker -kirjallisuuspalkinnon vuonna 1989. Teoksessa hovimestari Stevens kertoo tarinaansa ja paljastaa kaiken vaikka haluaa peittää, on tyyni ja arvokas ja samalla täysin eksyksissä. Kazuo Ishiguron Pitkän päivän ilta on pieni kirja suurista aiheista: vallasta, vastuusta, haavoittuvuudesta. Eeva Luotosen vieraina ovat Kirkko ja kaupunki- median tuore päätoimittaja Jaakko Heinimäki ja arkkipiispan erityisavustaja Petri Merenlahti. Ohjelma on uusinta vuodelta 2016.
Sauli Niinistö & Paul Auster - Katso keskustelu tästä
Keskustelu on katsottavissa maailmanlaajuisesti
Lukija kohtaa tekijän, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö haastattelee yhtä lempikirjailijoistaan, amerikkalaista Paul Austeria. Ohjelma on katsottavissa maailmanlaajuisesti, ja keskustelu on englanninkielinen.
Tanssiva karhu 2018
Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilä: ”Toivon näkeväni omaehtoista, tarkkaan kirjoitettua lyriikkaa”
Jukka Viikilä on Tanssiva karhu -raadin uusi puheenjohtaja
Ylen Tanssiva Karhu -runouspalkinto jaetaan heinäkuussa Kajaanin runoviikolla. Palkinnon saajan valitsee kolmihenkinen raati, jonka puheenjohtajana toimii Finlandia-palkittu kirjailija Jukka Viikilä.
Äänikirjat Areenassa
Maria Jotuni: Huojuva talo
Fedja-setä, kissa ja koira
Teuvo Pakkala: Elsa: Teuvo Pakkala: Elsa
Heikki Meriläinen: Pietolan tytöt: Äänikirja
Joel Lehtonen: Putkinotko: Kuvaus laiskasta viinarokarista ja tuhmasta herrasta. Äänikirja
Juhani Aho: Juha: Äänikirja
Johannes Linnankoski: Taistelu Heikkilän talosta
Johannes Linnankoski: Pakolaiset: Äänikirja
L. Onerva: Mirdja: Äänikirja
Juhani Aho: Matkakuvia: Äänikirja: Minkä mitäkin Italiasta. Minkä mitäkin Tyrolista. Matkoilta omassa maassa
Juhani Aho: Helsinkiin
Juhani Aho: Papin rouva
Pietari K. lukee klassikot puolestasi
Runot opettavat sukeltamaan - Pietari K:n runolupaukset uuteen vuoteen
Pietari K:n uudenvuodenlupaukset
Kulttuuritoimittaja Pietari Kylmälä pakeni vuoden 2017 juhlia runouden pariin. Mitkä säkeet jäivät mieleen suomalaisen kulttuurin hulluna vuotena? Ja mitä hän lupaa uudeksi vuodeksi?
-
Ikkunat auki pohjoiseen! Saamelainen kirjallisuus on modernimpaa kuin suomalainen
Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast
-
Seksi vähissä? Erotiikka ja yhteiskuntautopiat kulkevat käsi kädessä
Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi -esseeseen täällä!
-
Nykykirjallisuus on sairastunut vakavaan historiatautiin ja minusta se ei ole O.K.
Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi -esseeseen täällä!
-
Hyggeiletkö kirjan kanssa? Lukemalla saa toteuttaa fetissiään yksityisyydestä
Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast
Eläköön ikuisesti #Suomi100 - pakkopullaan tukehtuu mielellään
Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä
Olen nyt tarkastellut Suomen satavuotisjuhlia tietyllä tavalla aitiopaikalta viimeisen vuoden ajan toimittajana Ylen Kirjojen Suomi -hankkeessa ja oloni on toiveikas. Tämä Suomi100-juhlinta tuntuu nimittäin sopivan keveältä ja ilahduttavan tyhjältä, aivan kuten nationalismin jälkeiseen maailmaan kuuluukin. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!
Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista
Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä
Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!
Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!
Maalle mars! Suomalaisen maaseudun epäromanttinen historia
Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä
Kaupunkilaisille on luonteenomaista, että he haluaisivat olla maalaisia - ainakin silloin tällöin. Yleensä tämä halu tulee silloin kun ahdistaa, on kiire tai sää on huono. Näinä hetkinä kaupunkilaiset ajattelevat lapsuuden pitkiä kesiä mummolassa ja miettivät, että olisiko meistäkin maalaisiksi. Ajatus kuitenkin haihtuu nopeasti, kun kaupunkilaiset tajuavat, että sama ahdistus, kiire ja huono sää jatkuvat myös maalla. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!
Testaa lukeneisuutesi!
Oletko dekkariguru? Testaa miten hyvin tunnet suomalaisen rikos- ja jännityskirjallisuuden!
Dekkariseuran tiukka visa
Milloin ensimmäinen suomalainen dekkari ilmestyi? Mikä on Jussi Vareksen kissan nimi? Kuka käytti nimimerkkiä Anna September? Testaa, miten hyvin hallitset kotimaiset dekkarit! Gurutason kysymykset on laatinut Suomen dekkariseura.
Kirjallisuuden ystävien Pätemistesti – uskallatko listata lukemasi?
Oletko superlukija?
Luuletko lukevasi paljon? Tee Kirjojen Suomen Pätemistesti ja tarkista, miten lukenut todella olet!
Miten hyvin tunnet Tuntemattoman sotilaan? Testaa tietosi!
Tee Tuntematon Sotilas -kirjatesti
Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas ilmestyi vuonna 1954. Miten hyvin sinä muistat romaanin sisällön? Tarkista tilanteesi testin avulla!
Millainen lukija olet? Tee Kirjojen Suomen analyyttis-filosofinen testi!
Testaa, millainen kirjallisuus sinua kiehtoo!
Rentoudutko mieluummin murhamysteerin, molekyybiologian, kiihkeän romanssin vai lohikäärmeiden parissa? Tee Kirjojen Suomen leikkimielinen testi ja kerro kaikille, millainen kirjallisuus saa sinut syttymään!
Tanssiva karhu 2017
Kirjailijan tehtävä on olla ihminen, sanoo Tanssivan karhun voittanut Sirpa Kyyrönen
Runous on vuorovaikutusta ja ihmisten välisiä suhteita
Sirpa Kyyrönen on saanut Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon teoksestaan Ilmajuuret. Hän on myös runouden edistäjä ja näin hän ajattelee runoudesta.
Arpaonni yhdisti minut klassikkorunoilijaan, kertoo Kääntäjakarhun voittaja Liisa Enwald
Runopalkinnot jaettiin Kajaanin runoviikolla
Kun Liisa Enwald suomentaa runoa, hän ajattelee veistävänsä. Samalla hän kuuntelee, sanoo synnyttävänsä laulun. Ylipäätään Enwald vertaa runoutta toisiin taiteisiin. Ehkä ne oikeastaan ovatkin yhtä. Enwaldin Rainer Maria Rilke -suomennos palkittiin Ylen Kääntäjäkarhulla.
Tanssiva karhu Sirpa Kyyröselle, Kääntäjäkarhu Liisa Enwaldille
Runopalkinnot jaettiin Kajaanin runoviikolla
Sirpa Kyyrösen runokokoelma Ilmajuuret on palkittu Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnolla, ja Liisa Enwald on saanut Kääntäjäkarhun Rainer Maria Rilken runoteoksen Uusia runoja suomennoksesta.
Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan
Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä
Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.
Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille
Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä
Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Runous sopii kielen tutkiskeluun.
Kirjoittamisen lukon voi murtaa, sanoo runoilija Harri Nordell
Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä
Kieli hajoaa ja pirstaloituu Harri Nordellin runoteoksessa Hajo. Sanat menevät sijoiltaan, päätyvät uusiin yhteyksiin, rakentuvat uudelleen.
Äitiys on maailman vanhin aihe ja silti Sirpa Kyyrönen kirjoittaa siitä
Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä
Jotenkin runoilijat sen tekevät. He tarttuvat ikuisiin teemoihin ja löytävät niihin uuden tulokulman, kehittelevät ilmaisutavan, joka sopivalla tavalla kummeksuttaa, hivelee. Juuri näin tekee Sirpa Kyyrönen Ilmajuuret-kokoelmassaan, joka on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.
Muistisairautta käsittelevä Multa on Tiina Lehikoisen henkilökohtaisin kirja
Teos on Tanssiva karhu -ehdokas
Muistisairautta on luontevampaa käsitellä runoudessa kuin proosassa, väittää Tiina Lehikoinen. Hänen Multa-teoksensa on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouskilpailussa. Tamperelaisen Tiina Lehikoisen runoteos Multa on sekä "multa sulle, minulta sinulle" että kirja mullasta, maasta.
Miksi tuhlata aikaa proosaan, kysyy runoilija V. S. Luoma-aho
Tanssiva karhu -ehdokas
Kirjailija Ville Luoma-aho ei ole varma, kirjoittaako hän runoutta. Joka tapauksessa hänen teoksensa Mantra on nyt Ylen runouskilpailun ehdokkaana. Jyväskyläläinen Ville Luoma-aho (s. 1984) on kustantamo Poesian kirjailijoita. Varminta lienee puhua kirjailijasta eikä runoilijasta, sillä Luoma-aho ei ole kirjallisten raja-aitojen ystävä.
Ilmastonmuutos ja dystopiat
Vedenpaisumuksessa on eeppinen laajuus, moraalinen tuomio, kauhu ja aikojen loppu -nykykirjallisuus kuvaa ilmastonmuutosta
Lukuvinkkejä kotimaiseen ilmastofiktioon
llmastonmuutos on tulevaisuutemme suurin uhkakuva. Aihe on noussut nykykirjallisuudessa suoranaiseksi trendiksi. Kirjallisuudentutkija Toni Lahtinen tutkii ekodystopioita ja ympäristökatastrofeja suomalaisessa kirjallisuudessa. Hän antaa viisi lukuvinkkiä kotimaiseen ilmastofiktioon.
Tuhon ja toivon kirjat – Lue nämä, niin tiedät mikä meitä odottaa!
Dystopia kiinnostaa nykyihmistä.
Tulevaisuudesta varoittava fiktio myy ja innostaa. Margaret Atwoodin dystooppinen romaani Orjattaresi hyppäsi Donald Trumpin valtaan noustua myyntilistojen kärkeen. Samoin George Orwellin Vuonna 1984 myytiin loppuun tammikuussa. Tässä muita dystopioita!
Emmi Itäranta: Elämme taitekohdassa, jonka seuraukset kurkottavat kymmenientuhansien vuosien päähän
Suhteemme luontoon on muuttunut ja se näkyy kirjoissakin.
Suhteemme luontoon on muuttunut ja se näkyy kirjallisuudessakin, kirjailija Emmi Itäranta kirjoittaa kolumnissaan. Pilkun jälkeen Yle Teemalla maanantaina 20.2. klo 21.
Suomalainen, ruotsalainen ja zimbabwelainen kirjailija tapasivat. Mistä he puhuivat?
Petina Gappah, Aris Fioretos ja Sirpa Kähkönen – katso video
Kun kirjailijat Sirpa Kähkönen, Aris Fioretos ja Petina Gappah kohtaavat, aiheet liikkuvat historian näkökulmista ihmisoikeuksiin ja kirjallisuuden voimasta kulttuuriseen sopivuuteen. Fioretosin ja Gappahin uusimpia kirjoja yhdistää miljöö – ne molemmat sijoittuvat vankiloihin ja päähenkilöt ovat kidutettuja naisia. Katso keskustelu täältä!
Ihanan raivostuttavaa älykköseuraa eli Laurent Binet ja Tuomas Nevanlinna
Katso palkitun ranskalaiskirjailijan haastattelu täältä!
Laurent Binet'n uutuusteos Kuka murhasi Roland Barthesin on salapoliisitarinan valepukuun sonnustautunut parodia 1980-luvun kirjallisuudentutkimuksen ja filosofian merkkihenkilöistä. Keskustelukumppanina oli Tuomas Nevanlinna. Katso keskustelu täältä!
Linda Boström Knausgård ja Märta Tikkanen ovat luonteva keskustelupari – katso kirjailijoiden kohtaaminen
Kun yksityisestä tulee julkista
Millaista on saattaa yksityiselämä kirjoissa julkiseksi? Kirjailijat Märta Tikkanen ja Linda Boström Knausgård kohtaavat Helsinki Lit -tapahtumassa kirjailija Juha Itkosen kanssa. Ruotsalaisessa Linda Boström Knausgårdissa ja suomalaisessa Märta Tikkasessa on paljon samaa.
Antakaa happea! Maailmanloppu tulee punavihreässä kuplassa
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Onko kivaa, että vihdoin ollaan päästy modernin yhtenäiskulttuurin paineista omiin kupliimme nyhjäämään? 2000-luvun alun Suomessa ilmestyi kaksi romaania, jotka kertoivat yhteisesti jaetun todellisuuden korvautumisesta virtuaalisilla korvikkeilla. Maailmanloppu voi tulla monella tapaa – myös yksinäisyydessä. Uusin Pietari K. kävi täällä on kuunneltavana ja luettavana täällä!
Runovuosi näyttää tältä: Vähän naisia ja ruotsinkielisiä, paljon vilpittömyyttä
On monta eri tapaa runoilla
Runoteosten määrä on laskenut viime vuosina rajusti. Kirjallisuuskriitikko Fredrik Hertzberg tutustui vuoden runoantiin. Hän jäi kaipaamaan erityisesti ruotsinkielistä runoutta ja naisten ääntä.
Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat
Kuusi erityisen kiinnostavaa runoteosta
Kevään merkkejä: linnut, aurinko, Tanssiva karhu. Runouspalkintoa tavoittelevat vuonna 2017 Erkka Filanderin Torso, Catharina Gripenbergin Handbok att bära till en dräkt, Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, Tiina Lehikoisen Multa, V. S.
Lukupiirissä keskusteltiin Säädyllisestä murhenäytelmästä: fiktiota vai kirjallista tirkistelyä?
Näin lukupiiriläiset lukivat Hämäläistä. Kiitos kaikille!
Kirjojen Suomen verkkolukupiiri Helvi Hämäläisen romaanista Säädyllinen murhenäytelmä on käyty ja purettu Yle Radio 1:n Lukupiirissä ja Kirjojen Suomen verkkosivuilla. Kiitos kaikille keskustelijoille! Tässä kirkkaimpia huomioita.
Hetkonen, Säädyllinen murhenäytelmähän on kostopornoa
Kaisa Pulakan lukupiiri alkaa. Tervetuloa mukaan!
Tervetuloa Kirjojen Suomen lukupiiriin! Luettavana on Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kuvataan 1930-luvun kulttuurielämää niin rankasti, että osa kohtauksista sensuroitiin heti kättelyssä. Tällä kertaa lukupiiri toteutetaan yhdessä Radion lukupiirin kanssa, ja sen vetäjänä on toimittaja Kaisa Pulakka. Osallistu keskusteluun ja lue kirja suoraan täältä!
Arvoituksellinen löytö Katri Valan kirjan välistä
Sivut sen ympäriltä ovat värjäytyneet vaalean ruskeiksi
Katri Valan runokokoelman Paluu välistä löytyi kaavake, jolla kutsuttiin henkilöitä poliisikuulusteluun. Täyttämätön lomake on 1940-luvulta. Se on ollut runoteoksen välissä niin kauan, että sivut sen ympäriltä ovat värjäytyneet vaalean ruskeiksi. Voisiko tämä kaavake olla Katri Valan veljeä Erkki Valaa varten?
Tuhon ja toivon kirjat – Lue nämä, niin tiedät mikä meitä odottaa!
Dystopia kiinnostaa nykyihmistä.
Tulevaisuudesta varoittava fiktio myy ja innostaa. Margaret Atwoodin dystooppinen romaani Orjattaresi hyppäsi Donald Trumpin valtaan noustua myyntilistojen kärkeen. Samoin George Orwellin Vuonna 1984 myytiin loppuun tammikuussa. Tässä muita dystopioita!
Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku
Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina
John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.
Kirjojen Suomen kolumneja
Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole
Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.
Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.
-
Atlas Saarikoski: Kirjallisuus on harvojen käsissä
Rakenteellinen syrjintä estää kirjoittamista.
-
Nura Farah: Kuinka sanoin häpeälleni hyvästit
Olin kiitollinen. Olimme turvassa!
-
Reidar Palmgren: Isyys on suuri lahja ja hirvittävä tragedia
Lapsen rakkaudessa on aina aikaraja.
-
Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta
Mikä on ihmisen ja maailman suhde
Ison pahan suden kulttuurihistoria
Tarinat ovat hellineet susivihaa vuosituhansia.
Suomen kielessä susi on pahan vertauskuva. Toisin on esimerkiksi useilla intiaaniheimoilla, joille susi on ollut toteemieläin. Kertomusperinteessämme susivihaa on haudutettu pitkään ja rauhassa. Mitä tapahtuisi, jos susiin liitettyjä piirteitä kirjoitettaisiin uudestaan? Susi on villi, vapaa, voimakas ja älykäs eläin, Kasperi Lumijärvi kirjoittaa esseessään.
Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin
Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.
Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.
Sadan vuoden kirjat Areenassa
Sadan vuoden kirjat: Kirja katsoo tulevaan
Sadan vuoden kirjat: 2017 Riina Katajavuori, Salla Savolainen ja kuvakirja Mennään jo naapuriin
Sadan vuoden kirjat: 2016 Ilkka Remes ja romaani Kiirastuli
Sadan vuoden kirjat: 2015 Elina Hirvonen ja romaani Kun aika loppuu
Sadan vuoden kirjat: 2014 Pajtim Statovci ja romaani Kissani Jugoslavia
Sadan vuoden kirjat: 2013 Pauliina Rauhala ja romaani Taivaslaulu
Sadan vuoden kirjat: 2012 Juha Seppälä ja romaani Mr. Smith
Sadan vuoden kirjat: 2011 Rosa Liksom ja romaani Hytti nro 6
Sadan vuoden kirjat: 2010 Markus Nummi ja romaani Karkkipäivä
Sadan vuoden kirjat: 2009 Maarit Verronen ja novellikokoelma Normaalia elämää
Sadan vuoden kirjat: 2008 Sofi Oksanen ja romaani Puhdistus
Sadan vuoden kirjat: 2007 Risto Isomäki ja romaani Litium 6
101 kirjaa Areenassa
101 kirjaa: 2008 Sofi Oksanen: Puhdistus
101 kirjaa
Sadan vuoden kirjat: 2008 Sofi Oksanen ja romaani Puhdistus
Sadan vuoden kirjat: 1939 Hella Wuolijoki ja näytelmä Niskavuoren leipä
101 kirjaa
Sadan vuoden kirjat: 1928 Aino Kallas ja romaani Sudenmorsian
Sadan vuoden kirjat: Kirja katsoo tulevaan
Volter Kilpi: Ylistalon tuvassa: Äänikirja
Kirjojen Suomi: Kirjallisia elämänohjeita
Sadan vuoden kirjat: 2017 Riina Katajavuori, Salla Savolainen ja kuvakirja Mennään jo naapuriin
101 kirjaa: 2017 Riina Katajavuori ja Salla Savolainen: Mennään jo naapuriin
Sadan vuoden kirjat: 1917 Konrad Lehtimäki ja romaani Ylös helvetistä
yle.fi/kirjojensuomi poimintoja
Ilkka Remes: Kiirastuli – Voiko tiedon manipulointi jakaa Suomen kahtia?
Tutustu itsenäisyyden ajan tärkeimpiin kirjoihin täällä.
Remeksen trilleri edustaa vuotta 2016 Ylen toimittajien valitsemalla itsenäisyyden ajan kirjalistalla.
Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia – Miltä suomalaisuus näyttää toisen polven maahanmuuttajan silmin?
Tutustu itsenäisyyden ajan tärkeimpiin kirjoihin täällä.
Pajtim Statovcin romaani edustaa vuotta 2014 Ylen itsenäisyyden ajan kirjalistalla.
Pauliina Rauhala: Taivaslaulu – Koe vanhoillislestadiolainen tragedia
Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 2013 teokseen.
Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 2013 teokseen.
Juhani Aho: Muistatko? – Tutustu kirjailijamestarin henkilökohtaisilta tuntuviin onnen ja surun hetkiin
Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1920 teokseen.
Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1920 teokseen.
Veronica Pimenoff: Maa ilman vettä – Näe rikkaiden ja köyhien välinen kuilu
Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1999 teokseen.
Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1999 teokseen.
Olipa kerran...
Saduissa perhe on pahin
Orvoille lapsille käy aina hyvin
Vanhoissa tunnetuissa saduissa perhesuhteet ovat tavalla tai toisella vinksallaan. Tämä on satujen maailmassa yleistä. Siellä koti todellakin on se kaikkein vaarallisin paikka. Kotona satujen sankareita uhkaavat henkinen väkivalta, sorto, hylkääminen, insesti ja usein jopa kuolema. Tällaisia tarinoita on luettu lapsille iltasatuina vuosisatojen ajan.
Turpa kiinni ja tottele - vanhojen satujen viesti on selvä
Painajaismaisen nurinkurinmaan käytösopas
Punahilkka, Tuhkimo, Ruusunen, Saapasjalkakissa sekä Kaunotar ja hirviö kumppaneineen kuuluvat lapsuuden puhtoiseen maailmaan On aika havahtua huomaamaan, millaisia opetuksia viattomilta näyttävien rivien väliin kätkeytyy.
Luuletko tuntevasi vanhat sadut?
Testaa, tunnetko vanhojen satujen historiaa.
Muistatko lapsuuden sadut? Testaa kuinka hyvin tunnet Lumikin, Ruususen, Tuhkimon, Punahilkan, Saapasjalkakissan, Hannun ja Kertun sekä Kaunottaren ja Hirviön satumaailmat.
