Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu 2018 -ehdokkaat esittelyssä

Susinukke Kosola kirjoitti kirjan ihmiselle, joka haluaisi huutaa aargh ja heitellä itseään ympäri seiniä

Varisto on Tanssiva karhu -ehdokkaana.

Susinukke Kosola kirjoittaa nurkkaan ajetun ihmisen turhautumisesta, mutta Varisto ei ole vihainen kirja. Kaiken takana on lempeä ja ymmärtäväinen ihmiskuva. Runoilija halusi myös tutkia, mitä tapahtuu, kun kirjaa ei voi ostaa rahalla. Uuden teoksen hinta on tunnustus, jonka ihminen kirjan halutessaan tekee.

Kissa on arvaamaton anarkisti Lassi Hyvärisen runoteoksessa

Tuuli ja kissa -teos on Tanssiva karhu -palkintoehdokas

Musiikki muuttuu Lassi Hyvärisen päässä kuviksi ja sanoiksi. Nyt niistä kehkeytyi teos, jota leimaa kissan arvaamattomuus. Mukana on aimo annos anarkismia. Runoilijan mieleen ilmestyi välähdys: kissa keskustelee tuulen kanssa. Siinä olivat aihio ja perusta Lassi Hyvärisen kertovalle ja säemuotoiselle runoteokselle.

Seteleitä polttanut runoilija Eino Santanen ivaa somea ja pitää kuvataidetta kirjallisuutta elinvoimaisempana

Santasen teos Yleisö on Tanssiva karhu -ehdokkaana

Jäpittääkö kirjallisuus paikallaan? Ovatko poltetut setelit runoutta? Eino Santanen haastaa vallitsevat käsitykset kirjallisuudesta. Hänestä ei ole mieltä taivastella sitä, että ihmiset eivät lue, jos kirjallisuus ei itsessään muutu. Helsinkiläinen runoilija Eino Santanen ei tahdo puhua itsestään.

Helsinki Lit 2018

Video ei enää katsottavissa

Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali 2018 suorana Helsingin Savoysta la 26.5. klo 13.00 - Tule sinäkin mukaan seuraamaan hienoja ja vaikuttavia kirjallisuuskeskusteluita!

13.00-13.30 Ayòbámi Adébáyò (NG) – Laura Lindstedt (englanniksi)
13.35-14.05 Cristóvão Tezza (BR) – Maria Manner (englanniksi)
14.10-14.40 Naja Marie Aidt (DK) – John Freeman (US) (englanniksi)
14.40-14.55 Jarl Hellemann -palkinnon jako (suomeksi)
15.25-16.00 Domenico Starnone (IT) – Philip Teir (englanniksi) (tulkataan osittain suomeksi)
16.05-16.45 Kim Leine (DK) – Sirpa Kähkönen (englanniksi)
16.50-17.20 Ebba Witt-Brattström (SE) – Koko Hubara (englanniksi)

Keskustelu käydään ruotsiksi tai englanniksi, suomenkielistä tekstitystä ei ole.

Kisakatsomoa johdattelee Aleksis Salusjärvi, kommentaattoreina kirjailijat Juha Itkonen ja Siri Kolu.

Keskusteluista nähdään suomeksi teksitetyt versiot Yle Teemalla myöhemmin syksyllä ohjelmasarjassa Valitut sanat.

Helsinki Lit 2018

Peloista pahin

Lapsen menettäminen on äidin ja isän peruspelko.

Pelko lapsen menettämisestä on jokaisessa vanhemmassa. Tämä teksti on tutkimusmatka tuohon pelkoon.

Helsinki Lit 2018 suorana Ylen kanavilla

Suorat lähetykset Teemalla & Areenassa pe 25. ja la 26.5.

Neljättä kertaa järjestettävä Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali näkyy suorina lähetyksinä Teemalla sekä Areenassa perjantaina ja lauantaina 25. ja 26.5.2018. Tv-lähetykset ovat myös pysyvästi katsottavina Areenassa jälkikäteen.

Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu

Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.

Kotimaisen proosan lestadiolaiskuvaukset ovat tirkistysikkunoita suljetun yhteisön elämään

Lestadiolaisuutta kuvaava proosa kertoo myös toiseudesta.

Tirkistelyikkunoita suljettuun yhteisöön. Tarinoita perheistä, joille Raamattu sanelee tavan elää. Toiseuden kuvauksia nyky-Suomessa. Uskonnollisten yhteisöjen kuvaukset kotimaisessa proosassa ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Yleisin aiheista on lestadiolaisuus, maamme suurin herätysliike. Suurin osa tarinoista on liikkeestä irtautuneiden kirjailijoiden teoksia, sillä ulkopuolelta kirjoittaminen antaa vapautta.

Algoritmit romauttivat pörssin – ja muita varoittavia scifi-tarinoita tekoälystä

Tekoäly on scifin uusi Frankenstein

Maanantaina 5.2.2018 tapahtui pörssinotkahdus, jonka pelättiin johtavan suureen romahdukseen. Äkillisen tiputuksen syitä on arvailtu ja yksi teoria on, että sijoituksia salamannopeasti hoitavien robottien toiminta kiihdyttää laskuja. Robert Harrisin teknotrilleri Pelkokerroin (2011) kuvasi tällaisen tapahtuman scifin tyyliin liioitellen ja kärjistäen. Toivottavasti tämä ei ole totta!

The Handmaid's Tale saa minut voimaan pahoin – siksi rakastan sitä

Atwoodin luoma maailma on ajankohtainen ja mahdollinen

The Handmaid’s Tale (suom. Orjattaresi) on Margaret Atwoodin dystopiaklassikko vuodelta 1985. Kirja nousi Yhdysvalloissa kysytyimpien kirjojen joukkoon pian Donald Trumpin noustua valtaan. Pelottavinta romaanissa ei kuitenkaan ole sen ajankohtaisuus, vaan se, miten helposti tavallinen arki vaihtuu painajaismaiseksi yhteiskunnaksi, dystopiaksi.

Löydä luettavaa:

Tutustu näihin:

Juha Hurme ja teos Niemi voitti Finlandia-palkinnon

Finlandiavoittaja Niemi Kirjakerhossa

Juha Hurmeen Niemi on melkein kuin Suomi. Niemellä asuu outoa kieltä puhuva kansa, jonka tarina-aarteisto on säilynyt kuin pakastettuna. Juha Hurme kertoo niemeläisten mielenmaisemasta käyttäen karttana kansanrunoutta. Hän aloittaa alkuräjähdyksestä ja päätyy 1800-luvun alkuun, jolloin alue siirtyy osaksi Venäjää. Näytelmäkirjailija Hurme löytää Niemen villit tarinat ja tarjoilee Ruotsi-Suomen valtataistelut Shakespearen draamoja värikkäämpinä. Niemi on eristynyt kolkka, mutta aatteet ja ajatukset ovat huuhtoutuneet Niemen rannoille. Ja lopulta kaikkihan on vain lainaa. Kirjakerhossa Juha Hurme kertoo omintakeisesta Niemen historiasta. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.

Itsepetoksen anatomia Ishiguron mestariteoksessa - kirjallisuuden Nobelisti Kirjakerhossa

Pitkän päivän ilta on pieni kirja suurista aiheista

Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaneen Kazuo Ishiguron tunnetuimpia teoksia on Pitkän päivän ilta. Hän voitti teoksella arvostetun brittiläisen Booker -kirjallisuuspalkinnon vuonna 1989. Teoksessa hovimestari Stevens kertoo tarinaansa ja paljastaa kaiken vaikka haluaa peittää, on tyyni ja arvokas ja samalla täysin eksyksissä. Kazuo Ishiguron Pitkän päivän ilta on pieni kirja suurista aiheista: vallasta, vastuusta, haavoittuvuudesta. Eeva Luotosen vieraina ovat Kirkko ja kaupunki- median tuore päätoimittaja Jaakko Heinimäki ja arkkipiispan erityisavustaja Petri Merenlahti. Ohjelma on uusinta vuodelta 2016.

Sauli Niinistö & Paul Auster - Katso keskustelu tästä

Keskustelu on katsottavissa maailmanlaajuisesti

Lukija kohtaa tekijän, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö haastattelee yhtä lempikirjailijoistaan, amerikkalaista Paul Austeria. Ohjelma on katsottavissa maailmanlaajuisesti, ja keskustelu on englanninkielinen.

Tanssiva karhu 2018

Pietari K. lukee klassikot puolestasi

Eläköön ikuisesti #Suomi100 - pakkopullaan tukehtuu mielellään

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Olen nyt tarkastellut Suomen satavuotisjuhlia tietyllä tavalla aitiopaikalta viimeisen vuoden ajan toimittajana Ylen Kirjojen Suomi -hankkeessa ja oloni on toiveikas. Tämä Suomi100-juhlinta tuntuu nimittäin sopivan keveältä ja ilahduttavan tyhjältä, aivan kuten nationalismin jälkeiseen maailmaan kuuluukin. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

Maalle mars! Suomalaisen maaseudun epäromanttinen historia

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Kaupunkilaisille on luonteenomaista, että he haluaisivat olla maalaisia - ainakin silloin tällöin. Yleensä tämä halu tulee silloin kun ahdistaa, on kiire tai sää on huono. Näinä hetkinä kaupunkilaiset ajattelevat lapsuuden pitkiä kesiä mummolassa ja miettivät, että olisiko meistäkin maalaisiksi. Ajatus kuitenkin haihtuu nopeasti, kun kaupunkilaiset tajuavat, että sama ahdistus, kiire ja huono sää jatkuvat myös maalla. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Testaa lukeneisuutesi!

Tanssiva karhu 2017

Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille

Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Runous sopii kielen tutkiskeluun.

Miksi tuhlata aikaa proosaan, kysyy runoilija V. S. Luoma-aho

Tanssiva karhu -ehdokas

Kirjailija Ville Luoma-aho ei ole varma, kirjoittaako hän runoutta. Joka tapauksessa hänen teoksensa Mantra on nyt Ylen runouskilpailun ehdokkaana. Jyväskyläläinen Ville Luoma-aho (s. 1984) on kustantamo Poesian kirjailijoita. Varminta lienee puhua kirjailijasta eikä runoilijasta, sillä Luoma-aho ei ole kirjallisten raja-aitojen ystävä.

Ilmastonmuutos ja dystopiat

Suomalainen, ruotsalainen ja zimbabwelainen kirjailija tapasivat. Mistä he puhuivat?

Petina Gappah, Aris Fioretos ja Sirpa Kähkönen – katso video

Kun kirjailijat Sirpa Kähkönen, Aris Fioretos ja Petina Gappah kohtaavat, aiheet liikkuvat historian näkökulmista ihmisoikeuksiin ja kirjallisuuden voimasta kulttuuriseen sopivuuteen. Fioretosin ja Gappahin uusimpia kirjoja yhdistää miljöö – ne molemmat sijoittuvat vankiloihin ja päähenkilöt ovat kidutettuja naisia. Katso keskustelu täältä!

Ihanan raivostuttavaa älykköseuraa eli Laurent Binet ja Tuomas Nevanlinna

Katso palkitun ranskalaiskirjailijan haastattelu täältä!

Laurent Binet'n uutuusteos Kuka murhasi Roland Barthesin on salapoliisitarinan valepukuun sonnustautunut parodia 1980-luvun kirjallisuudentutkimuksen ja filosofian merkkihenkilöistä. Keskustelukumppanina oli Tuomas Nevanlinna. Katso keskustelu täältä!

Linda Boström Knausgård ja Märta Tikkanen ovat luonteva keskustelupari – katso kirjailijoiden kohtaaminen

Kun yksityisestä tulee julkista

Millaista on saattaa yksityiselämä kirjoissa julkiseksi? Kirjailijat Märta Tikkanen ja Linda Boström Knausgård kohtaavat Helsinki Lit -tapahtumassa kirjailija Juha Itkosen kanssa. Ruotsalaisessa Linda Boström Knausgårdissa ja suomalaisessa Märta Tikkasessa on paljon samaa.

Antakaa happea! Maailmanloppu tulee punavihreässä kuplassa

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Onko kivaa, että vihdoin ollaan päästy modernin yhtenäiskulttuurin paineista omiin kupliimme nyhjäämään? 2000-luvun alun Suomessa ilmestyi kaksi romaania, jotka kertoivat yhteisesti jaetun todellisuuden korvautumisesta virtuaalisilla korvikkeilla. Maailmanloppu voi tulla monella tapaa – myös yksinäisyydessä. Uusin Pietari K. kävi täällä on kuunneltavana ja luettavana täällä!

Hetkonen, Säädyllinen murhenäytelmähän on kostopornoa

Kaisa Pulakan lukupiiri alkaa. Tervetuloa mukaan!

Tervetuloa Kirjojen Suomen lukupiiriin! Luettavana on Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kuvataan 1930-luvun kulttuurielämää niin rankasti, että osa kohtauksista sensuroitiin heti kättelyssä. Tällä kertaa lukupiiri toteutetaan yhdessä Radion lukupiirin kanssa, ja sen vetäjänä on toimittaja Kaisa Pulakka. Osallistu keskusteluun ja lue kirja suoraan täältä!

Arvoituksellinen löytö Katri Valan kirjan välistä

Sivut sen ympäriltä ovat värjäytyneet vaalean ruskeiksi

Katri Valan runokokoelman Paluu välistä löytyi kaavake, jolla kutsuttiin henkilöitä poliisikuulusteluun. Täyttämätön lomake on 1940-luvulta. Se on ollut runoteoksen välissä niin kauan, että sivut sen ympäriltä ovat värjäytyneet vaalean ruskeiksi. Voisiko tämä kaavake olla Katri Valan veljeä Erkki Valaa varten?

Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

Kirjojen Suomen kolumneja

Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

Ison pahan suden kulttuurihistoria

Tarinat ovat hellineet susivihaa vuosituhansia.

Suomen kielessä susi on pahan vertauskuva. Toisin on esimerkiksi useilla intiaaniheimoilla, joille susi on ollut toteemieläin. Kertomusperinteessämme susivihaa on haudutettu pitkään ja rauhassa. Mitä tapahtuisi, jos susiin liitettyjä piirteitä kirjoitettaisiin uudestaan? Susi on villi, vapaa, voimakas ja älykäs eläin, Kasperi Lumijärvi kirjoittaa esseessään.

yle.fi/kirjojensuomi poimintoja

Olipa kerran...

Saduissa perhe on pahin

Orvoille lapsille käy aina hyvin

Vanhoissa tunnetuissa saduissa perhesuhteet ovat tavalla tai toisella vinksallaan. Tämä on satujen maailmassa yleistä. Siellä koti todellakin on se kaikkein vaarallisin paikka. Kotona satujen sankareita uhkaavat henkinen väkivalta, sorto, hylkääminen, insesti ja usein jopa kuolema. Tällaisia tarinoita on luettu lapsille iltasatuina vuosisatojen ajan.

Uusimmat sisällöt - Kirjat