Hyppää pääsisältöön

Muumi-juttuja aikuisille

Jeesus, muumit ja Mooses ovat pakolaisia kaikki

Kirjallisuus on pakolaiskuvauksia täynnä.

Pakolaiset ovat kuuluneet tovin uutiskuvaston keskiöön, mutta kirjallisuus tarjoaa pidemmän perspektiivin. Jo Raamatussa pakolaisuus nousee olennaiseksi aiheeksi, eikä sen jälkeen länsimaisesta kirjallisuudesta ole puuttunut pakolaiskuvauksia.

Tutustu näihin:

Hei pöytälaatikkorunoilija, tee runovideo Minna Joenniemen kanssa

Oi maamme! -ohjelma etsii uusia videotaideteoksia

On ihan vanhanaikaista laulaa serenadi parvekkeen alla, kun voi lähettää rakkausvideon ja jakaa sen kaikkien kanssa. Toimittaja Minna Joenniemi tekee parhaillaan Oi maamme -ohjelmaa, jossa ihmisiä kannustetaan leikkaamaan itse videotaideteoksia.

Nämä kirjat paransivat sodan traumat – lue Linnaa, Kunnasta ja muita klassikoita e-kirjoina

Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle

Kotirintaman naiset ja lapset sekä sodasta palanneet miehet olivat kukin omalla tavallaan onnettomia 1950-luvulla, mutta kaikilla oli haave saada elämä kääntymään kohti onnea. Kirjailijat etsivät uusia tapoja nähdä maailmaa, ja vuosikymmeneltä jäi elämään useita klassikoita, kuten Tuntematon sotilas ja Muumipapan urotyöt. Lue Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle!

Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille

Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Runous sopii kielen tutkiskeluun.

Miksi tuhlata aikaa proosaan, kysyy runoilija V. S. Luoma-aho

Tanssiva karhu -ehdokas

Kirjailija Ville Luoma-aho ei ole varma, kirjoittaako hän runoutta. Joka tapauksessa hänen teoksensa Mantra on nyt Ylen runouskilpailun ehdokkaana. Jyväskyläläinen Ville Luoma-aho (s. 1984) on kustantamo Poesian kirjailijoita. Varminta lienee puhua kirjailijasta eikä runoilijasta, sillä Luoma-aho ei ole kirjallisten raja-aitojen ystävä.

Olipa kerran valkoinen mies, jota kaikki kirjat kuvasivat. Ja nytten se kuolisi.

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Suomalaisen kirjallisuuden historia on täynnä valkoihoisia kirjailijoita ja heidän luomiaan valkoihoisia henkilöhahmoja. Koko Hubaran vuonna 2017 ilmestynyt teos Ruskeat tytöt laittoi kerralla uusiksi käsityksen siitä, kenelle kirjoja Suomessa kirjoitetaan. Lue Pietari K. kävi täällä -essee tai kuuntele podcast

Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.

Nykykirjallisuus on sairastunut vakavaan historiatautiin ja minusta se ei ole O.K.

Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi -esseeseen täällä!

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlat pitäisi keskeyttää sairauslomaan, sillä olemme pahanlaatuisen historiataudin vallassa. Postmoderni aikakausi ei tarkoita sitä, että historia olisi päättynyt. Halu verrata nykyaikaa menneisyyteen nimittäin vain kiihtyy. Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi täällä -esseeseen!

Lukupiirissä Reko Lundánin Rinnakkain – Tule mukaan!

Löydä luettavaa

Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

Suomalainen, ruotsalainen ja zimbabwelainen kirjailija tapasivat. Mistä he puhuivat?

Petina Gappah, Aris Fioretos ja Sirpa Kähkönen – katso video

Kun kirjailijat Sirpa Kähkönen, Aris Fioretos ja Petina Gappah kohtaavat, aiheet liikkuvat historian näkökulmista ihmisoikeuksiin ja kirjallisuuden voimasta kulttuuriseen sopivuuteen. Fioretosin ja Gappahin uusimpia kirjoja yhdistää miljöö – ne molemmat sijoittuvat vankiloihin ja päähenkilöt ovat kidutettuja naisia. Katso keskustelu täältä!

Ihanan raivostuttavaa älykköseuraa eli Laurent Binet ja Tuomas Nevanlinna

Katso palkitun ranskalaiskirjailijan haastattelu täältä!

Laurent Binet'n uutuusteos Kuka murhasi Roland Barthesin on salapoliisitarinan valepukuun sonnustautunut parodia 1980-luvun kirjallisuudentutkimuksen ja filosofian merkkihenkilöistä. Keskustelukumppanina oli Tuomas Nevanlinna. Katso keskustelu täältä!

Linda Boström Knausgård ja Märta Tikkanen ovat luonteva keskustelupari – katso kirjailijoiden kohtaaminen

Kun yksityisestä tulee julkista

Millaista on saattaa yksityiselämä kirjoissa julkiseksi? Kirjailijat Märta Tikkanen ja Linda Boström Knausgård kohtaavat Helsinki Lit -tapahtumassa kirjailija Juha Itkosen kanssa. Ruotsalaisessa Linda Boström Knausgårdissa ja suomalaisessa Märta Tikkasessa on paljon samaa.

Miksi olla yksi kun voi olla monta? Brändäämisen ABC kirjailijoille

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Kustantajat ja kirjailijat ovat kiistelleet koko itsenäisyyden ajan siitä, kenelle vastuu kuuluu ja kuka saa rahat. Tässä työn ja pääoman välisessä ristiriidassa kirjailijoiden itsensä brändääminen on koitunut sekä kohtaloksi että pelastukseksi. Erityisen kovan hinnan imagostaan maksoi Algot Untola 21. toukokuuta vuonna 1918.

Maryan Abdulkarim: Kaipaan lastenkirjoihin tavallisia ruskeita lapsia

Katso video Maryan Abdulkarimille tärkeimmästä kirjasta

Toimittaja ja kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim valitsee tärkeimmäksi kirjakseen Maya Angeloun omaelämäkerran I Know Why the Caged Bird Sings. Kirjat rakentavat siltoja ja avaavat ovia, Abdulkarim sanoo. Katso video!

Antakaa happea! Maailmanloppu tulee punavihreässä kuplassa

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Onko kivaa, että vihdoin ollaan päästy modernin yhtenäiskulttuurin paineista omiin kupliimme nyhjäämään? 2000-luvun alun Suomessa ilmestyi kaksi romaania, jotka kertoivat yhteisesti jaetun todellisuuden korvautumisesta virtuaalisilla korvikkeilla. Maailmanloppu voi tulla monella tapaa – myös yksinäisyydessä. Uusin Pietari K. kävi täällä on kuunneltavana ja luettavana täällä!

Hetkonen, Säädyllinen murhenäytelmähän on kostopornoa

Kaisa Pulakan lukupiiri alkaa. Tervetuloa mukaan!

Tervetuloa Kirjojen Suomen lukupiiriin! Luettavana on Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kuvataan 1930-luvun kulttuurielämää niin rankasti, että osa kohtauksista sensuroitiin heti kättelyssä. Tällä kertaa lukupiiri toteutetaan yhdessä Radion lukupiirin kanssa, ja sen vetäjänä on toimittaja Kaisa Pulakka. Osallistu keskusteluun ja lue kirja suoraan täältä!

Arvoituksellinen löytö Katri Valan kirjan välistä

Sivut sen ympäriltä ovat värjäytyneet vaalean ruskeiksi

Katri Valan runokokoelman Paluu välistä löytyi kaavake, jolla kutsuttiin henkilöitä poliisikuulusteluun. Täyttämätön lomake on 1940-luvulta. Se on ollut runoteoksen välissä niin kauan, että sivut sen ympäriltä ovat värjäytyneet vaalean ruskeiksi. Voisiko tämä kaavake olla Katri Valan veljeä Erkki Valaa varten?

Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

Nura Farah: Kuinka sanoin häpeälleni hyvästit

Olin kiitollinen. Olimme turvassa!

"Tanssin itsekseni keväisen auringon alla ja lupasin vastalahjaksi oman rakkauteni Suomelle", kirjoittaa Nura Farah hetkestä, jolloin turvapaikka oli myönnetty. Ennakkoluuloisessa Suomessa se ei lama-aikana kuitenkaan ollut helppoa. Onneksi oli kirjasto! Hänestä tuli kirjailija, joka voi auttaa meitä suvaitsevaisuuden tiellä.

Ison pahan suden kulttuurihistoria

Tarinat ovat hellineet susivihaa vuosituhansia.

Suomen kielessä susi on pahan vertauskuva. Toisin on esimerkiksi useilla intiaaniheimoilla, joille susi on ollut toteemieläin. Kertomusperinteessämme susivihaa on haudutettu pitkään ja rauhassa. Mitä tapahtuisi, jos susiin liitettyjä piirteitä kirjoitettaisiin uudestaan? Susi on villi, vapaa, voimakas ja älykäs eläin, Kasperi Lumijärvi kirjoittaa esseessään.

Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta

Mikä on ihmisen ja maailman suhde

Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.

yle.fi/kirjojensuomi poimintoja

Olipa kerran...

Saduissa perhe on pahin

Orvoille lapsille käy aina hyvin

Vanhoissa tunnetuissa saduissa perhesuhteet ovat tavalla tai toisella vinksallaan. Tämä on satujen maailmassa yleistä. Siellä koti todellakin on se kaikkein vaarallisin paikka. Kotona satujen sankareita uhkaavat henkinen väkivalta, sorto, hylkääminen, insesti ja usein jopa kuolema. Tällaisia tarinoita on luettu lapsille iltasatuina vuosisatojen ajan.

Tanssiva karhu 2016

Ylen Tanssiva karhu -palkinto Anja Erämajalle, Kääntäjäkarhu Katriina Ranteelle

Palkitut:Ehkä liioittelen vähän ja Korallia ja suolakiteitä

Yleisradion vuoden 2016 Tanssiva karhu -runopalkinto on myönnetty Anja Erämajalle kokoelmasta Ehkä liioittelen vähän. Kääntäjäkarhun sai Katriina Ranne afrikkalaisen runouden antologiasta Korallia ja suolakiteitä. Palkintoraadin jäsenet olivat tänä vuonna puheenjohtajana kriitikko Aleksis Salusjärvi

Tanssivan karhun voittanut Anja Erämaja: Tärkeintä on kosketus

Rakkauspuhetta ei ole maailmassa liikaa

Anja Erämajan Tanssivalla karhulla palkittu runokokoelma Ehkä liioittelen vähän pureutuu rakkauspuheeseen ja siihen, miten rakkauden ilmaisemisesta ja tunnustamisesta voi syntyä koomisiakin tilanteita. Vaikka Erämaja ottaa etäisyyttä kliseisimpään rakkauden kieleen, hän ei katso, että rakkauspuhetta olisi maailmassa liikaa. - Tokkopa sitä rakkauspuh

“Oulu on mun Troija”

Savoyn lavalla oli kaksi kuvataiteilijaa

Savoyn lavalla oli kaksi kuvataiteilijaa, joista toinen on 2000-luvulla profiloitunut myös kirjailijana. Taiteilijat ovat ensimmäisen kerran tavanneet toisensa edellispäivänä, heitä yhdistää Pariisi. Hannu Väisänen on vuodesta 1989 alkaen asunut osan vuodesta Ranskassa. Vuonna 1978 syntynyt Hanna Saarikoski on tehnyt videoteoksen See Paris and Die (2012), jossa hän kulkee silmät suljettuina läpi Pariisin nähtävyyksien.

Kirjailija yritti saada romaanihenkilönsä ryyppäämään, ei onnistunut

Kinnunen myönsi ettei ole koskaan ollut runopoika

Kinnunen aloitti keskustelun toteamalla, että sekä hän itse että Lipson aloittivat kirjailijauransa suhteellisen myöhään. Kinnunen on syntynyt 1973, Lipson 1965. Lipson on tosin halunnut kirjailijaksi pienestä pitäen, kaikki on ollut valmistautumista kirjailijan uraa varten. Kinnunen myönsi ettei ole koskaan ollut runopoika, sen sijaan draama on aina ollut hänen alaansa.

Mielenosoituksia säikähtänyt Vladimir Putin otti homot syntipukiksi

Venäjä nyt!

Suomessa Putin-kirjasta Kasvoton mies tunnettu Masha Gessen keskusteli Helsinki Litin avauksessa Sofi Oksasen kanssa. Keskustelu alkoi kohteliaisuuksilla. - Kirjasi ovat kuin trillereitä, vaikka ne ovat nonfiktiota. Miten teet sen? Oksanen kysyi Gesseniltä. - En ymmärrä miten sinä teet sen, Gessen sanoi viitaten Oksasen omiin kirjoihin.

Tom of Finland on uusi Muumi!

Ulkopuolisuudesta, kotimaasta, vieraudesta.

Mark Levengoodin ja Rosa Liksomin keskustelu lähti liikkeelle Markin muistoista lapsuuden ajoilta. Mark perheineen asui Haukilahdessa aikana, jolloin Jukka Kuoppamäki yritti poliitikoksi. Kuoppamäki kävi puhumassa Haukilahdessa, Markille hän oli kuitenkin ensisijaisesti laulaja, jota kuunteli Finnhits-levyiltä. Finnhitsejä kuunneltiin koko ajan, ne ovat edelleen Markin musiikkimaun perusta.

Jos Dostojevski pystyi tähän, pystyn minäkin

Miksi kirjoitat?

Philip Teir aloitti keskustelunsa norjalaiskirjailija Tore Renbergin kanssa kysymyksellä, joka on yksinkertainen mutta perustava. Silti jokainen kirjailija on miettinyt vastauksen siihen. Niin oli Renbergkin, jonka ensimmäinen suomennettu romaani Huomenna nähdään (Vi ses i morgen, 2013) on juuri ilmestynyt suomeksi. Renberg on kirjoittanut 12 kirjaa.

Minua kiinnostaa se, miten ihmiset nähdään, sanoo Jonas Hassan Khemiri

onikulttuurisuuden ja kirjoittamisen suhde

Riikka Pulkkinen ja Jonas Hassen Khemiri ovat aiemmin tavanneet USA:ssa Bay Arean kirjallisuusfestivaaleilla. Ensimmäiseen keskustelun aiheisiin kuuluivat kliseet ja Knausgård, lavasteina oli Kalifornian maisemia, samppanjaa ja rap-kulttuuria. Savoyn lavalla keskustelu ajautui tästä monikulttuurisuuden ja kirjoittamisen suhteeseen.

Uusi Sherlock

Mutta, hyvät käsikirjoittajat, kenestä Watson?

Sherlock Holmes ja tohtori Watson ovat yksi elokuva- ja televisiohistorian suosituimmista parivaljakoista. Mitä tapahtui kun Steven Moffat and Mark Gatiss päättivät luoda uuden version poikavuosiensa sankareiden seikkailuista? Jotain uutta oli keksittävä. Television tiiliskivet Yle Radio 1:ssä to 28.4. klo 17.20 ja ti 3.5. klo 22.05 + Areena.

Game of Thrones

Levotonta Westerosissa, Essos kuohuu

George Martin oli maaliskuun alussa kuollut musiikkituottaja, viides beatle, niin kuin häntä kutsuttiin Beatles-yhteyden takia. Vuosia ennen tutustumistani Game of Thrones -sarjaan ihmettelin, miksi nimi joskus vilahteli muodossa George R.R. Martin. Sittemmin olen tajunnut, että r-kirjaimet eivät ole nimessä, jotta Martin erottuisi musiikkituottajasta, vaan ehkä ennemminkin siksi, että niiden kautta syntyy yhteys J.R.R. Tolkieniin.

Uusimmat sisällöt - Kirjat

  • Hei pöytälaatikkorunoilija, tee runovideo Minna Joenniemen kanssa

    Oi maamme! -ohjelma etsii uusia videotaideteoksia

    On ihan vanhanaikaista laulaa serenadi parvekkeen alla, kun voi lähettää rakkausvideon ja jakaa sen kaikkien kanssa. Toimittaja Minna Joenniemi tekee parhaillaan Oi maamme -ohjelmaa, jossa ihmisiä kannustetaan leikkaamaan itse videotaideteoksia.

  • Kun avaruuden sivilisaatio soittaa, älä vastaa

    Kiinan suosituin scifikirjailija Cixin Liu Worldcon75:ssa

    Kiinalainen tieteiskirjallisuus tekee samaan aikaan näyttävää esiinmarssia kuin Kiinan suurvalta-asema vahvistuu. Insinööri-kirjailija Cixin Liu voitti vuonna 2015 Hugon, yhden maailman suurista scifi-kirjallisuuspalkinnoista teoksellaan Three-Body Problem. Cixin Liun kekseliäs ja megalomaaninen scifi-eepos varoittaa avaruuden sivilisaatioista.

  • Nämä kirjat paransivat sodan traumat – lue Linnaa, Kunnasta ja muita klassikoita e-kirjoina

    Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle

    Kotirintaman naiset ja lapset sekä sodasta palanneet miehet olivat kukin omalla tavallaan onnettomia 1950-luvulla, mutta kaikilla oli haave saada elämä kääntymään kohti onnea. Kirjailijat etsivät uusia tapoja nähdä maailmaa, ja vuosikymmeneltä jäi elämään useita klassikoita, kuten Tuntematon sotilas ja Muumipapan urotyöt. Lue Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle!

  • Eläköön ikuisesti #Suomi100 - pakkopullaan tukehtuu mielellään

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Olen nyt tarkastellut Suomen satavuotisjuhlia tietyllä tavalla aitiopaikalta viimeisen vuoden ajan toimittajana Ylen Kirjojen Suomi -hankkeessa ja oloni on toiveikas. Tämä Suomi100-juhlinta tuntuu nimittäin sopivan keveältä ja ilahduttavan tyhjältä, aivan kuten nationalismin jälkeiseen maailmaan kuuluukin. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Riina Katajavuori: Samassa maailmassa

    Olemme ajelehtimassa maailmaan jossa ei ole etnisiä eroja

    Suurilla kielialueilla, henkisesti tai fyysisesti tilaavievissä maissa matkustaessani olen pohtinut, millaista olisi olla suuren maan tai vaikkapa entisen siirtomaavallan kansalainen. Venäläinen, britti, pohjoisamerikkalainen. Puhuisinko kovemmalla äänellä? Olisinko jotenkin itsestäänselvemmin jotakin?

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Maalle mars! Suomalaisen maaseudun epäromanttinen historia

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Kaupunkilaisille on luonteenomaista, että he haluaisivat olla maalaisia - ainakin silloin tällöin. Yleensä tämä halu tulee silloin kun ahdistaa, on kiire tai sää on huono. Näinä hetkinä kaupunkilaiset ajattelevat lapsuuden pitkiä kesiä mummolassa ja miettivät, että olisiko meistäkin maalaisiksi. Ajatus kuitenkin haihtuu nopeasti, kun kaupunkilaiset tajuavat, että sama ahdistus, kiire ja huono sää jatkuvat myös maalla. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Onnea Riikka, Saara ja kaikki muut! Valitsimme viisi e-kirjaa naistenviikolle

    Kirjojen Suomen lukuvinkit naistenviikkoon

    Onnea Riikka, Saara, Marketta, Johanna, Leena, Oili, Kristiina, Tiina ja kaikki yli kuusisataatuhatta naista, jotka vietätte nimipäiviänne naistenviikolla. Kirjojen Suomi antaa teille nimipäivälahjaksi viisi naisten kirjoittamaa e-kirjaa. Nautinnollisia lukuhetkiä! Klikkaamalla lue kirja -linkkejä siirryt Kansalliskirjaston verkkokirjastoon.

  • Ikkunat auki pohjoiseen! Saamelainen kirjallisuus on modernimpaa kuin suomalainen

    Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast

    Suomessa on vieläkin vallalla sellainen ennakkoluulo, että saamelaisuus on jotenkin perinteistä ja alkuperäistä. Tosiasiassa koko saamelainen kulttuurielämä ja taide on modernia, sanoi kirjailija, muusikko ja kuvataiteilija Nils-Aslak Valkeapää haastattelussa jo vuonna 1999. Onko se mahdollista – ja miten? Kuuntele podcast tai lue essee täältä!

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäinen on hullunkurinen ja rakastettu kuusikymppinen

    Kirsi Kunnas Ylen Kirjojen Suomen haastattelussa

    Vaikea kuvitella, että Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-kirjat ovat jo kuusikymppisiä. Vaikka kirjat ovat eläneet vuosikymmenestä toiseen, ei kirjailija itse vieläkään ymmärrä kaikkia runojensa ja satujensa salaisuuksia. Kirjoittaessa kantava ajatus olikin, että lukija saisi itse löytää ja oivaltaa asioita.

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!