Muumi-juttuja aikuisille
Diandra samastuu Tove Janssonin haaveilevaan Muumipappaan
Diandra Kirjojen Suomen vieraana – Katso ja kuuntele!
Muumipapan urotyöt -romaanista löytyy Diandralle henkilökohtaisesti tuttuja tuntoja, kuten kuuluisuus ja ystävyys. Diandra oli Seppo Puttosen vieraana Ylen Kirjojen Suomessa Katso ja kuuntele!
Muumit auttavat pakolaisia ja mollaavat rasisteja
Muumien maailmassa on paljon pakolaisia ja pari natsirapua.
Tove Janssonin muumit eivät ole syntyneet Muumilaaksossa vaan vaeltaneet sinne pakolaisina. Näin tarina kerrotaan muumikirjojen esikoisteoksessa Muumit ja suuri tuhotulva.
Jeesus, muumit ja Mooses ovat pakolaisia kaikki
Kirjallisuus on pakolaiskuvauksia täynnä.
Pakolaiset ovat kuuluneet tovin uutiskuvaston keskiöön, mutta kirjallisuus tarjoaa pidemmän perspektiivin. Jo Raamatussa pakolaisuus nousee olennaiseksi aiheeksi, eikä sen jälkeen länsimaisesta kirjallisuudesta ole puuttunut pakolaiskuvauksia.
Tutustu näihin:
Hei pöytälaatikkorunoilija, tee runovideo Minna Joenniemen kanssa
Oi maamme! -ohjelma etsii uusia videotaideteoksia
On ihan vanhanaikaista laulaa serenadi parvekkeen alla, kun voi lähettää rakkausvideon ja jakaa sen kaikkien kanssa. Toimittaja Minna Joenniemi tekee parhaillaan Oi maamme -ohjelmaa, jossa ihmisiä kannustetaan leikkaamaan itse videotaideteoksia.
Nämä kirjat paransivat sodan traumat – lue Linnaa, Kunnasta ja muita klassikoita e-kirjoina
Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle
Kotirintaman naiset ja lapset sekä sodasta palanneet miehet olivat kukin omalla tavallaan onnettomia 1950-luvulla, mutta kaikilla oli haave saada elämä kääntymään kohti onnea. Kirjailijat etsivät uusia tapoja nähdä maailmaa, ja vuosikymmeneltä jäi elämään useita klassikoita, kuten Tuntematon sotilas ja Muumipapan urotyöt. Lue Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle!
Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista
Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä
Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!
Kirjailijan tehtävä on olla ihminen, sanoo Tanssivan karhun voittanut Sirpa Kyyrönen
Runous on vuorovaikutusta ja ihmisten välisiä suhteita
Sirpa Kyyrönen on saanut Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon teoksestaan Ilmajuuret. Hän on myös runouden edistäjä ja näin hän ajattelee runoudesta.
Arpaonni yhdisti minut klassikkorunoilijaan, kertoo Kääntäjakarhun voittaja Liisa Enwald
Runopalkinnot jaettiin Kajaanin runoviikolla
Kun Liisa Enwald suomentaa runoa, hän ajattelee veistävänsä. Samalla hän kuuntelee, sanoo synnyttävänsä laulun. Ylipäätään Enwald vertaa runoutta toisiin taiteisiin. Ehkä ne oikeastaan ovatkin yhtä. Enwaldin Rainer Maria Rilke -suomennos palkittiin Ylen Kääntäjäkarhulla.
Tanssiva karhu Sirpa Kyyröselle, Kääntäjäkarhu Liisa Enwaldille
Runopalkinnot jaettiin Kajaanin runoviikolla
Sirpa Kyyrösen runokokoelma Ilmajuuret on palkittu Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnolla, ja Liisa Enwald on saanut Kääntäjäkarhun Rainer Maria Rilken runoteoksen Uusia runoja suomennoksesta.
Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan
Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä
Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.
Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille
Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä
Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Runous sopii kielen tutkiskeluun.
Kirjoittamisen lukon voi murtaa, sanoo runoilija Harri Nordell
Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä
Kieli hajoaa ja pirstaloituu Harri Nordellin runoteoksessa Hajo. Sanat menevät sijoiltaan, päätyvät uusiin yhteyksiin, rakentuvat uudelleen.
Äitiys on maailman vanhin aihe ja silti Sirpa Kyyrönen kirjoittaa siitä
Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä
Jotenkin runoilijat sen tekevät. He tarttuvat ikuisiin teemoihin ja löytävät niihin uuden tulokulman, kehittelevät ilmaisutavan, joka sopivalla tavalla kummeksuttaa, hivelee. Juuri näin tekee Sirpa Kyyrönen Ilmajuuret-kokoelmassaan, joka on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.
Muistisairautta käsittelevä Multa on Tiina Lehikoisen henkilökohtaisin kirja
Teos on Tanssiva karhu -ehdokas
Muistisairautta on luontevampaa käsitellä runoudessa kuin proosassa, väittää Tiina Lehikoinen. Hänen Multa-teoksensa on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouskilpailussa. Tamperelaisen Tiina Lehikoisen runoteos Multa on sekä "multa sulle, minulta sinulle" että kirja mullasta, maasta.
Miksi tuhlata aikaa proosaan, kysyy runoilija V. S. Luoma-aho
Tanssiva karhu -ehdokas
Kirjailija Ville Luoma-aho ei ole varma, kirjoittaako hän runoutta. Joka tapauksessa hänen teoksensa Mantra on nyt Ylen runouskilpailun ehdokkaana. Jyväskyläläinen Ville Luoma-aho (s. 1984) on kustantamo Poesian kirjailijoita. Varminta lienee puhua kirjailijasta eikä runoilijasta, sillä Luoma-aho ei ole kirjallisten raja-aitojen ystävä.
Olipa kerran valkoinen mies, jota kaikki kirjat kuvasivat. Ja nytten se kuolisi.
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Suomalaisen kirjallisuuden historia on täynnä valkoihoisia kirjailijoita ja heidän luomiaan valkoihoisia henkilöhahmoja. Koko Hubaran vuonna 2017 ilmestynyt teos Ruskeat tytöt laittoi kerralla uusiksi käsityksen siitä, kenelle kirjoja Suomessa kirjoitetaan. Lue Pietari K. kävi täällä -essee tai kuuntele podcast
Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.
Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville
Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.
Nykykirjallisuus on sairastunut vakavaan historiatautiin ja minusta se ei ole O.K.
Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi -esseeseen täällä!
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlat pitäisi keskeyttää sairauslomaan, sillä olemme pahanlaatuisen historiataudin vallassa. Postmoderni aikakausi ei tarkoita sitä, että historia olisi päättynyt. Halu verrata nykyaikaa menneisyyteen nimittäin vain kiihtyy. Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi täällä -esseeseen!
Lukupiirissä Reko Lundánin Rinnakkain – Tule mukaan!
Miten olla mies, jos vasara ei pysy kädessä?
Osallistu Maryan Abdulkarimin lukupiiriin täällä!
Toimittaja Maryan Abdulkarimin vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Reko Lundánin romaani Rinnakkain. On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti, ja kannattaako se lukea? Osallistu keskusteluun!
Löydä luettavaa
Selkä edellä historiaan – näihin kirjoihin kiteytyy 1970-luku
Millaisena sinä muistat 1970-luvun? Osallistu keskusteluun!
Kun hahmotetaan 1970-lukua kirjallisuuden kautta, on ymmärrettävä, mitä kysymyksiä edellinen vuosikymmen petasi. Kirjojen Suomi -sarjassa ollaan päästy 1970-luvulle, josta on jäänyt elämään useita hienoja teoksia. Lue e-kirjoja täältä!
Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku
Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina
John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.
Suomalainen, ruotsalainen ja zimbabwelainen kirjailija tapasivat. Mistä he puhuivat?
Petina Gappah, Aris Fioretos ja Sirpa Kähkönen – katso video
Kun kirjailijat Sirpa Kähkönen, Aris Fioretos ja Petina Gappah kohtaavat, aiheet liikkuvat historian näkökulmista ihmisoikeuksiin ja kirjallisuuden voimasta kulttuuriseen sopivuuteen. Fioretosin ja Gappahin uusimpia kirjoja yhdistää miljöö – ne molemmat sijoittuvat vankiloihin ja päähenkilöt ovat kidutettuja naisia. Katso keskustelu täältä!
Ihanan raivostuttavaa älykköseuraa eli Laurent Binet ja Tuomas Nevanlinna
Katso palkitun ranskalaiskirjailijan haastattelu täältä!
Laurent Binet'n uutuusteos Kuka murhasi Roland Barthesin on salapoliisitarinan valepukuun sonnustautunut parodia 1980-luvun kirjallisuudentutkimuksen ja filosofian merkkihenkilöistä. Keskustelukumppanina oli Tuomas Nevanlinna. Katso keskustelu täältä!
Linda Boström Knausgård ja Märta Tikkanen ovat luonteva keskustelupari – katso kirjailijoiden kohtaaminen
Kun yksityisestä tulee julkista
Millaista on saattaa yksityiselämä kirjoissa julkiseksi? Kirjailijat Märta Tikkanen ja Linda Boström Knausgård kohtaavat Helsinki Lit -tapahtumassa kirjailija Juha Itkosen kanssa. Ruotsalaisessa Linda Boström Knausgårdissa ja suomalaisessa Märta Tikkasessa on paljon samaa.
Miksi olla yksi kun voi olla monta? Brändäämisen ABC kirjailijoille
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Kustantajat ja kirjailijat ovat kiistelleet koko itsenäisyyden ajan siitä, kenelle vastuu kuuluu ja kuka saa rahat. Tässä työn ja pääoman välisessä ristiriidassa kirjailijoiden itsensä brändääminen on koitunut sekä kohtaloksi että pelastukseksi. Erityisen kovan hinnan imagostaan maksoi Algot Untola 21. toukokuuta vuonna 1918.
Maryan Abdulkarim: Kaipaan lastenkirjoihin tavallisia ruskeita lapsia
Katso video Maryan Abdulkarimille tärkeimmästä kirjasta
Toimittaja ja kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim valitsee tärkeimmäksi kirjakseen Maya Angeloun omaelämäkerran I Know Why the Caged Bird Sings. Kirjat rakentavat siltoja ja avaavat ovia, Abdulkarim sanoo. Katso video!
Maailmat kohtaavat tarinoissa – Helsinki Lit tuo kirjallisuuden huiput Suomeen
Yle välittää keskustelut suoraan kotiisi
Ensi viikonloppuna Suomeen saapuvat maailmankirjallisuuden huiput, ja Yle välittää keskustelut suoraan kotiisi. Seuraa kirjallisuuden superviikonloppua osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi.
Antakaa happea! Maailmanloppu tulee punavihreässä kuplassa
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Onko kivaa, että vihdoin ollaan päästy modernin yhtenäiskulttuurin paineista omiin kupliimme nyhjäämään? 2000-luvun alun Suomessa ilmestyi kaksi romaania, jotka kertoivat yhteisesti jaetun todellisuuden korvautumisesta virtuaalisilla korvikkeilla. Maailmanloppu voi tulla monella tapaa – myös yksinäisyydessä. Uusin Pietari K. kävi täällä on kuunneltavana ja luettavana täällä!
Runovuosi näyttää tältä: Vähän naisia ja ruotsinkielisiä, paljon vilpittömyyttä
On monta eri tapaa runoilla
Runoteosten määrä on laskenut viime vuosina rajusti. Kirjallisuuskriitikko Fredrik Hertzberg tutustui vuoden runoantiin. Hän jäi kaipaamaan erityisesti ruotsinkielistä runoutta ja naisten ääntä.
Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat
Kuusi erityisen kiinnostavaa runoteosta
Kevään merkkejä: linnut, aurinko, Tanssiva karhu. Runouspalkintoa tavoittelevat vuonna 2017 Erkka Filanderin Torso, Catharina Gripenbergin Handbok att bära till en dräkt, Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, Tiina Lehikoisen Multa, V. S.
Lukupiirissä keskusteltiin Säädyllisestä murhenäytelmästä: fiktiota vai kirjallista tirkistelyä?
Näin lukupiiriläiset lukivat Hämäläistä. Kiitos kaikille!
Kirjojen Suomen verkkolukupiiri Helvi Hämäläisen romaanista Säädyllinen murhenäytelmä on käyty ja purettu Yle Radio 1:n Lukupiirissä ja Kirjojen Suomen verkkosivuilla. Kiitos kaikille keskustelijoille! Tässä kirkkaimpia huomioita.
Hetkonen, Säädyllinen murhenäytelmähän on kostopornoa
Kaisa Pulakan lukupiiri alkaa. Tervetuloa mukaan!
Tervetuloa Kirjojen Suomen lukupiiriin! Luettavana on Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kuvataan 1930-luvun kulttuurielämää niin rankasti, että osa kohtauksista sensuroitiin heti kättelyssä. Tällä kertaa lukupiiri toteutetaan yhdessä Radion lukupiirin kanssa, ja sen vetäjänä on toimittaja Kaisa Pulakka. Osallistu keskusteluun ja lue kirja suoraan täältä!
Arvoituksellinen löytö Katri Valan kirjan välistä
Sivut sen ympäriltä ovat värjäytyneet vaalean ruskeiksi
Katri Valan runokokoelman Paluu välistä löytyi kaavake, jolla kutsuttiin henkilöitä poliisikuulusteluun. Täyttämätön lomake on 1940-luvulta. Se on ollut runoteoksen välissä niin kauan, että sivut sen ympäriltä ovat värjäytyneet vaalean ruskeiksi. Voisiko tämä kaavake olla Katri Valan veljeä Erkki Valaa varten?
Tuhon ja toivon kirjat – Lue nämä, niin tiedät mikä meitä odottaa!
Dystopia kiinnostaa nykyihmistä.
Tulevaisuudesta varoittava fiktio myy ja innostaa. Margaret Atwoodin dystooppinen romaani Orjattaresi hyppäsi Donald Trumpin valtaan noustua myyntilistojen kärkeen. Samoin George Orwellin Vuonna 1984 myytiin loppuun tammikuussa. Tässä muita dystopioita!
Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku
Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina
John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.
Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole
Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.
Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.
Atlas Saarikoski: Kirjallisuus on harvojen käsissä
Rakenteellinen syrjintä estää kirjoittamista.
Rakenteellinen syrjintä vaikuttaa siihen, kenellä on mahdollisuus kirjoittaa. Maailmassa, jossa kaikki saavat kirjoittaa, olemme vähemmän toisia toisillemme ja enemmän kokonaisia itsellemme. Tämän takia kielen rajoja on höllennettävä, toimittaja Atlas Saarikoski kirjoittaa esseessään.
Nura Farah: Kuinka sanoin häpeälleni hyvästit
Olin kiitollinen. Olimme turvassa!
"Tanssin itsekseni keväisen auringon alla ja lupasin vastalahjaksi oman rakkauteni Suomelle", kirjoittaa Nura Farah hetkestä, jolloin turvapaikka oli myönnetty. Ennakkoluuloisessa Suomessa se ei lama-aikana kuitenkaan ollut helppoa. Onneksi oli kirjasto! Hänestä tuli kirjailija, joka voi auttaa meitä suvaitsevaisuuden tiellä.
Valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta – Minkälainen kuva Suomesta syntyy?
Seppo Puttonen esittelee 101 kirjaa
Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak ovat valinneet Suomen jokaiselta itsenäisyyden vuodelta yhden kirjan, joka on myös luettavissa verkossa. Mitkä kirjat olisit itse valinnut? Tutustu teoksiin!
Reidar Palmgren: Isyys on suuri lahja ja hirvittävä tragedia
Lapsen rakkaudessa on aina aikaraja.
Vanhemman rakkaus lasta kohtaan on luja, ehdoton ja ikuinen. Traagista tässä on, että lapsen puolelta siteessä on aikaraja. Aikuistuessaan hän lakkaa rakastamasta takaisin, kirjailija Reidar Palmgren kirjoittaa kolumnissaan.
Ison pahan suden kulttuurihistoria
Tarinat ovat hellineet susivihaa vuosituhansia.
Suomen kielessä susi on pahan vertauskuva. Toisin on esimerkiksi useilla intiaaniheimoilla, joille susi on ollut toteemieläin. Kertomusperinteessämme susivihaa on haudutettu pitkään ja rauhassa. Mitä tapahtuisi, jos susiin liitettyjä piirteitä kirjoitettaisiin uudestaan? Susi on villi, vapaa, voimakas ja älykäs eläin, Kasperi Lumijärvi kirjoittaa esseessään.
Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin
Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.
Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.
Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta
Mikä on ihmisen ja maailman suhde
Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.
yle.fi/kirjojensuomi poimintoja
Ilkka Remes: Kiirastuli – Voiko tiedon manipulointi jakaa Suomen kahtia?
Tutustu itsenäisyyden ajan tärkeimpiin kirjoihin täällä.
Remeksen trilleri edustaa vuotta 2016 Ylen toimittajien valitsemalla itsenäisyyden ajan kirjalistalla.
Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia – Miltä suomalaisuus näyttää toisen polven maahanmuuttajan silmin?
Tutustu itsenäisyyden ajan tärkeimpiin kirjoihin täällä.
Pajtim Statovcin romaani edustaa vuotta 2014 Ylen itsenäisyyden ajan kirjalistalla.
Pauliina Rauhala: Taivaslaulu – Koe vanhoillislestadiolainen tragedia
Lue herkkä rakkaustarina ja muut sadan vuoden kirjat.
Lue herkkä rakkaustarina sekä muut sadan vuoden kirjat verkkokirjastosta.
Juhani Aho: Muistatko? – Tutustu kirjailijamestarin henkilökohtaisilta tuntuviin onnen ja surun hetkiin
Lue romaani ja muut sadan vuoden kirjat.
Lue ensimmäisen suomalaisen ammattikirjailijan omakohtainen romaani ja muut sadan vuoden kirjat verkkokirjastosta.
Veronica Pimenoff: Maa ilman vettä – Näe rikkaiden ja köyhien välinen kuilu
Lue tämä ja muut sadan vuoden kirjat.
Lue romaani kahtiajakautuneesta maailmasta ja muut sadan vuoden kirjat verkkokirjastosta.
Olipa kerran...
Saduissa perhe on pahin
Orvoille lapsille käy aina hyvin
Vanhoissa tunnetuissa saduissa perhesuhteet ovat tavalla tai toisella vinksallaan. Tämä on satujen maailmassa yleistä. Siellä koti todellakin on se kaikkein vaarallisin paikka. Kotona satujen sankareita uhkaavat henkinen väkivalta, sorto, hylkääminen, insesti ja usein jopa kuolema. Tällaisia tarinoita on luettu lapsille iltasatuina vuosisatojen ajan.
Turpa kiinni ja tottele - vanhojen satujen viesti on selvä
Painajaismaisen nurinkurinmaan käytösopas
Punahilkka, Tuhkimo, Ruusunen, Saapasjalkakissa sekä Kaunotar ja hirviö kumppaneineen kuuluvat lapsuuden puhtoiseen maailmaan On aika havahtua huomaamaan, millaisia opetuksia viattomilta näyttävien rivien väliin kätkeytyy.
Luuletko tuntevasi vanhat sadut?
Testaa, tunnetko vanhojen satujen historiaa.
Muistatko lapsuuden sadut? Testaa kuinka hyvin tunnet Lumikin, Ruususen, Tuhkimon, Punahilkan, Saapasjalkakissan, Hannun ja Kertun sekä Kaunottaren ja Hirviön satumaailmat.
Tanssiva karhu 2016
Ylen Tanssiva karhu -palkinto Anja Erämajalle, Kääntäjäkarhu Katriina Ranteelle
Palkitut:Ehkä liioittelen vähän ja Korallia ja suolakiteitä
Yleisradion vuoden 2016 Tanssiva karhu -runopalkinto on myönnetty Anja Erämajalle kokoelmasta Ehkä liioittelen vähän. Kääntäjäkarhun sai Katriina Ranne afrikkalaisen runouden antologiasta Korallia ja suolakiteitä. Palkintoraadin jäsenet olivat tänä vuonna puheenjohtajana kriitikko Aleksis Salusjärvi
Kääntäjäkarhu Katriina Ranteelle – kokosi ensimmäisen suomenkielisen afrikkalaisen runouden antologian
Kolonialismin jäljet näkyvät lähdekielissä.
Ylen Kääntäjäkarhu-palkinto on myönnetty Katriina Ranteen kokoamalle ja suomentamalle teokselle Korallia ja suolakiteitä – Afrikkalaisen runouden antologia.
Tanssivan karhun voittanut Anja Erämaja: Tärkeintä on kosketus
Rakkauspuhetta ei ole maailmassa liikaa
Anja Erämajan Tanssivalla karhulla palkittu runokokoelma Ehkä liioittelen vähän pureutuu rakkauspuheeseen ja siihen, miten rakkauden ilmaisemisesta ja tunnustamisesta voi syntyä koomisiakin tilanteita. Vaikka Erämaja ottaa etäisyyttä kliseisimpään rakkauden kieleen, hän ei katso, että rakkauspuhetta olisi maailmassa liikaa. - Tokkopa sitä rakkauspuh
Tanssiva karhu -ehdokas Gösta Ågren on kriittinen optimisti
Ehdokasteos jälleen syvissä kysymyksissä kiinni.
Elokuussa 80 vuotta täyttävä Gösta Ågren kokee 1960-luvun muistot epämiellyttäviksi, pitää 1980-luvun Finlandia-palkintoaan sirkuksena ja kirjoittaa edelleen tarkasti.
Esikoisteoksella Tanssiva karhu -ehdokkaaksi – Virpi Vairisen kehyksenä aika
Virpi Vairinen kirjoittaa myös väitöskirjaa.
Saman tien esikoisteoksella Tanssiva karhu -kisaan – näinkin voi runoilijan ura alkaa, ja juuri näin on käynyt Virpi Vairiselle.
Tanssiva karhu -ehdokas Susinukke Kosola: Halusin vain huutaa
Runoilijasta tuli runoilija sylkeäkseen.
Turkulaisesta Susinukke Kosolasta tuli runoilija, koska hän halusi sylkeä maailman kasvoille.
Tanssiva karhu -ehdokas Anja Erämaja yhdistää runoutta ja stand up -komediaa
Anja Erämajan runoudessa on repertuaaria.
Helsinkiläinen Anja Erämaja kirjoittaa monilajisesti eikä välitä, vaikka joku ei pitäisi hänen teostaan runoutena.
Tanssiva karhu -ehdokas Kristian Blomberg: Runokirjan ei pidä hölistä joka suuntaan
Esittelyssä Kristian Blomberg.
Jyväskyläläisen Kristian Blombergin runoteos Valokaaria on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.
Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat 2016 on valittu!
Palkintoa tavoittelee 6 ehdokasta
Vuoden 2016 Tanssiva karhu –palkintoa tavoittelee 6 ehdokasta. Ehdolla ovat Kristian Blombergin Valokaaria, Anja Erämajan Ehkä liioittelen vähän, Susinukke Kosolan Avaruuskissojen leikkikalu – tutkielma ihmisyyden valtavirrasta, Saila Susiluodon Ariadne, Virpi Vairisen Kuten avata äkisti sekä Gösta Ågrenin Dikter utan land.
Hyvät runoteokset vaivasivat Tanssivan karhun raatia
Aleksis Salusjärven luotsaama raati diggailee runoja.
Suomessa julkaistaan erinomaista ja monipuolista runoutta. Näin kotimaisen runouden tilaa arvioi tämänvuotinen Tanssiva karhu -runoraati.
“Oulu on mun Troija”
Savoyn lavalla oli kaksi kuvataiteilijaa
Savoyn lavalla oli kaksi kuvataiteilijaa, joista toinen on 2000-luvulla profiloitunut myös kirjailijana. Taiteilijat ovat ensimmäisen kerran tavanneet toisensa edellispäivänä, heitä yhdistää Pariisi. Hannu Väisänen on vuodesta 1989 alkaen asunut osan vuodesta Ranskassa. Vuonna 1978 syntynyt Hanna Saarikoski on tehnyt videoteoksen See Paris and Die (2012), jossa hän kulkee silmät suljettuina läpi Pariisin nähtävyyksien.
Kirjailija yritti saada romaanihenkilönsä ryyppäämään, ei onnistunut
Kinnunen myönsi ettei ole koskaan ollut runopoika
Kinnunen aloitti keskustelun toteamalla, että sekä hän itse että Lipson aloittivat kirjailijauransa suhteellisen myöhään. Kinnunen on syntynyt 1973, Lipson 1965. Lipson on tosin halunnut kirjailijaksi pienestä pitäen, kaikki on ollut valmistautumista kirjailijan uraa varten. Kinnunen myönsi ettei ole koskaan ollut runopoika, sen sijaan draama on aina ollut hänen alaansa.
Mielenosoituksia säikähtänyt Vladimir Putin otti homot syntipukiksi
Venäjä nyt!
Suomessa Putin-kirjasta Kasvoton mies tunnettu Masha Gessen keskusteli Helsinki Litin avauksessa Sofi Oksasen kanssa. Keskustelu alkoi kohteliaisuuksilla. - Kirjasi ovat kuin trillereitä, vaikka ne ovat nonfiktiota. Miten teet sen? Oksanen kysyi Gesseniltä. - En ymmärrä miten sinä teet sen, Gessen sanoi viitaten Oksasen omiin kirjoihin.
Tom of Finland on uusi Muumi!
Ulkopuolisuudesta, kotimaasta, vieraudesta.
Mark Levengoodin ja Rosa Liksomin keskustelu lähti liikkeelle Markin muistoista lapsuuden ajoilta. Mark perheineen asui Haukilahdessa aikana, jolloin Jukka Kuoppamäki yritti poliitikoksi. Kuoppamäki kävi puhumassa Haukilahdessa, Markille hän oli kuitenkin ensisijaisesti laulaja, jota kuunteli Finnhits-levyiltä. Finnhitsejä kuunneltiin koko ajan, ne ovat edelleen Markin musiikkimaun perusta.
Jos Dostojevski pystyi tähän, pystyn minäkin
Miksi kirjoitat?
Philip Teir aloitti keskustelunsa norjalaiskirjailija Tore Renbergin kanssa kysymyksellä, joka on yksinkertainen mutta perustava. Silti jokainen kirjailija on miettinyt vastauksen siihen. Niin oli Renbergkin, jonka ensimmäinen suomennettu romaani Huomenna nähdään (Vi ses i morgen, 2013) on juuri ilmestynyt suomeksi. Renberg on kirjoittanut 12 kirjaa.
Minua kiinnostaa se, miten ihmiset nähdään, sanoo Jonas Hassan Khemiri
onikulttuurisuuden ja kirjoittamisen suhde
Riikka Pulkkinen ja Jonas Hassen Khemiri ovat aiemmin tavanneet USA:ssa Bay Arean kirjallisuusfestivaaleilla. Ensimmäiseen keskustelun aiheisiin kuuluivat kliseet ja Knausgård, lavasteina oli Kalifornian maisemia, samppanjaa ja rap-kulttuuria. Savoyn lavalla keskustelu ajautui tästä monikulttuurisuuden ja kirjoittamisen suhteeseen.
Television tiiliskivien testi - tästä et saa täysiä pisteitä
Tee testi
Kymmenen keskustelua, yksitoista sarjaa. Tämä on se resepti, jolla mennään Television tiiliskivien neljännellä tuotantokaudella tänä keväänä Yle Radio 1:ssä.
Uusi Sherlock
Mutta, hyvät käsikirjoittajat, kenestä Watson?
Sherlock Holmes ja tohtori Watson ovat yksi elokuva- ja televisiohistorian suosituimmista parivaljakoista. Mitä tapahtui kun Steven Moffat and Mark Gatiss päättivät luoda uuden version poikavuosiensa sankareiden seikkailuista? Jotain uutta oli keksittävä. Television tiiliskivet Yle Radio 1:ssä to 28.4. klo 17.20 ja ti 3.5. klo 22.05 + Areena.
Game of Thrones
Levotonta Westerosissa, Essos kuohuu
George Martin oli maaliskuun alussa kuollut musiikkituottaja, viides beatle, niin kuin häntä kutsuttiin Beatles-yhteyden takia. Vuosia ennen tutustumistani Game of Thrones -sarjaan ihmettelin, miksi nimi joskus vilahteli muodossa George R.R. Martin. Sittemmin olen tajunnut, että r-kirjaimet eivät ole nimessä, jotta Martin erottuisi musiikkituottajasta, vaan ehkä ennemminkin siksi, että niiden kautta syntyy yhteys J.R.R. Tolkieniin.
