Voiko kirjasto pelastaa maailman? Oodin avajaisten aattona pohditaan, millainen on tulevaisuuden kirjasto
Millaista kirjastoa 2100-luvulla tarvitaan?
Nyt avattava kirjasto palvelee vielä pitkälle ensi vuosisadalle. Millaista kirjastoa silloin tarvitaan? Kohti tulevaisuuden kirjastoa, Yle Teema tiistaina 4.12.2018 klo 21. Areenassa 3.12. alkaen pysyvästi Suomalaiset antoivat itselleen 100-vuotissyntymäpäivälahjaksi uuden kirjaston. Helsingin keskustakirjasto Oodi on nyt viimein valmis ja avataan yleisölle.
Kun katsoo ihan suoraan, se on myös kauniin ohi katsomista, sanoo Sirpa Kähkönen
Täytyy uskaltaa katsoa siihen maisemaan, missä on hävitys.
"Minulle kirjailijana olemisen ytimeen liittyy kodin menetyksen teema, joka on monella tavalla läsnä", sanoo kirjailija Sirpa Kähkönen. Hän kirjoittaa siitä. mikä on kadonnut.
Antti Hurskainen: Sotakuvaston näyttäminen ei ole paras tapa kunnioittaa taistelun nähneitä
Voisiko vuosilta 1939–1944 sulkea silmänsä mutta ei unohtaa?
Antti Hurskainen pohtii esseessään, onko sotakuvaston näyttäminen paras tapa kunnioittaa taistelun nähneitä. Voisiko vuosilta 1939–1944 sulkea silmänsä mutta ei unohtaa? Tuntemattoman sotilaan Hietasen kohtalostakin pilkahtaisi valo.
Kuolisitko Suomen puolesta? Sodassa ja kirjallisuudessa isänmaata ei jätetä
Suomelle ei ryttyillä – ja se näkyy kirjallisuudessa.
Suomelle ei ryttyillä – ja se näkyy kirjallisuudessa. Sota on kirjallisuuden näkyvin aihe. Kansanedustaja ja saamelaiskirjailija kertovat omista näkökulmistaan, miksi nationalismi nostaa kirjallisuudessa päätään.
Kirjasto auki!
Polta, keitä, ammu tai sahaa kirja! – Näin kauniisti runoilija tuhoaa teoksiaan
Tekisikö sinun mieli pakastaa kirja?
Varoitus: tämä juttu sisältää kuvia, jotka voivat järkyttää kirjojen ystäviä. Runoilija Tuomas Timonen joutui tilanteeseen, jossa hänen piti valita antaako hän tuhota melko tuoreen runokokoelmansa loput kappaleet vai pelastaako ne. Timonen otti haltuun kirjojensa kohtalon ja haastoi myös meidät tuhoamaan kirjoja. Onneksi ainakin yksi teoksista on turvassa Kuopion varastokirjastossa.
Tunturien kirjastoauto on saamelaisalueen elämänlanka
Kirjastoauto kulkee viimasta ja huonoista teistä huolimatta
Kolmen valtion alueella kulkee pyörillä kaikki Suomessa julkaistu saamenkielinen kirjallisuus. "Kirjastoauto on ihan kuin minun saamenkieli, sekin menee yli rajojen", sanoo taiteilija Ingá-Máret Gaup-Juuso.
Amiksen poikien rap-lyriikka valloitti keskustakirjasto Oodin – eli mitä nuoret opettavat meille lukutaidosta?
Aleksis Salusjärvi: rap-lyriikka on avain poikien lukemiseen
Joukko nuoria istuu ammattikoulun luokassa. He myöntävät: kukaan ei lue juuri mitään. Mutta nyt he tulkitsevat rap-lyriikkaa ja kirjoittavat paperille omia riimejään. Ne viedään lahjaksi uudelle keskustakirjasto Oodille.
Lukukoira auttaa lukemaan opettelevaa ja nyt myös yliopiston opiskelijaa
Lukukoira auttaa kun lukeminen eri syistä tökkii.
Lukukoira tulee apuun kun lukeminen tökkii. Usein kohtaaminen tapahtuu kirjastoissa - ja parhaat lukukoirat osaavat jopa reagoida lukijan virheisiin!
Pelso muistetaan verisestä vankilapaosta – kirja ja karja auttavat vankeja eteenpäin
Suomen viimeisessä korpivankilassa on hyvä kirjasto.
85 kilometriä Oulusta ja 95 kilometriä Kajaanista. Vaalan kunnassa sijaitsee Suomen viimeisen korpivankilan mainetta kantava Pelson vankila. Lyhytdokumentti Kirja ja karja, vankila uskoo sivistykseen kuuluu Yle Areenan Kirjastotarinoita -sarjaan. Pelson vankilassa uskotaan vankeusajan sivistykseen.
Neljän kirjailijan herkät hetket kirjastossa – Millainen on sinun kirjastotarinasi?
Jos rakastat kirjastoa, jaa #kirjastotarina!
Kirjastoilla on suuri merkitys suomalaisten elämässä! Leena Lehtolainen, Koko Hubara, Juha Itkonen ja Aleksi Delikouras käynnistävät kirjastotarinoiden keräyksen. Jaa sinäkin oma tarinasi hastagillä #kirjastotarina tai artikkelin lopussa olevalla lomakkeella. Artikkelin opusta löytyy koottuna monta sataa kirjastotarinaa. Nyt on kultainen hetki pitää kirjastoista meteliä ja kerätä tarinoita.
Häät lukusalissa ja raskaustestin jälkeen kirjastoon - Keräykseen on tullut jo yli 500 kirjastotarinaa. Nauti niistä ja jaa omasi!
Rakkautta on jakaa kirjastotarina.
Lue häistä kirjastossa tai notkumisesta eroottisten kirjojen hyllyn luona. Kirjastotarinoiden keräys on nyt puolivälissä. Kokosimme tähän väliraporttiin tarinoita, joiden teemana on rakkaus. Muunlaisiakin tarinoita on jaettu. Keräys jatkuu lauantaihin 1.12. asti.
Jos rakastat kirjastoja, uudista käsityksesi niistä!
Mitä printtaamalla klitoriksen voi oppia kirjastoista.
Puhutaan rehellisemmin kirjastoista! Minna Joenniemi väittää, että häpeä ja nostalgia ovat uhkia kirjastojen tulevaisuudelle. Hän printtaa klitoriksen ja solmii uudenlaisen kirjastosuhteen.
Hyvä runo on kuin inhalaattori, sanoo Tanssiva karhu -raadin uusi puheenjohtaja Anja Erämaja
Runous pyrkii kansien välistä ulos ihmisten ilmoille.
Ylen Tanssiva Karhu -runouspalkinto jaetaan heinäkuussa 2019 Kajaanin runoviikolla. Palkinnon saajan valitsee raati, jonka puheenjohtajana toimii kirjailija Anja Erämaja. Hän on itse voittanut Tanssivan karhun vuonna 2016 teoksellaan Ehkä liioittelen vähän. Anja Erämaja toivoo runoudelta paljon.
Esikoiskirjailija Sisko Savonlahti on menestynyt luuseri, joka antaa äänen ulkopuolisille
Savonlahden kirjassa on samaistumispintaa hukassaolijoille.
Sisko Savonlahdesta tuli hetkessä kiinnostava. Hänen esikoisteoksensa Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu on kerännyt roppakaupalla lukijoita ja mielipiteitä. Kun joku sanoo rumasti, hän ottaa sen henkilökohtaisesti, vaikka ei pitäisi. Luuseri-identiteetti ei ole kadonnut menestyksen myötä.
Poimintoja Helsingin kirjamessuilta 2018
Kari Hotakainen: Tuntematon Kimi Räikkönen
Miten hyvin hiljaisesta ja äärimmäisen kuuluisasta ihmisestä tehdään jännittävä kirjallinen hahmo. Haastattelijana JP Pulkkinen.
Sensuroitu - mistä kirjailija ei kirjoita
Pirjo Hassinen ja Jukka Behm vastaavat kysymykseen: Mistä kirjailijat olisivat halunneet kirjoittaa mutta jättivät kirjoittamatta? Haastattelijana Marjo Heiskanen.
Minna Rytisalo ja Minna Canthin opetukset
Minna Rytisalo: 150 vuotta koulua - eli miten naiset saivat kansalaisoikeudet. Minna Canth kuului ensimmäiseen sukupolveen, jossa nainen pystyi elämään itsellisesti muutenkin kuin kätilön ammatissa. Naiset saivat mahdollisuuden koulutukseen. Nyt kirjallisuus on naisvoittoista ja opettajista suurin osa on naisia, kuten Minna Rytisalo.
Rauhankone
Voidaako kielelliset ja kulttuuriset muurit murtaa neuvottelutilanteissa tekoälyn avulla? Tekoälyn tutkija Timo Honkela kirjoitti kirjan Rauhankone. Keskustelemassa myös kansainvälisiä konflikteja tunteva Euroopan rauhaninsituutin puheenjohtaja Pekka Haavisto ja rauhanvälittäjänä konfliktinratkaisujärjestössä työskentelevä Hussein al-Taee. Toimittaja Riikka Suominen haastattelee.
Kuinka kirjoittaisin kirjani nyt
Millainen on kirjailijan suhde vanhoihin teoksiinsa? Keskustelemassa Juha Itkonen, Tomi Kontio, Taina Haahti, keskustelua johdattelee Paula Havaste.
Jos teiniangsti ei lopu
Millä tolalla nuorten mielenterveysasiat Suomessa ovat nyt ja miten tilannetta voitaisiin parantaa? Iikka Kivi, Marika Ketola, Elina Marjamäki ja Sita Salminen KirjaKallion paneelissa, haastattelijoina Kallion lukiolaiset Saara Lampela ja Maria Kurki.
Rakas ruma lähiöni
Mikä teki lähiöstä toisille helvetin ja toisille paratiisin? Miten lähiöstä tuli myyttinen? Keskustelemassa lähiöistä kirjoittaneet Antti Tuuri ja Noora Vallinkoski. Keskustelua vetävät Anna Tulusto ja JP Pulkkinen.
Saara Turunen: Sivuhenkilö & Riikka Pulkkinen: Lasten planeetta
Päähenkilöys ja sivuhenkilöys naisen elämässä - itseironiaa ja vakavia äänensävyjä. Haastattelijana Anna Tulusto.
Sammuta valot sytytä valot
Salla Simukan kirja kertoo kauheimmista ja kauneimmista asioista nuoren elämässä. Kallion lukiolaiset Veikko Pulkki ja Tiia-Maria Taattola haastattelevat.
Emilia Kent - runotyttö-tarina sai jatkoa
Lavalla kirjailijat Vilja-Tuulia Huotarinen ja Satu Koskimies, haastattelijoina Karoliina Ruohonen ja Maija Tapio Kallion lukiosta.
Kirjailijan unelmia vai keskiluokan haaveita?
Kuka saa unelmoida kirjailijuudesta? Katja Lahti ja Henna Helmi kirjoittivat romaaneissaan luokkaeroista, rahasta ja haaveista.
Yksi kevät
Laura Lähteenmäki kirjoitti punaisten tyttöjen tarinan. Vuodesta 1918 kirjailijan kanssa keskustelevat Kallion lukiolaiset Iiris Niittynen ja Rosa Muilu.
Juha Hurme: Karkaako sivistys?
Sori – johtaja ja julkisuus kriisissä
Kuka saa määritellä mut?
Näkymätön sukupuoli - ei-binäärisiä ihmisiä
Helsingin kirjamessut 2018: Teeman lähetys 26.10. 1/2
Helsingin kirjamessut 2018: Teeman lähetys 26.10. 2/2
Ville Virtasen Sorjonenkin lukee Harjunpäätä
Harjunpää ei ole väkivallan ammattilainen.
Näyttelijä Ville Virtaselle suomalaisen rikoskirjallisuuden huippua edustavat Harjunpää-romaanit. Näyttelemässään Sorjosessa hän näkee yhtäläisyyksiä Harjunpään hahmon kanssa. Kummallekaan fiktiiviselle poliisille väkivallan maailma ei ole luontainen. – En tykkää lukea rikoskirjallisuudesta väkivallan kuvauksia.
Testaa kuinka kauhee akka olet?
Kuka "hankala" mytologinen naishahmo olet?
Oletko kuullut Raamatun Aatamin ex-vaimosta Lilithistä? Siitä, joka karkasi bilettämään demonien kanssa. Kauhee akka -radiosarja tutustuu “hankaliin” mytologisiin naishahmoihin. Testaa, kuka ja kuinka kauhee akka itse olet.
Tekoäly on kuin ydinpommi jolla lapset leikkivät ‒ Hararin ja muiden tutkijoiden tietokirjat ovat scifiä pelottavampia
Sukella spekulaatioiden maailmaan
Syrjäyttääkö tekoäly ihmisen? Häviävätkö perhe, parisuhteet ja seksi? Olemmeko menossa kohti pienen kyborgieliitin hallitsemaa dystopiaa? Autonomisten aseiden kehittämisestä käydään nyt kiivasta eettistä keskustelua. Tekoälyn nopea kehitys tuo hyvinvointia, mutta aiheuttaa myös syvää huolta. KulttuuriCocktail vertailee professorien tietokirjoja ja scifin katastrofivisioita.
Ensimmäinen Harry Potter julkaistiin 20 vuotta sitten – sen jälkeen nuorille kirjoitettuihin kirjoihin tulivat vähemmistöt ja realismi
Young Adults -kirjallisuus pereutuu vaikeisiin asioihin.
20 vuotta sitten Harry Potter ja viisasten kivi -kirja julkaistiin ensimmäistä kertaa suomeksi. Harva olisi uskonut, että teos mullistaisi koko nuortenkirjallisuuden. Nyt sen synnyttämä nuorille aikuisille suunnattu YA-kirjallisuus pureutuu pelotta vaikeisiin asioihin ja innostaa jopa muuttamaan maailmaa.
“Äärioikeistolla on parhaat bileet” ‒ vasemmistoajattelijat selittävät liberalismin kriisin, trollioikeiston menestyksen ja vasemmiston surkeuden
Uusoikeisto haluaa olla kapinallinen kuin vanha vasemmisto.
Vasemmisto voitti kulttuurisodan, mutta muuttui kapitalismin juoksupojaksi ja keskittyy nyt vahtimaan sitä, mitä saa sanoa. Sillä aikaa äärioikeisto brändäsi itsensä kapinalliseksi ja alkoi mellastaa netissä. Pontus Purokurun ja Veikka Lahtisen mukaan uusi äärioikeisto on ymmärtänyt saman, minkä 1960-luvun vasemmistoradikaalit: jotta voi vallata politiikan, on ensin oltava hyvä meininki ja kulttuurista annettavaa.
Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.
Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.
Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.
Täsmälääkkeitä ihastumisen kaipuuseen keski-ikäisille - Häräntappoase ja Skam
Härkösen esikoisteos vangitsee nuoruuden suorat tunteet
Olin unohtanut miltä tuntuu ihastua päätä pahkaa. Ehdoitta. Hullun lailla. Täytän ensi vuonna neljäkymmentä. Tähän ikään mennessä sen tunteen helposti unohtaa. Onneksi fiktio voi auttaa löytämään palavan teinirakkauden uudelleen. Anna-Leena Härkösen 80-luvun klassikko Häräntappoase on erinomaista täsmälääkettä nuoruusnostalgiaa kaipaaville.
Tanssiva karhu -palkinnon voittanut Lassi Hyvärinen osuu runoteoksessaan kissuuden ytimeen
Teos Tuuli ja kissa voitti Ylen runopalkinnon
Runoilijan suhde sanoihin on sekoitus puhumaan opettelevan pikkulapsen ja kielitieteilijän asennetta, sanoo Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon voittanut Lassi Hyvärinen. Hänen kokoelmansa Tuuli ja kissa saa raadilta erityiskiitosta kissarunoistaan.
Poronhoidosta deittichattiin - Kääntäjäkarhulla palkittu Kaisa Ahvenjärven kokoama runoteos avaa nykysaamelaisuuden solmuja suomeksi
Saamelaisrunouden suomennos palkittiin kulttuuritekona
Ylen Kääntäjäkarhu-palkinnon saanut suomentaja Kaisa Ahvenjärvi uskoo, että runous voi olla someräyhäämiseen verrattuna hiljainen kuiskauspuheenvuoro saamelaisuudesta.
Tanssiva karhu 2018 -ehdokkaat esittelyssä
Susinukke Kosola kirjoitti kirjan ihmiselle, joka haluaisi huutaa aargh ja heitellä itseään ympäri seiniä
Varisto on Tanssiva karhu -ehdokkaana.
Susinukke Kosola kirjoittaa nurkkaan ajetun ihmisen turhautumisesta, mutta Varisto ei ole vihainen kirja. Kaiken takana on lempeä ja ymmärtäväinen ihmiskuva. Runoilija halusi myös tutkia, mitä tapahtuu, kun kirjaa ei voi ostaa rahalla. Uuden teoksen hinta on tunnustus, jonka ihminen kirjan halutessaan tekee.
Kaisa Ijäs tutkii aikaa ja muistia runoilijan kaleidoskooppisella vapaudella
Aurinkokello on Tanssiva karhu -ehdokkaana.
Muisti on kaiken perusta, sanoo runoilija Kaisa Ijäs. Hän tarttui teemaan, koska koki, että nyt eletään muistin murroksessa, hektisessä on-line kulttuurissa.
Kissa on arvaamaton anarkisti Lassi Hyvärisen runoteoksessa
Tuuli ja kissa -teos on Tanssiva karhu -palkintoehdokas
Musiikki muuttuu Lassi Hyvärisen päässä kuviksi ja sanoiksi. Nyt niistä kehkeytyi teos, jota leimaa kissan arvaamattomuus. Mukana on aimo annos anarkismia. Runoilijan mieleen ilmestyi välähdys: kissa keskustelee tuulen kanssa. Siinä olivat aihio ja perusta Lassi Hyvärisen kertovalle ja säemuotoiselle runoteokselle.
Runoilija Riina Katajavuori: "Olemme saaneet maailman voittona, jota emme ole ansainneet"
Maailma tuulenkaatama on Tanssiva karhu -ehdokkaana
Riina Katajavuori katsoo kirjassaan maailmaa suoraan - vahvoilla jaloilla seisten, välillä purjehtien. Hän kertoo, miten asiat ovat, mutta ei suhtaudu maailmaan kuolemanvakavasti.
Suvi Valli ryhtyi runoilijaksi, koska juoksulenkeillä oli tylsää
Teos Spiraali on Tanssiva karhu -palkintoehdokas
Juokseminen pakotti Suvi Vallin kirjoittamaan runoteoksen. Säkeet vain tulivat mieleen, kun yksitoikkoinen rytmi ohjasi kokemaan maailmaa liikkeen kautta. Nimenomaan liike, kulkeminen ja matkanteko inspiroivat runoilijaa, joka liputtaa kävelevän elämäntavan puolesta. Jalat kiinnostavat runoilija Suvi Vallia.
Seteleitä polttanut runoilija Eino Santanen ivaa somea ja pitää kuvataidetta kirjallisuutta elinvoimaisempana
Santasen teos Yleisö on Tanssiva karhu -ehdokkaana
Jäpittääkö kirjallisuus paikallaan? Ovatko poltetut setelit runoutta? Eino Santanen haastaa vallitsevat käsitykset kirjallisuudesta. Hänestä ei ole mieltä taivastella sitä, että ihmiset eivät lue, jos kirjallisuus ei itsessään muutu. Helsinkiläinen runoilija Eino Santanen ei tahdo puhua itsestään.
Poimintoja Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalilta
“Sinun kirjassasi ei läyrytä!” sanoo Morten Strøksnesin romaanista haltioitunut Juha Hurme
“Pystyitkö hengittämään, kun kirjoitit?” kysyy Hannele Mikaela Taivassalo Samanta Schwebliniltä
Ilmar Taska Sofi Oksaselle: “Kysymys on vallastakäytöstä, puhumme sitten Neuvostoliitosta tai Facebookista.”
Golnaz Hashemzadeh Bonde ja Jani Toivola ja vanhempana olemisen vaikeus
Kjell Westö: “Miltä väkivallasta kirjoittaminen tuntuu, Johannes Anyuru?”
Peloista pahin
Lapsen menettäminen on äidin ja isän peruspelko.
Pelko lapsen menettämisestä on jokaisessa vanhemmassa. Tämä teksti on tutkimusmatka tuohon pelkoon.
Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!
Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu
Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.
“Jokaisen kuolleen nimen takana on tarina, lempiruoka ja tyttöystävä” – 8 suomalaista kulttuuripersoonaa kertoo ajatuksiaan sodasta
Millaisia ovat sodan satuttamat sukupolvet?
Miten sota vaikuttaa meissä ja tulevissa sukupolvissa? 8 suomalaista kulttuuripersoonaa kertoo ajatuksiaan sodasta.
Kotimaisen proosan lestadiolaiskuvaukset ovat tirkistysikkunoita suljetun yhteisön elämään
Lestadiolaisuutta kuvaava proosa kertoo myös toiseudesta.
Tirkistelyikkunoita suljettuun yhteisöön. Tarinoita perheistä, joille Raamattu sanelee tavan elää. Toiseuden kuvauksia nyky-Suomessa. Uskonnollisten yhteisöjen kuvaukset kotimaisessa proosassa ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Yleisin aiheista on lestadiolaisuus, maamme suurin herätysliike. Suurin osa tarinoista on liikkeestä irtautuneiden kirjailijoiden teoksia, sillä ulkopuolelta kirjoittaminen antaa vapautta.
Algoritmit romauttivat pörssin – ja muita varoittavia scifi-tarinoita tekoälystä
Tekoäly on scifin uusi Frankenstein
Maanantaina 5.2.2018 tapahtui pörssinotkahdus, jonka pelättiin johtavan suureen romahdukseen. Äkillisen tiputuksen syitä on arvailtu ja yksi teoria on, että sijoituksia salamannopeasti hoitavien robottien toiminta kiihdyttää laskuja. Robert Harrisin teknotrilleri Pelkokerroin (2011) kuvasi tällaisen tapahtuman scifin tyyliin liioitellen ja kärjistäen. Toivottavasti tämä ei ole totta!
The Handmaid's Tale saa minut voimaan pahoin – siksi rakastan sitä
Atwoodin luoma maailma on ajankohtainen ja mahdollinen
The Handmaid’s Tale (suom. Orjattaresi) on Margaret Atwoodin dystopiaklassikko vuodelta 1985. Kirja nousi Yhdysvalloissa kysytyimpien kirjojen joukkoon pian Donald Trumpin noustua valtaan. Pelottavinta romaanissa ei kuitenkaan ole sen ajankohtaisuus, vaan se, miten helposti tavallinen arki vaihtuu painajaismaiseksi yhteiskunnaksi, dystopiaksi.
Kjell Westö: Jos annamme periksi pelolle ja vihalle, kaupunkimme menevät kiinni
Lue Kjell Westön kolumni ja kuuntele Kirjakerho-ohjelma
Kjell Westö kirjoittaa kolumnissaan rakkaudestaan suurkaupunkeihin. Kuuntele myös ohjelma, jossa Westö kiertää öistä Helsinkiä!
Pehmeiden arvojen suurmies
Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.
Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.
Löydä luettavaa:
Miten Venäjää voi ymmärtää? Nykykirjallisuus auttaa. Lue ainakin nämä!
Lukuvinkkejä venäläiseen nykykirjallisuuteen
Suomalaiset tuntevat melko hyvin venäläiset klassikot, mutta huonommin nykykirjallisuutta. Sen lukeminen kuitenkin kannattaa, jos haluaa ymmärtää nyky-Venäjää. Lue Helsingin yliopiston venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttusen vinkit.
-
Lempeä, sotaa ja demokratiaa – näihin teoksiin kiteytyy 1960-luku
Millaisena sinä muistat 1960-luvun? Osallistu keskusteluun!
-
Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku
Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina
-
Sodan keskellä kaivattiin harmitonta jännitystä ja romantiikkaa
Sota muokkasi 1940-luvun kirjallisen maiseman.
-
Nämä kirjat paransivat sodan traumat
Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle
Tutustu näihin:
Murhia ja pimeydessä vaanivia silmiä – Tove Jansson kirjoitti kauhua lapsille ja aikuisille
Lepakoita, kahleita ja portaikkoa pitkin valuvaa verta
Kirjailija ja kuvataiteilija Tove Jansson piirsi kahleita, tyrmiä ja portaikkoa pitkin valuvaa verta. Hän kirjoitti murhista ja hahmoista, joista ei aina tiedä varmasti, mitä tai keitä he edustavat. Ihminen on murskattavissa, hänet voi sahata. Muumin voi muuttaa hirviöksi. Miksi kauhu kiehtoi Janssonia? Muumiteosten mörkö pelottaa aivan syystä.
Itsepetoksen anatomia Ishiguron mestariteoksessa - kirjallisuuden Nobelisti Kirjakerhossa
Pitkän päivän ilta on pieni kirja suurista aiheista
Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaneen Kazuo Ishiguron tunnetuimpia teoksia on Pitkän päivän ilta. Hän voitti teoksella arvostetun brittiläisen Booker -kirjallisuuspalkinnon vuonna 1989. Teoksessa hovimestari Stevens kertoo tarinaansa ja paljastaa kaiken vaikka haluaa peittää, on tyyni ja arvokas ja samalla täysin eksyksissä. Kazuo Ishiguron Pitkän päivän ilta on pieni kirja suurista aiheista: vallasta, vastuusta, haavoittuvuudesta. Eeva Luotosen vieraina ovat Kirkko ja kaupunki- median tuore päätoimittaja Jaakko Heinimäki ja arkkipiispan erityisavustaja Petri Merenlahti. Ohjelma on uusinta vuodelta 2016.
Sauli Niinistö & Paul Auster - Katso keskustelu tästä
Keskustelu on katsottavissa maailmanlaajuisesti
Lukija kohtaa tekijän, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö haastattelee yhtä lempikirjailijoistaan, amerikkalaista Paul Austeria. Ohjelma on katsottavissa maailmanlaajuisesti, ja keskustelu on englanninkielinen.
Äänikirjat Areenassa
Maria Jotuni: Huojuva talo: Äänikirja
Johan Huizinga: Keskiajan syksy: Elämän- ja hengenmuotoja Ranskassa ja Alankomaissa 14. ja 15. vuosisadalla
Fedja-setä, kissa ja koira
Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä: Juhani Rajalin päätti lukea Seitsemän veljestä ääneen muiden suomalaisten puolesta, jotta näiden ei tarvitsisi kuin kuunnella.
Teuvo Pakkala: Elsa: Teuvo Pakkala: Elsa
Heikki Meriläinen: Pietolan tytöt: Äänikirja
Joel Lehtonen: Putkinotko: Kuvaus laiskasta viinarokarista ja tuhmasta herrasta.
Juhani Aho: Juha: Äänikirja
Johannes Linnankoski: Taistelu Heikkilän talosta
Johannes Linnankoski: Pakolaiset: Äänikirja
L. Onerva: Mirdja: Äänikirja
Juhani Aho: Matkakuvia: Minkä mitäkin Italiasta. Minkä mitäkin Tyrolista. Matkoilta omassa maassa
Pietari K. lukee klassikot puolestasi
Runot opettavat sukeltamaan - Pietari K:n runolupaukset uuteen vuoteen
Pietari K:n uudenvuodenlupaukset
Kulttuuritoimittaja Pietari Kylmälä pakeni vuoden 2017 juhlia runouden pariin. Mitkä säkeet jäivät mieleen suomalaisen kulttuurin hulluna vuotena? Ja mitä hän lupaa uudeksi vuodeksi?
-
Ikkunat auki pohjoiseen! Saamelainen kirjallisuus on modernimpaa kuin suomalainen
Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast
-
Seksi vähissä? Erotiikka ja yhteiskuntautopiat kulkevat käsi kädessä
Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi täällä! -esseeseen
-
Nykykirjallisuus on sairastunut vakavaan historiatautiin ja minusta se ei ole O.K.
Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi -esseeseen täällä!
-
Hyggeiletkö kirjan kanssa? Lukemalla saa toteuttaa fetissiään yksityisyydestä
Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast
Eläköön ikuisesti #Suomi100 - pakkopullaan tukehtuu mielellään
Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä
Olen nyt tarkastellut Suomen satavuotisjuhlia tietyllä tavalla aitiopaikalta viimeisen vuoden ajan toimittajana Ylen Kirjojen Suomi -hankkeessa ja oloni on toiveikas. Tämä Suomi100-juhlinta tuntuu nimittäin sopivan keveältä ja ilahduttavan tyhjältä, aivan kuten nationalismin jälkeiseen maailmaan kuuluukin. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!
Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista
Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä
Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!
Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen
Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!
Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!
Maalle mars! Suomalaisen maaseudun epäromanttinen historia
Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä
Kaupunkilaisille on luonteenomaista, että he haluaisivat olla maalaisia - ainakin silloin tällöin. Yleensä tämä halu tulee silloin kun ahdistaa, on kiire tai sää on huono. Näinä hetkinä kaupunkilaiset ajattelevat lapsuuden pitkiä kesiä mummolassa ja miettivät, että olisiko meistäkin maalaisiksi. Ajatus kuitenkin haihtuu nopeasti, kun kaupunkilaiset tajuavat, että sama ahdistus, kiire ja huono sää jatkuvat myös maalla. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!
Testaa lukeneisuutesi!
Oletko dekkariguru? Testaa miten hyvin tunnet suomalaisen rikos- ja jännityskirjallisuuden!
Dekkariseuran tiukka visa
Milloin ensimmäinen suomalainen dekkari ilmestyi? Mikä on Jussi Vareksen kissan nimi? Kuka käytti nimimerkkiä Anna September? Testaa, miten hyvin hallitset kotimaiset dekkarit! Gurutason kysymykset on laatinut Suomen dekkariseura.
Kirjallisuuden ystävien Pätemistesti – uskallatko listata lukemasi?
Oletko superlukija?
Luuletko lukevasi paljon? Tee Kirjojen Suomen Pätemistesti ja tarkista, miten lukenut todella olet!
Miten hyvin tunnet Tuntemattoman sotilaan? Testaa tietosi!
Tee Tuntematon Sotilas -kirjatesti
Väinö Linnan romaani Tuntematon sotilas ilmestyi vuonna 1954. Miten hyvin sinä muistat romaanin sisällön? Tarkista tilanteesi testin avulla!
Millainen lukija olet? Tee Kirjojen Suomen analyyttis-filosofinen testi!
Testaa, millainen kirjallisuus sinua kiehtoo!
Rentoudutko mieluummin murhamysteerin, molekyybiologian, kiihkeän romanssin vai lohikäärmeiden parissa? Tee Kirjojen Suomen leikkimielinen testi ja kerro kaikille, millainen kirjallisuus saa sinut syttymään!
Ilmastonmuutos ja dystopiat
Vedenpaisumuksessa on eeppinen laajuus, moraalinen tuomio, kauhu ja aikojen loppu -nykykirjallisuus kuvaa ilmastonmuutosta
Lukuvinkkejä kotimaiseen ilmastofiktioon
llmastonmuutos on tulevaisuutemme suurin uhkakuva. Aihe on noussut nykykirjallisuudessa suoranaiseksi trendiksi. Kirjallisuudentutkija Toni Lahtinen tutkii ekodystopioita ja ympäristökatastrofeja suomalaisessa kirjallisuudessa. Hän antaa viisi lukuvinkkiä kotimaiseen ilmastofiktioon.
Tuhon ja toivon kirjat – Lue nämä, niin tiedät mikä meitä odottaa!
Dystopia kiinnostaa nykyihmistä.
Tulevaisuudesta varoittava fiktio myy ja innostaa. Margaret Atwoodin dystooppinen romaani Orjattaresi hyppäsi Donald Trumpin valtaan noustua myyntilistojen kärkeen. Samoin George Orwellin Vuonna 1984 myytiin loppuun tammikuussa. Tässä muita dystopioita!
Emmi Itäranta: Elämme taitekohdassa, jonka seuraukset kurkottavat kymmenientuhansien vuosien päähän
Suhteemme luontoon on muuttunut ja se näkyy kirjoissakin.
Suhteemme luontoon on muuttunut ja se näkyy kirjallisuudessakin, kirjailija Emmi Itäranta kirjoittaa kolumnissaan. Pilkun jälkeen Yle Teemalla maanantaina 20.2. klo 21.
Kirjojen Suomen kolumneja
Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole
Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.
Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.
-
Atlas Saarikoski: Kirjallisuus on harvojen käsissä
Rakenteellinen syrjintä estää kirjoittamista.
-
Nura Farah: Kuinka sanoin häpeälleni hyvästit
Olin kiitollinen. Olimme turvassa!
-
Reidar Palmgren: Isyys on suuri lahja ja hirvittävä tragedia
Lapsen rakkaudessa on aina aikaraja.
-
Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta
Mikä on ihmisen ja maailman suhde
Ison pahan suden kulttuurihistoria
Tarinat ovat hellineet susivihaa vuosituhansia.
Suomen kielessä susi on pahan vertauskuva. Toisin on esimerkiksi useilla intiaaniheimoilla, joille susi on ollut toteemieläin. Kertomusperinteessämme susivihaa on haudutettu pitkään ja rauhassa. Mitä tapahtuisi, jos susiin liitettyjä piirteitä kirjoitettaisiin uudestaan? Susi on villi, vapaa, voimakas ja älykäs eläin, Kasperi Lumijärvi kirjoittaa esseessään.
Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin
Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.
Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.
Sadan vuoden kirjat Areenassa
Sadan vuoden kirjat: Kirja katsoo tulevaan
Sadan vuoden kirjat: 2017 Riina Katajavuori, Salla Savolainen ja kuvakirja Mennään jo naapuriin
Sadan vuoden kirjat: 2016 Ilkka Remes ja romaani Kiirastuli
Sadan vuoden kirjat: 2015 Elina Hirvonen ja romaani Kun aika loppuu
Sadan vuoden kirjat: 2014 Pajtim Statovci ja romaani Kissani Jugoslavia
Sadan vuoden kirjat: 2013 Pauliina Rauhala ja romaani Taivaslaulu
Sadan vuoden kirjat: 2012 Juha Seppälä ja romaani Mr. Smith
Sadan vuoden kirjat: 2011 Rosa Liksom ja romaani Hytti nro 6
Sadan vuoden kirjat: 2010 Markus Nummi ja romaani Karkkipäivä
Sadan vuoden kirjat: 2009 Maarit Verronen ja novellikokoelma Normaalia elämää
Sadan vuoden kirjat: 2008 Sofi Oksanen ja romaani Puhdistus
Sadan vuoden kirjat: 2007 Risto Isomäki ja romaani Litium 6
101 kirjaa Areenassa
101 kirjaa: 2008 Sofi Oksanen: Puhdistus
101 kirjaa: 1939 Hella Wuolijoki: Niskavuoren leipä
Sadan vuoden kirjat: 2008 Sofi Oksanen ja romaani Puhdistus
Sadan vuoden kirjat: 1939 Hella Wuolijoki ja näytelmä Niskavuoren leipä
101 kirjaa: 1928 Aino Kallas: Sudenmorsian
Sadan vuoden kirjat: 1928 Aino Kallas ja romaani Sudenmorsian
Sadan vuoden kirjat: Kirja katsoo tulevaan
Volter Kilpi: Ylistalon tuvassa: Äänikirja
Kirjojen Suomi: Kirjallisia elämänohjeita
Sadan vuoden kirjat: 2017 Riina Katajavuori, Salla Savolainen ja kuvakirja Mennään jo naapuriin
101 kirjaa: 2017 Riina Katajavuori ja Salla Savolainen: Mennään jo naapuriin
Sadan vuoden kirjat: 1917 Konrad Lehtimäki ja romaani Ylös helvetistä
yle.fi/kirjojensuomi poimintoja
Ilkka Remes: Kiirastuli – Voiko tiedon manipulointi jakaa Suomen kahtia?
Tutustu itsenäisyyden ajan tärkeimpiin kirjoihin täällä.
Remeksen trilleri edustaa vuotta 2016 Ylen toimittajien valitsemalla itsenäisyyden ajan kirjalistalla.
Pajtim Statovci: Kissani Jugoslavia – Miltä suomalaisuus näyttää toisen polven maahanmuuttajan silmin?
Tutustu itsenäisyyden ajan tärkeimpiin kirjoihin täällä.
Pajtim Statovcin romaani edustaa vuotta 2014 Ylen itsenäisyyden ajan kirjalistalla.
Pauliina Rauhala: Taivaslaulu – Koe vanhoillislestadiolainen tragedia
Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 2013 teokseen.
Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 2013 teokseen.
Juhani Aho: Muistatko? – Tutustu kirjailijamestarin henkilökohtaisilta tuntuviin onnen ja surun hetkiin
Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1920 teokseen.
Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1920 teokseen.
Veronica Pimenoff: Maa ilman vettä – Näe rikkaiden ja köyhien välinen kuilu
Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1999 teokseen.
Tutustu Kirjojen Suomen vuoden 1999 teokseen.
Olipa kerran...
Saduissa perhe on pahin
Orvoille lapsille käy aina hyvin
Vanhoissa tunnetuissa saduissa perhesuhteet ovat tavalla tai toisella vinksallaan. Tämä on satujen maailmassa yleistä. Siellä koti todellakin on se kaikkein vaarallisin paikka. Kotona satujen sankareita uhkaavat henkinen väkivalta, sorto, hylkääminen, insesti ja usein jopa kuolema. Tällaisia tarinoita on luettu lapsille iltasatuina vuosisatojen ajan.
Turpa kiinni ja tottele - vanhojen satujen viesti on selvä
Painajaismaisen nurinkurinmaan käytösopas
Punahilkka, Tuhkimo, Ruusunen, Saapasjalkakissa sekä Kaunotar ja hirviö kumppaneineen kuuluvat lapsuuden puhtoiseen maailmaan On aika havahtua huomaamaan, millaisia opetuksia viattomilta näyttävien rivien väliin kätkeytyy.
Luuletko tuntevasi vanhat sadut?
Testaa, tunnetko vanhojen satujen historiaa.
Muistatko lapsuuden sadut? Testaa kuinka hyvin tunnet Lumikin, Ruususen, Tuhkimon, Punahilkan, Saapasjalkakissan, Hannun ja Kertun sekä Kaunottaren ja Hirviön satumaailmat.
