Tanssiva karhu | Kulttuuri

Ylen Tanssiva karhu Stina Saarelle ja Kääntäjäkarhu Kari Aronpurolle

Stina Saaren seksuaalista väkivaltaa kuvaava teos voitti Ylen runopalkinnon

Stina Saaren runokokoelma voitti Tanssiva karhu -palkinnon

Stina Saaren runous ilottelee kielellä, vaikka teoksen aihe on vakava. Runoissa seksuaalinen väkivalta hajottaa yhteisön ja sanat. Saaren esikoisteos Änimling voitti Ylen Tanssiva karhu –runouspalkinnon..

“Kukaan ei ole halunnut fasistin viittaa itselleen” - Kari Aronpuro tarttui kiistellyn Ezra Poundin runoihin ja sai Ylen Kääntäjäkarhu-palkinnon

Ylen Kääntäjäkarhu -palkinto Kari Aronpurolle

Runoilija Kari Aronpuro suomensi Ezra Poundin vankeudessa kirjoittamat runot 70 vuotta niiden ilmestymisen jälkeen. Hän halusi tuoda esiin Poundin vaikutuksen nykyrunouteen, mutta näyttää myös runoilijan kaikki puolet - myös vastenmieliset.

Ylen Tanssiva karhu Stina Saarelle ja Kääntäjäkarhu Kari Aronpurolle

Runopalkinto myönnettiin Saarelle Änimling-kokoelmasta.

Yleisradion vuoden 2019 Tanssiva karhu -runopalkinto on myönnetty Stina Saarelle kokoelmasta Änimling. Kääntäjäkarhun sai Kari Aronpuro Ezra Poundin runoteoksen suomennoksesta.

Yle Uutiset: Tanssiva karhu -runopalkinto Stina Saarelle

Ylen runopalkinto Stina Saarelle – “teos tuo mieleen nykytanssin”

Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

Tanssiva karhu ehdokkaat esittelyssä:

Runojen kirjoittaminen vaatii laiskuutta ja nopeiden palkintojen karttamista, sanoo Tuukka Pietarinen

Tuukka Pietarisen teos kisaa Tanssiva karhu -palkinnosta.

Tuukka Pietarisen tiiviissä runoissa liikutaan omalaatuisissa rinnakkaistodellisuuksissa. Yksin ja toisin on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

Äidin pahimmat pelot käyvät toteen Silene Lehdon runoissa

Silene Lehdon teos kisaa Tanssiva karhu -palkinnosta.

Silene Lehto tutkii roolirunoissaan vanhemmuuden herättämiä äärimmäisiä tunteita. Kultapoika, kuplapoika on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

Miira Luhtavaara haluaa monipuolistaa vanhemmuudesta käytävää keskustelua - runous on siihen oiva keino

Miira Luhtavaaran teos kisaa Tanssiva karhu -palkinnosta.

Jere Vartiainen löysi runoilijan äänensä, kun uskalsi mennä päin häpeää

Jere Vartiaisen teos kisaa Tanssiva karhu -palkinnosta.

Jere Vartiainen etsii runoissaan ulospääsyä miehen ahtaasta roolista ja tutkii ihmisen keskeneräisyyttä. Vartiaisen kokoelma Minuus | Miinus on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

Tansiva karhu -runopalkinnon ehdokkaat julkistettiin 9.5.

Poikkeuksellisen runsaasta runovuodesta seuloutui kuusi teosta, jotka tavoittelevat Tanssiva karhu -palkintoa

Raati sai luettavakseen ennätyksellisen määrän runoutta.

Tanssiva karhu 2019 -ehdokkaat on julkistettu. Tänä vuonna 25 vuotta täyttävä palkinto jaetaan Kajaanin Runoviikolla 3.7.2019. Palkintoehdokkaina ovat Silene Lehto, Miira Luhtavaara, Tuukka Pietarinen, Nelli Ruotsalainen, Stina Saari ja Jere Vartiainen.

Hyvä runo on kuin inhalaattori, sanoo Tanssiva karhu -raadin uusi puheenjohtaja Anja Erämaja

Runous pyrkii kansien välistä ulos ihmisten ilmoille.

Ylen Tanssiva Karhu -runouspalkinto jaetaan heinäkuussa 2019 Kajaanin runoviikolla. Palkinnon saajan valitsee raati, jonka puheenjohtajana toimii kirjailija Anja Erämaja. Hän on itse voittanut Tanssivan karhun vuonna 2016 teoksellaan Ehkä liioittelen vähän. Anja Erämaja toivoo runoudelta paljon.

Millaisia tunteita, makuja tai ajatuksia runous herättää? - Osallistu Tanssiva karhu -runopalkinnon lukuhaasteeseen!

Jaa lukukokemuksesi #tanssivakarhu25.

Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu -palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25 tai #dendansandebjörnen25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Kirjablogit ja #tanssivakarhu25

Tekstiluola: Pentti Holapan Ankkuripaikka

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Ajatus kulkee yllättävissä hypähdyksissään omalla logiikallaan, jonka runon muoto mahdollistaa; syntyy uusia yhteyksiä, pohdintaketjuja.

Kirjakko ruispellossa: Sirkka Turkan Sielun veli

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Minua puhuttelee erityisesti ihmisen koko elämän tarkastelu ja elämän lyhyyden ja hetkellisyyden todistaminen teoksen säkeissä.

Yöpöydän kirjat: Lauri Otonkosken Musta oli valkoinen

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Runot kiihtyvät nollasta sataan sekunnissa ja saattavat tehdä äkkijarrutuksen tai muuntua kuin amfibinen ajoneuvo aivan toiseen elementtiin.

Matkalla Mikä-Mikä-Maahan: Bo Carpelanin I det sedda

Lyhyet runot jättävät teoksen graafisesti väljäksi, ja juuri tyhjää tilaa paperilla tarvitaankin runojen aution tunnelman tavoittamiseksi.

Kirsin Book Club: Mirkka Rekolan Taivas päivystää

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Lohduttomia, toivottomia Rekolan runot eivät ole vaan kirkkaita, eteen katsovia silloinkin, kun niissä katsotaan myös taaksepäin.

Kaikki kirjasta: Anni Sumarin Mitta ja määrä

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Näiden proosallisten runojen tarinat, sanat saivat minut heittäytymään runonlausunnan sykkeeseen koko sydämestäni.

Tuijata: Jyrki Kiiskisen Kun elän

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Houkutus siteerata on suuri, sillä niin tulee esille runojen omaäänisyys, sanomisen oikea olemus.

Aina joku kesken: Aila Meriluodon Kimeä metsä

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Luontoon ja kesään piirtyvät runot tuntuvat Kimeässä metsässä läheisimmiltä, niitä luen useamman kerran läpi.

Elämä on ihanaa: Merja Virolaisen Olen tyttö, ihanaa!

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Merja Virolaisen runokokoelmasta välittyy erinomaisesti ajateltu kokonaisuus, jossa tytön elämä siirtyy askelluksia eteenpäin kirjan edetessä.

Luettua elämää: Merja Virolaisen Olen tyttö, ihanaa!

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Olen tyttö, ihanaa! sisältää monenlaisia teemoja, joihin voi peilata omaa elämäänsä.

Kirja vieköön: Ilpo Tiihosen runoteos Largo

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Largon runoissa on rimmaavuutensa vuoksi tuttu tunne tottumattomankin runonlukijan korvaan, mikä sopii sellaiselle, joka vierastaa nykyrunoja vaikeina.

Täysien sivujen nautinto: Catharina Gripenbergin " Ottaisit käteni, kummallista"

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Luen Gripenbergin versiota nykyhetkestä käsin, ilmastokriisistä käsin. Tavoitan pelon, joka monessa meissä juuri nyt asuu.

Hemulin kirjahylly: Aki Salmelan Tyhjyyden ympärillä

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Tiedättekö, runojen lukemisen voisi määrätä reseptiksi stressiin. Runoja luetaan hitaasti, niihin keskittyen.

Kirja vieköön!: Sanna Karlströmin Harry Harlow'n rakkauselämät

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Luettua elämää: Maria Matinmikon Valkoinen

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Absurdit mielleyhtymät, maiseman kokoaminen ja kadottaminen käy sanoilla ihailtavan tarkasti. Matinmikolla on kyky latoa päälauseista sellaiseen järjestykseen, että seuraava siirtää katseen jo muualle.

Tuijata: Henriikka Tavin Toivo

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Häkellyn siitä, miten hyvin toimivat runona perhosten nimiluettelot säkeiksi jaettuna. Kauniita, kiehtovia lajinimiä.

Elämä on ihanaa: Juha Kulmalan Pompeijin iloiset päivät

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Kulmalan runot hersyvät elämää. Runoista löytyy sellaisia havaintoja ympärillä olevista tapahtumista ja asioista, jotka normaalisti ohitetaan ajattelematta asiaa sen enempää.

Hemulin kirjahylly: Eino Santasen Tekniikan maailmat

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Runojen tunnelma on intensiivinen, tehokas. On runo pitkä tai lyhyt, se pakottaa keskittymään, hidastamaan, ajattelemaan. Teknologia on läsnä koko ajan, on sekä osa ihmisyyttä että häiritsevä tekijä.

Kirja vieköön!: Anja Erämajan Ehkä liioittelen vähän

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Kokoelmassa on runoja sekä loppusoinnuilla että ilman, stand up -tekstiä, laulujen sanoja ja proosaa - kaikki mukavasti pyörryttävässä kudelmassa.

Luetut, lukemattomat: Anja Erämajan Ehkä liioittelen vähän

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Erämajan runoissa on paljon hauskoja oivalluksia, jotka saavat katsomaan asioita uudesta kulmasta.

Luettua elämää: Anja Erämajan Ehkä liioittelen vähän

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Erämajan runoudessa tiivistyy ajan hektisyys ja suuret odotukset.

Kirsin Book Club: Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Luin ja maistelin. Ilahduin, kun huomasin runon alkavan ”puhua” minulle. Luin uudelleen ja innostuin. Minähän taidan ymmärtää, mitä runoilija on halunnut sanoa.

Reader, why did I marry him?: Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Ilmajuuria lukiessa tuntuu sydänalassa usein vähän samalta kuin katsellessa, miten ekaluokkalainen menee kouluun liian iso reppu selässään.

Kirja vieköön: Lassi Hyvärisen Tuuli ja kissa

#tanssivakarhu 25 - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Luin kokoelmaa satuna, jossa mielikuvitus ja assosiaatiot ryöpsähtelevät ja mielleyhtymät tanssahtelevat. Heitin logiikan syrjään ja nautin Hyvärisen mielenliikkeistä. Mainio!

Yöpöydän kirjat: Lassi Hyvärisen Tuuli ja kissa

Tanssiva karhu 25v - Kirjabloggarit mukana juhlimassa.

Minulle runot puhuivat antiikin kulttuurikehdon tuhoutumisesta, nykyajan ihmisen juurettomuuden tuskasta ja sodan pelosta.

Tanssiva karhu on liikkeellä jälleen

Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

Tanssiva karhu 2018

Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Tanssiva karhu -palkinnon voittanut Lassi Hyvärinen osuu runoteoksessaan kissuuden ytimeen

Teos Tuuli ja kissa voitti Ylen runopalkinnon

Runoilijan suhde sanoihin on sekoitus puhumaan opettelevan pikkulapsen ja kielitieteilijän asennetta, sanoo Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon voittanut Lassi Hyvärinen. Hänen kokoelmansa Tuuli ja kissa saa raadilta erityiskiitosta kissarunoistaan.

Poronhoidosta deittichattiin - Kääntäjäkarhulla palkittu Kaisa Ahvenjärven kokoama runoteos avaa nykysaamelaisuuden solmuja suomeksi

Saamelaisrunouden suomennos palkittiin kulttuuritekona

Ylen Kääntäjäkarhu-palkinnon saanut suomentaja Kaisa Ahvenjärvi uskoo, että runous voi olla someräyhäämiseen verrattuna hiljainen kuiskauspuheenvuoro saamelaisuudesta.

Ylen Tanssiva karhu Lassi Hyväriselle, Kääntäjäkarhu Kaisa Ahvenjärvelle

Runouspalkinnot jaettiin Kajaanin Runoviikolla 4.7.2018.

Yleisradion vuoden 2018 Tanssiva karhu -runopalkinto on myönnetty Lassi Hyväriselle kokoelmasta Tuuli ja kissa. Kääntäjäkarhun saa Kaisa Ahvenjärvi saamelaisrunouden antologiasta Tuulisolmut. Palkinnot jaettiin Kajaanin Runoviikolla 4.7.2018.

Tanssiva karhu 2018 -ehdokkaat esittelyssä

Susinukke Kosola kirjoitti kirjan ihmiselle, joka haluaisi huutaa aargh ja heitellä itseään ympäri seiniä

Varisto on Tanssiva karhu -ehdokkaana.

Susinukke Kosola kirjoittaa nurkkaan ajetun ihmisen turhautumisesta, mutta Varisto ei ole vihainen kirja. Kaiken takana on lempeä ja ymmärtäväinen ihmiskuva. Runoilija halusi myös tutkia, mitä tapahtuu, kun kirjaa ei voi ostaa rahalla. Uuden teoksen hinta on tunnustus, jonka ihminen kirjan halutessaan tekee.

Kaisa Ijäs tutkii aikaa ja muistia runoilijan kaleidoskooppisella vapaudella

Aurinkokello on Tanssiva karhu -ehdokkaana.

Muisti on kaiken perusta, sanoo runoilija Kaisa Ijäs. Hän tarttui teemaan, koska koki, että nyt eletään muistin murroksessa, hektisessä on-line kulttuurissa.

Kissa on arvaamaton anarkisti Lassi Hyvärisen runoteoksessa

Tuuli ja kissa -teos on Tanssiva karhu -palkintoehdokas

Musiikki muuttuu Lassi Hyvärisen päässä kuviksi ja sanoiksi. Nyt niistä kehkeytyi teos, jota leimaa kissan arvaamattomuus. Mukana on aimo annos anarkismia. Runoilijan mieleen ilmestyi välähdys: kissa keskustelee tuulen kanssa. Siinä olivat aihio ja perusta Lassi Hyvärisen kertovalle ja säemuotoiselle runoteokselle.

Runoilija Riina Katajavuori: "Olemme saaneet maailman voittona, jota emme ole ansainneet"

Maailma tuulenkaatama on Tanssiva karhu -ehdokkaana

Riina Katajavuori katsoo kirjassaan maailmaa suoraan - vahvoilla jaloilla seisten, välillä purjehtien. Hän kertoo, miten asiat ovat, mutta ei suhtaudu maailmaan kuolemanvakavasti.

Suvi Valli ryhtyi runoilijaksi, koska juoksulenkeillä oli tylsää

Teos Spiraali on Tanssiva karhu -palkintoehdokas

Juokseminen pakotti Suvi Vallin kirjoittamaan runoteoksen. Säkeet vain tulivat mieleen, kun yksitoikkoinen rytmi ohjasi kokemaan maailmaa liikkeen kautta. Nimenomaan liike, kulkeminen ja matkanteko inspiroivat runoilijaa, joka liputtaa kävelevän elämäntavan puolesta. Jalat kiinnostavat runoilija Suvi Vallia.

Seteleitä polttanut runoilija Eino Santanen ivaa somea ja pitää kuvataidetta kirjallisuutta elinvoimaisempana

Santasen teos Yleisö on Tanssiva karhu -ehdokkaana

Jäpittääkö kirjallisuus paikallaan? Ovatko poltetut setelit runoutta? Eino Santanen haastaa vallitsevat käsitykset kirjallisuudesta. Hänestä ei ole mieltä taivastella sitä, että ihmiset eivät lue, jos kirjallisuus ei itsessään muutu. Helsinkiläinen runoilija Eino Santanen ei tahdo puhua itsestään.

Tanssiva karhu 2018 ehdokkaat on valittu

Nämä 6 runoteosta kilpailevat Tanssiva karhu -palkinnosta

Ehdolla myös omakustanteinen runoteos

Karhuraati on saanut vaativan vuoden kestäneen luku-urakkansa loppuun ja valinnut palkintoehdokkaat vuodelle 2018. Ensimmäistä kertaa ehdokkaana on mukana myös omakustanteinen runoteos.

Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilä: ”Toivon näkeväni omaehtoista, tarkkaan kirjoitettua lyriikkaa”

Jukka Viikilä on Tanssiva karhu -raadin uusi puheenjohtaja

Ylen Tanssiva Karhu -runouspalkinto jaetaan heinäkuussa Kajaanin runoviikolla. Palkinnon saajan valitsee kolmihenkinen raati, jonka puheenjohtajana toimii Finlandia-palkittu kirjailija Jukka Viikilä.

Tanssiva karhu 2017 voittajat

Kirjailijan tehtävä on olla ihminen, sanoo Tanssivan karhun voittanut Sirpa Kyyrönen

Runous on vuorovaikutusta ja ihmisten välisiä suhteita

Sirpa Kyyrönen on saanut Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon teoksestaan Ilmajuuret. Hän on myös runouden edistäjä ja näin hän ajattelee runoudesta.

Arpaonni yhdisti minut klassikkorunoilijaan, kertoo Kääntäjakarhun voittaja Liisa Enwald

Runopalkinnot jaettiin Kajaanin runoviikolla

Kun Liisa Enwald suomentaa runoa, hän ajattelee veistävänsä. Samalla hän kuuntelee, sanoo synnyttävänsä laulun. Ylipäätään Enwald vertaa runoutta toisiin taiteisiin. Ehkä ne oikeastaan ovatkin yhtä. Enwaldin Rainer Maria Rilke -suomennos palkittiin Ylen Kääntäjäkarhulla.

Riimit takaisin runouteen – tilaa on!

Runous eläköön

Kaipaatko riimittelevää runoutta? Se on aivan ok, ja riimejä on varmasti luvassa. Nykyrunous taipuu moneksi, kunhan se ei jähmety nurkkakuntaiseksi.

Lue runoilijahaastatteluja

Kirjoittamisen lukon voi murtaa, sanoo runoilija Harri Nordell

Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

Kieli hajoaa ja pirstaloituu Harri Nordellin runoteoksessa Hajo. Sanat menevät sijoiltaan, päätyvät uusiin yhteyksiin, rakentuvat uudelleen.

Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

Äitiys on maailman vanhin aihe ja silti Sirpa Kyyrönen kirjoittaa siitä

Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

Jotenkin runoilijat sen tekevät. He tarttuvat ikuisiin teemoihin ja löytävät niihin uuden tulokulman, kehittelevät ilmaisutavan, joka sopivalla tavalla kummeksuttaa, hivelee. Juuri näin tekee Sirpa Kyyrönen Ilmajuuret-kokoelmassaan, joka on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille

Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Runous sopii kielen tutkiskeluun.

Miksi tuhlata aikaa proosaan, kysyy runoilija V. S. Luoma-aho

Tanssiva karhu -ehdokas

Kirjailija Ville Luoma-aho ei ole varma, kirjoittaako hän runoutta. Joka tapauksessa hänen teoksensa Mantra on nyt Ylen runouskilpailun ehdokkaana. Jyväskyläläinen Ville Luoma-aho (s. 1984) on kustantamo Poesian kirjailijoita. Varminta lienee puhua kirjailijasta eikä runoilijasta, sillä Luoma-aho ei ole kirjallisten raja-aitojen ystävä.

Muistisairautta käsittelevä Multa on Tiina Lehikoisen henkilökohtaisin kirja

Teos on Tanssiva karhu -ehdokas

Muistisairautta on luontevampaa käsitellä runoudessa kuin proosassa, väittää Tiina Lehikoinen. Hänen Multa-teoksensa on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouskilpailussa. Tamperelaisen Tiina Lehikoisen runoteos Multa on sekä "multa sulle, minulta sinulle" että kirja mullasta, maasta.

Tanssiva karhu 2017 on liikkeellä

Runovuosi näyttää tältä: Vähän naisia ja ruotsinkielisiä, paljon vilpittömyyttä

On monta eri tapaa runoilla

Runoteosten määrä on laskenut viime vuosina rajusti. Kirjallisuuskriitikko Fredrik Hertzberg tutustui vuoden runoantiin. Hän jäi kaipaamaan erityisesti ruotsinkielistä runoutta ja naisten ääntä.

Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat

Kuusi erityisen kiinnostavaa runoteosta

Kevään merkkejä: linnut, aurinko, Tanssiva karhu. Runouspalkintoa tavoittelevat vuonna 2017 Erkka Filanderin Torso, Catharina Gripenbergin Handbok att bära till en dräkt, Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, Tiina Lehikoisen Multa, V. S.

Tanssiva karhu 2016

Ylen Tanssiva karhu -palkinto Anja Erämajalle, Kääntäjäkarhu Katriina Ranteelle

Palkitut:Ehkä liioittelen vähän ja Korallia ja suolakiteitä

Yleisradion vuoden 2016 Tanssiva karhu -runopalkinto on myönnetty Anja Erämajalle kokoelmasta Ehkä liioittelen vähän. Kääntäjäkarhun sai Katriina Ranne afrikkalaisen runouden antologiasta Korallia ja suolakiteitä. Palkintoraadin jäsenet olivat tänä vuonna puheenjohtajana kriitikko Aleksis Salusjärvi

Kääntäjäkarhu Katriina Ranteelle – kokosi ensimmäisen suomenkielisen afrikkalaisen runouden antologian

Kolonialismin jäljet näkyvät lähdekielissä.

Ylen Kääntäjäkarhu-palkinto on myönnetty Katriina Ranteen kokoamalle ja suomentamalle teokselle Korallia ja suolakiteitä – Afrikkalaisen runouden antologia.

Tanssivan karhun voittanut Anja Erämaja: Tärkeintä on kosketus

Rakkauspuhetta ei ole maailmassa liikaa

Anja Erämajan Tanssivalla karhulla palkittu runokokoelma Ehkä liioittelen vähän pureutuu rakkauspuheeseen ja siihen, miten rakkauden ilmaisemisesta ja tunnustamisesta voi syntyä koomisiakin tilanteita. Vaikka Erämaja ottaa etäisyyttä kliseisimpään rakkauden kieleen, hän ei katso, että rakkauspuhetta olisi maailmassa liikaa. - Tokkopa sitä rakkauspuh

Kajaanin Runoviikolla tahtoisin kokea kaiken - rajallinen aika karsii ja on pystyttävä keskittymään hetkeen

Taide ei ole nopeuslaji

Kajaanin Runoviikko ja Tanssivan karhun jako ovat kirjallisuuteen keskittyneelle kulttuuritoimittajalle tasapainoilua kiireen ja kiirettömyyden välillä. On kulttuuritoimittajan työhön sisältyvä paradoksi tasapainoilla journalistisen nopeuden ja taiteen kokemiseen liittyvän hitauden sekä kärsivällisyyden välillä.

Tanssiva karhu -ehdokas Gösta Ågren on kriittinen optimisti

Ehdokasteos jälleen syvissä kysymyksissä kiinni.

Elokuussa 80 vuotta täyttävä Gösta Ågren kokee 1960-luvun muistot epämiellyttäviksi, pitää 1980-luvun Finlandia-palkintoaan sirkuksena ja kirjoittaa edelleen tarkasti.

Tanssiva karhu -ehdokkaaksi i-Pad-sovelluksen kautta – Saila Susiluodon teos on kuin labyrintti

Painettu runous voi hyödyntää pelillisyyttä

Runoilija Saila Susiluoto on viidettä kertaa ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon saajaksi. Teos Ariadne ammentaa kreikkalaisesta mytologiasta sitä toisintamatta ja sekoittaa myös muuta historiallista perspektiiviä otteeseensa.

Esikoisteoksella Tanssiva karhu -ehdokkaaksi – Virpi Vairisen kehyksenä aika

Virpi Vairinen kirjoittaa myös väitöskirjaa.

Saman tien esikoisteoksella Tanssiva karhu -kisaan – näinkin voi runoilijan ura alkaa, ja juuri näin on käynyt Virpi Vairiselle.

Tanssiva karhu -ehdokas Susinukke Kosola: Halusin vain huutaa

Runoilijasta tuli runoilija sylkeäkseen.

Turkulaisesta Susinukke Kosolasta tuli runoilija, koska hän halusi sylkeä maailman kasvoille.

Tanssiva karhu -ehdokas Anja Erämaja yhdistää runoutta ja stand up -komediaa

Anja Erämajan runoudessa on repertuaaria.

Helsinkiläinen Anja Erämaja kirjoittaa monilajisesti eikä välitä, vaikka joku ei pitäisi hänen teostaan runoutena.

Tanssiva karhu -ehdokas Kristian Blomberg: Runokirjan ei pidä hölistä joka suuntaan

Esittelyssä Kristian Blomberg.

Jyväskyläläisen Kristian Blombergin runoteos Valokaaria on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

Hyvät runoteokset vaivasivat Tanssivan karhun raatia

Aleksis Salusjärven luotsaama raati diggailee runoja.

Suomessa julkaistaan erinomaista ja monipuolista runoutta. Näin kotimaisen runouden tilaa arvioi tämänvuotinen Tanssiva karhu -runoraati.

Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat 2016 on valittu!

Palkintoa tavoittelee 6 ehdokasta

Vuoden 2016 Tanssiva karhu –palkintoa tavoittelee 6 ehdokasta. Ehdolla ovat Kristian Blombergin Valokaaria, Anja Erämajan Ehkä liioittelen vähän, Susinukke Kosolan Avaruuskissojen leikkikalu – tutkielma ihmisyyden valtavirrasta, Saila Susiluodon Ariadne, Virpi Vairisen Kuten avata äkisti sekä Gösta Ågrenin Dikter utan land.

Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Aleksis Salusjärvi: Elämme runouden kultakautta

Mies, joka kritisoi kritiikkiä, johtaa nyt itse runoraatia.

Päätoimittaja Aleksis Salusjärvi on haastanut aiempia Tanssiva karhu -runoraadin puheenjohtajia. Nyt hän aloittaa itse haastavassa pestissä ja tietää saavansa rättejä naamalleen.

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Tanssivat karhut 2015

Tanssiva Karhu - runopalkinto Eino Santaselle

Runoteos Tekniikan maailmat voitti

Eino Santasen Tekniikan maailmat (Teos) on erittäin omaperäinen, samalla hieno kunnianosoitus traditiolle, historialliselle ja sotien jälkeiselle avantgardelle. Se on tyylillisesti rohkea, nykyrunoutemme kärjessä aivan ainutlaatuinen. Tekniikan maailmat -teos on aidosti uutta luova.

Kääntäjäkarhu Pauliina Haasjoelle ja Peter Mickwitzille

Gunnar Björlingin teoksen Solgrönt käännöksestä

Gunnar Björling on arvostetuimpia suomenruotsalaisia modernistirunoilijoita. Solgrönt, nyt suomennettu Auringonvihreä (Poesia), on Björlingin neljäs kirja, hän julkaisi sen omakustanteena vuonna 1933.

Runous on henkilökohtaista painovoimaa

Kajaanissa runous kasvaa kirjojen sivuilta todellisuudeksi.

Kirkosta kapakkaan ja aamusta yöhön. Runous koskettaa Kajaanissa kaikkea, se on kuin luonnonvoima joka vallitsee kaikkialla. Suomessa julkaistaan noin sata runokirjaa vuodessa. Kajaanissa se kasvaa kirjojen sivuilta todellisuudeksi, joka paikoin syrjäyttää, paikoin syventää kielellistä maailmaamme. Runouden alkuaine, sanat, muodostaa sen todellisuuden, jossa elämme.

Totuus, esiintyminen ja eurosetelit

Eino Santala voitti Tanssivan karhun runopalkinnon

Tanssivan karhu- runopalkinto jaettiin Kajaanin runoviikkojen avajaisissa juhlallisesti. Eino Santanen palkittiin monipuolisesta Tekniikan maailmat -teoksestaan. - Kirjallisuus koettiin kansallisen kulttuurin selkärankana Kekkosen aikana, kertoi Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vesa Kaikkonen.

Nerudan ja Björlingin jalanjäljet johtavat Kajaaniin

Maailmankirjallisuus muuttuu Kainuussa henkilökohtaiseksi.

Suven runoilija Pentti Saaritsa tunsi Pablo Nerudan ja käänsi hänen runojaan. Pauliina Haasjoki ja Peter Mickwitz käänsivät Gunnar Björlingin keskustelemalla. Kajaanissa kaikki tuntuu liittyvän yhteen. Ainakin sellaisen kuvan saa, kun kuuntelee Suven runoilija Pentti Saaritsaa.

Kaikki tahtoo runoo

Runous hitsaa yhteen monenlaisia ihmisiä

Ylepomo Ville Vilen oli mukana palkitsemassa Ylen runopalkinnon voittajaa v. 2012 ,Tanssivan karhun sai tuolloin Henriikka Tavi: ”Te runoilijat ette tarvitse Yleä mutta Yle tarvitsee teitä .” Kätkin nuo päällikkötason sanat syvälle syömmeeni. Eihän me pärjätä ilman teitä, runoilijat, runot ja runous! Runous hitsaa yhteen monenlaisia ihmisiä.

Ennätyksellisen runsas runovuosi

Runovuoden yhteenvetoa

Millainen on ollut runovuosi? Runokirjoja on julkaistu ennennäkemättömän paljon, raadin arvioitavana on ollut pitkälti yli sata kokoelmaa. Kokoelmien suosituin teema tänä vuonna olivat elämän eri vaiheet, lopulta kuolema.

Tanssivan karhun kierros - eli kuinka löydät runosta vastauksia ja nimiä nimettömille maisemille

Kun runo törmäsi maisemaan, ja mitä sitten tapahtuikaan

Tee sinäkin oma 1+1=3 törmäytyskierroksesi, tai ennusta runoista. Näin Minna Joenniemi treenasi runotörmäytystä Kajaanin runoviikkoa ja Tanssivan karhun kierroksia varten.

Mikä runopalkitsemisessa voi mennä vikaan?

Runopalkinnon jakaminen herättää aina porua

Runouden hyvät, pahat ja rumat on äkkiä lueteltu. Sama koskee palkintoraateja ja palkitsijoita, Ylen runopalkintoakin. Tanssiva karhu on hyvä esimerkki siitä, millaista porua hyvääkin tarkoittavan hankkeen ympärillä pidetään. Parhaan runoteoksen, parhaan runoilijan ja parhaan palkintoperusteenkin pystyy moni nimeämään jo lonkalta. Huonoimman myös.

Tanssiva karhu on liikkeellä jälleen

Tanssiva karhu –runopalkintoa tavoittelee 6 teosta

Vuoden 2015 Tanssiva karhu -runoteoksen palkintoa tavoittelee kuusi ehdokasta. Ehdolla ovat Janette Hannukaisen Lennä vahingossa, Olli Heikkosen Teoria kaikkein pienimmistä, Kristiina Lähteen Kuinka voisit minulta puuttua, Aki Salmelan Jokeri, Eino Santasen Tekniikan maailmat ja Ville Vanhalan Konepeltivirta.