Tanssiva karhu -palkinnon voittanut Lassi Hyvärinen osuu runoteoksessaan kissuuden ytimeen

Teos Tuuli ja kissa voitti Ylen runopalkinnon

Runoilijan suhde sanoihin on sekoitus puhumaan opettelevan pikkulapsen ja kielitieteilijän asennetta, sanoo Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon voittanut Lassi Hyvärinen. Hänen kokoelmansa Tuuli ja kissa saa raadilta erityiskiitosta kissarunoistaan.

Poronhoidosta deittichattiin - Kääntäjäkarhulla palkittu Kaisa Ahvenjärven kokoama runoteos avaa nykysaamelaisuuden solmuja suomeksi

Saamelaisrunouden suomennos palkittiin kulttuuritekona

Ylen Kääntäjäkarhu-palkinnon saanut suomentaja Kaisa Ahvenjärvi uskoo, että runous voi olla someräyhäämiseen verrattuna hiljainen kuiskauspuheenvuoro saamelaisuudesta.

Susinukke Kosola kirjoitti kirjan ihmiselle, joka haluaisi huutaa aargh ja heitellä itseään ympäri seiniä

Varisto on Tanssiva karhu -ehdokkaana.

Susinukke Kosola kirjoittaa nurkkaan ajetun ihmisen turhautumisesta, mutta Varisto ei ole vihainen kirja. Kaiken takana on lempeä ja ymmärtäväinen ihmiskuva. Runoilija halusi myös tutkia, mitä tapahtuu, kun kirjaa ei voi ostaa rahalla. Uuden teoksen hinta on tunnustus, jonka ihminen kirjan halutessaan tekee.

Kaisa Ijäs tutkii aikaa ja muistia runoilijan kaleidoskooppisella vapaudella

Aurinkokello on Tanssiva karhu -ehdokkaana.

Muisti on kaiken perusta, sanoo runoilija Kaisa Ijäs. Hän tarttui teemaan, koska koki, että nyt eletään muistin murroksessa, hektisessä on-line kulttuurissa.

Kissa on arvaamaton anarkisti Lassi Hyvärisen runoteoksessa

Tuuli ja kissa -teos on Tanssiva karhu -palkintoehdokas

Musiikki muuttuu Lassi Hyvärisen päässä kuviksi ja sanoiksi. Nyt niistä kehkeytyi teos, jota leimaa kissan arvaamattomuus. Mukana on aimo annos anarkismia. Runoilijan mieleen ilmestyi välähdys: kissa keskustelee tuulen kanssa. Siinä olivat aihio ja perusta Lassi Hyvärisen kertovalle ja säemuotoiselle runoteokselle.

Runoilija Riina Katajavuori: "Olemme saaneet maailman voittona, jota emme ole ansainneet"

Maailma tuulenkaatama on Tanssiva karhu -ehdokkaana

Riina Katajavuori katsoo kirjassaan maailmaa suoraan - vahvoilla jaloilla seisten, välillä purjehtien. Hän kertoo, miten asiat ovat, mutta ei suhtaudu maailmaan kuolemanvakavasti.

Suvi Valli ryhtyi runoilijaksi, koska juoksulenkeillä oli tylsää

Teos Spiraali on Tanssiva karhu -palkintoehdokas

Juokseminen pakotti Suvi Vallin kirjoittamaan runoteoksen. Säkeet vain tulivat mieleen, kun yksitoikkoinen rytmi ohjasi kokemaan maailmaa liikkeen kautta. Nimenomaan liike, kulkeminen ja matkanteko inspiroivat runoilijaa, joka liputtaa kävelevän elämäntavan puolesta. Jalat kiinnostavat runoilija Suvi Vallia.

Seteleitä polttanut runoilija Eino Santanen ivaa somea ja pitää kuvataidetta kirjallisuutta elinvoimaisempana

Santasen teos Yleisö on Tanssiva karhu -ehdokkaana

Jäpittääkö kirjallisuus paikallaan? Ovatko poltetut setelit runoutta? Eino Santanen haastaa vallitsevat käsitykset kirjallisuudesta. Hänestä ei ole mieltä taivastella sitä, että ihmiset eivät lue, jos kirjallisuus ei itsessään muutu. Helsinkiläinen runoilija Eino Santanen ei tahdo puhua itsestään.

Kirjailijan tehtävä on olla ihminen, sanoo Tanssivan karhun voittanut Sirpa Kyyrönen

Runous on vuorovaikutusta ja ihmisten välisiä suhteita

Sirpa Kyyrönen on saanut Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon teoksestaan Ilmajuuret. Hän on myös runouden edistäjä ja näin hän ajattelee runoudesta.

Arpaonni yhdisti minut klassikkorunoilijaan, kertoo Kääntäjakarhun voittaja Liisa Enwald

Runopalkinnot jaettiin Kajaanin runoviikolla

Kun Liisa Enwald suomentaa runoa, hän ajattelee veistävänsä. Samalla hän kuuntelee, sanoo synnyttävänsä laulun. Ylipäätään Enwald vertaa runoutta toisiin taiteisiin. Ehkä ne oikeastaan ovatkin yhtä. Enwaldin Rainer Maria Rilke -suomennos palkittiin Ylen Kääntäjäkarhulla.

Kirjoittamisen lukon voi murtaa, sanoo runoilija Harri Nordell

Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

Kieli hajoaa ja pirstaloituu Harri Nordellin runoteoksessa Hajo. Sanat menevät sijoiltaan, päätyvät uusiin yhteyksiin, rakentuvat uudelleen.

Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

Äitiys on maailman vanhin aihe ja silti Sirpa Kyyrönen kirjoittaa siitä

Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

Jotenkin runoilijat sen tekevät. He tarttuvat ikuisiin teemoihin ja löytävät niihin uuden tulokulman, kehittelevät ilmaisutavan, joka sopivalla tavalla kummeksuttaa, hivelee. Juuri näin tekee Sirpa Kyyrönen Ilmajuuret-kokoelmassaan, joka on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille

Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Runous sopii kielen tutkiskeluun.

Miksi tuhlata aikaa proosaan, kysyy runoilija V. S. Luoma-aho

Tanssiva karhu -ehdokas

Kirjailija Ville Luoma-aho ei ole varma, kirjoittaako hän runoutta. Joka tapauksessa hänen teoksensa Mantra on nyt Ylen runouskilpailun ehdokkaana. Jyväskyläläinen Ville Luoma-aho (s. 1984) on kustantamo Poesian kirjailijoita. Varminta lienee puhua kirjailijasta eikä runoilijasta, sillä Luoma-aho ei ole kirjallisten raja-aitojen ystävä.

Muistisairautta käsittelevä Multa on Tiina Lehikoisen henkilökohtaisin kirja

Teos on Tanssiva karhu -ehdokas

Muistisairautta on luontevampaa käsitellä runoudessa kuin proosassa, väittää Tiina Lehikoinen. Hänen Multa-teoksensa on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouskilpailussa. Tamperelaisen Tiina Lehikoisen runoteos Multa on sekä "multa sulle, minulta sinulle" että kirja mullasta, maasta.

Runovuosi näyttää tältä: Vähän naisia ja ruotsinkielisiä, paljon vilpittömyyttä

On monta eri tapaa runoilla

Runoteosten määrä on laskenut viime vuosina rajusti. Kirjallisuuskriitikko Fredrik Hertzberg tutustui vuoden runoantiin. Hän jäi kaipaamaan erityisesti ruotsinkielistä runoutta ja naisten ääntä.

Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat

Kuusi erityisen kiinnostavaa runoteosta

Kevään merkkejä: linnut, aurinko, Tanssiva karhu. Runouspalkintoa tavoittelevat vuonna 2017 Erkka Filanderin Torso, Catharina Gripenbergin Handbok att bära till en dräkt, Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, Tiina Lehikoisen Multa, V. S.

Ylen Tanssiva karhu -palkinto Anja Erämajalle, Kääntäjäkarhu Katriina Ranteelle

Palkitut:Ehkä liioittelen vähän ja Korallia ja suolakiteitä

Yleisradion vuoden 2016 Tanssiva karhu -runopalkinto on myönnetty Anja Erämajalle kokoelmasta Ehkä liioittelen vähän. Kääntäjäkarhun sai Katriina Ranne afrikkalaisen runouden antologiasta Korallia ja suolakiteitä. Palkintoraadin jäsenet olivat tänä vuonna puheenjohtajana kriitikko Aleksis Salusjärvi

Kääntäjäkarhu Katriina Ranteelle – kokosi ensimmäisen suomenkielisen afrikkalaisen runouden antologian

Kolonialismin jäljet näkyvät lähdekielissä.

Ylen Kääntäjäkarhu-palkinto on myönnetty Katriina Ranteen kokoamalle ja suomentamalle teokselle Korallia ja suolakiteitä – Afrikkalaisen runouden antologia.

Tanssivan karhun voittanut Anja Erämaja: Tärkeintä on kosketus

Rakkauspuhetta ei ole maailmassa liikaa

Anja Erämajan Tanssivalla karhulla palkittu runokokoelma Ehkä liioittelen vähän pureutuu rakkauspuheeseen ja siihen, miten rakkauden ilmaisemisesta ja tunnustamisesta voi syntyä koomisiakin tilanteita. Vaikka Erämaja ottaa etäisyyttä kliseisimpään rakkauden kieleen, hän ei katso, että rakkauspuhetta olisi maailmassa liikaa. - Tokkopa sitä rakkauspuh

Kajaanin Runoviikolla tahtoisin kokea kaiken - rajallinen aika karsii ja on pystyttävä keskittymään hetkeen

Taide ei ole nopeuslaji

Kajaanin Runoviikko ja Tanssivan karhun jako ovat kirjallisuuteen keskittyneelle kulttuuritoimittajalle tasapainoilua kiireen ja kiirettömyyden välillä. On kulttuuritoimittajan työhön sisältyvä paradoksi tasapainoilla journalistisen nopeuden ja taiteen kokemiseen liittyvän hitauden sekä kärsivällisyyden välillä.

Tanssiva karhu -ehdokas Gösta Ågren on kriittinen optimisti

Ehdokasteos jälleen syvissä kysymyksissä kiinni.

Elokuussa 80 vuotta täyttävä Gösta Ågren kokee 1960-luvun muistot epämiellyttäviksi, pitää 1980-luvun Finlandia-palkintoaan sirkuksena ja kirjoittaa edelleen tarkasti.

Tanssiva karhu -ehdokkaaksi i-Pad-sovelluksen kautta – Saila Susiluodon teos on kuin labyrintti

Painettu runous voi hyödyntää pelillisyyttä

Runoilija Saila Susiluoto on viidettä kertaa ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runopalkinnon saajaksi. Teos Ariadne ammentaa kreikkalaisesta mytologiasta sitä toisintamatta ja sekoittaa myös muuta historiallista perspektiiviä otteeseensa.

Hyvät runoteokset vaivasivat Tanssivan karhun raatia

Aleksis Salusjärven luotsaama raati diggailee runoja.

Suomessa julkaistaan erinomaista ja monipuolista runoutta. Näin kotimaisen runouden tilaa arvioi tämänvuotinen Tanssiva karhu -runoraati.

Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat 2016 on valittu!

Palkintoa tavoittelee 6 ehdokasta

Vuoden 2016 Tanssiva karhu –palkintoa tavoittelee 6 ehdokasta. Ehdolla ovat Kristian Blombergin Valokaaria, Anja Erämajan Ehkä liioittelen vähän, Susinukke Kosolan Avaruuskissojen leikkikalu – tutkielma ihmisyyden valtavirrasta, Saila Susiluodon Ariadne, Virpi Vairisen Kuten avata äkisti sekä Gösta Ågrenin Dikter utan land.

Tanssiva Karhu - runopalkinto Eino Santaselle

Runoteos Tekniikan maailmat voitti

Eino Santasen Tekniikan maailmat (Teos) on erittäin omaperäinen, samalla hieno kunnianosoitus traditiolle, historialliselle ja sotien jälkeiselle avantgardelle. Se on tyylillisesti rohkea, nykyrunoutemme kärjessä aivan ainutlaatuinen. Tekniikan maailmat -teos on aidosti uutta luova.

Kääntäjäkarhu Pauliina Haasjoelle ja Peter Mickwitzille

Gunnar Björlingin teoksen Solgrönt käännöksestä

Gunnar Björling on arvostetuimpia suomenruotsalaisia modernistirunoilijoita. Solgrönt, nyt suomennettu Auringonvihreä (Poesia), on Björlingin neljäs kirja, hän julkaisi sen omakustanteena vuonna 1933.

Runous on henkilökohtaista painovoimaa

Kajaanissa runous kasvaa kirjojen sivuilta todellisuudeksi.

Kirkosta kapakkaan ja aamusta yöhön. Runous koskettaa Kajaanissa kaikkea, se on kuin luonnonvoima joka vallitsee kaikkialla. Suomessa julkaistaan noin sata runokirjaa vuodessa. Kajaanissa se kasvaa kirjojen sivuilta todellisuudeksi, joka paikoin syrjäyttää, paikoin syventää kielellistä maailmaamme. Runouden alkuaine, sanat, muodostaa sen todellisuuden, jossa elämme.

Hyönteisen herkkyys - Tapahtuman poetiikasta

Ajattelen, että kirjoittaminen vaatii tolkuttomasti etäisyyttä ja läheisyyttä. Etäisyyttä systeemiin ja läheisyyttä kaikkeen, mikä siinä ja sen ympärillä pyörii.

Tanssiva karhu 2014 -palkinnot ja palkintoraadin lausunto

Lähes puolitoista vuotta kestänyt Tanssiva karhu -kilpailu osoitti, että Suomessa kirjoitetun runouden kärki on terävä, mutta yllättävän leveä.

Kääntäjäkarhut Westerbergistä Malliseen

Käännösrunoista parhaat

Vanhat Karhut Sirkka Turkasta Maria Matinmikkoon

Tanssivan karhun aiemmat runopalkinnon voittajat.