Hyppää pääsisältöön

Television tiiliskivet esittää

The Handmaid's Tale saa minut voimaan pahoin – siksi rakastan sitä

Atwoodin luoma maailma on ajankohtainen ja mahdollinen

The Handmaid’s Tale (suom. Orjattaresi) on Margaret Atwoodin dystopiaklassikko vuodelta 1985. Kirja nousi Yhdysvalloissa kysytyimpien kirjojen joukkoon pian Donald Trumpin noustua valtaan. Pelottavinta romaanissa ei kuitenkaan ole sen ajankohtaisuus, vaan se, miten helposti tavallinen arki vaihtuu painajaismaiseksi yhteiskunnaksi, dystopiaksi.

Tanssiva karhu 2018 -ehdokkaat esittelyssä

Susinukke Kosola kirjoitti kirjan ihmiselle, joka haluaisi huutaa aargh ja heitellä itseään ympäri seiniä

Varisto on Tanssiva karhu -ehdokkaana.

Susinukke Kosola kirjoittaa nurkkaan ajetun ihmisen turhautumisesta, mutta Varisto ei ole vihainen kirja. Kaiken takana on lempeä ja ymmärtäväinen ihmiskuva. Runoilija halusi myös tutkia, mitä tapahtuu, kun kirjaa ei voi ostaa rahalla. Uuden teoksen hinta on tunnustus, jonka ihminen kirjan halutessaan tekee.

Kissa on arvaamaton anarkisti Lassi Hyvärisen runoteoksessa

Tuuli ja kissa -teos on Tanssiva karhu -palkintoehdokas

Musiikki muuttuu Lassi Hyvärisen päässä kuviksi ja sanoiksi. Nyt niistä kehkeytyi teos, jota leimaa kissan arvaamattomuus. Mukana on aimo annos anarkismia. Runoilijan mieleen ilmestyi välähdys: kissa keskustelee tuulen kanssa. Siinä olivat aihio ja perusta Lassi Hyvärisen kertovalle ja säemuotoiselle runoteokselle.

Seteleitä polttanut runoilija Eino Santanen ivaa somea ja pitää kuvataidetta kirjallisuutta elinvoimaisempana

Santasen teos Yleisö on Tanssiva karhu -ehdokkaana

Jäpittääkö kirjallisuus paikallaan? Ovatko poltetut setelit runoutta? Eino Santanen haastaa vallitsevat käsitykset kirjallisuudesta. Hänestä ei ole mieltä taivastella sitä, että ihmiset eivät lue, jos kirjallisuus ei itsessään muutu. Helsinkiläinen runoilija Eino Santanen ei tahdo puhua itsestään.

Helsinki Lit 2018

Peloista pahin

Lapsen menettäminen on äidin ja isän peruspelko.

Pelko lapsen menettämisestä on jokaisessa vanhemmassa. Tämä teksti on tutkimusmatka tuohon pelkoon.

Helsinki Lit 2018 suorana Ylen kanavilla

Suorat lähetykset Teemalla & Areenassa pe 25. ja la 26.5.

Neljättä kertaa järjestettävä Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali näkyy suorina lähetyksinä Teemalla sekä Areenassa perjantaina ja lauantaina 25. ja 26.5.2018. Tv-lähetykset ovat myös pysyvästi katsottavina Areenassa jälkikäteen.

Ihme-teos 2018

Suomentaja Kersti Juva haluaa olla mukana yhteiskunnan muutoksessa

Kersti Juva suomentaja

Kersti Juva tunnetaan parhaiten urastaan suomentajana. Hänen työpöytänsä kautta ovat kulkeneet Taru sormusten herrasta -trilogia, Nalle Puh, Ylpeys ja ennakkoluulo sekä lukuisat muut teokset. Hänen suomentamansa kuunnelmasarja Knalli ja sateenvarjo viihdytti radionkuuntelijoita usean vuosikymmenen ajan. Juva on ollut paikalla myös silloin, kun yhteiskunta on kaivannut muutosta. Kun omaa paikkaa ei tahtonut löytyä opiskelijaliikkeestä, ainoa vaihtoehto oli ryhtyä ajamaan seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. - Maailma on muuttunut, ja minä olen ollut siinä muutoksessa mukana, Juva sanoo.

Avaruusromua: Musiikki muuttaa meitä - me muutamme musiikkia

Mitä tapahtuu kun meidän aivomme alkavat muuttaa musiikkia?

Musiikki aktivoi meidän aivojamme. Se lisää meidän keskittymiskykyämme ja parantaa meidän muistimme toimintaa, sanovat tutkijat. Se pystyy myös nostamaan meidän mielialaamme. Musiikki siis todella vaikuttaa. Musiikin kuuntelu ja sen soittaminen näkyvät jopa rakennemuutoksina meidän aivoissamme. Musiikki siis muuttaa meitä, meidän aivojamme. Mutta entä toisinpäin? Mitä tapahtuu kun meidän aivomme alkavat muuttaa musiikkia? Tai kun musiikkia alkaa ihmisaivojen sijasta tehdä algoritmi? Toimittajana Jukka Mikkola.

Älä Kalle Päätalo itke, kyllä sinusta vielä kirjailija tulee!

Päätalon mielessä pitkään elänyt unelma toteutuu

Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin. Hyvästi, Iijoki –romaani ilmestyi vuonna 1995.

Kotimaisen proosan lestadiolaiskuvaukset ovat tirkistysikkunoita suljetun yhteisön elämään

Lestadiolaisuutta kuvaava proosa kertoo myös toiseudesta.

Tirkistelyikkunoita suljettuun yhteisöön. Tarinoita perheistä, joille Raamattu sanelee tavan elää. Toiseuden kuvauksia nyky-Suomessa. Uskonnollisten yhteisöjen kuvaukset kotimaisessa proosassa ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Yleisin aiheista on lestadiolaisuus, maamme suurin herätysliike. Suurin osa tarinoista on liikkeestä irtautuneiden kirjailijoiden teoksia, sillä ulkopuolelta kirjoittaminen antaa vapautta.

En jaksaisi keskustella hedelmällisyydestäni – Miten yli 30-vuotiaasta lapsettomasta naisesta tuli syyllinen?

Hedelmällisyyteen liittyvä syyllistäminen on ahdistavaa.

Mitä yhteistä on itsekkyydellä, kansantaloudella sekä biologisella kellolla? Yli 30-vuotias lapseton nainen. Media ja yhteiskunta kääntävät osoittelevan sormensa hedelmällisen ikäisiin naisiin, kun syyllisiä etsitään. On aika havahtua siihen, että syitä lapsettomuuteen on lukemattomia.

Video ei enää katsottavissa

Oscar-gaala 2018 suorana Teemalla

Oscar-viikonloppuna elokuvia ja juhlavuoden gaala

90. Oscar-gaala juhlallisuuksineen nähdään maaliskuussa 2018 Teemalla suorana lähetyksenä. Gaalaan valmistaudutaan katsomalla Oscar-palkittuja elokuvia West Side Storysta Amyyn.

Algoritmit romauttivat pörssin – ja muita varoittavia scifi-tarinoita tekoälystä

Tekoäly on scifin uusi Frankenstein

Maanantaina 5.2.2018 tapahtui pörssinotkahdus, jonka pelättiin johtavan suureen romahdukseen. Äkillisen tiputuksen syitä on arvailtu ja yksi teoria on, että sijoituksia salamannopeasti hoitavien robottien toiminta kiihdyttää laskuja. Robert Harrisin teknotrilleri Pelkokerroin (2011) kuvasi tällaisen tapahtuman scifin tyyliin liioitellen ja kärjistäen. Toivottavasti tämä ei ole totta!

Viettelyksen asuntovaunu vie kolhiutuneita matkustajiaan

Rakastajat-teatterin esitys sekoittaa sukupuolirooleja

Leea Klemolan Viettelyksen asuntovaunu vie porilaiselle leirintäalueelle, jossa kyyhöttää lommoinen asuntoauto, Wagon de Désiré. Mukana on kaikuja Tennessee Williamsin Viettelyksen vaunusta: raskaus, raiskaus, menetetty perintö, juopottelu, öinen hulluus.

Tutustu näihin

Murhia ja pimeydessä vaanivia silmiä – Tove Jansson kirjoitti kauhua lapsille ja aikuisille

Lepakoita, kahleita ja portaikkoa pitkin valuvaa verta

Kirjailija ja kuvataiteilija Tove Jansson piirsi kahleita, tyrmiä ja portaikkoa pitkin valuvaa verta. Hän kirjoitti murhista ja hahmoista, joista ei aina tiedä varmasti, mitä tai keitä he edustavat. Ihminen on murskattavissa, hänet voi sahata. Muumin voi muuttaa hirviöksi. Miksi kauhu kiehtoi Janssonia? Muumiteosten mörkö pelottaa aivan syystä.

KulttuuriCocktail

Ovatko tässä parhaat kotimaiset dokumentit?

Ohjaajien haastattelukirja kuvaa genren kukoistusta

Kotimainen dokumenttielokuva on korkealaatuista, monipuolista ja maailmalla arvostettua. Toimittaja/kriitikko Harri Römpötti kirjoitti haastattelukirjan Sanokaa mitä näitte keskeisistä dokumenttiohjaajista. Mitkä elokuvat nousevat dokumentin merkkiteoksiksi vajaan kolmenkymmenen vuoden ajalta?

Dungeons & Dragons opetti yhden sukupolven pelaamaan roolipelejä – löytääkö uusi sukupolvi noppien ääreen?

Suomessa roolipelien kultakautta elettiin 80-luvun lopulla.

Suomessa roolipelien kultakautta elettiin 1980-luvun loppupuolella. Sen jälkeen pöytäroolipelien suosio hiipui ja tasaantui pienemmän porukan harrastukseksi. Viime vuosina harrastus on saanut uutta nostetta uusien suomenkielisten pelien muodossa. Dungeons & Dragons on puolestaan ollut esillä Stranger Things -hittisarjassa.

Yle Teeman ajankohtaisia

Sininen laulu – Suomen taiteiden tarina

Peter von Baghin suursarja suomalaisesta kulttuurista

Peter von Baghin 12-osainen suursarja suomalaisesta kulttuurista kattaa kaikkien taiteiden suomalaisen tarinan Suomen itsenäisyyden alusta 2000-luvun alkuun asti. Teema keskiviikkoisin 31.1.–18.4.2018 klo 15.

Teeman kevään 2018 elokuvat ja Teemalauantait

Elokuvia viitenä päivänä viikossa.

Teema esittää keväällä 2018 elokuvia viitenä päivänä viikossa. Loppukevään teemoja ovat mm. Orson Welles ja Shakespeare sekä Liisamaija Laaksonen 80 vuotta. Toukokuun viimeisinä päivinä päästään jo Kieslowski-kesään.

Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on pitkä dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista (1946–1993), kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään upea dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017) sekä elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983).

Kultakuumeen kolumneja

Luettavaa vuosikymmenten ajalta

Nämä kirjat paransivat sodan traumat

Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle

Kotirintaman naiset ja lapset sekä sodasta palanneet miehet olivat kukin omalla tavallaan onnettomia 1950-luvulla, mutta kaikilla oli haave saada elämä kääntymään kohti onnea. Kirjailijat etsivät uusia tapoja nähdä maailmaa, ja vuosikymmeneltä jäi elämään useita klassikoita, kuten Tuntematon sotilas ja Muumipapan urotyöt. Lue Seppo Puttosen lukuvinkit 1950-luvulle!

Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

Pietari K. lukee klassikoita puolestasi

Eläköön ikuisesti #Suomi100 - pakkopullaan tukehtuu mielellään

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Olen nyt tarkastellut Suomen satavuotisjuhlia tietyllä tavalla aitiopaikalta viimeisen vuoden ajan toimittajana Ylen Kirjojen Suomi -hankkeessa ja oloni on toiveikas. Tämä Suomi100-juhlinta tuntuu nimittäin sopivan keveältä ja ilahduttavan tyhjältä, aivan kuten nationalismin jälkeiseen maailmaan kuuluukin. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Maalle mars! Suomalaisen maaseudun epäromanttinen historia

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Kaupunkilaisille on luonteenomaista, että he haluaisivat olla maalaisia - ainakin silloin tällöin. Yleensä tämä halu tulee silloin kun ahdistaa, on kiire tai sää on huono. Näinä hetkinä kaupunkilaiset ajattelevat lapsuuden pitkiä kesiä mummolassa ja miettivät, että olisiko meistäkin maalaisiksi. Ajatus kuitenkin haihtuu nopeasti, kun kaupunkilaiset tajuavat, että sama ahdistus, kiire ja huono sää jatkuvat myös maalla. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Hyggeiletkö kirjan kanssa? Lukemalla saa toteuttaa fetissiään yksityisyydestä

Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast

Mediankäyttäjänä olo alkoi olla paranoidi varsinkin sen jälkeen, kun Edward Snowden neljä vuotta sitten paljasti Yhdysvaltain tiedusteluorganisaatioiden massavalvonnan laajuuden. Yhtäkkiä myös oma yksityinen älypuhelin alkoi ahdistaa taskussa. Älypuhelin, jonka avulla puhun ystävieni kanssa, käytän sosiaalista mediaa, luen kirjoja ja kuuntelen radiota, alkoi tuntua vieraalta ja tunkeilevalta.

Tanssiva karhu 2017

Kirjamme nuorista ampujista eivät ole poliittisia, väittävät Malin Persson Giolito ja Elina Hirvonen

Katso keskustelu täältä

Pohjoismainen yhteiskunta on koetuksella. Sen näkee myös ruotsalaisen Malin Persson Gioliton ja suomalaisen Elina Hirvosen kirjoissa. Kummatkin kirjoittavat nuorista, jotka voivat huonosti ja ampuvat. Kirjailijat kohtaavat Helsinki Litin lavalla. Katso keskustelu täältä.

Suru on moniaistista, ilmenee puolisonsa menettäneen kirjailija Tom Malmquistin ja Philip Teirin keskustelusta

Helsinki Lit keskusteluttaa

Tom Malmquist on kirjoittanut vasta synnyttäneen puolisonsa menetyksestä rakastetun ja palkintoja kahmineen kirjan. Helsinki Litin keskustelussa hän kertoo kirjailija Philip Teirille, että kirjan kirjoittamalla hän yritti ymmärtää tapahtunutta ja suojata itseään. Karin-puolisolla puhkeaa leukemia. Hän on 33. raskausviikolla.

Suomalainen, ruotsalainen ja zimbabwelainen kirjailija tapasivat. Mistä he puhuivat?

Petina Gappah, Aris Fioretos ja Sirpa Kähkönen – katso video

Kun kirjailijat Sirpa Kähkönen, Aris Fioretos ja Petina Gappah kohtaavat, aiheet liikkuvat historian näkökulmista ihmisoikeuksiin ja kirjallisuuden voimasta kulttuuriseen sopivuuteen. Fioretosin ja Gappahin uusimpia kirjoja yhdistää miljöö – ne molemmat sijoittuvat vankiloihin ja päähenkilöt ovat kidutettuja naisia. Katso keskustelu täältä!

Petina Gappah: Liian tutut tarinat olisivat empatian loppu

Helsinki Lit alkaa Yle Teemalla la 13.5. klo 12 .40

Työviikon loppumisesta ei ollut kulunut tuntiakaan, kun Savoy oli jo täynnä lukijoita. Kolmatta kertaa järjestetty käännöskirjallisuuden tapahtuma Helsinki Lit oli myyty loppuun. Festivaali jatkuu lauantaina, jolloin lavalle nousee esimerkiksi Nobel-voittaja Orhan Pamuk. Helsinki Lit -lähetys Yle Teemalla la 13.5. klo 12 .40 alkaen.

Pikkukylästä tulee kauhun näyttämö – Andrew Michael Hurley ja Antti Tuomainen Helsinki Litissä

Katso Helsinki Litissä käyty keskustelu täältä

Tapahtumapaikka nousee joskus niin tärkeäksi elementiksi kirjassa, että siitä tulee tavallaan yksi kirjan päähenkilöistä. Näin on myös Andrew Michael Hurleyn kirjassa Hylätty ranta. Katso Antti Tuomaisen ja Hurleyn keskustelu täältä! Andrew Michael Hurleyn esikoisromaani Hylätty ranta (suom.

Ihanan raivostuttavaa älykköseuraa eli Laurent Binet ja Tuomas Nevanlinna

Katso palkitun ranskalaiskirjailijan haastattelu täältä!

Laurent Binet'n uutuusteos Kuka murhasi Roland Barthesin on salapoliisitarinan valepukuun sonnustautunut parodia 1980-luvun kirjallisuudentutkimuksen ja filosofian merkkihenkilöistä. Keskustelukumppanina oli Tuomas Nevanlinna. Katso keskustelu täältä!

Linda Boström Knausgård ja Märta Tikkanen ovat luonteva keskustelupari – katso kirjailijoiden kohtaaminen

Kun yksityisestä tulee julkista

Millaista on saattaa yksityiselämä kirjoissa julkiseksi? Kirjailijat Märta Tikkanen ja Linda Boström Knausgård kohtaavat Helsinki Lit -tapahtumassa kirjailija Juha Itkosen kanssa. Ruotsalaisessa Linda Boström Knausgårdissa ja suomalaisessa Märta Tikkasessa on paljon samaa.

Suomentaja Helinä Kangas sai Jarl Helleman -palkinnon

Katso kiitospuheenvuoro täältä

Jarl Hellemann -palkinnon on voittanut Helinä Kangas. Elena Ferranten romaanin Loistava ystäväni suomennoksesta. Jarl Hellemann -käännöskirjapalkinto on Tammen perustama kirjallisuuspalkinto, joka jaetaan vuosittain korkeatasoisen kaunokirjallisen teoksen laadukkaasta suomennoksesta. Helinä Kankaan käännös osoittaa loistavaa tyyli ja rytmitajua, raati perustelee.

Antakaa happea! Maailmanloppu tulee punavihreässä kuplassa

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Onko kivaa, että vihdoin ollaan päästy modernin yhtenäiskulttuurin paineista omiin kupliimme nyhjäämään? 2000-luvun alun Suomessa ilmestyi kaksi romaania, jotka kertoivat yhteisesti jaetun todellisuuden korvautumisesta virtuaalisilla korvikkeilla. Maailmanloppu voi tulla monella tapaa – myös yksinäisyydessä. Uusin Pietari K. kävi täällä on kuunneltavana ja luettavana täällä!

Maalta kaupunkiin, kopotikop! Näin hepasta tuli teinien terapeutti

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele se podcastina täältä

Kannattaa mennä ratsastustallille jos haluaa oppia jotain siitä, miten selviydytään “uuden työn” joustavassa ja tunneherkässä maailmassa. Tallilla hevoset ja nuoret naiset ratkovat sosiaalisen elämän monimutkaisia pulmia ja terapoivat toisiaan. Ennen hevonen veti tukkia metsässä ja teki sankaritekoja rintamalla, nykyään se seurustelee, reflektoi itseään ja käyttää kannettavaa elektroniikkaa. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele se podcastina täältä!

Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

Ilmianna kotiseutusi tuntematon helmi!

Mitä sinun paikkakunnaltasi tulisi nähdä?

Yle kuvaa eri puolilla Suomea kesällä 2017. Mitä sinun paikkakunnaltasi tulisi nähdä? Mitä ei ole vielä kerrottu? Mitkä nähtävyydet ovat jääneet esitteiden ulkopuolelle? Ilmianna salainen helmi, joka voi esimerkiksi olla henkilö, paikka tai tarina.

Minä olin täällä! Kilroy-kirjat 40-luvulta ovat hipstereiden esihistoriaa

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Kaupunkilaisena oleminen vaatii erityisiä kaupunkilaistaitoja: on osattava olla yksin, asuttava tiiviisti ja opittava kuluttamaan. Näitä taitoja harjoiteltiin jo 1947 ilmestyneissä Kilroy-romaaneissa, kirjoittaa Pietari Kylmälä kirjaesseessään, ja raaputtaa työpaikan vessan seinään: “Kilroy was here!” Esseen voi kuunnella myös podcastina.

Pätkiikö? Ota lääkkeeksi neukkunostalgiaa ja kirjoja muistamisesta

Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

2000-luvulla Finlandia-palkituista romaaneista kolme sijoittuu Neuvostoliittoon: Sofi Oksasen Puhdistus, Rosa Liksomin Hytti nro 6 ja Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme. Pietari Kylmälä miettii, mitä unohdimme Neuvostoliitosta, ja mitä on muistettava nykyisyydestä, joka on koko ajan valmis katoamaan. Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

Elina Hirvonen: Nationalismin edessä tarvitaan radikaalia mielikuvitusta

Mikä on ihmisen ja maailman suhde

Vastaus Eurooppaa ja ihmisoikeuksia horjuttavaan liikehdintään ei voi olla teknokratia tai hiljaisuus, vaan radikaali mielikuvitus. Ympäristökriisi, automatisaatio ja tekoälyn kehittyminen haastavat tulevaisuudessa yhä suuremmalla voimalla käsityksemme siitä, mitä on olla ihminen tässä maailmassa, kirjailija Elina Hirvonen kirjoittaa kolumnissaan.

Tapio Wirkkala

Tapio Wirkkala - mies joka muotoili Suomen

Tapio Wirkkala on vaikuttanut jokaisen suomalaisen elämään

Suomi on sankarimuotoilijoiden maa, mutta yksi on ylitse muiden. Laatu, määrä ja kansainvälinen tunnettavuus tekevät Tapio Wirkkalasta muotoilijoiden kruunaamattoman kuninkaan. Uppoudu Tapio Wirkkalan maailmaan laajassa verkkoartikkelissa.

yle.fi/musiikki

Viiden pennin progressiivista rockia - Circle: Termostaatti

Katso yhden kameraoton live

Circle ei halunnut tietää ennen Termostaatti-biisin tallennushetkeä kuvaussuunnitelmista mitään. Jussi Lehtisalon sanoin: “Haluamme alistua tahtoonne ja olemme valmiit häpäisemään itsemme”. Vastaavasti kuvausryhmä kuuli kappaleen ensimmäisen kerran soundcheckissä, koska bändi sävelsi sen edeltävänä iltana. Termostaatti saa ensiesityksensä tässä yhden kameraoton livessä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kuvataiteilija Satu Kiljunen haluaa maalata ihmistä elämänsä loppuun saakka

    Satu Kiljusen tärkein juttu on maalata ihminen.

    Taideyliopiston kesäkuussa promovoitu kunniatohtori, kuvataiteilija Satu Kiljunen kulkee tinkimätöntä, visuaalista tietään. Hän on ollut maailmalle avoin, lähtenyt äärialueille ja löytänyt sieltä suuria ulottuvuuksia elämäänsä. Himalajan huipuilta hän on päätynyt samankaltaiseen maisemaan, vakkituiseksi asukkaaksi ulkosaaristoon.

  • Seksi, rakkaus ja liike-elämä. Kuulostaa nykypäivältä, mutta kyllä näitä asioita käsiteltiin jo riimukirjoituksissa.

    Riimukirjoitus ei ollutkaan viikinkien keksintö.

    Hektisessä nykyaikataulussa tuppaa helposti unohtumaan se tosiasia, että jotkut asiat tapahtuvat todella hitaasti. Kuten riimukirjoituksen leviäminen. Se kehitettiin Alppien tienoilla jo ennen ajanlaskumme alkua, mutta sieltä sen leviäminen pohjolaan kesti liki tuhat vuotta. Mutta kun asiat on kerran kiveen hakattu, niin siinä ne myös pysyvät.

  • Kolme ajattelijaa: Marx, Nietzsche, Freud

    Miten näiden uranuurtajien perintö näkyy nykyajassa?

    Nämä miehet muuttivat maailmantaloutta, kyseenalaistivat yhteiskuntaa ja porautuivat ihmismieleen. Millaisessa maailmassa Marx, Nietzsche ja Freud elivät, keitä he olivat ja miten he vaikuttavat nykyajassa? Kolmeosaisessa sarjassa brittiläinen historioitsija Bettany Hughes esittelee kolme ajattelijaa, joiden ideat muovasivat modernia maailmaa.

  • Anna puiden parantaa!

    Saunavihdan voi tehdä myös tammesta tai lehmuksesta.

    Ihmisen elämä on kuin lyhyt henkäys, jos sitä vertaa esimerkiksi tammen tai lehmuksen elämään. Muun muassa nämä jalopuut ovat sanaston erityisasiantuntija Kirsti Aapalan mukaan olleet Suomessa jo paljon ennen Suomen kieltä puhuvaa kansaa ja niiden kohdalla supersynttäreitä ei ihmisen tavoin vietetä sadan vaan tuhannen vuoden kohdalla.

  • Sitkeyttä ja kestävyyttä vaatineet seikkailut napapiirin jäätiköillä tekivät museonjohtaja Pentti Kronqvististä huikean sankarin

    Museonjohtaja Pentti Kronqvist ei ole pelännyt seikkailuita

    Lapsuutensa köyhyydessä elänyt ja sieltä eteenpäin ponnistanut pietarsaarelainen Pentti Kronqvist loi elämästään seikkailun. Hänen elämänsä on ollut täynnä monenlaisia mielenkiintoisia retkiä, joissa niin hänen henkisiä kuin fyysisiä voimavaroja on koeteltu. Nyt kahdeksankymmentä täyttävä arktisen Nanoq-museon johtaja pohtii kuumeisesti mistä löytää työnsä jatkaja museolle.

  • Mikä tv-sarja seuraavaksi? Testaa millainen katsoja olet

    Kompassi tv-sarjaviidakkoon

    Televisiosarjat ovat aikamme suuria kertomuksia. Ihmisen aika on kuitenkin rajallista. Mikä sarja kannattaa valita? Mikä sopii minulle? Television tiiliskivet on analysoinut yli viisikymmentä laatusarjaa. Niihin perustuva testi antaa vinkkejä siitä, mitä kannattaa etsiä. Olisiko se jotain näistä?

  • Facebookissa leviää ärhäkkä virus – näin se vaikuttaa neuroottisen kulttuuritoimittajan mielenterveyteen

    Tietokonevirusten vaikutuksista neurootikkoihin

    Tämä on tunnustus. Levitimme virusta Facebookissa. Virusta pahemmiksi seurauksiksi nousivat neuroottiset huolet ja valtava häpeä. Miten on mahdollista, että kaksi itseään fiksuna pitävää kulttuuritoimittajaa avaa samana iltana videolinkiksi naamioidun viruksen Facebookissa? Koska kokemuksemme olivat niin samankaltaiset, julkaisemme kirjoituksen tuplanarsistisesti minä-muodossa.

  • Haudan partaalta kotimaisen sarjakuvan kärkeen

    Leo Kuikka on mustan huumorin mestari

    Taiteilijanimi Leo Kuikka työstää Lappeenrannassa Suomen nihilistisimpiä ja synkimpiä sarjakuvia sysimustalla huumorilla siveltynä. Aviorikoksia, masennusta, lähiöahdistusta - sekä kung-fua! Kummallista kyllä Kuikan sarjakuvien lukemisesta tulee hyvä ja valaistunut mieli!

  • On ilmoja pidellyt!

    Suomalaisille sää on kuolemanvakava asia.

    Keskustelua säästä pidetään ehkä muualla kevyenä rupatteluna, mutta sitä se ei ole Suomessa. Mielensäpahoittajien kansa löytää aina valittamisen aihetta vallitsevasta säätilasta. Toki, jos haluaa antaa itsestään yltiöpositiivisen kuvan, keskustelun voi avata kehumalla säätä.