Hyppää pääsisältöön

Suomalaisia tv-aarteita: Hyvät herrat

Kertomus Hyvät herrat -tv-sarjan tekemisestä

KulttuuriCocktail kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Viidentenä tv-helmenä on Pertti Melasniemen ohjaama ja Lasse Lehtisen ja Aarno Laitisen käsikirjoittama Hyvät herrat, jota esitettiin MTV3:ssa 1990–1996.

Kun tulevaisuus on vain synkkä kärjistys nykyhetkestä – viisi ydinasiaa kahdesta Blade Runnerista

Käsikirjoittaja ja kriitikko vertailevat Blade Runnereita.

Ridley Scottin Blade Runner (1982) on tieteiselokuvan virstanpylväs, joka uskaltaa käsitellä ihmisyyden rajaa viihteen kehyksessä. Denis Villeneuven Blade Runner 2049 (2017) tekee saman näyttävämmin ja hallitummin – se on parhaimpina hetkinään kuin Kafkan käsikirjoittamaa Tarkovskia. KulttuuriCocktail tiivistää elokuvat käsikirjoittaja Ilja Rautsin ja elokuvakriitikko Matti Rämön kanssa viiteen pointtiin.

Commodore 64 oli 80-luvulla kasvaneiden poikien ensirakkaus

C64 oli yksi vahvimpia sukupolvikokemuksia 80-luvulla.

Kansakunta puhuu yhä kuusnepasta kuin vanhasta ystävästään. Siitä tuli Suomessa niin suosittu, että mainoslause “tasavallan tietokone” ei ole edes liioiteltu. SID-äänipiirin ikimuistoiset soundit ovat jättäneet pysyvän jäljen 80-luvulla kasvaneiden tietokoneharrastajien ja pelaajien tärykalvoille ja joystickin vatkaaminen toi nimensä mukaisesti iloa lukuisille pikkupojille myös Suomessa.

IRC Wizard Jarkko Oikarinen Changed Our Conversation Culture for Good

Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old.

One of the first global instant messaging services on the Internet was born as a summer job side project in 1988 in Oulu, Finland. Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old, is still the main discussion forum for tens of thousands of users.

Katso rohkeasti kameraan! – elokuvan lyhyt historia Lumièresta Youtubeen

120 vuotta vanhat Lumière-elokuvat ovat kuin somevideoita.

Alussa oli kamera, joka tarkkaili maailmaa. Se näki junia, laivoja ja ihmisjoukkoja. Sitten joku kuvattavista katsoi kameraan, vaikka ei olisi saanut. Sillä hetkellä kylvettiin vallankumouksen siemenet. Nyt elokuvakumous on täällä. Somessa, Youtubessa ja kännykässä. Ja edelleen elokuvan radikaali ja omaleimainen voima on ihmisen kasvoissa ja katseessa.

Unohdettu supertutkija Edvard Westermarck tutki insestiä ja puolusti naisia

Viisi ydinkohtaa Edward Westermarckin elämäntyöstä

Edvard Westermarckin (1862–1939) nimi tunnetaan hyvin maailmalla, mutta ei Suomessa. Tietämättömyyteemme saattaa vaikuttaa se, ettei hänen teoksistaan ole suomennettu kuin muutama eikä hänen elämäntarinaansa tunneta täällä juurikaan. Syytä olisi, koska Westermarck on vaikuttanut käänteentekevästi monella tieteen alueella.

Jouni Tossavainen: Nykyaikainen kilpaurheilu ei edistä ihmisen terveyttä

Siinä hetkessä alan kilpailla, kun joku yrittää ohi.

Porukat lenkkeilevät kuola valuen, kuonot kurtussa ja aivot narikassa. Millä tahansa lenkillä hymyilevä vastaantulija on poikkeus, ystävällinen tervehdys ihme. Tiukka ruumis on aina kauniimpi näky kuin lukeva ihminen. Kirjailija ja runoilija Jouni Tossavainen kirjoitti KulttuuriCocktailille esseen liikunnasta – ja liikkumattomuudesta.

Unohdettu supertutkija Edvard Westermarck tutki insestiä ja puolusti naisia

Viisi ydinkohtaa Edward Westermarckin elämäntyöstä

Edvard Westermarckin (1862–1939) nimi tunnetaan hyvin maailmalla, mutta ei Suomessa. Tietämättömyyteemme saattaa vaikuttaa se, ettei hänen teoksistaan ole suomennettu kuin muutama eikä hänen elämäntarinaansa tunneta täällä juurikaan. Syytä olisi, koska Westermarck on vaikuttanut käänteentekevästi monella tieteen alueella.

Katso rohkeasti kameraan! – elokuvan lyhyt historia Lumièresta Youtubeen

120 vuotta vanhat Lumière-elokuvat ovat kuin somevideoita.

Alussa oli kamera, joka tarkkaili maailmaa. Se näki junia, laivoja ja ihmisjoukkoja. Sitten joku kuvattavista katsoi kameraan, vaikka ei olisi saanut. Sillä hetkellä kylvettiin vallankumouksen siemenet. Nyt elokuvakumous on täällä. Somessa, Youtubessa ja kännykässä. Ja edelleen elokuvan radikaali ja omaleimainen voima on ihmisen kasvoissa ja katseessa.

Tutunoloisia hittikopioita kaikkiin tunnetiloihin – kirjastomusiikki sämplättiin muoti-ilmiöksi

Katalogimusiikin historiasta löytyy myös rohkeita kokeiluja.

Katalogimusiikki, tuotantomusiikki, kirjastomusiikki. Radio-ja televisiomainoksiin, tv-ohjelmiin, elokuviin ja nettivideoihin tarkoitetulla musiikilla on monta nimeä. Tämän päivän taustamusiikin tekijät saavat helposti kuulla suoltavansa massatavaraa, mutta 60- ja 70-lukujen kirjastomusiikin säveltäjiä pidetään suuressa arvossa.

Kenen syöpä on kaunein?

KulttuuriCocktailin toimittajan kertomus syövästään

Sain tietää viime talvena, että minulla on munuaissyöpä. Kymmenen senttimetrin kokoiseksi kasvanut syöpäkasvain oli vallannut vasemman munuaiseni, ja se piti leikata pois. Aloin nähdä kuukausia kestävän sairastamisen aikana syöpäsanaston, syövän ja median suhteen sekä Alien-elokuvat tavalla, jota en voinut aiemmin kuvitella.

Kissantappovideon ruumiinavaus

Kissantappovideon historia

Jos pitäisi valita suomalaisten kulttuurikiistojen ykkönen kautta aikojen, kärkipaikan veisi Teemu Mäen kissantappovideo. Sen tarina on lähes yhtä häiritsevä kuin itse teoksen sisältö. KulttuuriCocktailin toimittaja kävi katsomassa kissantappovideon Kansallisgallerian arkistokokoelmien tiloissa ja kertoo, miksi teos pitäisi päästää pannasta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuricocktail

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.

  • Siri Kolu: Koputetaan puuta eli kehumisen valtava voima

    Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus!

    Kehuminen on näkyviin piirtämisen taito. Sen taito ja oikeus on kaikilla meillä. Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus muidenkin tietoon, kehottaa kirjailija Siri Kolu.

  • Suomalaisia tv-aarteita: Hyvät herrat

    Kertomus Hyvät herrat -tv-sarjan tekemisestä

    KulttuuriCocktail kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Viidentenä tv-helmenä on Pertti Melasniemen ohjaama ja Lasse Lehtisen ja Aarno Laitisen käsikirjoittama Hyvät herrat, jota esitettiin MTV3:ssa 1990–1996.

  • IRC Wizard Jarkko Oikarinen Changed Our Conversation Culture for Good

    Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old.

    One of the first global instant messaging services on the Internet was born as a summer job side project in 1988 in Oulu, Finland. Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old, is still the main discussion forum for tens of thousands of users.

  • Pianisti Esbjörn Svensson oli jazzin supertähti - mutta kuka hän todella oli?

    Kuka oli Esbjörn Svensson?

    Miltei 10 vuotta sitten yllättäen kuollut muusikko Esbjörn Svensson jää arvoitukselliseksi hahmoksi myös uudessa dokumenttielokuvassa Esbjörn Svensson: jazzpianistin elämä (Yle Teema la 4.11.2017 klo 20.00). Pääsin sisään Esbjörn Svenssonin musiikkiin vasta sen jälkeen kun hän oli jo kuollut. Enkä pitkään aikaan edes tiennyt, että hän oli kuollut.

  • Commodore 64 oli 80-luvulla kasvaneiden poikien ensirakkaus

    C64 oli yksi vahvimpia sukupolvikokemuksia 80-luvulla.

    Kansakunta puhuu yhä kuusnepasta kuin vanhasta ystävästään. Siitä tuli Suomessa niin suosittu, että mainoslause “tasavallan tietokone” ei ole edes liioiteltu. SID-äänipiirin ikimuistoiset soundit ovat jättäneet pysyvän jäljen 80-luvulla kasvaneiden tietokoneharrastajien ja pelaajien tärykalvoille ja joystickin vatkaaminen toi nimensä mukaisesti iloa lukuisille pikkupojille myös Suomessa.

  • Riina Katajavuori: Varokaa nakuja lapsia!

    Voiko lastenkirjoissa nakuilla?

    Mikko Maitomies on riemastuttava kirja, jota sukupolvet toisensa jälkeen jaksavat lukea. Mutta pelkään pahoin, että tänä päivänä se jäisi julkaisematta. Syy on paljas kuin Mikon peppu, kirjailija Riina Katajavuori pohtii kolumnissaan.

  • Otso Kantokorpi: Haluan takaisin kirjamessuille!

    Toisinaan uudistus on vakavasti tarpeen.

    Olen osallistunut Helsingin Kirjamessuille alusta saakka useassa roolissa, kustantajana, kirjailijana ja paneelikeskustelijana. Viime vuosina olen yrittänyt vältellä tapahtumaa, kirjoittaa kolumnisti Otso Kantokorpi.