Hyppää pääsisältöön

“Liberalismi on totaalinen ideologia, joka ei siedä erilaisuutta” – putinismin pääideologiksi kutsuttu Aleksandr Dugin haluaa lopettaa lännen ylivallan

Venäläisfilosofi sanoittaa kotimaansa voimapolitiikkaa.

Läntinen liberalismi pakottaa maailman yhdeksi ja samaksi. Levitessään maailman joka kolkkaan vapauden ideologia muuttuu irvikuvakseen. Mutta vastalääkekin löytyy lännestä: moniarvoisuutta korostava postmoderni ajattelu. Se johdattaa moninapaiseen maailmaan, jossa Venäjällä on oma etupiirinsä. Maailman vaarallisimmaksi filosofiksi kutsuttu Aleksandr Dugin rakentaa teoreettista pohjaa Vladimir Putinin johtamalle voimapolitiikalle.

“Äärioikeistolla on parhaat bileet” ‒ vasemmistoajattelijat selittävät liberalismin kriisin, trollioikeiston menestyksen ja vasemmiston surkeuden

Uusoikeisto haluaa olla kapinallinen kuin vanha vasemmisto.

Vasemmisto voitti kulttuurisodan, mutta muuttui kapitalismin juoksupojaksi ja keskittyy nyt vahtimaan sitä, mitä saa sanoa. Sillä aikaa äärioikeisto brändäsi itsensä kapinalliseksi ja alkoi mellastaa netissä. Pontus Purokurun ja Veikka Lahtisen mukaan uusi äärioikeisto on ymmärtänyt saman, minkä 1960-luvun vasemmistoradikaalit: jotta voi vallata politiikan, on ensin oltava hyvä meininki ja kulttuurista annettavaa.

Minua ei enää ole – John Fruscianten debyyttisoololevyn hurja syntyhistoria ja rakkaustarina sen takana

Kertomus John Fruscianten soololevyn syntyhistoriasta

Näyttelijät Johnny Depp ja River Phoenix, LSD-guru Timothy Leary, tulipalo, joka oli tuhota kaikki materiaalit – John Fruscianten ensimmäisen soololevyn julkaisuun liittyy kuuluisia taiteilijoita ja erikoisia tapahtumia. Niandra LaDes and Usually Just a T-Shirtin ilmestyessä Frusciante oli 24-vuotias kotiinsa eristäytynyt narkomaani ja taidemaalari.

Nuoren Esa Saarisen mielestä kaikkein tärkeintä oli vittuilu

Esa Saarinen laati vittuilun teorian 1980-luvulla.

Suomalainen kulttuuriväki oli 1980-luvulla niin lamaantunutta, että se piti vittuilla hereille. Koska vittuilu kuului taiteen ja tieteen kanssa inhimillisen toiminnan korkeimpaan luokkaan, se ansaitsi myös oman teoriansa. Ja sellaisen laati nuori filosofi Esa Saarinen. Vaikka Saarinen on sittemmin tullut tunnetuksi myönteisyyden lähettiläänä, hän näkee vanhoissa teeseissään paljon hyvää. Tosin tänä päivänä hän kirjoittaisi vittuilun sijaan kohottavuudesta.

Fantasiaa, scifiä, steampunkia ja näköisfiguureja – Eero Okkonen osaa rakentaa legoista mitä vain

Kulttibändi Circle legoina!

Arkkitehtiopiskelija Eero Okkonen on kehittänyt legorakentamisesta taidetta. Okkonen pakertaa mielellään karikatyyrejä muun muassa Terry Pratchettin ja Hayao Miyazakin fantasiamaailmoista tai scifistä ja steampunkista. Tuore taidonnäyte on valokuvien pohjalta loihdittu hämmästyttävä figuurisarja kulttibändi Circlestä. KulttuuriCocktail kävi seuraamassa Lego-Speden valmistumista.

Takarivissä viihtyvä eturivin muusikko – Tomi Leppäsen maailmassa vähemmän on enemmän

Tomi Leppänen ei ole tottunut pitämään meteliä itsestään.

Tomi Leppänen ei ole tottunut pitämään meteliä itsestään. Hänen ei tarvitse, sillä hänen riisutut mutta sitäkin näyttävämmät otteensa rumpalina ja graafisena suunnittelijana pitävät huolen siitä, että hänet tullaan hakemaan kotoa töihin. Kuka tahansa ei Leppästä kuitenkaan saa. Hän on pitkien suhteiden mies, joka soittaa kaikista mieluiten tuttujen ihmisten kanssa esimerkiksi Aavikossa, Circlessä ja K-X-P:ssä. Tuttaviksi pyrkiviä riittää, sillä maailma ei vielä tunne ihmistä, joka ei pitäisi Tomi Leppäsestä.

Teatteriesitysten raiskauskeskustelun aloittanut Anna Paavilainen: On aika siirtyä hashtag-feminismistä toimenpiteisiin

Anna Paavilainen puhuu naisten puolesta, osin tahtomattaan.

Anna Paavilaisen näyttelijänura alkoi kuin unelma, mutta katkesi ahdistukseen. Hän esitti raiskauksen uhria lavalla yleisön edessä yli sata kertaa. Paavilaisen PLAY RAPE -monologi nosti näyttämöraiskaukset puheenaiheeksi pari vuotta sitten. Etenkin sen jälkeen hän on ollut näkyvä naisten asioiden puolustaja, osin tahtomattaan.

Kotimaisen proosan lestadiolaiskuvaukset ovat tirkistysikkunoita suljetun yhteisön elämään

Lestadiolaisuutta kuvaava proosa kertoo myös toiseudesta.

Tirkistelyikkunoita suljettuun yhteisöön. Tarinoita perheistä, joille Raamattu sanelee tavan elää. Toiseuden kuvauksia nyky-Suomessa. Uskonnollisten yhteisöjen kuvaukset kotimaisessa proosassa ovat lisääntyneet 2000-luvulla. Yleisin aiheista on lestadiolaisuus, maamme suurin herätysliike. Suurin osa tarinoista on liikkeestä irtautuneiden kirjailijoiden teoksia, sillä ulkopuolelta kirjoittaminen antaa vapautta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuricocktail