Näin valmistat kotimaisesta villikalasta herkkuja juhlapöytään – katso helpot videot!
Herkuttele Itämeren kaloilla ja auta kotimerta.
Maistele maailman makuja Itämeren kaloista tehdyillä pikkusuolaisilla! Samalla autat Itämerta, sillä jokainen annos poistaa rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita kotimerestämme.
Syö särkeä, siinä on järkeä – kolme hyvää syytä särkikalojen syömiseen
Särkeä syömällä voit neutralisoida pönttöpäästösi
Särkikaloilla herkutteleminen on mainio ympäristöteko. Särkeä syömällä voit kirkastaa mökkivetesi, neutralisoida pönttöpäästösi ja olla ilmastoystävällinen.
Mikko "Peltsi" Peltola kertoo Itämeren suojelijat -sarjan kuvauksista: "Pohjanäytettä ottaessa meinasi tulla oksennus"
Peltsi auttaa Itämerta ja kompensoi pönttöpäästöt silakalla.
Mikko "Peltsi" Peltola auttaa Itämerta muun muassa kompensoimalla pönttöpäästönsä silakalla. Kalastukseen hurahtaneen mediapersoonan suhde Itämereen lujittui viime kesänä, kun hän vietti viikkoja merellä kuvaten Tom Nylundin kanssa Itämeren suojelijat Peltsi ja Tom -nimistä tv-sarjaa.
Tiesitkö tämän villikalasta?
Kotimaisia villikaloja löytyy harvoin lautasilta.
Särki, lahna, silakka ja hauki ovat herkullista, terveellistä ja ympäristöystävällistä ruokaa. Silti niitä löytyy harvoin lautaselta.
Nollaa Itämeri-päästösi herkuttelemalla – yksi lahna-ateria poistaa kilon sinilevää
Itämerta voi auttaa syömällä kalaa.
Itämeren suurin ongelma on rehevöityminen. Viemäripäästönsä voi nollata syömällä Itämerestä pyydettyä kalaa. Varsinkin särkikalat sisältävät paljon fosforia, esimerkiksi yhdellä lahna-aterialla voi kompensoida kilon sinilevää.
Reseptikone – kokkaa Itämeri puhtaaksi
Arvo itsellesi kalaresepti ja suojele samalla Itämerta.
Arvo itsellesi kalaresepti ja suojele samalla Itämerta.
Suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kotimaista villikalaa – Kalasta vastaus ruokamurrokseen?
Kotimaisia kaloja haluttaisiin syödä enemmän.
Yle Luonnon Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista haluaisi syödä enemmän kotimaista kalaa.
Simo Aaltonen siivoaa uimarantaa Filippiineillä – hänestä tuli somejulkkis, joka innostaa paikalliset viranomaisetkin talkoisiin
Kannustaa esimerkillään paikallisetkin ympäristötekoihin.
Netissä kiertää parhaillaan videoita, joissa länsimaalainen mies siivoaa roskaista rantaa jossain päin Aasiaa. Mies on Simo Aaltonen Suomesta. Hän rakensi talon Filippiineille ja alkoi samalla raivata jätteissä rypevää läheistä merenrantaa. Filippiinit on maailman kolmanneksi suurin mereen päätyvän muoviroskan lähde, ja kärsii itsekin valtavista merellä killuvista jätelautoista.
Haukikin tarvitsee suojelua - kutualueiden kunnostuksella kalojen määrä hurjaan kasvuun
Hauen poikastuottoa voi nostaa kutualueita kunnostamalla.
Hauenpoikaset tarvitsevat matalia suojaisia lahtia kasvaakseen. Sellaisia, missä vesi lämpenee nopeasti ja olosuhteet ovat suotuisia sekä mätimunien että poikasten kehittymiselle. Hyvät kutualueet ovat varsinkin rannikolla harvassa, mutta hauen hyväksi voi tehdä kunnostustyötä sekä merenlahdilla että myös järvissä.
Lasten luontoilta: Outo vihreä kivi ja kauris murkinalla. Entä mikä ahdisteli kastematoa?
Asiantuntijat vastaavat lasten luontokysymyksiin.
Lasten Luontoillassa pohditaan tällä kertaa nuorimpien kuuntelijoiden soittamia ja lähettämiä kysymyksiä kotimaan eläimistä ja kasveista. Joulua odotellessa lapsille syntyy luontoon liittyen paljon havaintoja ja selvitettäviä asioita.
Telkkä – erityisen suomalainen lintu
Yli puolet Euroopan telkistä pesii Suomessa.
Yli puolet Euroopan telkistä pesii Suomessa. Olemme vastuussa siitä, että telkillä on pesäpaikkoja.
Haluatko kuvata revontulia? Katso valokuvaaja Antti Pietikäisen top 5 -vinkit!
Haluatko kuvata revontulia? Tässä top 5 -vinkkiä!
Haluatko kuvata revontulia? Ota valokuvaaja Antti Pietikäisen top 5 -vinkit haltuun!
Voiko puita istuttamalla pelastaa maailman? Kuusi vastausta vaikeaan kysymykseen
Kyllä, kyllä, ei, ei, ei ja kyllä.
Puut ovat nyt trendikkäitä. Kuuluisa Youtube-tähti Mr Beast kampanjoi puiden puolesta (linkki), koululaiset ympäri maailman istuttavat jopa 100 miljoonaa puuta ja jopa nettihakuja tekemällä voi istuttaa puita (linkki). Mutta onko puiden istuttaminen todella ihmepilleri, jolla pelastamme maailman.? Yle Luonto listaa kuusi vastausta kysymykseen, joka ei ole aivan yksinkertainen.
Nämä linnut lähtevät nyt – Viikon muuttolintu seuraa syksyn muuttajia
Mitkä linnut muuttavat nyt?
Somevideosarjassa esitellään syksyn aikana viikoittain lintu, jonka päämuutto on Hangon lintuaseman tutkimustulosten mukaan parhaillaan menossa.
Vesa-Matti Loiri Metsäradiossa: ”Tapoin linnun ja oksensin – lapsuudenkokemus opetti minut rakastamaan luontoa"
Metsäradion erikoishaastattelussa Vesa-Matti Loiri.
Vesa-Matti Loirin elämä on ollut otsikoissa koko vuoden. Hän ei ole myöntänyt haastatteluita pitkiin aikoihin, mutta nyt taiteilija tekee poikkeuksen. Metsäradion erikoishaastattelussa Loiri kertoo luontosuhteestaan sekä tapaamistaan eläimistä.
Tekoäly tunnistaa sademetsän äänimassasta linnut lajilleen - uudet tekniikat mullistivat lajitunnistuksen
Tekoälylle opetetaan maapallon kaikki linnut.
Tekoäly tunnistaa sademetsän äänimassasta linnut lajilleen - uudet tekniikat mullistivat lajitunnistuksen.
Käsityksemme luonnosta voi kohta mullistua – "Tämän tutkimuksen jälkeen tiedämme paremmin, mitä olemme menettämässä"
Monimuotoisuuden köyhtymistä ei silti olla perumassa.
Luonnon monimuotoisuus on romahtamassa, ja se vaikuttaa kaikkiin ihmisiin. Samaan aikaan meillä on kuitenkin vain hatara käsitys siitä, millainen nykyinen biodiversiteetti oikeastaan on. Huippuasiantuntijoista koostuva tutkimusryhmä on tarttumassa luonnon monimuotoisuuden jättimäiseen tutkimushaasteeseen uusimpien tieteellisten työkalujen avulla. Tutkimus on uraauurtavan laaja, ja siihen on saatu yli 12 miljoonan euron rahoitus. Tavoitteena on muun muassa tutkia, miten ilmastonmuutos ja maankäytön muutos vaikuttavat lajiston monimuotoisuuteen.
Tuulihaukka merihädässä – pelastautui purjeveneeseen. Katso upeat kuvat!
Mereen eksynyt tuulihaukka haki turvapaikan purjeveneestä.
Heinäkuisella purjehdusretkellä veneeseen lennähti väsynyt vieras, joka osoittautui tuulihaukaksi. Miten lintu oli mereen joutunut – se kun ei ole vesilintu? Entä purjehtiko pelastaja paikalle viime hetkellä?
Nykykaupunki ei kestä tulevaisuuden rankkasateita - viisi asiaa, jotka lisäävät tulvariskiä
Kaupunki sopeutuu hitaasti tulevaisuuden sateisiin.
Rankkasateet lisääntyvät ilmastonmuutoksen myötä. Tulvariskiä ei ole huomioitu kaupunkien rakentamisessa aiempina vuosikymmeninä. Nämä viisi asiaa lisäävät tulvariskiä.
Munavarkaat – kolme rikostarinaa miehistä, jotka himoitsivat linnunmunia
Kolme oikeuteen asti päätynyttä munarosvotarinaa.
Munavarkaat Kolme oikeuteen asti päätynyttä munarosvotarinaa Luonnonsuojelulaki kielsi munien keräämisen 1960-luvulla. Kaikkia se ei ole estänyt. Suomen luonnosta varastetaan linnunmunia vuosittain. Joillekin lintulajeille se on uhanalaistumisen syy tai uhkatekijä. Munia viedään pesistä kahdesta syystä.
Yle Luonnon kysely: Suomalainen on yllättävän vahvasti luontoihminen – sienestys, kalastus ja kansallispuistot eivät silti kiinnosta useimpia
Luontoon lähtemisen pitäisi olla mieluisaa ja helppoa.
Suurin osa suomalaisista pitää itseään luontoihmisenä. Yle Luonnon kyselyssä jopa noin kahdeksan kymmenestä vastaajasta mieltää olevansa luontoihminen. Silti monet tavanomaiset luontoon liittyvät harrastukset eivät useampia kiinnostaneet. Esimerkiksi yli puolet vastaajista ei ollut retkeillut viimeisen puolen vuoden aikana kansallispuistossa. Suomalainen kuitenkin liikkuu metsässä ja muualla luonnossa ahkerasti. Lisäksi luontokuvaus on kasvattanut huimasti suosiotaan.
Tiesitkö, että
Tiesitkö tämän suppilovahverosta?
Suppilovahvero on erinomainen vitamiinin lähde.
Lihaton lokakuu, makkaraton marraskuu vai vaihtelua joulupöytään? Metsien kätköistä löytyy mainio vaihtoehto – sienet. Suppilovahverokausi on juuri nyt parhaimmillaan. Kuituja ja D-vitamiinia sisältävä suppis viihtyy kuusen juurella, sammalpedissä.
Sukella Itämeren syvyyksiin
Upeat kuvat paljastavat, että vielä on toivoa.
Testaa luontotietämyksesi
Kuha vai hauki – testaa, miten hyvin tunnet arvostetut petokalamme
Tunnetko hauen ja kuhan erot – testaa kalatietosi!
Jos kalastat huonolla onnella kuhaa tai haukea, ongelma voi olla siinä, ettet tunne niiden elintapoja riittävästi. Kokeile, millä tasolla tietämyksesi on kuhasta ja hauesta.
Suomen luonnosta häviää lajeja kiihtyvällä tahdilla. Testaa tunnistatko uhanalaisen lajin!
Lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista on uhanalaisia.
Uusimman uhanalaisuusarvioinnin, Punaisen kirjan mukaan lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista eläimistä on uhanalaisia. Listalta löytyy hyvinkin tuttuja lajeja.
Oletko luolaihminen – tunnetko Suomen rotkot ja onkalot? Testaa tietosi!
Suomi on tuhansien luolien maa
Sinäkö Suomen Indiana Jones vai kenties vasta Junior? Suomi ei ole ainoastaan tuhansien järvien, vaan myös tuhansien luolien maa. Valtaosaan niistä liittyy jokin kiehtova tarina – salakuljetusta, piilopaikkoja, piruja ja pontikan keittoa. Luola on tarjonnut ihmiselle suojan mitä erilaisimmista syistä. Testaa tietosi Suomen luolien historiasta, arkeologiasta ja geologiasta.
Tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa? Tee Yle Luonnon testi
Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.
Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.
Kuka lintulaudallani ruokailee: opas talvilintujen tunnistamiseen
Kuka lintulaudallani ruokailee?
Lintulaudoilla on talvella tungosta
Talvi on Suomessa eläville linnuille vaikein vuodenaika lyhyen päivänvalon, pakkasten ja lumipeitteen vuoksi. Jos ruokaa on riittävästi, useimmat linnut kyllä selviävät pakkasista. Ruokinnan tinkimätön ykkössääntö on, että loppusyksyllä aloitettua ruokintaa ei saa talven kuluessa lopettaa.
Yle Luonto
