Hyppää pääsisältöön

Mikko "Peltsi" Peltola kertoo Itämeren suojelijat -sarjan kuvauksista: "Pohjanäytettä ottaessa meinasi tulla oksennus"

Peltsi auttaa Itämerta ja kompensoi pönttöpäästöt silakalla.

Mikko "Peltsi" Peltola auttaa Itämerta muun muassa kompensoimalla pönttöpäästönsä silakalla. Kalastukseen hurahtaneen mediapersoonan suhde Itämereen lujittui viime kesänä, kun hän vietti viikkoja merellä kuvaten Tom Nylundin kanssa Itämeren suojelijat Peltsi ja Tom -nimistä tv-sarjaa.

Tiesitkö tämän villikalasta?

Kotimaisia villikaloja löytyy harvoin lautasilta.

Särki, lahna, silakka ja hauki ovat herkullista, terveellistä ja ympäristöystävällistä ruokaa. Silti niitä löytyy harvoin lautaselta.

Simo Aaltonen siivoaa uimarantaa Filippiineillä – hänestä tuli somejulkkis, joka innostaa paikalliset viranomaisetkin talkoisiin

Kannustaa esimerkillään paikallisetkin ympäristötekoihin.

Netissä kiertää parhaillaan videoita, joissa länsimaalainen mies siivoaa roskaista rantaa jossain päin Aasiaa. Mies on Simo Aaltonen Suomesta. Hän rakensi talon Filippiineille ja alkoi samalla raivata jätteissä rypevää läheistä merenrantaa. Filippiinit on maailman kolmanneksi suurin mereen päätyvän muoviroskan lähde, ja kärsii itsekin valtavista merellä killuvista jätelautoista.

Haukikin tarvitsee suojelua - kutualueiden kunnostuksella kalojen määrä hurjaan kasvuun

Hauen poikastuottoa voi nostaa kutualueita kunnostamalla.

Hauenpoikaset tarvitsevat matalia suojaisia lahtia kasvaakseen. Sellaisia, missä vesi lämpenee nopeasti ja olosuhteet ovat suotuisia sekä mätimunien että poikasten kehittymiselle. Hyvät kutualueet ovat varsinkin rannikolla harvassa, mutta hauen hyväksi voi tehdä kunnostustyötä sekä merenlahdilla että myös järvissä.

Voiko puita istuttamalla pelastaa maailman? Kuusi vastausta vaikeaan kysymykseen

Kyllä, kyllä, ei, ei, ei ja kyllä.

Puut ovat nyt trendikkäitä. Kuuluisa Youtube-tähti Mr Beast kampanjoi puiden puolesta (linkki), koululaiset ympäri maailman istuttavat jopa 100 miljoonaa puuta ja jopa nettihakuja tekemällä voi istuttaa puita (linkki). Mutta onko puiden istuttaminen todella ihmepilleri, jolla pelastamme maailman.? Yle Luonto listaa kuusi vastausta kysymykseen, joka ei ole aivan yksinkertainen.

Käsityksemme luonnosta voi kohta mullistua – "Tämän tutkimuksen jälkeen tiedämme paremmin, mitä olemme menettämässä"

Monimuotoisuuden köyhtymistä ei silti olla perumassa.

Luonnon monimuotoisuus on romahtamassa, ja se vaikuttaa kaikkiin ihmisiin. Samaan aikaan meillä on kuitenkin vain hatara käsitys siitä, millainen nykyinen biodiversiteetti oikeastaan on. Huippuasiantuntijoista koostuva tutkimusryhmä on tarttumassa luonnon monimuotoisuuden jättimäiseen tutkimushaasteeseen uusimpien tieteellisten työkalujen avulla. Tutkimus on uraauurtavan laaja, ja siihen on saatu yli 12 miljoonan euron rahoitus. Tavoitteena on muun muassa tutkia, miten ilmastonmuutos ja maankäytön muutos vaikuttavat lajiston monimuotoisuuteen.

Munavarkaat – kolme rikostarinaa miehistä, jotka himoitsivat linnunmunia

Kolme oikeuteen asti päätynyttä munarosvotarinaa.

Munavarkaat Kolme oikeuteen asti päätynyttä munarosvotarinaa Luonnonsuojelulaki kielsi munien keräämisen 1960-luvulla. Kaikkia se ei ole estänyt. Suomen luonnosta varastetaan linnunmunia vuosittain. Joillekin lintulajeille se on uhanalaistumisen syy tai uhkatekijä. Munia viedään pesistä kahdesta syystä.

Yle Luonnon kysely: Suomalainen on yllättävän vahvasti luontoihminen – sienestys, kalastus ja kansallispuistot eivät silti kiinnosta useimpia

Luontoon lähtemisen pitäisi olla mieluisaa ja helppoa.

Suurin osa suomalaisista pitää itseään luontoihmisenä. Yle Luonnon kyselyssä jopa noin kahdeksan kymmenestä vastaajasta mieltää olevansa luontoihminen. Silti monet tavanomaiset luontoon liittyvät harrastukset eivät useampia kiinnostaneet. Esimerkiksi yli puolet vastaajista ei ollut retkeillut viimeisen puolen vuoden aikana kansallispuistossa. Suomalainen kuitenkin liikkuu metsässä ja muualla luonnossa ahkerasti. Lisäksi luontokuvaus on kasvattanut huimasti suosiotaan.

Tiesitkö, että

Tiesitkö tämän suppilovahverosta?

Suppilovahvero on erinomainen vitamiinin lähde.

Lihaton lokakuu, makkaraton marraskuu vai vaihtelua joulupöytään? Metsien kätköistä löytyy mainio vaihtoehto – sienet. Suppilovahverokausi on juuri nyt parhaimmillaan. Kuituja ja D-vitamiinia sisältävä suppis viihtyy kuusen juurella, sammalpedissä.

Testaa luontotietämyksesi

Oletko luolaihminen – tunnetko Suomen rotkot ja onkalot? Testaa tietosi!

Suomi on tuhansien luolien maa

Sinäkö Suomen Indiana Jones vai kenties vasta Junior? Suomi ei ole ainoastaan tuhansien järvien, vaan myös tuhansien luolien maa. Valtaosaan niistä liittyy jokin kiehtova tarina – salakuljetusta, piilopaikkoja, piruja ja pontikan keittoa. Luola on tarjonnut ihmiselle suojan mitä erilaisimmista syistä. Testaa tietosi Suomen luolien historiasta, arkeologiasta ja geologiasta.

Kuka lintulaudallani ruokailee: opas talvilintujen tunnistamiseen

Miljoonan linnunpöntön logo.
Miljoonan linnunpöntön logo. miljoona linnunpönttöä

Uusimmat sisällöt - Luonto