Hyppää pääsisältöön

Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.

Tunnistatko espanjansiruetanan? Tämä nilviäinen rouskuttaa puutarhasi ja kuolleet lajitoverinsa tappotahdilla

Espanjansiruetana aiheuttaa massatuhoja puutarhoissa.

Espanjansiruetana (Arion vulgaris) on haitallinen vieraslaji, joka aiheuttaa massatuhoja puutarhoissa ja käy jopa linnunpoikasten kimppuun. Sateisina kesinä sen kanta leviää nopeasti, sillä jokainen yksittäinen etana voi tuottaa satoja munia. Laji voi olla haitallinen myös ihmisille ja kotieläimille, joten sen torjunnassa ei auta hempeillä.

Lohi palaa kotiin hajun ja magneettiaistin avulla. Lisääntymisvietti saa sen vaeltamaan tuhansia kilometrejä

Tällainen on lohen taistelu vastavirtaa vastaan.

Lohi palaa kotiin hajun ja magneettiaistin avulla. Lisääntymisvietti saa sen vaeltamaan tuhansia kilometrejä Suomeen palaavalla Itämeren lohella ei ole montaa jokea, johon kutea kallisarvoinen mäti. Jäljellä on enää neljä Itämereen laskevaa jokea, joissa lohen lisääntyminen onnistuu. Ennen kalojen häviäminen korvattiin istuttamalla jokiin ja meriin viljeltyjä lohen poikasia.

Puun ja kuoren välissä – Ylioppilasteatterin uusin näytelmä kertoo, millaista on elää nykyisen metsäpolitiikan ja ilmastoahdistuksen puristuksissa

Näytelmän ytimessä on nuorten toive toiminnasta.

Luettuaan Kansallisen metsästrategian kolme vuotta sitten ohjaaja Hannes Mikkelsson järkyttyi. Nyt ylioppilasteatterilaiset pukeutuvat kaarnamaskeihin, muuttavat metsään ja haluavat, että kaikki ei olisi euroja ja puukuutioita. Uudessa näytelmässä he etsivät vastauksia tulevaisuuden ympäristöhaasteisiin historiasta ja omavaraisuudesta.

Raakun lemmenloma onnistui – erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka lisääntyi laboratoriossa! Paluu kotijokeen on vielä mahdotonta

Ensimmäiset viljellyt raakun poikaset ovat syntyneet.

Erittäin uhanalaiset jokihelmisimpukat eli raakut voivat huonosti Suomen joissa ja puroissa. Vuonna 2016 alkoi pelastusoperaatio, jossa raakun toukkia kerätään ja kasvatetaan tutkimuslaitoksessa. Pelastustoimet tuottavat nyt tulosta, sillä ensimmäiset viljellyt poikaset ovat syntyneet! Kotijoessa ne eivät kuitenkaan vielä selviytyisi ilman tukitoimia.

Näin tunnistat kielletyn kurtturuusun

Testaa erotatko kurtturuusun muista lajeista.

Haitallisten vieraslajien listaan lisättyä kurtturuusua voi olla vaikea erottaa esimerkiksi tarhakurtturuusuista. Näillä ohjeilla vältyt väärien kukkien hävittämiseltä.

Opas kesärannan lintujen tunnistamiseen

Testaa luontotietämyksesi

Tunnetko muurahaiset ja niiden tavat? Tee Yle Luonnon muurahaistesti!

Testaa tietosi muurahaisten ihmeellisestä maailmasta

Kuka keossa pomottaa? Pistääkö keltiäinen? Kuseeko viholainen? Muurahaisten maailma on kiehtova ja ihmeellinen. Ne ovat järjestelmällisen ahkeria uurastajia, jotka lypsävät ravintoa ja huolehtivat jälkeläisistään, mutta myös ryöstävät, tappavat ja taistelevat.

Miljoonan linnunpöntön logo.
Miljoonan linnunpöntön logo. miljoona linnunpönttöä

Kuka pöntössäsi pesi?

Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

Muuttolintujen matkassa: Opas syysmuuttajien tunnistamiseen

Uusimmat sisällöt - Luonto