Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä
Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.
Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.
Raakun lemmenloma onnistui – erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka lisääntyi laboratoriossa! Paluu kotijokeen on vielä mahdotonta
Ensimmäiset viljellyt raakun poikaset ovat syntyneet.
Erittäin uhanalaiset jokihelmisimpukat eli raakut voivat huonosti Suomen joissa ja puroissa. Vuonna 2016 alkoi pelastusoperaatio, jossa raakun toukkia kerätään ja kasvatetaan tutkimuslaitoksessa. Pelastustoimet tuottavat nyt tulosta, sillä ensimmäiset viljellyt poikaset ovat syntyneet! Kotijoessa ne eivät kuitenkaan vielä selviytyisi ilman tukitoimia.
Kemijoen kalariita jatkuu – vesivoima haastaa kaloja kuitenkin koko maassa
Vesivoimaloiden kalatalousvelvoitteisiin halutaan muutoksia.
Sekä hallitusohjelma että Euroopan unioni ohjaavat lakimuutoksiin, joilla tavoitellaan parempaa vesistöjen tilaa ja luontaisten kalakantojen palautusta. Vesivoimaloilta se edellyttäisi merkittäviä muutoksia.
Lohi on sopeutunut täydellisesti synnyinjokeensa — hävinnyt lohikanta vie mukanaan tuhansien vuosien kehityksen
Tällainen on lohen elämän alkutaival.
Lohi on sopeutunut täydellisesti synnyinjokeensa — hävinnyt lohikanta vie mukanaan tuhansien vuosien kehityksen Lohen poikasen syntymä on Suomessa valitettavan harvinainen. Ennen lohet lisääntyivät 34:ssä joessamme. Jokien patoamisen myötä jäljellä on enää neljä jokea, johon lohet nousevat säännöllisesti kutemaan.
Puun ja kuoren välissä – Ylioppilasteatterin uusin näytelmä kertoo, millaista on elää nykyisen metsäpolitiikan ja ilmastoahdistuksen puristuksissa
Näytelmän ytimessä on nuorten toive toiminnasta.
Luettuaan Kansallisen metsästrategian kolme vuotta sitten ohjaaja Hannes Mikkelsson järkyttyi. Nyt ylioppilasteatterilaiset pukeutuvat kaarnamaskeihin, muuttavat metsään ja haluavat, että kaikki ei olisi euroja ja puukuutioita. Uudessa näytelmässä he etsivät vastauksia tulevaisuuden ympäristöhaasteisiin historiasta ja omavaraisuudesta.
Homoseksuaalisuus on eläinmaailmassa tavallista
Aiheen tutkiminen on ollut, ja on välillä edelleen, tabu.
Eläinmaailmassa bi- ja homoseksuaalisuus on tavallista. Ensimmäiset kirjoitetut havainnot eläinten homoseksuaalisesta käyttäytymisestä ovat jo antiikin ajalta.
Uusimpia juttuja
Lohi on Itämeren yksinäinen saalistaja, jota uhkaavat vain ihmiset ja hylkeet
Lohen matka merelle
Lohi on Itämeren yksinäinen saalistaja, jota uhkaavat vain ihmiset ja hylkeet Lohi on meriemme kuningaskala, joka viettää vain osan elämästään merellä. Se aloittaa elämänsä joessa. Sieltä se muuttaa merelle saalistamaan ja kasvamaan. Matkalla lohi ylittää valtioiden rajat, sitä pyydystävät niin suomalaiset kuin puolalaiset.
Tyrni on varsinainen supermarja – yötön yö tekee Lapin tyrneistä etelän tyrnejä terveellisempiä
Tyrnin terveysvaikutukset kiinnostavat tutkijoita.
Lapissa sijaitsevat maailman pohjoisimmat tyrnit ovat terveellisempiä kuin eteläiset sisaruksensa. Ympärivuorokautinen auringonvalo kerryttää marjaan ylimääräistä energiaa, jonka se purkaa erilaisiksi yhdisteiksi, joilla on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Kaikki Lapin marjat eivät kuitenkaan hyödy valosta samalla tavalla.
Kituvia koiria, pentuja pahvilaatikoissa ja susia saunassa – Eläinpoliisi on ylityöllistetty ja kamppailee voimiensa rajoilla
Koirat työllistävät eläinpoliisia kaikkein eniten.
Helsingin poliisiin perustettiin viime syksynä eläinrikoksia tutkiva ryhmä, eläinpoliisi. Uusi ryhmä herätti poliisissa aluksi hämmennystä. Ryhmä on kuluvan vuoden aikana tutkinut laajaa koirasusiin liittyvää tapausta, joka on vienyt paljon voimavaroja ja moni muu juttu on jäänyt odottamaan. Ryhmän johtaja Anne Hietala ei halua, että ryhmä kirjoittaa vain sakkoja koiranpuremista, vaan toivoo, että toiminnalla olisi vaikuttavuutta.
Ihana valo – näin luonto viettää yötöntä yötä
Katso, miltä näyttää kesäyö, kun aurinko ei laske lainkaan.
Yöttömän yön salaisuus on valo.
Mitä Suomen luonnossa tapahtuu juuri nyt? – Lähetä meille parhaat luontokuvasi!
Lähetä meille luontokuvasi ja liitä mukaan lyhyt tarina.
Yle Luonto jakaa päivittäin sosiaalisen median kanavissaan upeita kuvia Suomen luonnosta. Mikäli haluat kuviasi julkaistavan Yle Luonnon some-tileillä, lähetä meille luontokuvasi ja kerro kuvasta lyheysti.
Näin tunnistat kielletyn kurtturuusun
Testaa erotatko kurtturuusun muista lajeista.
Haitallisten vieraslajien listaan lisättyä kurtturuusua voi olla vaikea erottaa esimerkiksi tarhakurtturuusuista. Näillä ohjeilla vältyt väärien kukkien hävittämiseltä.
Opas kesärannan lintujen tunnistamiseen
Kesärannan linnut opastaa tunnistamaan vesien ja rantojen lintuja
Ranta on oivallinen paikka lintumaailman tarkkailuun.
Ranta on oivallinen paikka lintumaailman tarkkailuun ja lajien opiskeluun. Vesien ja rantojen linnuilla on monia piirteitä, joiden ansiosta ne ovat palkitsevia opiskelukohteita. Tutustu lintuihin ja tartu kiikareihin!
Testaa luontotietämyksesi
Tunnetko muurahaiset ja niiden tavat? Tee Yle Luonnon muurahaistesti!
Testaa tietosi muurahaisten ihmeellisestä maailmasta
Kuka keossa pomottaa? Pistääkö keltiäinen? Kuseeko viholainen? Muurahaisten maailma on kiehtova ja ihmeellinen. Ne ovat järjestelmällisen ahkeria uurastajia, jotka lypsävät ravintoa ja huolehtivat jälkeläisistään, mutta myös ryöstävät, tappavat ja taistelevat.
Liukas ankerias vai komea kojamo? Ehkä sittenkin tanssiva skitari? Testaa tunnistatko kalalajin!
Testaa tiedätkö yleisimpien kalojemme tunnusmerkit.
Säät lämpenevät nyt vauhdilla, ja pilkille pääsee enää vain pohjoisimmassa Suomessa. Kalamiehet ovat huolissaan kalastustaitojen ja kalojen tunnistamisen hiipumisesta. Suomessa elää vakituisesti lisääntyviä kalalajeja noin seitsemänkymmentä. Kuinka hyvin sinä tunnistat yleisimpiä kalojamme?
Tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa? Tee Yle Luonnon testi
Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.
Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.
Suomen luonnosta häviää lajeja kiihtyvällä tahdilla. Testaa tunnistatko uhanalaisen lajin!
Lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista on uhanalaisia.
Uusimman uhanalaisuusarvioinnin, Punaisen kirjan mukaan lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista eläimistä on uhanalaisia. Listalta löytyy hyvinkin tuttuja lajeja.
Yle Luonto
Linnunpöntön rakennusohje: tintinpönttö
Näin rakennat tintille pöntön - reilu ja simppeli ohje!
Näin rakennat tintille pöntön - reilu ja simppeli ohje!
Kesämökillä kannattaa pönttöillä
Tällaisia pönttöjä kannattaa ripustaa kesämökille
Loma on mitä parasta linnunpönttöjen rakennusaikaa. Tässä vinkit siihen millaisia pönttöjä kesämökille kannattaa ripustaa.
Kuka pöntössäsi pesi?
Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.
Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.
Mikä Suomen pönttölintu olet?
Tee leikkimielinen testi!
Viihdytkö kotona vai kutsuuko tropiikki ajoittain pakkomielteen lailla? Haluatko olla yksin vai kaikkien kanssa? Tee leikkimielinen testi, josta selviää, mikä Suomen pönttölinnuista, eli kolopesijöistä, olet.
