Hyppää pääsisältöön

Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"

Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.

Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.

Ulos luontoon

Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?

Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?

Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?

Luonnon monimuotoisuus

Onnistuneen suhteen salaisuus on pitkä kieli – ilmastonmuutos ja elinympäristöjen häviäminen voivat kuitenkin tuhota kimalaisen ja kukan täydellisen liiton

Tämä on tarina sitkeästä pörriäisestä ja hyönteiskadosta

Tämä on tarina sitkeästä pörriäisestä, ukonhattukimalaisesta ja siitä, miten sen elämä ja kuolema riippuvat yhdestä ainoasta kasvista. Samalla tämä on tarina siitä, miten hyönteiset katoavat ympäriltämme. Kasvien ja niiden pölyttäjähyönteisten ainutlaatuinen yhteistyö on uhattuna pölyttäjien määrän vähetessä. Toivoa kuitenkin löytyy. Tiedämme syyt pölyttäjien ahdinkoon, eikä vielä ole myöhäistä toimia.

Hömötiainen on erittäin uhanalainen, koska se ei löydä hakatuista metsistä syötävää - Suomen linnuista iso osa on kokemassa saman kohtalon

Hömötiainen vähenee metsien hakkuiden takia.

Ympäristöministeriön juuri julkaiseman uhanalaisuusarvioinnin mukaan Suomessa pesivistä 246 lintulajista jopa 86 luokitellaan uhanalaisiksi. Suurin syy tähän on, että ihminen muokkaa niin metsiä, maatalousympäristöjä, soita kuin vesistöjäkin sellaisella nopeudella, etteivät lajit pysy perässä.

Luonnon monimuotoisuus

Lajien Punainen lista – katso, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet!

Datavisualisointi selkärankaisista Punaisella listalla.

Lähes kolmasosa kaikista Suomen lajeista kuuluu Punaiselle listalle, joka kootaan uhanalaisuusarvioinnin yhteydessä. Tältä sivulta voit tutkia selkärankaisten lajien tilannetta. Jokaisen lajin kohdalta näet sen uhanalaistumisen syyt sekä tulevaisuudessa vaikuttavat uhkatekijät.

Lähetä luontokuva

Ilmastonmuutos

Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä

EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.

Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.

Järripeipon koti siirtyy 2,5 kilometriä pohjoiseen joka vuosi - ilmastonmuutoksen voittajat ja häviäjät

Kevään lämpeneminen uhkaa pohjoisia lintuja.

Ilmastonmuutos lämmittää rajusti Suomen kevättä, paljon rajummin kuin kesää. Kevätluonnon pitäisi pystyä sopeutumaan tähän. Esimerkiksi muuttolintujen pitäisi ajoittaa Suomeen saapuminen oikein. Myös pesinnän ajoitus käy entistä vaikeammaksi. Järripeippo ja muut pohjoiset lajit ovat hätää kärsimässä.

Tutkija: “Ilmastonmuutoksella voi olla hurjia vaikutuksia arktiseen luontoon" - Lisääntyminen epäonnistui myskihäristä pölyttäjäkärpäsiin

Runsasluminen talvi romahdutti lisääntymisen Grönlannissa.

Tomas Roslin kollegoineen on selvittänyt arktisen luonnon vastausta ilmastonmuutokseen. Keväät ja kesät lämpenevät sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi mennään. Jatkuvasti lämpenevät keväät ajavat pölyttäjät ja kukat eroon toisistaan. Myös äärevät olosuhteet lisääntyvät. Viime vuoden ennätykselliset lumisateet ja myöhäinen kevät romahduttivat lähes kaikkien lajien lisääntymisen.

Mitä luonnossa tapahtuu juuri nyt?

Näin Suomen kevät etenee – katso Yle Luonnon kevätseurannan upeat kuvat kartalla!

Seuraamme kevään etenemistä päivittäin.

Kevät tulee nyt jättiaskelin! Selaa Yle Luonnon kuvagalleriaa, niin näet miten kevät etenee ympäri Suomea. Upeita maisemia, muuttolintuja, kevään ensi kukkasia – vihdoinkin luonnossa on taas valoa ja värejä! Osallistu sinäkin ja lähetä meille kevätkuva paikkakunnaltasi tunnisteella #ylekevätseuranta tai artikkelista löytyvällä lomakkeella.

Karhupentueet ovat heränneet talviuniltaan – pennuilla on edessään vaaran vuosi, mutta emo suojelee niitä henkensä uhalla

Pentujen ainut turva on oma karhuemo.

Karhupentueen puolen vuoden nokoset ovat ohitse. Pesue viettää ensimmäiset päivät kotikolon edustalla – pennut leikkivät lumipälvillä, ja emo makoilee kuivassa varvikossa viimevuotisia marjoja ja pikkuötököitä napostellen. Kauaa eivät kuitenkaan pelkät alkupalat riitä, ja on lähdettävä etsimään tuhdimpaa ateriaa.

Villiyrtit – pihapiirin vihreät voimavihannekset

Villiyrtit ovat täynnä ravintoa.

Kiinnostaako horta ja hortailu, mutta et tiedä mistä aloittaisit? Villiyrtit ovat alkukesästä parhaimmillaan. Pihan ravintopommit kannattaa poimia talteen nuorina versoina, sillä niiden maku muuttuu kesän myötä usein kitkeräksi. Uusia syötäviä kasveja tulee pihapiiriin pitkin kesää, mutta nyt ovat ajankohtaisia nokkonen, vuohenputki, maitohorsma, voikukka ja pieni, tiivis kuusenkerkkä.

Lintujen kevät

Lintujen kevätmuutto on huikea tapahtuma – testaa tietosi muuttolinnuistamme!

Lintujen kevätmuuttoon liittyy kiehtovia kysymyksiä.

Lintujen kevätmuutto on hämmästyttävä asia: miten ihmeessä pikkuriikkisetkin visertäjät selviytyvät kymmenien tuhansien kilometrien lentomatkasta yli vuorien ja vesistöjen? Mutta sieltä ne tulevat – etelästä pohjoiseen, vuosi toisensa jälkeen. Mitä sinä tiedät kevään muuttajista? Testaa ja ihastele sinnikäitä siivekkäitä.

Ajankohtaista

Sammaltunturin mittaukset paljastavat, että ilmastosopimuksia rikotaan – tunturissa myös pullotetaan Euroopan puhtainta ilmaa Amerikkaan

Tunturinhuipulla tehdään huippututkimusta ilmastosta.

Muoniossa tehdään huippututkimusta puolen kilometrin korkeudessa. Pallaksen tutkimusaseman tuottama data osoittaa kiistatta, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lisääntyy kiihtyvää tahtia ja ilmasto lämpenee. Herkät laitteet paljastavat myös, kun kansainvälisiä ilmastosopimuksia rikotaan. Aseman erikoisuus on viikoittainen operaatio, jossa tunturinlaella pullotetaan Amerikkaan aitoa Lapin ilmaa.

Vuosia valmisteltu eläinsuojelulain uudistus kaatui, mutta mitä siitä seuraa? – Yksi iso kysymys täysin avoinna

Eläinsuojelulain kiistakohdat nousevat nyt uudestaan esille

Pitkään valmisteltu ja useasti lykätty eläinsuojelulain uudistus kaatui, ja nyt sen tulevaisuuteen liittyy useita kysymyksiä. Lainvalmistelija uskoo, että koko lakiehdotusta ei revitä auki mutta kiistakohdat nousevat uudestaan tapetille. Häkkikiellot, parsinavettojen kiellot ja eläinten juomavesi olivat aiemmin varsin politisoituneita kysymyksiä. Useiden kiistakohtien lisäksi avoinna on yksi todella iso kysymys. Nimittäin se, miten eläinsuojeluvalvonta tulevaisuudessa järjestetään.

Ajankohtaista

Löydä lepakko ja osallistu tieteelliseen tutkimukseen!

Luomus tutkii lepakkojen ravintoa ja lisääntymistä.

Suomen lepakoista tiedetään yhä valitettavan vähän ja siksi Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) on nyt käynnistänyt tutkimuksen lepakkojen ruokavaliosta ja lisääntymiskäyttäytymisestä. Projektiin etsitään avustajia – poimi papana tai ilmoita lepakkoyhdyskunta tutkijoille!

Suosittelemme

Pikkupoika teki käsittämätön liskolöydön Ahvenanmaalla – miten vaskitsa päätyi pienelle saarelle keskellä merta? Katso kuva erikoisesta havainnosta

Miten vaskitsa voi löytyä Itämeren pieneltä saarelta?

Vaskitsaa tiedetään esiintyvän vain Manner-Suomessa, Ahvenanmaalla sitä ei ole havaittu vuosikymmeniin. Silti lintuharrastaja Sampo Laukkanen ja hänen poikansa löysivät lajin Lågskäriltä, meren keskellä olevalta pieneltä eteläisen Ahvenanmaan majakkasaarelta. Tutkijallekin on mysteeri on, miten lisko on saarelle päätynyt.

Luonnon oma tippaleipä – tiesitkö tämän korvasienestä?

Vappuherkku korvasieni pitää käsitellä oikein.

Vappu ja koivut hiirenkorvilla? On siis korvasieniaika! Tippaleipää tai aivoja muistuttava kyhmyräinen korvasieni “Gyromitra esculenta” on käsittelemättömänä tappavan myrkyllinen, mutta oikein esikäsiteltynä erittäin maukas ruokasieni.

Testaa luontotietämyksesi

Tunnetko muurahaiset ja niiden tavat? Tee Yle Luonnon muurahaistesti!

Testaa tietosi muurahaisten ihmeellisestä maailmasta

Kuka keossa pomottaa? Pistääkö keltiäinen? Kuseeko viholainen? Muurahaisten maailma on kiehtova ja ihmeellinen. Ne ovat järjestelmällisen ahkeria uurastajia, jotka lypsävät ravintoa ja huolehtivat jälkeläisistään, mutta myös ryöstävät, tappavat ja taistelevat.

Miljoonan linnunpöntön logo.
Miljoonan linnunpöntön logo. miljoona linnunpönttöä

Kuka pöntössäsi pesi?

Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

Uusimmat sisällöt - Luonto