Luonto | yle.fi

Cityluonto: Kakkaavat valkoposkihanhet

Valkoposkihanhet ulostavat Helsingin puistot ja rannat.

Valkoposkihanhi, tuo uljas arktisten alueiden lintu, ulostaa joka toinen minuutti. Lintuparvet käyskentelevät suurilla nurmialueilla ja jättävät ruohikkoon terveisensä. Miten hanhet saataisiin pysymään poissa ihmisten suosimilta virkistysalueilta? Aurinkoisella säällä Helsingin Arabianranta vilisee väkeä.

Ajankohtaista

Hossan henki

Tässä on Suomen uusi kansallispuisto Hossa. Tuhansia vuosia vanha alue, jonka maisemat kätkevät lukemattomia tarinoita. Kalliomaalaukset ja tervahaudat kertovat suomalaisista ja suhteestamme metsään. Kivikauden karusta elosta on päästy nykyajan retkeilyyn.

Lappeenrannan kesyllä hirvellä oli aivokasvain

Eviran tutkija vahvistaa nuoren hirven lopettamispäätöksen olleen oikea, sillä eläin olisi kuollut hitaasti aivokasvaimeen.

Petoeläimet ovat palanneet Helsingin saaristoon – kokonaiset lintuyhdyskunnat menettävät poikueitaan

Myös veneilijät voivat häiritä pesintää.

Helsingin saaristossa on runsaasti lintuja, mutta minkit, supikoirat ja paluun tehneet petolinnut uhkaavat poikueita. Myös veneilijät voivat häiritä pesintää.

Koiran vesileikki hermostutti rauhoitetut härkälinnut – lintuyhdistys muistuttaa pesärauhasta

Vapaana juokseva koira on linnuille häiriöksi pesintäaikaan.

Vapaana juokseva koira on aina linnuille häiriöksi pesintäaikaan.

Kesäaamun laulajia: Sinirinta

Kesäaamun laulajia: Viitakerttunen

Kesäaamun laulajia: Rytikerttunen

Kesäaamun laulajia: Punavarpunen

Kesäaamun laulajia: Pohjansirkku

Kesäaamun laulajia: Pikkusieppo

Kesäaamun laulajia: Pensassirkkalintu

Kesäaamun laulajia: Luhtakerttunen

Kesäaamun laulajia: Kuhankeittäjä

Syötävä kaupunki

Mikä Syötävä kaupunki?

Eikö olisi mukavaa kasvattaa omaa ruokaa?

Eikö olisi mukavaa poimia omalta parvekkeelta tai pihalta yrttejä salaatin mausteeksi? Mitä jos ruusupensaan sijaan pihassa kasvaisikin vadelmapensas? Haastamme kaikki kaupunkilaiset viljelemään kaupungit viihtyisämmiksi, kasvattamaan omaa ruokaa lähellä. Muutetaan kaupungit syötäviksi!

Kerrostalopihakin voi olla hurmaava hyötypuutarha

Kaikki lähtee asukkaiden omasta tahdosta

Viihtyisä olohuoneen jatke. Lasten leikkitanner. Oma kasvimaa, josta poimia tuoretta lähiruokaa aterian jatkeeksi. Tätä kaikkea voi parhaimmillaan olla kerrostalopiha.

Toista Viisi syytä kaupunkiviljellä Areenassa

Viisi syytä kaupunkiviljellä

Miljoonan linnunpöntön logo. miljoona linnunpönttöä

Kuka pöntössäsi pesi?

Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

Tunnista lintu - opas aloittelijoille

Lintujen tunnistamisessa auttaa muutama perusasia.

Lintuharrastus ja lintulajien opettelu kannattaa aloittaa silloin, kun lajeja on maastossa vähän. Talvella tarkoitukseen sopii mainiosti esimerkiksi talviruokintapaikka. Kevään edistyessä ja lajimäärän lisääntyessä määritystaitoja voi kartuttaa vähitellen. Yksi oleellinen asia määrityksessä on miettiä voiko kyseinen lintu esiintyä havaitussa ympäristössä havaittuun vuodenaikaan.

Miksi tarvitaan Miljoona linnunpönttöä?

Miljoona linnunpönttöä -kampanja syntyi pesäkolopulasta.

Suomen metsissä on kova pula koloista. Moni lintumme tarvitsee katettuja, suojattuja tiloja pesimiseen. Ilman pönttöä tai koloa lisääntyminen ei onnistu. Miljoona linnunpönttöä -kampanjalla lahjoitamme turvallisia pesäkoloja linnuille. Ja samalla lisää linnunlaulua ensi vuonna sata vuotta täyttävälle Suomellemme.

Kimmon luontoretket

Suurtunturien erämaa

Kimmo Ohtonen karhujen kanssa nokakkain

Merten jättiläiset

Kimmo Ohtonen viiksitimalin jäljillä

Petojen valtakunta

Kimmo Ohtonen oravien satumaailmassa

Kimmo Ohtonen ja susilauman syksy

Kimmo Ohtosen kesäyö hirvien seurassa

Huippuvuorten valtias

Arktiset selviytyjät

Yle luonto Instagramissa

Uusimmat sisällöt - Luonto

Suloisiin metsäpeuran vasoihin kohdistuu suuret odotukset

Korkeasaaressa syntyi kolme suloista metsäpeuran vasaa.

Juuri Korkeasaaressa syntyneet suloiset vasat Joiku, Jäkälä ja Juolukka vahvistavat Suomen metsäpeurakantaa. Ne siirretään puolentoista vuoden ikäisinä Seitsemisen tai Lauhavuoren kansallispuistoon suuriin tarhoihin tottumaan luonnossa elämiseen. Odotukset ovat korkealla, että niiden jälkeläiset pystytään vapauttamaan luontoon.
Cityluonto: Kaupunkilaisrotta viihtyy viemärissä

Kaupunkilaisrotalle maistuu viemäreihin heitetty ruoka.

Kaupunkilaisrotta on selviytyjä. Ravinnon perässä se on valmis kaivamaan, kiipeilemään ja uimaan. Puistojen lisäksi rotilla on maanalainen elämänsä vanhoissa viemäristöissä. Niinpä putkiasentaja voi toisinaan joutua nenäkkäin uteliaan rotan kanssa. Pääkaupunkiseudun rottakanta on suuri. Arviot rottien lukumäärästä vaihtelevat, mutta sadoissa tuhansissa liikutaan.
Juha Hurme: Viiankiaapa

Viiankiaapa

Aapasuo on Suomen pohjoiselle luonnolle ominainen, mutta kömpelölle ja jäykistyneelle karvattomalle apinalle hankalaa maastoa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme on huolestunut Viiankiaavan kohtalosta.

Kommentteja 2
Numero tussilla siipeen ja naaraan etsintään - harjusinisiiven suojelu on tarkkaa työtä

Harjusinisiipeä siirrettiin uudelle elinalueelle

Harjusinisiipi on yksi Suomen uhanalaisimmista perhosista. Tähän asti sen ainut esiintymisalue on ollut Säkylänharjulla. Viime kesänä sieltä siirrettiin aikuisia naaraita ja koiraita uudelle esiintymisalueelle reilun sadan kilometrin päähän Hämeeseen. Ainakin ensimmäisen vuoden jälkeen näyttää hyvältä, perhosia löytyi Hämeestä tänäkin vuonna. Ensimmäiset Hämeessä kuoriutuneet harjusinisiipikoiraat lentelevät auringossa innokkaasti naaraita etsien.
Cityluonto: Kakkaavat valkoposkihanhet

Valkoposkihanhet ulostavat Helsingin puistot ja rannat.

Valkoposkihanhi, tuo uljas arktisten alueiden lintu, ulostaa joka toinen minuutti. Lintuparvet käyskentelevät suurilla nurmialueilla ja jättävät ruohikkoon terveisensä. Miten hanhet saataisiin pysymään poissa ihmisten suosimilta virkistysalueilta? Aurinkoisella säällä Helsingin Arabianranta vilisee väkeä.

Kommentteja 2
Kerrostalopihakin voi olla hurmaava hyötypuutarha

Kaikki lähtee asukkaiden omasta tahdosta

Viihtyisä olohuoneen jatke. Lasten leikkitanner. Oma kasvimaa, josta poimia tuoretta lähiruokaa aterian jatkeeksi. Tätä kaikkea voi parhaimmillaan olla kerrostalopiha.
Kenellä on totuus luonnosta – Uusissa tietokirjoissa puolustetaan juntteja ja lahopuita

Kenellä on totuus luonnosta?

Luonto, metsä, maaseutu. Kesällä voi taas kilpailla siitä, kuka oikeasti tuntee ne. Kuka rakastaa metsää eniten, talousmetsän hoitaja vai aarnimetsän suojelija? Kuka ymmärtää maaseutua parhaiten, runoilija vai tilallinen? Tänä keväänä julkaistut tietokirjat James Rebanksin Elämäni paimenena sekä Jukka Mikkosen Metsäpolun filosofiaa käsittelevät kamppailua siitä, kellä on totuus luonnosta.

Kommentteja 1
Cityluonto: Petikaverina lutikka

Lutikka on kutittava petikaveri ja ikävä matkatuliainen.

Lutikka on kutittava petikaveri ja ikävä matkatuliainen. Lutikkalöydöt ovat lisääntyneet pääkaupunkiseudulla. Ihmisen verta ravinnokseen käyttävä tuholainen viihtyy erityisesti sängyssä, johon se jättää pieniä pilkkumaisia ulostejälkiä.

Kommentteja 6
Kesäaamun laulajia: Viitakerttunen

Viitakerttunen on talitiaisen kokoinen.

Talitiaisen kokoisella, solakalla viitakerttusella on melko pitkä nokka (vaikutelmaa vahvistaa luisu otsa). Yläpuoli on harmahtavanruskea, alapuoli likaisenvalkoinen. Silmäkulmanjuova on leveimmillään silmän edessä ja hyvin heikko silmän takana. Jalat ovat tummat. Laulu koostuu muilta lintulajeilta matkituista viheltävistä, särisevistä, säksättävistä ja rätisevistä äänistä, joita koiras toistaa rauhalliseen tahtiin muutaman kerran ennen kuin vaihtaa seuraavaan ääneen.
Kesäaamun laulajia: Sinirinta

Sinirinta on talitiaisen kokoinen.

Talitiaisen kokoisella, solakalla sinirinnalla on pitkät ohuet koivet, leveä valkoinen silmäkulmanjuova ja oranssi pyrstöntyvi. Selkäpuoli on ruskea, vatsapuoli vaalea. Koiraan sinisen kurkun keskellä on oranssinpunainen laikku. Naaraan kurkku on vaalea ja rinnan yläosa suttuinen. Laulu on hyvin monimuotoista ja vaihtelevaa visertelyä, joka koostuu särisevistä ja sirisevistä, näppäilevistä ja helisevistä äänistä; laulussa on paljon matkintoja muilta lajilta. Varoitusääni on maiskahtava ”sthrak”.
Kesäaamun laulajia: Rytikerttunen

Rytikerttusen nokka on melko pitkä ja ohut ja otsa on luisu.

Talitiaisen kokoisen, solakan rytikerttusen nokka on melko pitkä ja ohut ja otsa luisu. Lintu on päältä yksivärisen punertavanruskea, alta kellanvaalea. Kupeilla on rusehtavaa sävyä. Vaalea ja epäselvä silmäkulmanjuova rajoittuu silmän etupuolelle. Koiras laulaa yksitoikkoisen tasaista, särisevää lavertelua ”trett trett trett töttöttötöt tritritritritri törrtörrtörr…”. Varoitusääni on kuivasti rätisevä ”drr, drr-rt”.
Puolisukeltajat: Ristisorsa

Ristisorsa on valkoposkihanhen kokoinen.

Ristisorsa on sinisorsaa selvästi suurempi, valkoposkihanhen kokoinen hanhimainen sorsa, jolla on melko pitkät punaiset jalat. Räikeänpunainen nokka on kovera, ja koiraalla on nokan tyvellä iso kyhmy. Ruumis on valtaosaksi valkoinen, mutta hartiat ja siipisulat ovat mustat, ja rinnan poikki kulkee leveä punaruskea vyö. Pää on mustanvihreä (näyttää kauempaa mustalta). Nuorella ei ole rintavyötä, ja aikuisen mustat osat ovat ruskeanharmaita. Koiraan soidinääni on sihisevä, kutsuääni pehmeä vihellys.
Kesäaamun laulajia: Punavarpunen

Punavarpuskoiraalla on karmiininpunainen yläväritys.

Talitiaisen kokoinen punavarpunen on pitkäpyrstöinen, etupäästä rintava ja peräpäästä hoikka peipon sukulainen, jolla on lyhyt kolmiomainen nokka. Koiraan rinta, posket ja päälaki ovat räikeän karmiininpunaiset, samoin selän takaosa (näkyy takaapäin linnun lähtiessä lentoon). Selkä, siivet ja pyrstö ovat ruskeankirjavat. Naaras ja yksivuotias koiras ovat viiruisen harmaanruskeita. Laulu on kirkas, ponteva vihellys ”vi-viyti-viy”, kutsuääni samea ”dsyii”.
Kesäaamun laulajia: Pohjansirkku

Pohjansirkku on solakka ja pitkäpyrstöinen.

Pohjansirkku on talitiaisen kokoinen, solakka ja pitkäpyrstöinen. Yläpuoli on mustajuovaisen punaruskea, alapuoli valkoinen. Rinnassa ja kupeilla on punaruskeaa kirjailua. Koiraan pää on musta ja niska punaruskea, ja silmäkulmassa ja kurkunsivulla on leveä valkoinen juova. Naaraan päälaki ja poski ovat mustankirjavan tummanruskeat. Laulu on kolmisekuntinen, rytmikäs ja iloisesti viheltävä säe, kutsuääni terävä ”tsik”.