Tältä kuulostaa linnunlaulujen TOP10 – listahitiksi pääsee kehnommallakin lauluäänellä
Kuuntele Linnunlaulujen toivekonsertin toivotuimmat.
40 vuoden ikään ehtinyt Yle Radio Suomen Linnunlaulujen toivekonsertti listasi toivotuimmat laulunsa. Listalle pääsi myös “erämaiden vanha homenokka”, jota kuulee helpommin radiossa kuin luonnossa.
Lasten luontoilta: Mitkä eläimet Suomessa kärsivät ilmastonmuutoksesta? Miksi puita pitää kaataa?
Asiantuntijat vastasivat lasten luontokysymyksiin
Yle Radio Suomen Luontoillassa pohdittiin tällä kertaa lasten lähettämiä kysymyksiä kotimaan eläimistä ja kasveista. Kuvalliset kysymykset tulivat Raaseporista, Fiskarin alakoululaisilta.
Minä ja mun puu – suomalaisten rakkaus metsiin on häkellyttävää
Metsäsuhteemme on häkellyttävä, moderni ja virkistyksellinen
Metsäsuhteemme on häkellyttävä, moderni ja virkistyskäyttöä korostava. Minä ja mun puu -näyttely osoittaa, miten lapsuuden metsäkokemukset kantavat aikuisuuteen asti.
Jollei jouluna ole lunta? Luonto pärjää ilmankin, mutta monelle eläimelle lumettomuus voi koitua kohtaloksi
Jos lunta ei sadakaan, miten eläinten ja kasvien käy?
Lumeton alkutalvi 2018 jää historiaan erityisesti Lapissa. Matkailijoiden pinna kiristyy, mutta miten on luonnon kanssa – pärjäävätkö eläimet ja kasvit ilman lunta? Monelle eläimelle lumettomuus voi olla kohtalokasta.
"Selvittiin säikähdyksellä, mutta vahva muisto jäi" – tällaisia kuvia ja tarinoita lähetettiin Luonto-Suomen myrskyiltaan
Yle Luonto keräsi muistoja myrskyistä
Luonto-Suomen myrskyillassa puhuttiin syksyn ja talven myrskyistä. Yle Luonto keräsi kuvia ja tarinoita myrskymuistoista.
Katot lentoon, puut vaakatasoon, sähköt poikki viikkoja. Muuttuvatko Suomen myrskyt rajummiksi?
Ilmasto lämpenee mutta hirmumyrskyt jättävät Suomen rauhaan.
Ilmasto lämpenee, muuttuvatko Suomen säät rajummiksi? Hirmumyrskyt jättävät meidät rauhaan, mutta rankkasateet lisääntyvät.
Osaatko arvioda tuulen nopeuden? Testaa!
Tuulen voimakkuuttaa voi arvioida itse ympäristön avulla.
Tuulen voimakkuutta voi arvioida esimerkiksi puita ja merenpintaa tarkkailemalla. Pystytkö päättelemään kuvista, kuinka voimakkaasti tuuli puhaltaa?
Kuka lintulaudallani ruokailee: opas talvilintujen tunnistamiseen
Kuka lintulaudallani ruokailee?
Lintulaudoilla on talvella tungosta
Talvi on Suomessa eläville linnuille vaikein vuodenaika lyhyen päivänvalon, pakkasten ja lumipeitteen vuoksi. Jos ruokaa on riittävästi, useimmat linnut kyllä selviävät pakkasista. Ruokinnan tinkimätön ykkössääntö on, että loppusyksyllä aloitettua ruokintaa ei saa talven kuluessa lopettaa.
Luonto-Suomi: Eläinten levittämät taudit
Myyräkuume, borrelioosi, jänisrutto, pogostantauti. Ihmiseen tarttuvia, villien eläinten levittämiä tauteja on Suomessa useampia. Luonto Suomen teemaillassa kerrotaan näistä ikävistä zoonooseista. Ohjelmassa pohditaan myös miten eläinten elintavat ja kannanvaihtelut vaikuttavat tautien esiintymiseen.
Avara luonto syksyllä 2018
Avaran luonnon uusia luontodokumentteja lauantaisin TV1:ssä.
Avaran luonnon dokumentteja syksyllä 2018. YLE TV1 lauantaisin klo 18:45. (Uusinta sunnuntaisin klo 8:05)
Metsien kätkemä
Metsien kätkemä – uusia seikkailuja muinaisilla kulkuväylillä
Upeita kotimaan luontokohteita ja niiden tarinoita.
Luontomatkailusarja vaeltaa pitkin eri aikakausien kulkuväyliä.
Jakso 1: Kuninkaantiellä
Tänään astelemme läntisellä Uudellamaalla pitkin Kuninkaantietä ja saamme maistiaisen siitä, millaisten linnojen ja lehtojen läpi tuo muinainen postireitti kulki. Vieraana ratsastusjousiampuja Anna Minkkinen.
Jakso 2: Hämeen Härkätiellä
Hämeen Härkätie on vanhimpia historiallisia teitämme. Sen varrelle osuu upeita luontokohteita sekä muisnaisjäännöksiä kuten Torronsuo ja Letkun kylän mystiset kuppikivet. Vieraana arkeologi Ilari Aalto.
Jakso 3: Rautalammin reitti
Rautalampi oli muinoin Sisä-Suomen emäpitäjä. Ikiaikainen vesireitti kuljettaa meitä kivikautisilta asuinpaikoilta karsikkosaarille. Lopuksi laskeudumme tietäjien voimapaikkaan. Vieraana shamaaniviulisti Tuomas Rounakari.
Eränkävijät
Ihminen pieni, luonto suuri - Eränkävijöiden kolmannella kaudella mennään erämaan ääriin
Tutut eränkävijät syventävät luontokokemuksiaan
Kolmannella kaudella tutut eränkävijät lähtevät kukin eri syistä syvemmälle luontoon – sekä henkisesti että kartalta katsottuna. Jokaisella on oma tapansa ja syynsä syventää luontokokemustaan.
Elävät puut
Elävät puut: Suomen vanhin puu
Osa 4/4.
Osa 4/4. Puiden elämässä kaikki on hidastettua, myös vanheneminen. Ne voivat elää satoja, jopa tuhansia vuosia. Suomen virallisesti vanhin elossa oleva puu löytyy Lapista. Mikä on puiden salaisuus pitkään ikään?
Elävät puut: Suomen kiimaisin puu
Osa 3/4.
Osa 3/4. Puillakin on seksielämä. Katajalla on erikseen herra- ja rouvapuut, männyssä taas roikkuu molemmat sukuelimet. Haapa ei niin välitä seksistä. Kiimaisin puu on se, jonka norkko laukeaa ensimmäisenä keväällä.
Elävät puut: Suomen viisain puu
Osa 2/4.
Osa 2/4. Puiden elämää on vaikea ymmärtää, koska ihmisen silmään ne eivät tee mitään. Puut ovat silti monipuolisia niin aisteissaan kuin kyvyissään. Mitä yhteistä on ihmisillä ja puilla?
Elävät puut: Suomen sisukkain puu
Osa 1/4.
Osa 1/4. Pohjolan oloissa pärjää vain kourallinen puulajeja. Jokaisella puulla on omat vahvuudet ja heikkoudet. Koivu elää kuin rokkari, tervaleppä kuin Kim Kardashian. Millä strategialla voittaa sisukkaimman tittelin?
Suosittelemme
Katso kaikki Mennään metsään -ohjelmat Areenasta!
Yle juhlii metsää ja jokamiehenoikeuksia.
Yle juhlii metsää ja jokamiehenoikeuksia Mennään metsään -kampanjalla Suomen luonnon päivästä 25.8.2018 alkaen ja päättää kampanjan Mennään metsään -viikkoon 1.-7.10.2018.
Parhaat luonnon livekamerat
Linkkilista hyviin eläinnettikameroihin.
Webkameroiden parhaimmistoa listana.
Mennään metsään -kolumni: Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi pitää yksilöiden ja valtion suhtautumista luontoon kaksinaismoralistisina
"Myös oma metsäsuhteeni on ristiriitainen."
"Luonnon omistaminen on absudri ajatus 29-vuotiaalle taiteen maisterille." Kuvataiteilija Jaakko Kahilaniemi kirjoittaa kolumnissaan luonnosta ja sen omistamisen aiheuttamista ristiriidoista. Ristiriidoista sai alkunsa palkittu 100 Hectares of Understanding -taidekuvasarja, jossa Kahilaniemi on kuvannut perinnöksi saamansa metsän ominaisuuksia.
#yleluonto
Testaa luontotietämyksesi
Millainen on luontopersoonasi - tee testi
Testaa luontopersoonasi
Oletko erämaiden selviytyjä, citypolkujen trendikäs tallaaja vai hanakka luonnonsuojelija? Tee testi ja löydä oma luontopersoonasi.
Oletko luolaihminen – tunnetko Suomen rotkot ja onkalot? Testaa tietosi!
Suomi on tuhansien luolien maa
Sinäkö Suomen Indiana Jones vai kenties vasta Junior? Suomi ei ole ainoastaan tuhansien järvien, vaan myös tuhansien luolien maa. Valtaosaan niistä liittyy jokin kiehtova tarina – salakuljetusta, piilopaikkoja, piruja ja pontikan keittoa. Luola on tarjonnut ihmiselle suojan mitä erilaisimmista syistä. Testaa tietosi Suomen luolien historiasta, arkeologiasta ja geologiasta.
Tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa? Tee Yle Luonnon testi
Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.
Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.
Mikä Suomen käärmeistä kasvaa pisimmäksi? Testaa luontotietämyksesi Yle Luonnon testissä
Suomi sai vasta kansallisperhosen – muistatko mikä se on?
Suomi sai vasta kansallisperhosen – muistatko mikä se on? Entä mikä on suurin kukka? Testaa luontotietämyksesi Yle Luonnon testissä
Yle Luonto – Avaa aistit
Nyt on oikea hetki ripustaa linnunpönttö – Ei keväällä, vaan syksyn pimetessä
Nyt on myös oikea hetki huoltaa vanhat pöntöt.
Nyt on myös oikea hetki huoltaa vanhat pöntöt. Lintuharrastaja Urpo Koponen ripustaa pönttöjä lähes läpi vuoden.
Linnunpöntön rakennusohje: tintinpönttö
Näin rakennat tintille pöntön - reilu ja simppeli ohje!
Näin rakennat tintille pöntön - reilu ja simppeli ohje!
Maailman parhaimmat pönttövinkit: Pöntön suojaaminen
pönttövinkki kesken
Linnunpöntön lentoaukon suojaamisessa on kaksi koulukuntaa: Toiset kiinnittävät suojapellin lentoaukolle estääkseen oravien pääsyn pönttöön, toiset rakentavat pöntön kokonaan ilman suojapeltiä. Kumpi on parempi?
