Essayah oppi lapsena mummoltaan, että metsässä ei ryskätä – KD:n puheenjohtajana hän on valmis kaatamaan ennätysmäärät metsää
Essayahin mielestä ydinvoiman jatkoluvat ovat ilmastoteko
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on varttunut maaseudulla Savossa. Hän eli luonnon keskellä ja koki, että metsässä liikutaan luonnon ehdoilla. Essayahin mielestä nykyinen ilmastonmuutoskeskustelu on lähtenyt politiikassa hypetyskierroksille ja maalaisjärki tahtoo unohtua. Lisäksi liikenteestä keskustelu on saanut liian suuren roolin. Tämä on Yle Luonnon juttusarja, jossa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kertovat luontosuhteestaan.
Juttusarja: eduskuntapuolueiden puheenjohtajien luontosuhde
SDP:tä luotsaava Antti Rinne pakenee julkisuutta merelle – Puolue haluaa suomalaislihalle kasviksia korkeamman verotuksen ja harkitsee samaa maidolle
Puolue haluaa myös korkeamman veron turhille palveluille
SDP:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle meri on tärkeä elementti ja yhteys luontoon. Rinne sanoo, että SDP:n ilmasto-ohjelma on kunnianhimoinen ja puolueen ympäristöön liittyvät tavoitteet tiukkoja. Puolue ehdottaa kestävän kehityksen arvonlisäveroa, joka on herättänyt paljon keskustelua julkisuudessa. Tämä on Yle Luonnon juttusarja, jossa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kertovat luontosuhteestaan.
Sampo Terho on biologianopettajan poika, jonka mielestä ilmastokeskustelu on mennyt liioittelun puolelle - Siniset haluavat Suomeen valtion omistaman kaivosyhtiön
Sampo Terho kaipaa lapsuutensa metsämaisemiin.
Sampo Terho kaipaa Etu-Töölöstä luontoon. Terhon juuret ovat Kirkkonummella, missä hän käy sienestämässä ja fiilistelemässä tutuilla metsäpoluilla. Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja pitää itseään luontokonservatiivina, jonka mielestä ilmastokeskustelu menee välillä liioittelun puolelle. Terho sallisi metsien tehokkaamman hyödyntämisen, ja pitää ydinvoimaa ympäristön kannalta parhaana energiamuotona.
Pekka Haavisto vie Teuvo Hakkaraisen valmistamia linnunpönttöjä metsään - Vihreät haluaa pikaisesti bensa- ja dieselautot pois teiltä
Vihreiden puheenjohtaja palkitsisi nielujen kasvatuksesta
Pekka Haaviston aktivismihenki heräsi jo nuorena. Koulussa hän otti yhteen opettajien kanssa ympäristökysymyksistä, poti ympäristöahdistusta ja luki vapaa-ajalla Pentti Linkolaa. Nyt Haavisto on vihreiden puheenjohtaja ja puolueella on kunnianhimoiset ympäristötavoitteet. Tämä on Yle Luonnon juttusarja, jossa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kertovat luontosuhteestaan.
Orpo etsii suolta aarteita ja haluaa pelastaa uhanalaiset lohet – Hänen johtamansa puolue on valmis kaatamaan lisää metsää
Kokoomuksen puheenjohtaja vaatii ilmastovastuuta kaikille
Kokoomuksen puheenjohtajalla Petteri Orpolla on iso huoli ilmastonmuutoksesta. Hänen mukaansa määrätietoisia toimia tarvitaan heti. Kokoomus olisi kuitenkin valmis jonkin verran lisäämään metsänhakkuita ja sallimaan polttomoottoriautot tulevaisuudessakin. Orpon mukaan ilmastokysymyksissä pitää tunnustaa tosiasiat eikä missään haaveessa voi elää. Tämä on Yle Luonnon juttusarja, jossa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kertovat luontosuhteestaan.
Li Andersson hukuttaa työmurheensa avantoon – hänen johtamansa vasemmistoliitto nostaa vaalien ilmastosankareiksi vesistöjen pilaajiksi syytetyt maanviljelijät
Li Anderssonille meri ja avanto ovat henkireikä.
Li Andersson on kiireinen puoluejohtaja, joka hukuttaa stressin avantoon. Meri on ollut aina hänelle tärkeä, ja uhka ilmaston lämpenemisestä saa hänet potemaan maailmantuskaa. Li Anderssonin johtamalle vasemmistoliitolle huhtikuun vaalit ovat ilmastovaalit. Tämä on Yle Luonnon juttusarja, jossa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kertovat luontosuhteestaan.
Jussi Halla-ahon tytär osallistui nuorten ilmastolakkoon isän vastustuksesta huolimatta – Perussuomalaisten puheenjohtaja ei usko, että pelastumme ympäristötuholta
Halla-aho kertoo luontosuhteestaan ja ilmastoajatuksistaan.
Jussi Halla-aho viihtyy luonnossa. Lapsuudenmuistot kalareissuilta ja lähiluonnosta ovat jääneet mieleen. Hän kertoo omien lastensa olevan huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta ei usko itse, että ilmaston lämpeneminen saadaan kuriin. Tämä on Yle Luonnon juttusarja, jossa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kertovat luontosuhteestaan.
Anna-Maja Henriksson ei pelkää susia, mutta haluaa ne pois rannikolta – “Ne kuuluvat sisämaahan” – Hänen johtamansa RKP pitää yhä turkistarhausta tärkeänä elinkeinona
RKP:n puoluejohtaja rentoutuu luonnonhelmassa mökkisaarella.
Anna-Maja Henriksson ei pelkää susia, mutta haluaa ne pois rannikolta. Hänen puolueensa RKP:n mielestä turkiselinkeino sen sijaan kuuluu sinne. Ympäristöasioissa puolue luottaa yhteistyön voimaan, yksityiselämässä Henriksson saa voimaa luonnosta. Mökkisaari Mässkär on hänen mansikkapaikkansa.
Luonnossa karhut heräilevät talviuniltaan – pennuilla on edessään vaaran vuosi, suurin uhka ovat kiimaiset urokset
Pentujen ainut turva on oma karhuemo.
Yhdellä sihahduksella karhuemo kerää pentunsa turvaan selkänsä taakse. Suon laidalla näkyy tumma hahmo. Jos kyseessä on vieras uroskarhu, niin pentujen henki on todellisessa vaarassa. Hormonihuuruinen uros on pentujen suurin uhka, mutta emo suojelee pentujaan henkensä uhalla.
Ajankohtaista
Suojelutyöllä on vaikutusta – näillä lajeilla menee paremmin kuin ennen
Viisi esimerkkiä lajeista, joiden tilanne on nyt parempi.
Lajien uhanalaisuuskehitykseen on mahdollista vaikuttaa. Esimerkiksi karhu, hämeenkylmänkukka ja Itämeren lohi ovat esimerkkejä lajeista, joiden tilanne on parantunut poliittisten päätösten, hoitotoimien ja säätelyn myötä.
Suomen luonnosta häviää lajeja kiihtyvällä tahdilla. Testaa tunnistatko uhanalaisen lajin!
Lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista on uhanalaisia.
Uusimman uhanalaisuusarvioinnin, Punaisen kirjan mukaan lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista eläimistä on uhanalaisia. Listalta löytyy hyvinkin tuttuja lajeja.
-
Top-5 syyt, jotka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta – ja miten niiltä vältytään
Nämä tekijät uhkaavat monimuotoisuutta tulevaisuudessa.
-
Lajien Punainen lista – katso, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet!
Datavisualisointi selkärankaisista Punaisella listalla.
-
Onnistuneen suhteen salaisuus on pitkä kieli – ilmastonmuutos ja elinympäristöjen häviäminen voivat kuitenkin tuhota kimalaisen ja kukan täydellisen liiton
Tämä on tarina sitkeästä pörriäisestä ja hyönteiskadosta
-
Yli 800 metsän lajia vaarassa kuolla sukupuuttoon - mihin luonnon monimuotoisuutta tarvitaan?
Luonnon monimuotoisuus on välttämätöntä elämälle.
Seuraa lintuja livenä
Bongaa Yle Luonnon livekamerasta lintulaudan juhlijat!
Seuraa lintulaudan elämää livenä.
Yle Luonnon livekamerassa voit seurata lintujen elämää, vaikka ikkunanäkymääsi ei sulostuttaisikaan lintulaudan kuhina. Klikkaamalla videota pääset seuraamaan lintujen mehuhetkeä Raaseporiin. Bongaa erilaiset juhlijat!
Suosittelemme
Hömötiainen on erittäin uhanalainen, koska se ei löydä hakatuista metsistä syötävää - Suomen linnuista iso osa on kokemassa saman kohtalon
Hömötiainen vähenee metsien hakkuiden takia.
Ympäristöministeriön juuri julkaiseman uhanalaisuusarvioinnin mukaan Suomessa pesivistä 246 lintulajista jopa 86 luokitellaan uhanalaisiksi. Suurin syy tähän on, että ihminen muokkaa niin metsiä, maatalousympäristöjä, soita kuin vesistöjäkin sellaisella nopeudella, etteivät lajit pysy perässä.
Mitä Suomen luonnossa tapahtuu juuri nyt? – Lähetä meille parhaat luontokuvasi!
Lähetä meille luontokuvasi ja liitä mukaan lyhyt tarina.
Yle Luonto jakaa päivittäin sosiaalisen median kanavissaan Suomen upeimpia luontokuvia. Mikäli haluat kuviasi julkaistavan Yle Luonnon some-tileillä, lähetä meille luontokuvasi ja liitä mukaan lyhyt tarina, joka liittyy kuvaan.
Viikon luontoääni
Uudet jaksot Areenassa. Kuuntele suorana sunnuntaisin Radio Suomessa klo 12.40.
Nuori aktivisti jalosti ilmastoahdistuksen toiminnaksi – Laura Kolehmainen ja tuhannet muut vaativat päättäjiltä pikaista ryhtiliikettä
Laura Kolehmainen päätti yksin aloittaa ilmastokampanjoinnin
Kun karua kieltä puhunut ilmastoraportti julkaistin viime vuoden lopulla, Laura Kolehmainen päätti toimia. Hän aloitti yksin ilmastokampanjan, jolla yritetään herättää päättäjiä toimimaan. Nyt kampanjaan on liittynyt suuri joukko ihmisiä ja vetoomuksen ovat jo tuhannet allekirjoittaneet. Kolehmainen toivoo, että kampanja poistaa ilmastoahdistusta ja antaa ihmisille tunteen siitä, että asioille voi vielä tehdä jotain.
Kuka lintulaudallani ruokailee: opas talvilintujen tunnistamiseen
Kuka lintulaudallani ruokailee?
Lintulaudoilla on talvella tungosta
Talvi on Suomessa eläville linnuille vaikein vuodenaika lyhyen päivänvalon, pakkasten ja lumipeitteen vuoksi. Jos ruokaa on riittävästi, useimmat linnut kyllä selviävät pakkasista. Ruokinnan tinkimätön ykkössääntö on, että loppusyksyllä aloitettua ruokintaa ei saa talven kuluessa lopettaa.
Opas kevätlintujen tunnistamiseen
Testaa luontotietämyksesi
Tunnistatko pöllöjä? Testaa taitosi ja opettele matkimaan pöllöjen ääniä
Tyynellä säällä äänet kuuluvat parhaiten.
Lopputalvesta on hyvä aika lähteä pimeään metsään retkelle kuuntelemaan pöllöjen huhuilua. Tyynellä säällä äänet kuuluvat parhaiten. Voit myös itse opetella huhuilemaan niin, että pöllöt vastaavat sinulle.
Millainen on luontopersoonasi - tee testi
Testaa luontopersoonasi
Oletko erämaiden selviytyjä, citypolkujen trendikäs tallaaja vai hanakka luonnonsuojelija? Tee testi ja löydä oma luontopersoonasi.
Oletko luolaihminen – tunnetko Suomen rotkot ja onkalot? Testaa tietosi!
Suomi on tuhansien luolien maa
Sinäkö Suomen Indiana Jones vai kenties vasta Junior? Suomi ei ole ainoastaan tuhansien järvien, vaan myös tuhansien luolien maa. Valtaosaan niistä liittyy jokin kiehtova tarina – salakuljetusta, piilopaikkoja, piruja ja pontikan keittoa. Luola on tarjonnut ihmiselle suojan mitä erilaisimmista syistä. Testaa tietosi Suomen luolien historiasta, arkeologiasta ja geologiasta.
Kuinka hyvin tunnistat lintuja? Testaa Yle Luonnon lintutestissä
Tunnistettavana on tuttuja ja harvinaisempia lajeja.
Lintujen kevätmuuton ensimmäiset tahdit on lyöty. Testaa, miten hyvin tunnistat lintuja! Testissä on tuttuja lajeja ja harvinaisempia vieraita.
Yle Luonto
Miten ripustan linnunpöntön?
Näillä ohjeilla ripustat linnunpöntön oikein.
Linnunpöntön ripustaminen ei ole vaikeaa, mutta siinä kannattaa kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan.
Mistä kolopesijöiden kodittomuus johtuu?
Miljoona uutta pönttöä maamme metsissä on tarvittu ja tärkeä ensiapu kolopesijöiden kodittomuuteen. Mutta mistä hätä johtuu? Miten voimme toimia niin, ettei pian tarvita toista miljoonaa uutta kotia?
Linnunpöntön rakennusohje: tintinpönttö
Näin rakennat tintille pöntön - reilu ja simppeli ohje!
Näin rakennat tintille pöntön - reilu ja simppeli ohje!
Linnuilla on uskomattomia konsteja talven kylmyyden selättämiseen
Zombietila ja vettä eristävä öljy, näin selvitään talvesta!
Tiesitkö, että pikkulinnut menevät kovilla pakkasilla zombietilaan ja linnut katoavat talviöinä? Suomen jäätävä talvi pakottaa linnut keksimään mitä ihmeellisempiä keinoja täällä pärjäämiseen. Onneksi talven Suomessa sinnitellyttä odottaa keväällä suuri palkinto.
