Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?
13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.
Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.
Kaivoslaista kiistellyt ympäristövaliokunnan puheenjohtaja sai vaalirahaa kaivosyhtiön johtajalta
Keskustan kansanedustajalle vaalirahaa kaivosjohtajalta.
Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen on vastaanottanut vaalirahaa kaivosjohtajalta. Ympäristövaliokunnan puheenjohtajana toimivan Hoskosen mukaan tällä ei ole vaikutusta hänen kaivoslakia koskeviin mielipiteisiinsä.
Sotkamon hopeakaivokselta virtasi jätevesiä ympäristöön – yhtiö jätti kertomatta tilanteesta ympäristöviranomaiselle
Sotkamo Silver on saanut huomautuksia toiminnastaan.
Sotkamo Silverin hopeakaivoksen toiminta ei ole alkanut ongelmitta. Kaivosyhtiö on saanut ympäristöviranomaiselta huomautukset toiminnasta poikkeustilanteessa sekä tekemättä jätetyistä selvityksistä. Kaivoksen toiminnan vaikutukset ympäristölle ovat epäselvät.
Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?
Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.
Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.
Tunnistatko espanjansiruetanan? Tämä nilviäinen rouskuttaa puutarhasi ja kuolleet lajitoverinsa tappotahdilla
Espanjansiruetana aiheuttaa massatuhoja puutarhoissa.
Espanjansiruetana (Arion vulgaris) on haitallinen vieraslaji, joka aiheuttaa massatuhoja puutarhoissa ja käy jopa linnunpoikasten kimppuun. Sateisina kesinä sen kanta leviää nopeasti, sillä jokainen yksittäinen etana voi tuottaa satoja munia. Laji voi olla haitallinen myös ihmisille ja kotieläimille, joten sen torjunnassa ei auta hempeillä.
Sukella Itämeren syvyyksiin
Upeat kuvat paljastavat, että vielä on toivoa.
Lohi palaa kotiin hajun ja magneettiaistin avulla. Lisääntymisvietti saa sen vaeltamaan tuhansia kilometrejä
Tällainen on lohen taistelu vastavirtaa vastaan.
Lohi palaa kotiin hajun ja magneettiaistin avulla. Lisääntymisvietti saa sen vaeltamaan tuhansia kilometrejä Suomeen palaavalla Itämeren lohella ei ole montaa jokea, johon kutea kallisarvoinen mäti. Jäljellä on enää neljä Itämereen laskevaa jokea, joissa lohen lisääntyminen onnistuu. Ennen kalojen häviäminen korvattiin istuttamalla jokiin ja meriin viljeltyjä lohen poikasia.
Älä aliarvioi syanobakteerin myrkkyjä – sinilevä on parhaimmillaan vaaraton, mutta pahimmillaan se altistaa syövälle
Sinilevät tuottavat Suomessa hermo- ja maksamyrkkyjä.
Osa sinilevistä tuottaa vaarallisia hermo- ja maksamyrkkyjä. Myrkytöntä ja myrkyllistä sinilevää on kuitenkin mahdoton erottaa silmämääräisesti toisistaan, ja sinilevälle voi altistua vaikkapa vesiurheillessa. Sinilevän myrkkyjä voi päätyä myös syötäviin vesieliöihin.
Tuore ministeri koki ympäristöherätyksen Pentti Linkolan kautta ja aikoo nyt tehdä Suomesta hiilineutraalin
Uudella ympäristö- ja ilmastoministerillä riittää tehtävää.
Krista Mikkonen on pitkän linjan vihreä, joka on aiemmin jäänyt suurelle yleisölle tuntemattomaksi. Nyt hän on ministeri, joka aikoo tehdä Suomesta hiilineutraalin ja laittaa ulkomaiset kaivosyhtiöt kuriin. Mikäli muu hallitus sen suo.
Puun ja kuoren välissä – Ylioppilasteatterin uusin näytelmä kertoo, millaista on elää nykyisen metsäpolitiikan ja ilmastoahdistuksen puristuksissa
Näytelmän ytimessä on nuorten toive toiminnasta.
Luettuaan Kansallisen metsästrategian kolme vuotta sitten ohjaaja Hannes Mikkelsson järkyttyi. Nyt ylioppilasteatterilaiset pukeutuvat kaarnamaskeihin, muuttavat metsään ja haluavat, että kaikki ei olisi euroja ja puukuutioita. Uudessa näytelmässä he etsivät vastauksia tulevaisuuden ympäristöhaasteisiin historiasta ja omavaraisuudesta.
Raakun lemmenloma onnistui – erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka lisääntyi laboratoriossa! Paluu kotijokeen on vielä mahdotonta
Ensimmäiset viljellyt raakun poikaset ovat syntyneet.
Erittäin uhanalaiset jokihelmisimpukat eli raakut voivat huonosti Suomen joissa ja puroissa. Vuonna 2016 alkoi pelastusoperaatio, jossa raakun toukkia kerätään ja kasvatetaan tutkimuslaitoksessa. Pelastustoimet tuottavat nyt tulosta, sillä ensimmäiset viljellyt poikaset ovat syntyneet! Kotijoessa ne eivät kuitenkaan vielä selviytyisi ilman tukitoimia.
Mitä Suomen luonnossa tapahtuu juuri nyt? – Lähetä meille parhaat luontokuvasi!
Lähetä meille luontokuvasi ja liitä mukaan lyhyt tarina.
Yle Luonto jakaa päivittäin sosiaalisen median kanavissaan upeita kuvia Suomen luonnosta. Mikäli haluat kuviasi julkaistavan Yle Luonnon some-tileillä, lähetä meille luontokuvasi ja kerro kuvasta lyheysti.
Näin tunnistat kielletyn kurtturuusun
Testaa erotatko kurtturuusun muista lajeista.
Haitallisten vieraslajien listaan lisättyä kurtturuusua voi olla vaikea erottaa esimerkiksi tarhakurtturuusuista. Näillä ohjeilla vältyt väärien kukkien hävittämiseltä.
Opas kesärannan lintujen tunnistamiseen
Kesärannan linnut opastaa tunnistamaan vesien ja rantojen lintuja
Ranta on oivallinen paikka lintumaailman tarkkailuun.
Ranta on oivallinen paikka lintumaailman tarkkailuun ja lajien opiskeluun. Vesien ja rantojen linnuilla on monia piirteitä, joiden ansiosta ne ovat palkitsevia opiskelukohteita. Tutustu lintuihin ja tartu kiikareihin!
Luonto Areenassa
Yle Uutisluokka Triplet: Rajusti leviävä Tyynenmeren kyttyrälohi yleistyy Lapin joissa
Yle Uutisluokka Triplet: Gran Canarian maastopalosta tulossa ympäristökatastrofi
Luontohetki: Monimuotoinen Australia: Rannikon riutat
Avara luonto: Irlanti, maailman reunalla: Munkkien saari Star Wars -elokuvien näyttämönä
Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa: Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa
Testaa luontotietämyksesi
Kuha vai hauki – testaa, miten hyvin tunnet arvostetut petokalamme
Tunnetko hauen ja kuhan erot – testaa kalatietosi!
Jos kalastat huonolla onnella kuhaa tai haukea, ongelma voi olla siinä, ettet tunne niiden elintapoja riittävästi. Kokeile, millä tasolla tietämyksesi on kuhasta ja hauesta.
Tunnetko muurahaiset ja niiden tavat? Tee Yle Luonnon muurahaistesti!
Testaa tietosi muurahaisten ihmeellisestä maailmasta
Kuka keossa pomottaa? Pistääkö keltiäinen? Kuseeko viholainen? Muurahaisten maailma on kiehtova ja ihmeellinen. Ne ovat järjestelmällisen ahkeria uurastajia, jotka lypsävät ravintoa ja huolehtivat jälkeläisistään, mutta myös ryöstävät, tappavat ja taistelevat.
Liukas ankerias vai komea kojamo? Ehkä sittenkin tanssiva skitari? Testaa tunnistatko kalalajin!
Testaa tiedätkö yleisimpien kalojemme tunnusmerkit.
Säät lämpenevät nyt vauhdilla, ja pilkille pääsee enää vain pohjoisimmassa Suomessa. Kalamiehet ovat huolissaan kalastustaitojen ja kalojen tunnistamisen hiipumisesta. Suomessa elää vakituisesti lisääntyviä kalalajeja noin seitsemänkymmentä. Kuinka hyvin sinä tunnistat yleisimpiä kalojamme?
Tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa? Tee Yle Luonnon testi
Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.
Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.
Yle Luonto
Linnunpöntön rakennusohje: tintinpönttö
Näin rakennat tintille pöntön - reilu ja simppeli ohje!
Näin rakennat tintille pöntön - reilu ja simppeli ohje!
Kesämökillä kannattaa pönttöillä
Tällaisia pönttöjä kannattaa ripustaa kesämökille
Loma on mitä parasta linnunpönttöjen rakennusaikaa. Tässä vinkit siihen millaisia pönttöjä kesämökille kannattaa ripustaa.
Kuka pöntössäsi pesi?
Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.
Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.
Mikä Suomen pönttölintu olet?
Tee leikkimielinen testi!
Viihdytkö kotona vai kutsuuko tropiikki ajoittain pakkomielteen lailla? Haluatko olla yksin vai kaikkien kanssa? Tee leikkimielinen testi, josta selviää, mikä Suomen pönttölinnuista, eli kolopesijöistä, olet.
Muuttolintujen matkassa: Opas syysmuuttajien tunnistamiseen
Sukeltavia vesilintuja
Tunnistatko sukeltavia vesilintuja?
