Palkittu luontotoimittaja Minna Pyykkö: "Kuikka, kumpparit ja kesäyö – se on siinä!"
Minna Pyyköstä Helsingin yliopiston kunniatohtori.
Kunniatohtorin arvonimen saanut Minna Pyykkö on varsinainen renessanssi-ihminen – radiopersoona, tv-juontaja, biologi, psykologi, kuvataiteilija ja kolmen lapsen äiti. Työssään Pyykkö on utelias heittäytyjä, joka jaksaa innostua luonnon pienistä ihmeistä kerta toisensa jälkeen. Erityisen tärkeää hänelle on luonnon monimuotoisuuden ja elinympäristöjen säilyttäminen.
Ulos luontoon
Viime keväänä Ulos luontoon -sarjassa autettiin luontoa – oliko siitä mitään hyötyä?
Miten kävi kalojen kutupuuhien ja kaakkurin pesinnän?
Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?
Muutimme vuosi sitten kaupunkipihan eläimiä houkuttelevaksi keitaaksi. Mutta miten kävi, löysivätkö siivekkäät, nelijalkaiset ja pörisevät eläinystävät paikalle?
Luonnon monimuotoisuutta voi vaalia kaupunkipihassakin
Viime keväänä Ulos luontoon Kevätseuranta ohjelmassa Minna Pyykkö ja Pirkka-Pekka Petelius muuttivat kaupunkipihan luonnon monimuotoisuutta vaalivaksi keitaaksi. Onnistuiko urakka? Tältä pihalla näyttää nyt
Näin muutat pihasi elämää pursuavaksi keitaaksi
Ohjeet lammikon, lahopuuaidan ja kivikon tekemiseen
Houkuttele pihallesi eläimiä rakentamalla sinne lammikko, lahopuuaita ja kivikko. Täältä ohjeet luontorikkaan pihan tekemiseen.
Kutukoskien hävittäminen ja vaellusesteet uhkaavat kalojamme - nyt on aika auttaa!
Näin sinäkin voit auttaa kalojamme.
Suomi on tuhansien järvien maa, mutta myös usean uhanalaisen kalalajin maa. Haluaisitko sinä tehdä jotakin kalojen hyväksi? Jos omistat virtaavaa vettä tai asut sellaisen lähellä, voit hyvinkin auttaa vaelluskaloja.
Luonnon monimuotoisuus
Yli 800 metsän lajia vaarassa kuolla sukupuuttoon - mihin luonnon monimuotoisuutta tarvitaan?
Luonnon monimuotoisuus on välttämätöntä elämälle.
Luonnon monimuotoisuuden merkitystä on vaikea ymmärtää. Kukaan ei tiedä, mitä kaikkia syy-seuraussuhteita lajien häviämiseen liittyy. Ihmisenkin elämä on riippuvainen luonnosta.
Onnistuneen suhteen salaisuus on pitkä kieli – ilmastonmuutos ja elinympäristöjen häviäminen voivat kuitenkin tuhota kimalaisen ja kukan täydellisen liiton
Tämä on tarina sitkeästä pörriäisestä ja hyönteiskadosta
Tämä on tarina sitkeästä pörriäisestä, ukonhattukimalaisesta ja siitä, miten sen elämä ja kuolema riippuvat yhdestä ainoasta kasvista. Samalla tämä on tarina siitä, miten hyönteiset katoavat ympäriltämme. Kasvien ja niiden pölyttäjähyönteisten ainutlaatuinen yhteistyö on uhattuna pölyttäjien määrän vähetessä. Toivoa kuitenkin löytyy. Tiedämme syyt pölyttäjien ahdinkoon, eikä vielä ole myöhäistä toimia.
Hämähäkki on luonnon oma supersankari, joka pitää huolta niin pienistä kuin suurista eliöistä
Hämähäkit pitävät yllä arktisen luonnon herkkää tasapainoa
On sanottu, että hämähäkkien katoaminen johtaisi koko maailman eliökunnan tuhoon. Voiko kahdeksanjalkaisten merkitys olla todella näin suuri? Vastaus siihen saattaa löytyä Grönlannista. Se on niveljalkaisten paratiisi, jossa hämähäkit linkittyvät niin napajäniksiin kuin myskihärkiin.
Hömötiainen on erittäin uhanalainen, koska se ei löydä hakatuista metsistä syötävää - Suomen linnuista iso osa on kokemassa saman kohtalon
Hömötiainen vähenee metsien hakkuiden takia.
Ympäristöministeriön juuri julkaiseman uhanalaisuusarvioinnin mukaan Suomessa pesivistä 246 lintulajista jopa 86 luokitellaan uhanalaisiksi. Suurin syy tähän on, että ihminen muokkaa niin metsiä, maatalousympäristöjä, soita kuin vesistöjäkin sellaisella nopeudella, etteivät lajit pysy perässä.
Luonnon monimuotoisuus
Lajien Punainen lista – katso, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet!
Datavisualisointi selkärankaisista Punaisella listalla.
Lähes kolmasosa kaikista Suomen lajeista kuuluu Punaiselle listalle, joka kootaan uhanalaisuusarvioinnin yhteydessä. Tältä sivulta voit tutkia selkärankaisten lajien tilannetta. Jokaisen lajin kohdalta näet sen uhanalaistumisen syyt sekä tulevaisuudessa vaikuttavat uhkatekijät.
Top-5 syyt, jotka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta – ja miten niiltä vältytään
Nämä tekijät uhkaavat monimuotoisuutta tulevaisuudessa.
Joka yhdeksäs eliölaji Suomessa on uhanalainen. Tässä ovat viisi suurinta uhkatekijää lajeille tulevaisuudessa sekä keinot niiltä suojautumiseen.
Suojelutyöllä on vaikutusta – näillä lajeilla menee paremmin kuin ennen
Viisi esimerkkiä lajeista, joiden tilanne on nyt parempi.
Lajien uhanalaisuuskehitykseen on mahdollista vaikuttaa. Esimerkiksi karhu, hämeenkylmänkukka ja Itämeren lohi ovat esimerkkejä lajeista, joiden tilanne on parantunut poliittisten päätösten, hoitotoimien ja säätelyn myötä.
Lähetä luontokuva
Mitä Suomen luonnossa tapahtuu juuri nyt? – Lähetä meille parhaat luontokuvasi!
Lähetä meille luontokuvasi ja liitä mukaan lyhyt tarina.
Yle Luonto jakaa päivittäin sosiaalisen median kanavissaan upeita kuvia Suomen luonnosta. Mikäli haluat kuviasi julkaistavan Yle Luonnon some-tileillä, lähetä meille luontokuvasi ja kerro kuvasta lyheysti.
Ilmastonmuutos
Nuorten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on EU:n päätehtävä
EU:n ympäristöhaasteet puhuttavat vaaliehdokkaita.
Yle Luonto haastatteli kahdeksan eri puolueen ehdokasta, ja kaikkien paitsi perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutoksen torjuminen on tulevan parlamentin tärkeimpiä tehtäviä. Kakkoshuoleksi nousi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ja kolmanneksi se, saadaanko nuoret äänestämään.
Järripeipon koti siirtyy 2,5 kilometriä pohjoiseen joka vuosi - ilmastonmuutoksen voittajat ja häviäjät
Kevään lämpeneminen uhkaa pohjoisia lintuja.
Ilmastonmuutos lämmittää rajusti Suomen kevättä, paljon rajummin kuin kesää. Kevätluonnon pitäisi pystyä sopeutumaan tähän. Esimerkiksi muuttolintujen pitäisi ajoittaa Suomeen saapuminen oikein. Myös pesinnän ajoitus käy entistä vaikeammaksi. Järripeippo ja muut pohjoiset lajit ovat hätää kärsimässä.
Suomalaisen ilmastogurun väitteet ihmetyttävät tutkijoita – onko niille tieteellisiä perusteita?
Petteri Taalaksen ilmastolausunnot herättävät kummastusta.
Petteri Taalas on Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri – kenties vaikutusvaltaisin suomalainen kansainvälisen ilmastokeskustelun näkökulmasta. Taalaksen Suomen ilmastopolitiikkaan liittyvistä lausunnoista löytyy kuitenkin ristiriitaisuuksia tiedemaailman näkemysten kanssa.
Tutkija: “Ilmastonmuutoksella voi olla hurjia vaikutuksia arktiseen luontoon" - Lisääntyminen epäonnistui myskihäristä pölyttäjäkärpäsiin
Runsasluminen talvi romahdutti lisääntymisen Grönlannissa.
Tomas Roslin kollegoineen on selvittänyt arktisen luonnon vastausta ilmastonmuutokseen. Keväät ja kesät lämpenevät sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi mennään. Jatkuvasti lämpenevät keväät ajavat pölyttäjät ja kukat eroon toisistaan. Myös äärevät olosuhteet lisääntyvät. Viime vuoden ennätykselliset lumisateet ja myöhäinen kevät romahduttivat lähes kaikkien lajien lisääntymisen.
Mitä luonnossa tapahtuu juuri nyt?
Näin Suomen kevät etenee – katso Yle Luonnon kevätseurannan upeat kuvat kartalla!
Seuraamme kevään etenemistä päivittäin.
Kevät tulee nyt jättiaskelin! Selaa Yle Luonnon kuvagalleriaa, niin näet miten kevät etenee ympäri Suomea. Upeita maisemia, muuttolintuja, kevään ensi kukkasia – vihdoinkin luonnossa on taas valoa ja värejä! Osallistu sinäkin ja lähetä meille kevätkuva paikkakunnaltasi tunnisteella #ylekevätseuranta tai artikkelista löytyvällä lomakkeella.
Karhupentueet ovat heränneet talviuniltaan – pennuilla on edessään vaaran vuosi, mutta emo suojelee niitä henkensä uhalla
Pentujen ainut turva on oma karhuemo.
Karhupentueen puolen vuoden nokoset ovat ohitse. Pesue viettää ensimmäiset päivät kotikolon edustalla – pennut leikkivät lumipälvillä, ja emo makoilee kuivassa varvikossa viimevuotisia marjoja ja pikkuötököitä napostellen. Kauaa eivät kuitenkaan pelkät alkupalat riitä, ja on lähdettävä etsimään tuhdimpaa ateriaa.
Villiyrtit – pihapiirin vihreät voimavihannekset
Villiyrtit ovat täynnä ravintoa.
Kiinnostaako horta ja hortailu, mutta et tiedä mistä aloittaisit? Villiyrtit ovat alkukesästä parhaimmillaan. Pihan ravintopommit kannattaa poimia talteen nuorina versoina, sillä niiden maku muuttuu kesän myötä usein kitkeräksi. Uusia syötäviä kasveja tulee pihapiiriin pitkin kesää, mutta nyt ovat ajankohtaisia nokkonen, vuohenputki, maitohorsma, voikukka ja pieni, tiivis kuusenkerkkä.
Yö täynnä hanhien ääniä – Minna Pyykkö lumoutuu kevätaamun laulajista
Minna Pyykkö valvoi yön linnunlaulujen merkeissä.
Minna Pyykkö, Asko Hauta-aho ja Jan Södersved ovat mukana Linnunlaulujen aamussa Lohjalla. Pilkkihaalarit ovat tarpeen, kun joukko raportoi aamun tunnelmista Radio Suomeen ja Irlannin radion kansainväliseen Dawn Chorus lähetykseen. Eikä yö ole hetkeäkään hiljainen!
Lintujen kevät
Suuri muuttolintuilta
Suuri muuttolintuilta seuraa lintujen kevätmuuttoa.
Luonto-Suomen Suuri muuttolintuilta Suomenojan lintualtailta Espoosta. Katso tallenne Areenassa.
Lintujen kevätmuutto on huikea tapahtuma – testaa tietosi muuttolinnuistamme!
Lintujen kevätmuuttoon liittyy kiehtovia kysymyksiä.
Lintujen kevätmuutto on hämmästyttävä asia: miten ihmeessä pikkuriikkisetkin visertäjät selviytyvät kymmenien tuhansien kilometrien lentomatkasta yli vuorien ja vesistöjen? Mutta sieltä ne tulevat – etelästä pohjoiseen, vuosi toisensa jälkeen. Mitä sinä tiedät kevään muuttajista? Testaa ja ihastele sinnikäitä siivekkäitä.
Ti-ti-tyy... Mitä linnut viestivät laulullaan ja miten niiden laulu syntyy?
Linnunlaululla on monta eri merkitystä.
Linnunlaulun tärkein tehtävä on ilmoittaa reviiristä. Pienestäkin linnusta saattaa lähteä niin kova ääni, että se voi kuulua jopa kilometrien päähän. Hyvä lauluääni kertoo myös koiraan hyvästä kunnosta ja naaras valitseekin usein parikseen parhaan laulajan.
Ajankohtaista
Kalastajien taistelu hylkeitä vastaan kovenee – hylkeiden metsästykseen houkutellaan nyt tapporahalla
Harmaahylkeen metsästämisestä palkitaan 300 €:lla.
Kaakkois-Suomen merialueilla pyydettävistä harmaahylkeistä on alettu maksaa kannustinrahaa, jonka toivotaan lisäävän hylkeenmetsästystä. Suomen Luonnonsuojeluliitto on huolissaan rahan vaikutuksesta harmaahyljekantaan.
Sammaltunturin mittaukset paljastavat, että ilmastosopimuksia rikotaan – tunturissa myös pullotetaan Euroopan puhtainta ilmaa Amerikkaan
Tunturinhuipulla tehdään huippututkimusta ilmastosta.
Muoniossa tehdään huippututkimusta puolen kilometrin korkeudessa. Pallaksen tutkimusaseman tuottama data osoittaa kiistatta, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus lisääntyy kiihtyvää tahtia ja ilmasto lämpenee. Herkät laitteet paljastavat myös, kun kansainvälisiä ilmastosopimuksia rikotaan. Aseman erikoisuus on viikoittainen operaatio, jossa tunturinlaella pullotetaan Amerikkaan aitoa Lapin ilmaa.
Vuosia valmisteltu eläinsuojelulain uudistus kaatui, mutta mitä siitä seuraa? – Yksi iso kysymys täysin avoinna
Eläinsuojelulain kiistakohdat nousevat nyt uudestaan esille
Pitkään valmisteltu ja useasti lykätty eläinsuojelulain uudistus kaatui, ja nyt sen tulevaisuuteen liittyy useita kysymyksiä. Lainvalmistelija uskoo, että koko lakiehdotusta ei revitä auki mutta kiistakohdat nousevat uudestaan tapetille. Häkkikiellot, parsinavettojen kiellot ja eläinten juomavesi olivat aiemmin varsin politisoituneita kysymyksiä. Useiden kiistakohtien lisäksi avoinna on yksi todella iso kysymys. Nimittäin se, miten eläinsuojeluvalvonta tulevaisuudessa järjestetään.
Ajankohtaista
Löydä lepakko ja osallistu tieteelliseen tutkimukseen!
Luomus tutkii lepakkojen ravintoa ja lisääntymistä.
Suomen lepakoista tiedetään yhä valitettavan vähän ja siksi Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) on nyt käynnistänyt tutkimuksen lepakkojen ruokavaliosta ja lisääntymiskäyttäytymisestä. Projektiin etsitään avustajia – poimi papana tai ilmoita lepakkoyhdyskunta tutkijoille!
Parhaat luonnon livekamerat
Linkkilista hyviin eläinnettikameroihin.
Webkameroiden parhaimmistoa listana.
Suosittelemme
Pikkupoika teki käsittämätön liskolöydön Ahvenanmaalla – miten vaskitsa päätyi pienelle saarelle keskellä merta? Katso kuva erikoisesta havainnosta
Miten vaskitsa voi löytyä Itämeren pieneltä saarelta?
Vaskitsaa tiedetään esiintyvän vain Manner-Suomessa, Ahvenanmaalla sitä ei ole havaittu vuosikymmeniin. Silti lintuharrastaja Sampo Laukkanen ja hänen poikansa löysivät lajin Lågskäriltä, meren keskellä olevalta pieneltä eteläisen Ahvenanmaan majakkasaarelta. Tutkijallekin on mysteeri on, miten lisko on saarelle päätynyt.
Luonnon oma tippaleipä – tiesitkö tämän korvasienestä?
Vappuherkku korvasieni pitää käsitellä oikein.
Vappu ja koivut hiirenkorvilla? On siis korvasieniaika! Tippaleipää tai aivoja muistuttava kyhmyräinen korvasieni “Gyromitra esculenta” on käsittelemättömänä tappavan myrkyllinen, mutta oikein esikäsiteltynä erittäin maukas ruokasieni.
Rakastettu runoilija, 91-vuotias Eeva Kilpi pohtii vanhenemista ja kaipaa luontoon: "Mie näen unta metsästä."
Luonnon kunnioittaminen on Eeva Kilven runouden ydintä.
Kolmen lapsen äiti Eeva Kilpi ryhtyi kirjailijaksi vasta keski-iällä, mutta on ehtinyt elämässään kirjoittaa kymmeniä teoksia: runoja, romaaneja, novelleja sekä muistelmia. Kirjailija Eeva Kilpi tunnetaan ennen kaikkea naiseuden ja luonnon puolestapuhujana.
Luonto radiossa
Testaa luontotietämyksesi
Liukas ankerias vai komea kojamo? Ehkä sittenkin tanssiva skitari? Testaa tunnistatko kalalajin!
Testaa tiedätkö yleisimpien kalojemme tunnusmerkit.
Säät lämpenevät nyt vauhdilla, ja pilkille pääsee enää vain pohjoisimmassa Suomessa. Kalamiehet ovat huolissaan kalastustaitojen ja kalojen tunnistamisen hiipumisesta. Suomessa elää vakituisesti lisääntyviä kalalajeja noin seitsemänkymmentä. Kuinka hyvin sinä tunnistat yleisimpiä kalojamme?
Kyykoiraat heräävät kevääseen – Testaa kyytietämyksesi!
Koiraskyyt ovat herrasmiehiä. Ne eivätkä pure vastustajiaan.
Koiraskyyt ovat herrasmiehiä. Ne liehittelevät naaraita, eivätkä pure vastustajiaan. Nyt ne nousevat koloistaan valmistelemaan siittiöitä parittelua varten. Naaraat ovat pian hereillä.
Suomen luonnosta häviää lajeja kiihtyvällä tahdilla. Testaa tunnistatko uhanalaisen lajin!
Lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista on uhanalaisia.
Uusimman uhanalaisuusarvioinnin, Punaisen kirjan mukaan lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista eläimistä on uhanalaisia. Listalta löytyy hyvinkin tuttuja lajeja.
Tunnetko muurahaiset ja niiden tavat? Tee Yle Luonnon muurahaistesti!
Testaa tietosi muurahaisten ihmeellisestä maailmasta
Kuka keossa pomottaa? Pistääkö keltiäinen? Kuseeko viholainen? Muurahaisten maailma on kiehtova ja ihmeellinen. Ne ovat järjestelmällisen ahkeria uurastajia, jotka lypsävät ravintoa ja huolehtivat jälkeläisistään, mutta myös ryöstävät, tappavat ja taistelevat.
Yle Luonto
Linnunpöntön rakennusohje: tintinpönttö
Näin rakennat tintille pöntön - reilu ja simppeli ohje!
Näin rakennat tintille pöntön - reilu ja simppeli ohje!
Kesämökillä kannattaa pönttöillä
Tällaisia pönttöjä kannattaa ripustaa kesämökille
Loma on mitä parasta linnunpönttöjen rakennusaikaa. Tässä vinkit siihen millaisia pönttöjä kesämökille kannattaa ripustaa.
Kuka pöntössäsi pesi?
Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.
Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.
Mikä Suomen pönttölintu olet?
Tee leikkimielinen testi!
Viihdytkö kotona vai kutsuuko tropiikki ajoittain pakkomielteen lailla? Haluatko olla yksin vai kaikkien kanssa? Tee leikkimielinen testi, josta selviää, mikä Suomen pönttölinnuista, eli kolopesijöistä, olet.
