Suomen linnut – Luonto – yle.fi

Suomen linnut

Tunnista linnut

Linnut sivulla on jaettu eri kategorioihin.

Kuka lintulaudallani ruokailee?

Lintulaudoilla on talvella tungosta

Kesärannan linnut opastaa tunnistamaan vesien ja rantojen lintuja

Ranta on oivallinen paikka lintumaailman tarkkailuun.

Muuttolinnut - isot muuttajat

Metsähanhi

Metsähanhi muuttaa auran- tai jononmuotoisina parvina.

Harmaahaikara

Haikarat muuttavat etelään heinä–joulukuussa.

Laulujoutsen

Laulujoutsenet muuttavat Itä- ja Pohjanmerelle.

Kanadanhanhi

Kanadanhanhi talvehtii eteläisen Itämeren ympäristössä.

Valkoposkihanhi

Valkoposkihanhi on läpimuuttaja.

Kurki

Kurki on suurimpia lintujamme.

Merihanhi

Merihanhet talvehtivat Keski- ja Etelä-Euroopassa.

Kyhmyjoutsen

Kyhmyjoutsen voi jäädä Suomen aluevesille.

Merimetso

Merimetso on yleinen merialueilla.

Vesilintuja: Puolisukeltajat

Heinätavi

Heinätavi on pieni sorsa, vain vähän tavia suurempi.

Lapasorsa

Lapasorsa on vähän sinisorsaa pienempi, tanakka sorsalaji.

Sinisorsa

Ääni on pehmeää rääpätystä ”prääh-prääh…”.

Tavi

Tavi on kooltaan vain puolet sinisorsasta.

Haapana

Koiraan soidinääni on terävä vihellys ”v-viuuhr".

Harmaasorsa

Harmaasorsa on sinisorsaa hoikempi.

Jouhisorsa

Jouhisorsa on sinisorsaa pienempi ja hoikempi.

Ristisorsa

Ristisorsa on valkoposkihanhen kokoinen.

The Dawn Chorus: kevätaamun laulajiat

Pajulintu

Siro pajulintu on päältä vihertävänruskea ja alta valkoinen

Mustarastas

Laulu on 3–5 sekunnin pituisista huilumaisista viheltelyä.

Laulurastas

Laulurastason päältä ruskea ja alta valkoinen.

Punakylkirastas

Punakylkirastaalla on melko lyhyt pyrstö ja isohko pää.

Puukiipijä

Laulu ”tii-tii-tii-tyitititititi-tii-tyi-tyit”.

Ruokokerttunen

Laulu on kiihkeää ja vuolasta lavertelua.

Mustapääkerttu

Mustapääkerttu pesii melko yleisenä viljelyseuduilla.

Punarinta

Punarinta on äärimmäisen yleinen Lapin eteläosia myöten.

Mustavaris

Mustavaris on variksen kokoinen mutta kokonaan musta.

Kevätaamun laulajia: Peippo

Peippo syö pääosaksi siemeniä ja silmuja.

Peukaloinen

Peukaloinen on tuskin hippiäistä isompi.

Rautiainen

Rautiaisella on ohut piikkimäinen nokka.

Sepelkyyhky

Sepelkyyhky on melkein variksen kokoinen.

Tiltaltti

Tiltaltti muistuttaa erehdyttävästi pajulintua.

Talitiainen

Talitiainen on utelias ja kekseliäs etsiessään ravintoa.

Sinitiainen

Sinitiainen on erittäin yleinen asutuksen tuntumassa.

Pyrstötiainen

Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

Pajusirkku

Kutsuääni on sameasti viheltävä ”tsiyy, tsiih”.

Hippiäinen

Hippiäinen on koko Euroopan pienin lintu, palleromainen.

Luhtahuitti

Luhtahuitin soidinääni on kuin piiskansivallus.

Kaulushaikara

Kaulushaikaran soidinääni muistuttaa laivan sumutorvea.

Kiuru

Kiurun kutsuääni on hyrähtävä ”drliu”.

Rantojen ja kosteikkojen kahlaajia

Kapustarinta

Kapustarinnalla on lyhyt nokka ja lyhyehköt jalat.

Vesipääsky

Vesipääsky on uiva kahlaaja.

Pikkusirri

Pikkusirri on pienin kahlaajamme.

Pikkutylli

Viheltävä ”piy, piy…” ja vikertävä ”pri, pri-prip-prip”.

Punajalkaviklo

Viheltävä ”liyky-liyky…”, kutsuääni venytetty ”tjyyy."

Suosirri

Suosirri on vain vähän punatulkkua isompi ja pyylevä.

Suokukko

Suokukko on räkättirastaan kokoluokkaa mutta hontelo.

Kuovi

Kuovi on suusin kahlaajamme.

Pikkukuovi

Pikkukuovi on vähän varista pienempi.

Töyhtöhyyppä

Töyhtöhyyppä on kesykyyhkyn kokoinen.

Taivaanvuohi

Taivaanvuohella on yli kaksi kertaa pään pituinen nokka.

Lehtokurppa

Lehtokurppa on kesykyyhkyn kokoinen.

Jänkäkurppa

Jänkäkurppa on vain vähän punatulkkua isompi.

Keräkurmitsa

Keräkurmitsa on kapustarinnan tavoin pyylevä.

Liro

Liro pieni ja mustarastasta solakampi.

Metsäviklo

Metsävikloon hieman mustarastasta pienempi ja solakampi.

Valkoviklo

Valkovikloon vähän räkättirastasta kookkaampi mutta hoikempi

Tylli

Ääni on nouseva ”tyy-i, tyy-i…”.

Meriharakka

Ääni on kimeä ja kiihkeä”pii, biik” ja ”ko-biik ko-biik…”.

Pulmussirri

Pulmussirri on palleromainen, lyhytnokkainen.

Mustaviklo

Mustaviklolla on pitkät jalat ja pitkä ohut nokka.

Lapinsirri

Lapinsirri on vain talitiaisen kokoinen kahlaaja.

Rantakanat

Nokikana

Nokikanan äänet ovat toitottavia ja naksahtavia.

Luhtakana

Luhtakana on räkättirastaan kokoinen ja päärynänmuotoinen.

Luhtahuitti

Luhtahuitin soidinääni on kuin piiskansivallus.

Liejukana

Liejukana muistuttaa nokikanaa mutta on pienempi, solakampi

Ruisrääkkä

Ruisrääkkä on räkättirastasta isompi ja tanakampi.

Pääskyt

Törmäpääsky

Törmäpääsky on pienin pääskymme.

Haarapääsky

Haarapääsky on talitiaisen kokoinen.

Räystäspääsky

Räystäspääsky on talitiaisen kokoinen.

Tervapääsky

Kiihkeäsävyistä sirinää ”srriir sviir-srriiir…”

Muuttolinnut - Vesilinnut ja lokit

Kaakkuri

Kaakkuri pesii melko harvinaisena koko Suomessa.

Alli

Alli on pohjoisimman Lapin harvinainen pesimälintu.

Haahka

Haahka on hyvin yleinen Suomenlahdelta Merenkurkkuun.

Telkkä

Telkkäkoiraat lähtevät etelään jo kesäkuussa.

Isokoskelo

Pieni osa isokoskeloista jää talveksi saaristoomme.

Tukkakoskelo

Tukkakoskelo on yleinen koko Suomessa.

Sinisorsa

Pieni osa sinisorsista talvehtii saaristossa.

Kuikka

Kuikat lähtevät Mustallemerelle elo–lokakuussa.

Selkälokki

Selkälokit muuttavat elo–lokakuussa Afrikan keskiosiin.

Merilokki

Kierteleviä merilokkeja voi nähdä sisämaassa muuttoaikaan.

Kalalokki

Kalalokki muuttaa Länsi-Eurooppaan.

Harmaalokki

Pääosa harmaalokeista muuttaa Itämeren eteläosiin.

Muuttolinnut - Petolinnut

Nuolihaukka

Nuolihaukka muuttaa Afrikan eteläosiin elo–syyskuussa.

Mehiläishaukka

Meihläishaukka muuttaa Afrikan länsiosiin elo–syyskuussa.

Sääksi

Sääksi eli kalasääski

Kanahaukka

Kanahaukka on melko yleinen metsäseuduilla.

Tuulihaukka

Tuulihaukka on yleinen viljelyseuduilla koko Suomessa.

Varpushaukka

Pieni osa kannasta talvehtii Etelä- ja Keski-Suomessa.

Ruskosuohaukka

Ruskosuohaukatt muuttavat Afrikan länsiosiin elo–syyskuussa.

Sinisuohaukka

Sinisuohaukat lähtevät Länsi-Eurooppaan elo–lokakuussa.

Merikotka

Merikotka on suurin petolintumme.

Maakotka

Maakotka on roteva päiväpetolintu.

Hiirihaukka

Hiirihaukka on melko yleinen Etelä-Lappia myöten.

Piekana

Piekanat muuttavat syksyllä Itä-Eurooppaan.

Ampuhaukka

Ampuhaukka on Euroopan pienin petolintu.

Lintumaailman viirut

Lapinkirvinen

Lapinkirvisellä on juovikkaat kupeet.

Kangaskiuru

Kangaskiurun kellertävässä rinnassa on tummia viiruja.

Metsäkirvinen

Metsäkirvinsen rinnassa on paksuja tummia juovia.

Niittykirvinen

Niittykirvisen kupeilla ja rinnassa on paksuja mustia juovia

Peltosirkku

Peltosirkku on selästä mustajuovaisen harmaanruskea.

Keltasirkku

Keltasirkun selkäpuoli on mustajuovaisen ruskea.

Kiuru

Kiurun kellertävässä rinnassa on mustia viiruja.

Harmaasieppo

Tsri, tsriih, tshri

Yöpetolinnut

Tunturipöllö

Tunturipöllö on iso pöllö melkein huuhkajan kokoinen.

Suopöllö

Suopöllön soidinääni on hidasta puuskutusta ”puu puu puu…”

Sarvipöllö

Sarvipöllö on vähän varista pienempi.

Hiiripöllö

Hiiripöllö on varista vähän pienempi.

Lapinpöllö

Lapinpöllö on liki huuhkajan kokoinen.

Viirupöllö

Komeasti haukkuva ”huvuh, huvuh-hu-huvuh”.

Helmipöllö

Helmipöllö on melko yleinen Lapin keskiosia myöten.

Varpuspöllö

Varpuspöllö elää samoilla seuduilla kesät talvet.

Huuhkaja

Huuhkaja on Euroopan isoin pöllö.

Lintumaailman vähenevä "aatelisto"

Isolepinkäinen

Isolepinkäisellä on isohko pää ja vahva koukkupäinen nokka

Keltavästäräkki

Keltavästäräkki on västäräkin kokoinen.

Kivitasku

Kivitaskulla on valkoinen vatsa ja kellertävä rinta.

Korppi

Korppi on kokonaan kiiltävänmusta ja varista isompi.

Kulorastas

Kulorastasräkättirastasta hieman isompi.

Käki

Kukkuva soidinääni ”kuk-kuu, kuk-kuu”.

Pulmunen

Pulmunen on punatulkun kokoinen ja yhtä pyylevä.

Lapinsirkku

Lapinsirkulla on keltainen kekomainen nokka.

Pensastasku

Pensastasku on palleromainen ja talitiaista pienempi.

Pikkulepinkäinen

Pikkulepinkäinen on punatulkkua vähän isompi ja solakka.

Lintumaailman koppanokat

Isokäpylintu

Isokäpylinnulla on papukaijamainen nokka.

Kirjosiipikäpylintu

Kirjosiipikäpylintukoiras on valtaosaksi vadelmanpunainen.

Pikkukäpylintu

Pikkukäpylintukoiras on tiilenpunainen.

Lintumaailman "harmaahiiret"

Sirittäjä

Sirittäjän yläpuoli on kellertävän sammalenvihreä.

Satakieli

Satakieli on päältä harmaanruskea ja alta likaisenvaalea.

Pajulintu

Siro pajulintu on päältä vihertävänruskea ja alta valkoinen

Idänuunilintu

Idän uunilintu on harmahtava yleisväriltään.

Pensaskerttu

Pensaskerttu on ruskeanharmaa pikkulintu.

Hernekerttu

Hernekertulla on harmaanruskea selkä, valkoinen vatsa.

Kultarinta

Kultarinta on tanakka ja harmaanvihreä.

Lapinuunilintu

Lapinuunilintu on vaatimattoman näköinen pikkulintu.

Lehtokerttu

Lehtokerttu on ruskeanharmaa ja likaisenvalkoinen.

Hemppo

Hemppo on talitiaisen kokoinen.

Lintulauta - Ravinnon perässä vaeltajat

Pähkinänakkeli

Pähkinänakkelit vaeltavat Suomeen syksyisin.

Vihervarpunen

Vihervarpuset ovat oppineet käymään ruokintapaikoilla.

Urpiainen ja tundraurpiainen

Talvisin urpiainen on yleinen etelässäkin.

Tilhi

Talvikaudella tilhet ovat näkyviä ja kuuluvia parvilintuja.

Järripeippo

Muuttoaikaan järripeippo on yleinen Etelä-Suomessa.

Peippo

Peippo syö pääosaksi siemeniä ja silmuja.

Räkättirastas

Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

Lintulauta - Metsän siimeksestä vierailevat

Varpushaukka

Pieni osa kannasta talvehtii Etelä- ja Keski-Suomessa.

Harmaapäätikka

Harmaapäätikka käy ruokintapaikoilla rasvaa nokkimassa.

Punatulkku

Punatulkuille maistuvat ruokintapaikkojen siemenet.

Närhi

Närhet elävät samoilla seuduilla ympäri vuoden.

Käpytikka

Käpytikka on enimmäkseen paikkalintu.

Kuukkeli

Kuukkeli vierailee syksyllä metsäseutujen pihapiireissä.

Varpuspöllö

Varpuspöllö elää samoilla seuduilla kesät talvet.

Puukiipijä

Puukiipijä liittyy syksyllä tiaisten talviparveen.

Hömötiainen

Peloton hömötiainen elää havu- ja sekametsissä.

Töyhtötiainen

Töyhtötiainen on hyvin yleinen metsävaltaisilla seuduilla.

Lapintiainen

Lapintiainen elää samoissa metsissä ympäri vuoden.

Kuusitiainen

Kuusitiainen on yleinen Etelä-Suomessa.

Lintulauta - Harvemmin tavatut vieraat

Nokkavarpunen

Talvisin nokkavarpunen vierailee myös ruokintapaikoilla.

Peltopyy

Peltopyy on palleromainen kanalintu.

Mustapääkerttu

Mustapääkerttu pesii melko yleisenä viljelyseuduilla.

Valkoselkätikka

Valkoselkätikka syö joskus rasvaa ruokintapaikoilla.

Taviokuurna

Taviokuurna pesii melko yleisenä Lapissa.

Pähkinähakki

Pähkinähakki käy ruokintapaikoilla syksyisin.

Punarinta

Punarinta on äärimmäisen yleinen Lapin eteläosia myöten.

Tikli

Tikli on osittaismuuttaja.

Pyrstötiainen

Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

Lintulauta - Asutuksen lähellä viihtyvät

Viherpeippo

Viherpeippo on hyvin yleinen asutus- ja viljelyseuduilla.

Kesykyyhky

Talvella kesykyyhkyt käyvät ruokintapaikoilla.

Keltasirkku

Enemmistö keltasirkuista jää talveksi Suomeen.

Naakka

Naakka on kaikkiruokainen.

Talitiainen

Talitiainen on utelias ja kekseliäs etsiessään ravintoa.

Varpunen

Varpunen syö siemeniä, viljanjyviä ja ruoanjätteitä.

Varis

Talveksi varikset kerääntyvät asutuille alueille.

Sinitiainen

Sinitiainen on erittäin yleinen asutuksen tuntumassa.

Harakka

Harakka syö kaikenlaista eläin- ja kasviravintoa.

Mustarastas

Talvehtimaan jäävät rastaat kerääntyvät ruokintapaikoille.

Pikkuvarpunen

Pikkuvarpunen elää samoilla paikoilla ympäri vuoden.

Fasaani

Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

Keväiset soidinmenot - Kanalinnut

Metso

Metso on suurin metsäkanalintumme.

Pyy

Pyy on hieman kesykyyhkyä isompi ja pyöreähkö.

Riekko

Riekko on pyylevä ja teertä pienempi.

Peltopyy

Peltopyy on palleromainen kanalintu.

Fasaani

Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

Teeri

Teerikukko on varista isompi, naaras samaa kokoluokkaa.

Keväiset rummuttajat: Tikat

Käpytikka

Käpytikka on enimmäkseen paikkalintu.

Palokärki

Palokärki on Euroopan suurin tikka, variksen kokoinen.

Pikkutikka

Talvella pikkutikan pääruokaa ovat lahopuissa elävät toukat.

Pohjantikka

Pohjantikka on hieman käpytikkaa pienempi mutta isopäisempi.

Valkoselkätikka

Valkoselkätikka syö joskus rasvaa ruokintapaikoilla.

Vesilintuja - Sukeltavia vesilintuja

Punasotka

Punasotka on sinisorsaa pienempi.

Telkkä

Telkkäkoiraat lähtevät etelään jo kesäkuussa.

Tukkasotka

Ääni on karheaa narskutusta ”krra-krra…”.

Silkkiuikku

Soidinäänenä mm. koriseva ”korr, krra-aahr”.

Härkälintu

Härkälintu on vähän silkkiuikkua pienempi.

Mustakurkku-uikku

Mustakurkku-uikku on vain tavin kokoinen.

Isokoskelo

Isokoskelon tavallisin ääni on karhea ”prra-prra…”

Tukkakoskelo

Tukkakoskelo on yleinen koko Suomessa.

Uivelo

Uivelokoiraan pää ja eturuumis on valkoinen.

Mustalintu

Mustalintukoiras on musta, nokassa keltaista.

Kuikka

Kuikat lähtevät Mustallemerelle elo–lokakuussa.

Alli

Alli on pohjoisimman Lapin harvinainen pesimälintu.

Haahka

Koiraan soidinääni on matala ja kumea.

Kesärannan linnut - Lokit ja tiirat

Naurulokki

Tuon tuosta naurulokki intoutuu rääkymään ja kirkumaan.

Harmaalokki

Ääni on honottavaa naurahtelua ”ha-ha”.