Suomalaisen ilmastogurun väitteet ihmetyttävät tutkijoita – onko niille tieteellisiä perusteita?
Petteri Taalaksen ilmastolausunnot herättävät kummastusta.
Petteri Taalas on Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri – kenties vaikutusvaltaisin suomalainen kansainvälisen ilmastokeskustelun näkökulmasta. Taalaksen Suomen ilmastopolitiikkaan liittyvistä lausunnoista löytyy kuitenkin ristiriitaisuuksia tiedemaailman näkemysten kanssa.
Näin Suomen kevät etenee – katso Yle Luonnon kevätseurannan upeat kuvat kartalla!
Seuraamme kevään etenemistä päivittäin.
Kevät tulee nyt jättiaskelin! Selaa Yle Luonnon kuvagalleriaa, niin näet miten kevät etenee ympäri Suomea. Upeita maisemia, muuttolintuja, kevään ensi kukkasia – vihdoinkin luonnossa on taas valoa ja värejä! Osallistu sinäkin ja lähetä meille kevätkuva paikkakunnaltasi tunnisteella #ylekevätseuranta tai artikkelista löytyvällä lomakkeella.
Ajankohtaista
Suuri hirvivaellus kohti kesälaitumia – seuraa livenä Yle Areenassa!
Hirvien kausivaellus on alkanut.
Hirvet, nuo metsien kruunupäiset kuninkaat, ovat Pohjois-Ruotsissa vaeltaneet samaa reittiä kesälaitumille jo tuhansia vuosia. Nyt niiden kausivaellusta seurataan suorana lähetyksenä Yle Areenassa. Satojen hirvien kuvaamisessa on omat haasteensa!
Rakastettu runoilija, 91-vuotias Eeva Kilpi pohtii vanhenemista ja kaipaa luontoon: "Mie näen unta metsästä."
Luonnon kunnioittaminen on Eeva Kilven runouden ydintä.
Kolmen lapsen äiti Eeva Kilpi ryhtyi kirjailijaksi vasta keski-iällä, mutta on ehtinyt elämässään kirjoittaa kymmeniä teoksia: runoja, romaaneja, novelleja sekä muistelmia. Kirjailija Eeva Kilpi tunnetaan ennen kaikkea naiseuden ja luonnon puolestapuhujana.
Liukas ankerias vai komea kojamo? Ehkä sittenkin tanssiva skitari? Testaa tunnistatko kalalajin!
Testaa tiedätkö yleisimpien kalojemme tunnusmerkit.
Säät lämpenevät nyt vauhdilla, ja pilkille pääsee enää vain pohjoisimmassa Suomessa. Kalamiehet ovat huolissaan kalastustaitojen ja kalojen tunnistamisen hiipumisesta. Suomessa elää vakituisesti lisääntyviä kalalajeja noin seitsemänkymmentä. Kuinka hyvin sinä tunnistat yleisimpiä kalojamme?
"Menkää hipit töihin!" - Suomalainen ympäristöaktivismi täyttää 40 vuotta
Suomalainen ympäristöaktivisti haastaa muttei riehu.
Kahleissa Koijärvellä ja ilmastomarssilla Helsingissä - suomalainen ympäristöaktivisti haastaa mutta ei riehu.
Opas kevätlintujen tunnistamiseen
Opas kesärannan lintujen tunnistamiseen
Kesärannan linnut opastaa tunnistamaan vesien ja rantojen lintuja
Ranta on oivallinen paikka lintumaailman tarkkailuun.
Ranta on oivallinen paikka lintumaailman tarkkailuun ja lajien opiskeluun. Vesien ja rantojen linnuilla on monia piirteitä, joiden ansiosta ne ovat palkitsevia opiskelukohteita. Tutustu lintuihin ja tartu kiikareihin!
Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus
Tutkija: “Ilmastonmuutoksella voi olla hurjia vaikutuksia arktiseen luontoon" - Lisääntyminen epäonnistui myskihäristä pölyttäjäkärpäsiin
Runsasluminen talvi romahdutti lisääntymisen Grönlannissa.
Tomas Roslin kollegoineen on selvittänyt arktisen luonnon vastausta ilmastonmuutokseen. Keväät ja kesät lämpenevät sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi mennään. Jatkuvasti lämpenevät keväät ajavat pölyttäjät ja kukat eroon toisistaan. Myös äärevät olosuhteet lisääntyvät. Viime vuoden ennätykselliset lumisateet ja myöhäinen kevät romahduttivat lähes kaikkien lajien lisääntymisen.
Järripeipon koti siirtyy 2,5 kilometriä pohjoiseen joka vuosi - ilmastonmuutoksen voittajat ja häviäjät
Kevään lämpeneminen uhkaa pohjoisia lintuja.
Ilmastonmuutos lämmittää rajusti Suomen kevättä, paljon rajummin kuin kesää. Kevätluonnon pitäisi pystyä sopeutumaan tähän. Esimerkiksi muuttolintujen pitäisi ajoittaa Suomeen saapuminen oikein. Myös pesinnän ajoitus käy entistä vaikeammaksi. Järripeippo ja muut pohjoiset lajit ovat hätää kärsimässä.
Onnistuneen suhteen salaisuus on pitkä kieli – ilmastonmuutos ja elinympäristöjen häviäminen voivat kuitenkin tuhota kimalaisen ja kukan täydellisen liiton
Tämä on tarina sitkeästä pörriäisestä ja hyönteiskadosta
Tämä on tarina sitkeästä pörriäisestä, ukonhattukimalaisesta ja siitä, miten sen elämä ja kuolema riippuvat yhdestä ainoasta kasvista. Samalla tämä on tarina siitä, miten hyönteiset katoavat ympäriltämme. Kasvien ja niiden pölyttäjähyönteisten ainutlaatuinen yhteistyö on uhattuna pölyttäjien määrän vähetessä. Toivoa kuitenkin löytyy. Tiedämme syyt pölyttäjien ahdinkoon, eikä vielä ole myöhäistä toimia.
Yli 800 metsän lajia vaarassa kuolla sukupuuttoon - mihin luonnon monimuotoisuutta tarvitaan?
Luonnon monimuotoisuus on välttämätöntä elämälle.
Luonnon monimuotoisuuden merkitystä on vaikea ymmärtää. Kukaan ei tiedä, mitä kaikkia syy-seuraussuhteita lajien häviämiseen liittyy. Ihmisenkin elämä on riippuvainen luonnosta.
Lajien Punainen lista – katso, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet!
Datavisualisointi selkärankaisista Punaisella listalla.
Lähes kolmasosa kaikista Suomen lajeista kuuluu Punaiselle listalle, joka kootaan uhanalaisuusarvioinnin yhteydessä. Tältä sivulta voit tutkia selkärankaisten lajien tilannetta. Jokaisen lajin kohdalta näet sen uhanalaistumisen syyt sekä tulevaisuudessa vaikuttavat uhkatekijät.
Top-5 syyt, jotka uhkaavat luonnon monimuotoisuutta – ja miten niiltä vältytään
Nämä tekijät uhkaavat monimuotoisuutta tulevaisuudessa.
Joka yhdeksäs eliölaji Suomessa on uhanalainen. Tässä ovat viisi suurinta uhkatekijää lajeille tulevaisuudessa sekä keinot niiltä suojautumiseen.
Suojelutyöllä on vaikutusta – näillä lajeilla menee paremmin kuin ennen
Viisi esimerkkiä lajeista, joiden tilanne on nyt parempi.
Lajien uhanalaisuuskehitykseen on mahdollista vaikuttaa. Esimerkiksi karhu, hämeenkylmänkukka ja Itämeren lohi ovat esimerkkejä lajeista, joiden tilanne on parantunut poliittisten päätösten, hoitotoimien ja säätelyn myötä.
Hömötiainen on erittäin uhanalainen, koska se ei löydä hakatuista metsistä syötävää - Suomen linnuista iso osa on kokemassa saman kohtalon
Hömötiainen vähenee metsien hakkuiden takia.
Ympäristöministeriön juuri julkaiseman uhanalaisuusarvioinnin mukaan Suomessa pesivistä 246 lintulajista jopa 86 luokitellaan uhanalaisiksi. Suurin syy tähän on, että ihminen muokkaa niin metsiä, maatalousympäristöjä, soita kuin vesistöjäkin sellaisella nopeudella, etteivät lajit pysy perässä.
Luonto Areenassa
Yle Uutisluokka Triplet: Kouluihin suunnitellaan uudenlaista opetusta ilmastonmuutoksesta
Yle Uutisluokka Triplet: Hyvittäisitkö ostostesi hiilidioksidipäästöt? Se onnistuu nyt opiskelijaravintolassa
Yle Uutisluokka Triplet: Joensuussa pohditaan suden ja ihmisen rinnakaiselon edistämistä
Luonnonkaunis Ahvenanmaa: Metsäomenapuut
Yle Uutisluokka Triplet: Maanviljelijät kiittävät lämpimästä kevätsäästä
Testaa luontotietämyksesi
Kyykoiraat heräävät kevääseen – Testaa kyytietämyksesi!
Koiraskyyt ovat herrasmiehiä. Ne eivätkä pure vastustajiaan.
Koiraskyyt ovat herrasmiehiä. Ne liehittelevät naaraita, eivätkä pure vastustajiaan. Nyt ne nousevat koloistaan valmistelemaan siittiöitä parittelua varten. Naaraat ovat pian hereillä.
Suomen luonnosta häviää lajeja kiihtyvällä tahdilla. Testaa tunnistatko uhanalaisen lajin!
Lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista on uhanalaisia.
Uusimman uhanalaisuusarvioinnin, Punaisen kirjan mukaan lähes kolmasosa Suomen selkärankaisista eläimistä on uhanalaisia. Listalta löytyy hyvinkin tuttuja lajeja.
Tunnetko muurahaiset ja niiden tavat? Tee Yle Luonnon muurahaistesti!
Testaa tietosi muurahaisten ihmeellisestä maailmasta
Kuka keossa pomottaa? Pistääkö keltiäinen? Kuseeko viholainen? Muurahaisten maailma on kiehtova ja ihmeellinen. Ne ovat järjestelmällisen ahkeria uurastajia, jotka lypsävät ravintoa ja huolehtivat jälkeläisistään, mutta myös ryöstävät, tappavat ja taistelevat.
Tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa? Tee Yle Luonnon testi
Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.
Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.
Yle Luonto
Miten ripustan linnunpöntön?
Näillä ohjeilla ripustat linnunpöntön oikein.
Linnunpöntön ripustaminen ei ole vaikeaa, mutta siinä kannattaa kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan.
Linnunpöntön rakennusohje: tintinpönttö
Näin rakennat tintille pöntön - reilu ja simppeli ohje!
Näin rakennat tintille pöntön - reilu ja simppeli ohje!
Maailman parhaimmat pönttövinkit: Puhdistus ja ripustus
Nämä vinkit kannattaa ottaa huomioon rakennusvaiheessa.
Miten tehdä linnunpöntön puhdistamisesta ja ripustamisesta mahdollisimman helppoa? Tästä löydät parhaimmat vinkit, jotka kannattaa ottaa huomioon jo pöntön rakennusvaiheessa.
Kuka pöntössäsi pesi?
Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.
Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.
