Hyppää pääsisältöön

Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Väliotsikko Meri Louhoksen Kuusi kuvaa.
Väliotsikko Meri Louhoksen Kuusi kuvaa. kuvitus

Meri Louhos elää vahvasti tätä päivää

Pianopedagogi iloitsee oppilaidensa menestymisestä.

Historia herää eloon pianotaiteilija ja -pedagogi Meri Louhoksen seurassa. Yli yhdeksäänkymmeneen vuoteen mahtuu monipuolisen taiteilijan arkea ja juhlaa sekä tv- ja radiojuontajan uran käänteitä. Kuuntele kuinka Meri avaa elämäänsä viiden valokuvan kautta toimittaja Lisa Enckellille radio-ohjelmassa Kuusi kuvaa.

Väliotsikko Rakastettu musiikkijulkkis
Väliotsikko Rakastettu musiikkijulkkis kuvitus
Väliotsikko Lapsuus Kotkan puutalopihoilla
Väliotsikko Lapsuus Kotkan puutalopihoilla kuvitus

"Oi niitä aikoja!"

"Meillä oli onnellinen lapsuus Kotkassa."

Meri kasvoi Kotkassa rakennusmestarin perheessä. Äiti ei saanut käydä kouluja, mutta hän kehitti itseään lukemalla. Kotkalaisilla 1930-luvun pihoilla oli ihana leikkiä, vaikka äidin sairastelu leimasikin Merin ja parhaan leikkitoverin, pikkusisko Ritvan lapsuutta.

Äidin arpajaisvoitto toi perheeseen pianon

Kouluvuodet 1934-1939 Kotkassa.

Merillä oli koulutoverina vallaton sydänystävä Maissi, joka osasi soittaa pianolla Kissanpolkan. Piano ei Louhoksen perheen tarkkaan budjettiin mahtunut, kunnes 1930-luvun puolivälissä kohtalo puuttui peliin.

Väliotsikko Koulutyttö ei sotaa pelkää.
Väliotsikko Koulutyttö ei sotaa pelkää. kuvitus

Sota-ajan teinien kirjeenvaihto oli huoletonta

Meri kertoo sotavuosien kirjeenvaihdosta.

Teinitytöt eivät pohtineet kirjeissään sotaa tai puutetta. Elämä sisälsi rakkautta, ja oli jännittävää kun koulun ikkunasta näki suoraan Taivaskallion it-patterille. Sota-ajan 1941-43 kirjeenvaihtoa Kati-ystävän ja sotapoika Veken kanssa.

Karjakkona Pirttikoskella

Merin vuodet 1943-46.

Kesällä 1944 Meri suoritti työvelvoitteensa karjakkona Pirttikoskella. Edellisenä vuonna olivat auenneet Sibelius-Akatemian ovet ja vaikka sota päättyi syyskuussa 1944, pula jatkui. Ylioppilaaksi Meri pääsi mustan pörssin eriparikengissä 1946.

Väliotsikko Sibelius-Akatemian oppivuodet.
Väliotsikko Sibelius-Akatemian oppivuodet. kuvitus

Erehdyksessä suoraan Sibelius-Akatemiaan

Keväällä 1943 lukiolaistyttö pyrki Sibelius-Akatemiaan.

Lukiolaistyttö pyrki 16-vuotiaana Sibelius-Akatemiaan ja pääsi sisään – suoraan aikuiskoulutukseen. Yksinäinen teini joutui teoriatunneille sodasta palanneiden miesten kanssa ja takelteli kun teititeltiin. Meri kertoo nuoren tytön opintovuosista 1943-46.

Ensimmäinen pianotunti Ernst Lingolla päättyi itkuun

Merin piano-opinnot Sibelius-Akatemiassa alkoivat 1943.

Sibelius-Akatemiassa Merillä oli kaksi tärkeää piano-opettajaa: maailmanmies Rolf Bergroth ja uskomattoman taitava Ernst Linko. Alemmuuskompleksinen ja yksinäinen pianoneito sai ystäviä kun säestäminen alkoi. Merin piano-opintoja Sibelius-Akatemiassa alkaen vuodesta 1943.

Ensikonsertoija pukeutui vaaleanpunaiseen silkkiin

Ensikonsertti Konservatoriolla tammikuussa 1956.

Konservatorion sali oli täynnä käpyläläisiä, kun 29-vuotias pianotaiteilija astui lavalle vaaleanpunaisessa, hihattomassa silkkileningissään. Karonkassa kotona Käpylässä Merin kunniaksi juotiin punaviiniä kahvikupeista. Meri kertoo ensikonsertistaan tammikuussa 1956.

Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa

Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

Innokas sivuaineiden opiskelija teki soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

Väliotsikko Säestäjä seikkailee voimistelijoiden matkassa.
Väliotsikko Säestäjä seikkailee voimistelijoiden matkassa. kuvitus

Hevoskyytejä ja kauraryynejä tanssiryhmän kesäkiertueella

Naisvoimistelun ja tanssin säestäjä 1940-luvulla.

Kesällä 1945 koulutyttö sai elää taiteilijaelämää, kun Meristä tuli helsinkiläisen tanssiryhmän esiintymiskiertueen pianisti. Sodan jälkeisessä Suomessa matkaa tehtiin usein hevosella, ja ruokana oli enimmäkseen kauraryynejä. Meri kertoo, kuinka taito improvisoida teki hänestä naisvoimistelun ja tanssin säestäjän 1940-luvulla.

Suomi-Tytöt hurmasivat maailmalla

Naisvoimistelun edustusjoukkueen säestäjä 1950–60-luvuilla.

Meri kiersi Suomi-Tyttöjen kanssa maailmaa, kun matkustelu oli vielä harvojen huvia. Hänestä olisi voinut tulla emäntä saksalaiselle maitotilalle tai edustusrouva Egyptiin. Meri kertoo matkoistaan suomalaisen naisvoimistelun edustusjoukkueen säestäjänä 1950–1960-luvuilla.

Väliotsikko Pianisti etsii tähteään.
Väliotsikko Pianisti etsii tähteään. kuvitus

Hiiri Seppo Nummen kirjallisessa piirissä

Taiteilijaelämää Helsingissä 1940-luvun lopulla.

Ylioppilasteatterissa Meri tutustui nuoreen kulttuurivaikuttajaan Seppo Nummeen, joka vei hänet mukaan kirjalliseen piiriinsä. Moderni runous, kiihkeät keskustelut, valvominen ja runsas kahvinjuonti saivat nuoren pianistin lopulta niin kiihdyksiin, että hänen oli mentävä maaseudun rauhaan lepäämään. Meri kertoo taiteilijaelämästä Helsingissä 1940-luvun lopulla.

Ylpeä Darmstadtin kävijä

Darmstadtin nykymusiikkikurssi 1957.

Keskustelu kävi kuumana, kun uuden musiikin tärkeimmät kansainväliset nimet Karlheinz Stockhausen ja Luigi Nono kohtasivat Darmstadtissa. Suomesta olivat Merin lisäksi mukana Ilkka Kuusisto, Seppo Heikinheimo ja Martti Vuorenjuuri. Meri kertoo Darmstadtin nykymusiikkikurssista kesällä 1957.

Väliotsikko Ikkunat auki Wieniin.
Väliotsikko Ikkunat auki Wieniin. kuvitus

Köyhän rotan onnellista elämää Wienissä

Opintomatkat Wieniin 1950-1960-luvuilla.

Rahat riittivät pianotunteihin ja konserttien seisomapaikoille, ei juuri muuhun. Ystävykset Meri Louhos ja Liisa Pohjola huvittelivat jakamalla oluttuopin ja katselemalla Mariahilfestrassen näyteikkunoita. Silti opiskelijaelämä kesäisessä Wienissä oli niin ihanaa, että sinne oli päästävä uudestaan. Meri kertoo opinnoistaan Wienissä 1950-1960-luvuilla.

Mars Pariisiin ja Nizzaan!

Opintomatkat Pariisiin ja Nizzaan 1960–70-luvuilla.

Wienissä oltiin ylpeitä Wienistä ja arvosteltiin Pariisia. Pariisissa taas oltiin ylpeitä Pariisista ja arvosteltiin Wieniä. Lukuisten Wienin matkojen jälkeen Meri kiinnostui ranskalaisesta kulttuurista ja teki opintomatkoja Pariisiin ja Nizzaan 1960–1970-lukujen vaihteessa.

Väliotsikko Amerikan valloitus.
Väliotsikko Amerikan valloitus. kuvitus

Ajatelkaa, laivalla Amerikkaan!

Opintomatka Amerikkaan 1960-1961.

Minä myös, Meri ajatteli, kun sai kuulla ASLA-Fulbright-stipendistä Amerikkaan. Kielikoe suosi liukkaasti englantia puhuvaa pianistia. Meri oli onnellisten joukossa, kun 20 valittua matkusti valtamerilaivalla yli Atlantin Amerikkaan elokuussa 1960.

Musikaalinen unelma Amerikassa

Opintomatka Amerikkaan 1960-1961.

Amerikassa musiikinhistoriaa ei opiskeltu tenttimällä, vaan tekemällä itse. Niinpä Meri esiintyi mm. cembalistina. Kamarimusiikkitunnit olivat pianistille juhlaa; kun Meri astui luokkaan, siellä istui jousikvartetti jo valmiina. Meri kertoo opinnoistaan Rochesterin Eastman School of Music’issä syksyllä 1960.

Itärannikolta länsirannikolle ja takaisin

Opintomatka Amerikkaan 1960-1961.

New Yorkin jälkeen Chicago, Salt Lake City ja San Francisco, sitten Los Angeles ja lopuksi vielä Washington. Meri päätti ottaa ASLA-Fulbright –stipendistään kaiken irti ja matkusti Yhdysvaltain itärannikolta länsirannikolle ja takaisin keväällä 1961.

Väliotsikko Savonlinnan oopperakesät.
Väliotsikko Savonlinnan oopperakesät. kuvitus

Pianisti pelasti Olavinlinnan Fidelion

Savonlinnan musiikkikesät 1960-luvulla.

Kun sade alkoi, orkesteri otti soittimensa ja kiiruhti suojaan Olavinlinnan pihalta. Meri veti päälleen sadetakin, piano käärittiin muoviin, ja niin jatkui Ulf Söderblomin johtama Beethovenin Fidelion esitys kesällä 1968. Meri kertoo Savonlinnan musiikkikesistä 1960-luvulla.

Klemetti-Opistossa viulu vaikeni ja punaviini loppui

Piano-opetusta Klemetti-Opistossa Sohvi Korhosen kanssa.

Klemetti-Opiston kesäkursseilla tehtiin ahkerasti töitä, opetettiin ja esiinnyttiin, mutta myös rentouduttiin. Jopa niin että Kievarin juomavarasto tyhjeni. Meri kertoo kesistä Orivedellä 1970-luvun vaihteessa.

Väliotsikko Liedin maailmassa.
Väliotsikko Liedin maailmassa. kuvitus

Nimetön pianisti säestää vuosikaudet Sibelius-Akatemiassa

Pianistia ei tee heikommaksi vaikka sanotaan säestäjä.

Sibelius-Akatemian lavalle nousi vuosien ajan vaalea säestäjä, jonka nimeä ei lukenut käsiohjelmissa. Yrjö Kilpinen -seuran tilaisuuksissa nimi jo näkyi ja Yleisradiossakin Meri nousi säestäjien korkeimpaan palkkaluokkaan. Tie säestäjäksi alkaa opintovuosista 1950-luvulla.

Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä

Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

Meri teki koenauhan, kun kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan haettiin osallistujia Suomesta. Mooren Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Merin radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

Matti Lehtinen oli ihanteellinen esimerkki laulajasta

Meri säesti kuuluisuuksia ja kartutti flyygelirahastoaan.

Merin säestäjän ura karttui erityisesti laulajista. Hänen säestettäviinsä lukeutuivat aikansa kuuluisuudet Matti Lehtinen, Taru Valjakka, Veikko Tyrväinen, Raili Kostia ja monet muut. Laulajien matkassa Meri keikkaili ja kartutti flyygelirahastoaan.

Väliotsikko Takaisin Neuvostoliittoon – Leningrad.
Väliotsikko Takaisin Neuvostoliittoon – Leningrad. kuvitus

Neuvostomatkailua ennen votkaturismia

Merin ensimmäinen neuvostomatka osui 60-luvun puoliväliin.

Neuvostoliittoon oli vaikea päästä, mutta maan musiikkiopetus kiehtoi Meriä. Ensimmäinen mahdollisuus lähtöön tarjoutui ystävä Kirsti von Boehmin kautta. Matka taittui junalla ja majoitus oli loistohotelli Astoriassa. Meri kertoo ensimmäisestä Neuvostoliiton matkastaan 1960-luvun puolivälissä.

Venäjänopiskelijan Pushkin-huuma äityi kuuluisaksi

Kiinnostus kielen opiskeluun kasvoi neuvostomatkojen myötä.

Meri innostui kieliopinnoista neuvostomatkojen myötä. Aristokraattisen Lilli Baehr-Alexandrowskyn opetuksessa oppi kielen lisäksi Venäjän kulttuuria ja rakkaus Pushkiniin sai äärimmäiset mitat. Kielenopiskelija debytoi Dyyneillä 1985 myös puhenäyttämöllä.

Väliotsikko Takaisin Neuvostoliittoon – Moskova.
Väliotsikko Takaisin Neuvostoliittoon – Moskova. kuvitus

Kuin Gogolin kuolleet sielut, minua ei ollut olemassa

Opintomatka Moskovaan 1978-79.

Moskovan rautatieasemalla ei ollut kukaan Meriä vastassa. Suomen lähetystön puhelinautomaatti kehotti soittamaan virka-aikana. Onneksi pianotaiteilija Elisabeth Leonskaja oli kotona, vastasi puhelimeen ja tarjosi makuusijan flyygelinsä alla. Meri kertoo tulostaan tutkijastipendiaatiksi Moskovaan syksyllä 1978.

Edesottamuksia Moskovan konservatorion asuntolassa

Opintomatka Moskovaan 1978-79.

Meri ei tiennyt miltä torakka näyttää, ennenkuin tuli Moskovaan. Konservatorion asuntolassa hän tutustui sekä torakoihin, luutaan, reiälliseen kopeekkaan että tiukkoihin mummuihin. Meri kertoo edesottamuksista Moskovan konservatorion asuntolassa syksyllä 1978.

Hulivili Maxim ja Moskovan muut huippulahjakkaat nuoret

Opintomatka Moskovaan 1978-79.

Maxim oli ihastuttava pieni poika, huippulahjakas piano-oppilas ja - hulivili. Kun opettaja läksytti häntä, Maxim vain kuunteli ja vilkaisi Meriin; pian myrsky olisi taas ohi. Meri kertoo Moskovan keskusmusiikkikoulusta, konservatoriosta ja kaupungin musiikkielämästä 1978-79.

Samppanjaa, kaviaaria ja hilpeää seuraa Moskovassa

Opintomatka Moskovaan 1978-79.

Neuvostoarki vaati vastapainoksi iloista irrottelua. Meri viihtyi taiteilija- ja diplomaattipiireissä, Natikan baarissa ja Intin montun yökerhoissa pikkutunneille saakka. Meri kertoo vapaa-ajastaan ja joulusta Moskovassa 1978.

Lähtö Moskovasta ja Vysotskin kissa

Opintomatka Moskovaan 1978-79.

Moskovan konservatorion tutkijastipendiaatti tutustui tunnollisesti Moskovan nähtävyyksiiin; Leninin mausoleumiin, Kremliin ja Punaiseen toriin. Lokakuun vallankumouksen paraatia hän katsoi tuntikaupalla telkkarista Stalin-henkisen suomalaismummon vieraana. Meri kertoo sekä Moskovasta 1978–79 että myöhemmistä matkoistaan kaupunkiin, jolloin hän kohtasi mm. Vladimir Vysotskin kissan.

Suomalaismuusikot Neuvostoliitossa

Kulttuuriviikot Neuvostoliitossa 1970–1980-luvuilla.

Kun suomalaiset muusikot olivat tutustumassa Odessan konservatorioon, he innostuivat pitämään improvisoidun konsertin yhdessä venäläisten kanssa. Moskova oli pahoillaan, kun sai kuulla tästä, sillä se olisi mielellään järjestänyt konsertin. Meri kertoo Suomi-Neuvostoliitto-seuran kulttuurivaihtoviikoista 1970–1980-luvuilla.

Väliotsikko Pianopedagogi ja hänen oppilaansa.
Väliotsikko Pianopedagogi ja hänen oppilaansa. kuvitus

Miten oppilaasta saadaan ulos se mikä hänessä on idullaan?

Ajatuksia pianopedagogiikasta.

Kysymys, miten oppilaasta saadaan ulos se, mikä hänessä on idullaan, on jaksanut kiehtoa Meriä vuosikymmenet. Hän aloitti tuntiopettajana Sibelius-Akatemiassa 1950-luvun alussa, ja Akatemian pianonsoiton ja -pedagogiikan lehtori hänestä tuli 1980. Meri kertoo ajatuksiaan pianonsoiton opettamisesta.

Väliotsikko Rakastettu radiopersoona ja suosittu tv-kasvo.
Väliotsikko Rakastettu radiopersoona ja suosittu tv-kasvo. kuvitus

"Sävel on vapaa" tuotti ystävyyssuhteita eetterissä

Merin radio- ja tv-työ alkoivat jo 1960-luvulla.

Televisiossa 1960-luvun alussa pianistina esiintynyt Meri Louhos ajautui radiojuontajaksi toimittuaan simultaanitulkkina Gerald Mooren lied-kurssilla Helsingissä 1968. Meristä tuli vuosikymmeniksi yksi rakastetuimmista Sävel on vapaa -puhelintoivekonsertin juontajista.

Väliotsikko Ylen arkistosta koottua.
Väliotsikko Ylen arkistosta koottua. kuvitus