Kuka pöntössäni asuu: Puukiipijä
”Tii-tii-tii-tyitititititi-tii-tyi-tyit”
Talitiaista vähän pienempi ja solakka puukiipijä on päältä valkopilkkuisen ruskea ja alta valkoinen. Sillä on pitkä ja ohut, kaareva nokka. Helpointa puukiipijä on tunnistaa liikkumistavasta: lintu kipuaa nykivästi puunrunkoa ylöspäin ja lennähtää kohta toisen puun tyvelle. Ponteva laulu muistuttaa pajulinnun laskevaa viheltelyä ”tii-tii-tii-tyitititititi-tii-tyi-tyit”.
Kuka pöntössäni asuu: Töyhtötiainen
Iloisesti tirrittävä ääni.
Töyhtötiainen on sinitiaisen kokoinen, päältä harmaanruskea ja alta vaaleampi tiainen, jonka päälaella sojottaa mustavalkoraitainen, suippo töyhtö. Uteliaan ja pirteästi hyörivän töyhtötiaisen huomaa useimmiten iloisesti tirrittävästä äänestä.
Kuka pöntössäni asuu: Telkkä
Koiraan soidinääni on nariseva ”kvi-riikr, r-riik…”
Sinisorsaa pienemmällä telkällä on pyöreähkö ruumis ja kolmikulmainen pää korkean otsan vuoksi. Koiraan rinta ja kylki ovat valkoiset, pää, selkä ja takapää mustat. Poskessa on valkoinen täplä. Harmaalla naaraalla on ruskea pää ja valkoinen juova kyljessä. Koiraan soidinääni on nariseva ”kvi-riikr, r-riik…”.
Kuka pöntössäni asuu: Viirupöllö
Komeasti haukkuva ”huvuh, huvuh-hu-huvuh”.
Varista isompi, pitkäpyrstöinen viirupöllö on kauttaaltaan harmaan- ja vaaleankirjava. Yksivärisen vaalean naaman keskeltä tuijottavat mustat silmät. Koiraan kevättalven öinä kuuluva soidinääni on kumeasti haukkuva ”huvuh, huvuh-hu-huvuh”. Viirupöllö pesii isossa pöntössä, kannon päässä tai haukan vanhassa risupesässä.
Kuka pöntössäni asuu: Varpuspöllö
Vihellysääni ”pyy, pyy…”.
Varpuspöllö on vain punatulkun kokoinen, mustarastasta pienempi, lyhytpyrstöinen pöllö. Yläpuoli on valkopilkkuisen ruskea, alapuoli tummajuovaisen vaalea. Silmät ovat pistävänkeltaiset. Koiraan soidinääni on punatulkun ääntä muistuttava vihellys ”pyy, pyy…”.
Kuka pöntössäni asuu: Leppälintu
Laulu on 3-sekuntinen, surumielinen viserrys.
Talitiaisen kokoinen, solakka leppälintu värisyttää ruosteenväristä pyrstöään tuon tuosta.
Kuka pöntössäni asuu: Talitiainen
Ti-tyy ti-tyy tai tyy-ti tyy-ti
Talitiainen on suurin tiaisemme, varpusen kokoinen. Se laulaa tavallisimmin ”ti-tyy ti-tyy…” tai ”tyy-ti tyy-ti…”
Kuka pöntössäni asuu: Sinitiainen
Tii-tii-tililililili
Sinitiainen on talitiaista pienempi. Sinitiainen laulaa helisevästi ”tii-tii-tililililili” ja varoittelee käheästi rähistellen.
Kuka pöntössäni asuu: Kirjosieppo
Tsiro-tsiro-tsipp-tsiro-tsiro
Talitiaisen kokoinen kirjosieppo on alta valkoinen, ja päältä koiras on musta, naaras ruskea. Koiras laulaa jankuttavaa, hidasrytmistä lauluaan ”tsiro-tsiro-tsipp-tsiro-tsiro”.
Kuka pöntössäni asuu: Harmaasieppo
Tsri, tsriih, tshri
Talitiaisen kokoisen, hoikan harmaasiepon selkäpuoli on ruskea, vatsa vaalea. Hento ja vain vierestä kuuluva laulu koostuu sirahtavien kutsuäänten yhdistelyltä: ”tsri, tsriih, tshri…”.
Kuka pöntössäni asuu: Kottarainen
Visertävät, maiskuttavat, viheltävät ja kirskuvat äänet.
Kottarainen on mustarastasta pienempi, pyöreämpi ja lyhytpyrstöisempi. Koiraan laulu koostuu visertävistä, maiskuttavista, viheltävistä ja kirskuvista äänistä.
Kuka pöntössäni asuu: Varpunen
Tsilp-silp-silp-tsyrp-tsilp
Talitiaisen kokoinen, tanakka varpunen on päältä viiruisen ruskea, alta suttuisenharmaa. Laulu on yhteysäänten koosteena kiihtyvää silputtelua ”tsilp-silp-silp-tsyrp-tsilp…”.
Kuka pöntössäni asuu: Pikkuvarpunen
Silputteleva laulu on hieman soinnikkaampaa kuin varpusella.
Talitiaisen kokoinen, pulleahko pikkuvarpunen eroaa varpusesta suklaanruskean päälaen ja mustapilkkuisen vaalean posken perusteella.
Kuka pöntössäni asuu: Västäräkki
Tsilip-tsilip-tsilyit-tsyp
Selkä on tuhkanharmaa, vatsa ja naama valkoiset, päälaki ja kurkku mustat. Laulu on katkonaista, sopertelevaa visertelyä ”tsilip-tsilip-tsilyit-tsyp…”.
Kuka pöntössäni asuu: Käenpiika
Pyy-pyy-pii-pii-pii-pii
Talitiaista isompi käenpiika on yläpuolelta mustan-, harmaan ja ruskeankirjava, alta poikkiraitaisen vaalea. Laji on helpoin huomata nopeasti piipittävästä, noin 10-tavuisesta soidinäänestä ”pyy-pyy-pii-pii-pii-pii…”
Kuka pöntössäni asuu: Hömötiainen
Viheltävä laulu ”tjyy-tjyy-tiyy-tiyy”.
Hieman talitiaista pienempi, isopäinen hömötiainen on päältä ruskeanharmaa, alta vaalea. Posket ovat valkoiset, päälaki ja niska mustat. Hömötiaisen huomaa useimmiten surumielisesti viheltävästä laulusta ”tjyy-tjyy-tiyy-tiyy” ja käheästi sähisevästä varoitusäänestä.
Kuka pöntössäni asuu: Lapintiainen
Lapintiainen ääntelee käheästi ”dshää dshää…”
Talitiaisen kokoisen, isopäisen lapintiaisen selkä on lämpimän ruskea, vatsa vaalea ja kyljet ruosteenruskeat. Posket ovat valkoiset, päälaki ruskea ja kurkku tumma.
Kuka pöntössäni asuu: Kuusitiainen
Helkkyvä, kuuluva ”piitsyy-piitsyy-piitsyy…”.
Kuusitiainen on vieläkin pienempi ja vilkkaampi kuin sinitiainen. Sillä on sinertävänharmaa selkä- ja likaisenvaalea vatsapuoli. Päälaki on musta, posket ja niskalaikku valkoiset. Laulu on iloisesti helkkyvä, kauas kuuluva ”piitsyy-piitsyy-piitsyy…”.