Hyppää pääsisältöön

Pönttöohjeita

Kuka pöntössäni asuu?

Pönttöpesijöiden tunnistamisen lyhyt oppimäärä. Katso, kuuntele ja tutki tästä, mikä lintu pöntössäsi mahdollisesti pesii.

Kuka pöntössäsi pesi?

Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

Miksi tarvitaan Miljoona linnunpönttöä?

Miljoona linnunpönttöä -kampanja syntyi pesäkolopulasta.

Suomen metsissä on kova pula koloista. Moni lintumme tarvitsee katettuja, suojattuja tiloja pesimiseen. Ilman pönttöä tai koloa lisääntyminen ei onnistu. Miljoona linnunpönttöä -kampanjalla lahjoitamme turvallisia pesäkoloja linnuille. Ja samalla lisää linnunlaulua ensi vuonna sata vuotta täyttävälle Suomellemme.

Mistä kolopesijöiden kodittomuus johtuu?

Miljoona uutta pönttöä maamme metsissä on tarvittu ja tärkeä ensiapu kolopesijöiden kodittomuuteen. Mutta mistä hätä johtuu? Miten voimme toimia niin, ettei pian tarvita toista miljoonaa uutta kotia?

Mikä Suomen pönttölintu olet?

Tee leikkimielinen testi!

Viihdytkö kotona vai kutsuuko tropiikki ajoittain pakkomielteen lailla? Haluatko olla yksin vai kaikkien kanssa? Tee leikkimielinen testi, josta selviää, mikä Suomen pönttölinnuista, eli kolopesijöistä, olet.

miljoona linninpönttöä
miljoona linninpönttöä miljoona linnunpönttöä

Pöntöt kunnittain

 

Uusimmat sisällöt - Miljoona linnunpönttöä

  • Uuttukyyhkyt tappelevat pöntöistä!

    Uuttukyyhky kärsii pesäkolojen puutteesta.

    Uuttukyyhky on sepelkyyhkyä paljon vähälukuisempi lintu, joka kärsii pesäkolojen puutteesta. Pula pesäpaikoista voi olla niin kova, että linnut tappelevat pöntöistä esimerkiksi telkkien kanssa. Eero Haapanen on saanut aikaan pönttämisellä upean uuttukyyhkyjen kolonian!

  • Tuulihaukan poikaset kaipaavat pönttöjä!

    Tältä näyttää poikasten rengastaminen.

    Tuulihaukat ovat runsastuneet pönttöjen avulla. Auta sinäkin tätä supersankarin kykyjä omaavaa lintua! Tuulihaukat ovat myös näppäriä rastaiden ja myyrien torjujia.

  • Kirkkoherra pönttöilee Kotkassa

    Seurakuntien leirikeskukset ovat hyviä pöntötyskohteita

    Seurakuntien leirikeskukset ovat hyviä pöntötyskohteita. Ne ovat luonnon keskellä, ympäröivät metsät ovat saaneet kasvaa rauhassa ja lähistöllä on usein vesistö. Pönttöjen rakentaminen ja ripustaminen on myös hyvää yhteistä tekemistä niin seurakuntien työnetekijöiden kuin leiriläistenkin kesken. Kotkassa kirkkoherrakin ripusti rakentamansa pöntön puuhun yhteisissä talkoissa. Seurakunnan leirikeskus pöntötettiin talkoilla Kotkassa. Pönttötalkoilla haluttiin yhteistä kivaa tekemistä tilanteessa, jossa kolme seurakuntaa yhdistyvät, ja arki on yhtä toimintasuunnitelmien ja budjetin laatimista.

  • Valjasta linnunpönttöteema osaksi monialaista oppimista!

    Teemaa voi tutkia monesta näkökulmasta eri oppiaineissa.

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja haluaa saada koulut mukaan helpottamaan lintujen asuntopulaa. Kolopula on todellinen ongelma, jota voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta eri oppiaineissa. Siksi linnunpönttöteema sopii hyvin ilmiöoppimiseen.

  • Pönttöohjeita opettajille

    Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti ilmiöoppimiseen.

    Miljoona linnunpönttöä -kampanja paketoi opettajille pönttötietoiskun, jonka avulla saa helposti tarpeellisen tiedon linnuista ja linnunpöntöistä. Linnunpönttöteema sopii erinomaisesti esimerkiksi ilmiöoppimiseen, sillä aihetta voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta oppiainerajat ylittäen.

  • Suomen luonnon päivän pönttötavoite täyttyi – katso tunnelmia talkoista

    10 000 pöntön tavoite rikkoutui tänään.

    Miljoona linnunpönttöä -kampanjan tavoitteena oli saada suomalaiset ripustamaan 10 000 pönttöä Suomen luonnon päivän kunniaksi. Viikonlopun aikana pönttöjä rekisteröitiin noin 7000 kappaletta. Nyt loputkin pöntöistä on ripustettu ja 10 000 pöntön tavoite on täynnä.

  • Kuka pöntössäni asuu: Lapintiainen

    Lapintiainen ääntelee käheästi ”dshää dshää…”

    Talitiaisen kokoisen, isopäisen lapintiaisen selkä on lämpimän ruskea, vatsa vaalea ja kyljet ruosteenruskeat. Posket ovat valkoiset, päälaki ruskea ja kurkku tumma.

  • Kuka pöntössäni asuu: Kuusitiainen

    Helkkyvä, kuuluva ”piitsyy-piitsyy-piitsyy…”.

    Kuusitiainen on vieläkin pienempi ja vilkkaampi kuin sinitiainen. Sillä on sinertävänharmaa selkä- ja likaisenvaalea vatsapuoli. Päälaki on musta, posket ja niskalaikku valkoiset. Laulu on iloisesti helkkyvä, kauas kuuluva ”piitsyy-piitsyy-piitsyy…”.

  • Kuka pöntössäni asuu: Hömötiainen

    Viheltävä laulu ”tjyy-tjyy-tiyy-tiyy”.

    Hieman talitiaista pienempi, isopäinen hömötiainen on päältä ruskeanharmaa, alta vaalea. Posket ovat valkoiset, päälaki ja niska mustat. Hömötiaisen huomaa useimmiten surumielisesti viheltävästä laulusta ”tjyy-tjyy-tiyy-tiyy” ja käheästi sähisevästä varoitusäänestä.

  • Pönttöpesintä: Ihastuttava leppälintu

    Leppälintu pesii isoaukkoisissa pöntöissä.

    Jos tuntee leppälinnun laulun, niin etelärannikon asukas voi olla sitä mieltä, että leppälintu on harvinainen. Keski-Suomen korkeudella alkaa paljastua, että laji on jo sangen yleinen. Ja viimeistään Kuusamon metsäteitä kulkiessa huomaa, että se on itse asiassa aika yleinen.