Niin kuin monissa juhlissa, tuli näissäkin pikkutunneilla hiljainen hetki, kun kaikki sattuivat pysähtymään omiin ajatuksiinsa samalla hetkellä kuin kaikki muutkin.
Kauan sitten oli harvinainen auringonpimennys. Sellainen YOLO-homma, joka sattuu vain kerran about tuhannessa vuodessa tai jotain - ja minä satuin olemaan juuri oikealla kohdalla maapalloa näkemään sen.
Joskus ei jokin lähde lentoon vaan lyö turvalleen betonkiin.
Hommattiin mökille aikoinaan tämmöinen viritys: kaadettiin kaksi- tai kolmimetrinen männynraippa, josta kuorittiin kuori ja oksasteltiin oksat veke. Ja...
