Rockmuusikot ja viihdealan ammattilaiset ottivat syksyllä 2011 mittaa toisistaan kalastuksen jalossa taidossa. Rockonki 2011 -kilpailu järjestettiin Tervon Äyskoskella ja paikalle oli suunnannut myös Erätulilla-ohjelma juontajansa Mikko Peltolan johdolla.

Tv-ohjelmaa leikataan enimmäkseen yksin pimeässä huoneessa, mutta ruudun kautta maisemat ja luontoelämykset tavoittivat myös leikkaaja Sami Kivimäen.

Toinen retkeilee mieluummin yksin omien ajatuksiensa kanssa, toiselle retki ilman reipasta kaveria olisi kauhistus. Ylen erä-ja outdoorohjelmia tehneet Mikko "Peltsi" Peltola ja Tom Nylund ovat reissanneet erämaissa myös yhdessä ja tunnistavat toistensa hyvät ja huonot puolet.

Kuka on Erämies vailla vertaa? Valitse suosikkisi.

Kuvaaja Juha Korhonen on kolunnut juontaja Mikko "Peltsi" Peltolan kanssa erämaat, rannat ja nuotiopaikat. Hän on kahlannut lumessa, kaatuillut rinteessä, notkunut veneessä, inttänyt ja yllyttänyt. Hän muistelee lähes kymmenen vuoden työrupeamaa hyvällä ja kehuu työpariaan.

Kesä ja hyttyset. Kolme kaverusta. Aikaa kaksi viikkoa. Nyt olisi aika toteuttaa pitkäaikainen haave pitkästä erämaavaelluksesta.

Metsästyksessä parasta on luonnon hiljaisuus ja kropassa tuntuva jännitys. Pahinta aikaiset aamuheräämiset.

Etelämanner on kiehtonut löytöretkeilijöitä kautta vuosisatojen. Suomalainen kolmihenkinen retkikunta suuntasi maapallon eteläisimpään maanosaan, joka on olosuhteiltaan maailman kuivin, kylmin ja tuulisin. Sokeritopaksi nimetty vuori oli vielä valloittamatta. Matka oli hyvin vaativa, mutta kaiken vaivan väärtti.

Erätulilla-sarja päättyy tänä keväänä 21 vuoden jälkeen. Viimeinen tuotantokausi on kunnianosoitus suomalaiselle sitkeydelle ja sisulle.

Kun Suomen kalastuspaikat ja saaliit tuntuvat jo liian tutuilta, suuntaa moni vapaa-ajankalastaja ulkomaille. Eksoottisten kalastuskokemusten toivossa matkustetaan maailman joka kolkkaan. Kaukana kotoa ja arkihuolista, mielekästä tekemistä, sopivasti fyysistä haastetta ja hyvässä porukassa vietettyä aikaa - houkutteleehan se. Se houkuttelee yhä uudelleen myös kalastusoppaana toimivaa Jani Himankoa, joka pystyy reissullaan sopivasti yhdistämään työn ja huvin. Guinea-Bissaun lähes koskematon kalastusparatiisi teki häneen vaikutuksen, vaikka kaikki ei aina mennytkään "kuin strömsössä".

Jari Salosen viime kesä kului luontoa kuvatessa Selkämerellä. Hän kantoi tekniikalla täytettyjä laukkujaan saarten kivikoissa, latasi akkuja, teippasi kameroita maastokuvioisella teipillä ja etsi pieniä kiviä, joiden avulla kamerat saatiin vielä huomaamattomimmiksi. Sama kuvio toistui saaresta toiseen, päivästä toiseen. Uudet ja huomattavan pienikokoiset kamerat mahdollistavat viimein sen, että nyt päästään kosketusetäisyydelle linnuista.

Lapin lumo oli jo todettu. Varmasti lähempänä etelääkin löytyisi paikkoja, joissa sielu lepäisi ja mieli sepittäisi uusia tarinoita. Paikat, joita ei löytyisi joka oppaasta, tarjoaisivat sitä paitsi mahdollisuuden kohdata luonnon sellaisenaan. Olisiko Kainuun retkemme kulttuurianti pelkkä loistava tekosyy päästä kalavehkeiden kanssa erämaahan? Ja löytäisimmekö Veikko Huovisen maisemista kenties jotain syvällisempää?

Hyvässä seurassa on mukava harrastaa - löytää uusia maastoja, kiivetä ylös vuorille ja kallioille, laskea pöllyäviä rinteitä, uhmata säätä, koetella kanttiaan, etsiä saalistaja itsestään. On myös aika olla yksin, rauhoittua, ahmia luontoa kaikilla aisteillaan. Luonnossa liikkujan oma tv-ohjelma Erätulilla jatkuu torstaisin 2. lokakuuta.

Pieni autenttinen Støn kalastajakylä Norjassa Lofoottien pohjoispuolella Vesterålenissa kätkee sisäänsä kansainvälisen siimankoukuttajien työyhteisön. Jo noin 350 suomalaista on tehnyt siellä harvinaista työtä ammattikalastajien tärkeimpinä kumppaneina. Työ on raskasta, likaista ja haisevaa, mutta monen mielestä ihan parasta.

Ammattikalastajan työ Pohjois-Norjassa avasi suomalaiselle Lauri Pietikäiselle ovet myös valaiden maailmaan. Valaiden näkemiseen ei koskaan kyllästy. Kesällä 2014 Norjanmeren kaskelotit muuttivatt käytöstään radikaalisti. Ne alkoivat seurata siimaa nostavia kalastajia ja syömään kaloja siimasta.

Erätulilla-juontaja Mikko "Peltsi" Peltola reissaa kuvauksissa ympäri Suomen, osallistuu milloin mihinkin ja vaikka kenen kanssa. Toisaalla eri tekijät, yleensä pienistä tuotantoyhtiöistä, kuvaavat myös ohjelmaan sisältöä. Näistä aineksista, ns. Peltsin runkotarinoista ja muista inserteistä syntyy kukin jakso. Tänä keväänä Peltsi tapaa tositoimissa myös muita ohjelmasta tuttuja kasvoja, pilkillä ja rinteissä.

Tämä puuteri ei ole kosmetiikkaa eikä edes laitonta, vaan ehta luonnontuote. Mitä enemmän sitä on, sitä parempi. Aito addikti hakee sitä ulkomailta saakka.

Kalastuksen ja vaeltamisen yhdistämisessä parasta on löytämisen riemu. Neljä kaverusta vietti ikimuistoisen viikon Islannin armoilla vaeltaen, kalastellen ja lasketellen. Pohjatyö on tehty vuosien varrella koto-Suomessa. Mikään ei vieroita arjesta paremmin kuin muutama päivä erämaassa kaukana sivistyksestä. Perhekin ymmärtää, että kotiin palaa onnellinen mies, kun on saanut aikansa rähjääntyä luonnossa.

Lähes kymmenen vuoden takainen kokemus Kilimanjaro-vuorelta yhdessä vaimon kanssa teki näyttelijänä tunnettuun Matti Ristiseen voimakkaan vaikutuksen. Sen seurauksena hän huomasi haaveilevansa vuorista ja kiipeilystä yhä useammin. Nykyään hän harrastaa kiipeilyä sisällä, kallioilla ja jäisillä seinämillä. Koska vuoret Suomesta puuttuvat, on miehen aika ajoin mentävä vuorten luo. Matin pitkäaikainen toive on tehdä ensimmäinen suomalainen dokumenttielokuva maailman korkeimmalle huipulle, Mount Everestille kiipeämisestä. Sitä ennen hän kertoo meille toisenlaisen tarinan.

Eihän se nyt sillä tavalla mene, että kaikki retkeily, ulkoilu ja extremelajit olisivat vain miehille tarkoitettuja. Siitä hienona esimerkkinä toimii Siskot.