Eurooppalaisia puheenvuoroja

Rukous on politiikkaa. Kirkko on poliittinen instituutio. Kristittyjen on tartuttava toimeen ja puolustettava ihmisoikeuksia selkä suorana, sanoo saksalaisen Gethsemane-seurakunnan pastori Christian Zeiske.

“Sivistyksemme on vain ohut jääpeite kaaoksen meren yllä,” on sanonut tunnettu saksalainen elokuvaohjaaja Werner Herzog.

Jean-Dominique Merchet'n essee on arvokas lisä kirjakauppojen notkuvilla hyllyillä olevien Emmanuel Macronin poliittisesta pommista kertovien kirjojen joukossa. Yksinkertaisesti reilun satasivuisen teoksen aihe on se 'jokin' tai ne 'jotkut' Macronin nousun elemenit, jotka ovat kuin itseään Bonapartea.

Leijuuko nationalismin aave Euroopan yllä? Kun nykyisen globalisaation tai Euroopan unionin syventymisen ja laajentumisen vastustus lisääntyy, hyötyvätkö siitä juuri kansallismieliset, nationalistiset voimat?

Nobel-kirjailija Svetlana Aleksijevits lähti 30 vuotta sitten kiertämään liitoksissaan jo natisevaa neuvostomaata ja keräämään kanssaihmistensä ajatuksia suuresta utopiasta nimeltä Neuvostoliitto.

Åsa Romson yritti pidätellä kyyneleitä samaan aikaan kuin Stefan Löfven selitti happaman näköisenä, että ruotsalainen pakolaispolitiikka tarvitsee hengähdystauon. Että muutosten tavoitteena on vähentää pakolaissiirtolaisuutta. Pakolaislainsäädäntö laskettaisiin absoluuttiseen minimitasoon.

Suurlähettiläs Wolfgang Ischinger on saksalaisen diplomatian suurmies.

Mitä meille on tapahtunut, Espanja - toiveikkuudesta pettymykseen. Se on Fernando Ónegan toukokuussa ilmestyneen kirjan nimi. Ilman kysymysmerkkiä, sillä Ónega enemmänkin kertoo kuin kysyy.

Esseisti Jacques Lecomte on monissa kirjoissaan lähtenyt liikkeelle positiivisen psykologian teemoista ja kehittänyt käsitteen 'optirealismi' eli optimistisen realismin näkökulman meitä ympäröivään maailmaan. Viimeisessä kirjassaan 'Le monde va beaucoup mieux que vous ne le croyez' hän antaa meille näkymän siitä, kuinka humaanisuus edistyy maailmassa vauhdilla.

Miksi neuvostojoukot hyökkäsivät Afganistaniin vuonna 1979, millaisia seurauksia vuoteen 1989 jatkuneella sodalla oli Neuvostoliitossa ja miten se näkyy Venäjän nyky-yhteiskunnassa? Miten Afganistanin sodan vaikutti kansainväliselle areenalla ja millaisia yhtymäkohtia sillä on USA:n Vietnamin sotaan?

Maahanmuutto ja sen nostattamat kiistat kiinnostivat Barcelonassa syntynyttä espanjalaista, Cervantes-palkittua runoilijaa ja toimittajaa, Juan Goytisoloa jo vuosituhannen alussa. Hän kirjoitti aiheesta vuonna 2001 kirjan yhdessä Sami Nairin kanssa asuessaan Pariisissa. Juan Goytisolo menehtyi kesäkuun 2017 alussa 86-vuotiaana.

Euroopan unionin yhtenäisyys on ehkä pahimmassa kriisissä kuin koskaan ennen. Velka- ja eurokriisiä täydentävät nationalistiset hallitukset ja populististen liikkeiden nousu. Kriisien keskellä on kuitenkin yksi vanhan koulun eurooppalaisten ihanteiden kannattaja, Ranskan entinen presidentti Valéry Giscard D’Estaing.

Joaquín Estefanía on syntynyt vuonna 1951 - hän varttui Espanjassa Francisco Francon diktatuuriaikana, - ja katsoo nyt tuoreessa kirjassaan, että hänen sukupolvellaan oli kirkkaammat tulevaisuudennäkymät kuin espanjalaisnuorilla tänään - neljä vuosikymmentä demokratiaan siirtymisen jälkeen.

”Eurooppa? Käsite, joka ei lämmitä meitä. Edes sellaisen sodan jälkeen, joka vaikutuksiltaan ylittää kaiken aikaisemman, Euroopan idea ei voi menestyä: Eurooppa edustaa vain osakeyhtiötä, taloudellista rakennelmaa, konemaista, ulkopuolelta toimivana pidettyä yksikköä. Siltä puuttuu identiteettiä luova jännite, sielullinen syvyys ja historiallinen juurtuminen, ylevyys, lyhyesti: myytti.

Vuoden 2017 alussa nähtiin Romaniassa suuremmat mielenosoitukset kuin kertaakaan kommunismin ajan päätyttyä vuonna 1989.

"Nyt mutsi. Keskustelu, josta olen hermostunut, mutta josta on selvittävä. Paras hoitaa se. Nyt kun olen tehnyt check-innin lennolle, hän ei ehdi ottaa taksia ja tulla kentälle sitomaan minua ketjulla. Sillä sen hän tekisi, jos saisi siihen mahdollisuuden"

Vuonna 2012 säädetty laki kansalaisjärjestöistä ulkomaisina agentteina on ajanut etenkin ihmisoikeusjärjestöt ahtaalle, mutta agenttirekisteriin on pakkoliitetty myös muita, esimerkiksi ympäristöjärjestöjä ja kansalaisjärjestöjen kehittämiskeskuksia. Millainen on agentiksi leimatun järjestön arki? Miten agenttilaki vaikuttaa kansalaisaktivismin tilaan Venäjällä?

Sodan ja rauhan voimat mittelevät lakkaamatta voimiaan. Käsityksemme sodasta on viime vuosikymmeninä saanut uusia vivahteita kun on uudelleen alettu puhua kylmästä sodasta, terrorismin vastaisesta sodasta ja informaatiosodasta. Elämmekö siis lainkaan oikeassa rauhantilassa? Miten rauha määritellään ja miten rauhan käsitettä tulee ylipäänsä tarkastella?

Euroopassa leviävää populismia erehdytään usein pitämään vain eräänlaisena poliittisena lieveilmiönä. Ajan merkkinä, jonka puitteissa etsitään epävarmojen aikojen turvaksi yksinkertaistettuja selityksiä yhä monimutkaisemmaksi käyvään globalisoituneeseen maailmaan.

Juutalais-kristillisyyden elämä ja kuolema on ranskalaisen kapinafilosofiksikin kutsutun Michel Onfrayn 'Dekadenssi'-teoksen alaotsikko. Kirja on toinen osa trilogiasta, jonka ensimmäinen tiiliskivi 'Cosmos' syventyi luonnonfilosofioihin ja kolmas 'Sagesse' tulee kertomaan viisaudesta.