Hyppää pääsisältöön

Fennadan tarina

Ohjelma Areenassa

  • Noita palaa elämään -elokuvan kansikuva (2016).

    Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    21.12.2016Elävä arkisto
    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.
  • Punainen viiva -elokuvan kansikuva (2016).

    Kassila sovitti Punaisen viivan valkokankaalle tarkasti, mutta modernisti

    02.12.2016Elävä arkisto
    Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaisemassa teoksessa Punainen viiva eletään hetkiä ennen ja jälkeen ensimmäisten eduskuntavaalien. Matti Kassila ohjasi tarinan elokuvaksi puoli vuosisataa myöhemmin vuonna 1959. Romaanin tavoin elokuva piirtää vahvan kuvan ajasta, jolloin aikanaan sisällissodaksi syvenevä juopa kansan kesken alkoi näkyä.
  • Kotimainen elokuva "Sankarialokas". Muukalaislegioonan soturit kersantti Nielsen (näyttelijä Jussi Jurkka) ja Tom Smith (näyttelijä Lasse Pöysti) tervehtivät aavikolle uupuneita tovereitaan.

    "Monneista" tehtiin kunnon miehiä 1950-luvun sotilasfarsseissa

    04.07.20161Elävä arkisto
    Sotilasfarsseista muodostui Suomeen 1950-luvulla oma selkeä lajityyppinsä. Niiden ahkerin valmistaja oli Fennada-filmi, joka teki vuosina 1952–1958 kaikkiaan seitsemän komediaa kurittomien "monnien" eli alokkaiden toilailuista – yhden joka kesä.
  • Kuningas kulkureitten -elokuvan juliste (2015)

    Kuningas kulkureitten yhdisteli menestyselokuvien tuttuja elementtejä

    21.06.2016Elävä arkisto
    Vuoden 1953 syksyllä valmistunutta kepeää seikkailudraamaa Kuningas kulkureitten on pidetty ohjaaja Roland af Hällströmin välityönä. Fennada-Filmi yhdisti suomalaisten ihannoimaan kulkuriromantiikkaan aineksia Don Juanin tarusta ja Rosvo-Roopen seikkailuista. Takuutuotetta kritisoitiin laskelmallisuudestaan ja elokuvaan suhtauduttiin aikalaisarvioissa nuivasti.
  • Joel Rinne Komisario Palmu -elokuvissa

    Karismaattinen komisario Palmu ylsi ikoniksi Matti Kassilan ohjauksessa

    11.02.20166Elävä arkisto
    Matti Kassilan 1960-luvun alussa ohjaamat, Mika Waltarin teoksiin perustuvat Komisario Palmu -elokuvat ovat klassikkoelokuvia isolla alkukirjaimella. Elävä arkisto tarjoaa niistä katsottavaksi kokonaisuudessaan kaksi: Kaasua, komisario Palmun sekä Tähdet kertovat, komisario Palmun. Jälkimmäinen sai alkunsa edellisen ensi-illassa.
  • Lumikki ja 7 jätkää -elokuvan juliste (2015).

    Lumikki ja 7 jätkää kertoi tutun tarinan kansanhuumorin keinoin

    31.12.20152Elävä arkisto
    Ville Salmisen vuonna 1953 ohjaama musiikkikomedia toi Grimmin klassikkosadun kotoisaan koskimaisemaan. Tässä versiossa on juoni kuitenkin sivuosassa: tärkeintä oli, että elokuva tuotti katsojalleen hyvää mieltä. Siinä se onnistui, sillä terävin aikalaiskritiikki koski lähinnä liiallista "säärtensätkyttelyä" ja Nuhanenän aivastelua.
  • Rosvo Roope -elokuvan juliste (2015).

    Rosvo Roopen tarina haki vertaistaan valkokankaallakin

    31.12.20153Elävä arkisto
    Kun Hannu Leminen vuonna 1949 päätti ohjata merirosvoaiheisen elokuvan, oli käytännön kekseliäisyydelle tilausta. Resursseja ei juuri ollut, mutta huippusuositun laulelman, Tauno Palon ja lainamateriaalin turvin saatiin aikaiseksi ainakin merikelpoinen, ellei peräti Hollywood-tasoinen historiallinen seikkailuelokuva.
  • Sissit-elokuvan kansikuva.

    Mikko Niskanen kuvasi sota-ajan tuntoja kahdessa menestyselokuvassa 1963

    03.12.2015Elävä arkisto
    Mikko Niskaselta valmistui vuonna 1963 ennätykselliset kaksi kiitettyä sota-aikaan sijoittunutta elokuvaa. Molemmissa liikutaan itärajan tuolla puolen: toisessa komennuksella, toisessa omin luvin. Sissit sukelsi syvälle sotilaan sieluun, Hopeaa rajan takaa kertoi tositapahtumiin pohjaavan seikkailun.
  • Evakko-elokuvan kansikuva.

    Ville Salmisen Evakko kertoi pienin elein suuren tragedian

    03.12.20151Elävä arkisto
    Tuntemattoman sotilaan menestyksen myötä sodasta etsittiin uusia elokuva-aiheita. Yksi valkokankaalla käsittelemätön teema oli siirtoväen näkökulma sotaan. Ville Salminen ohjasi Fennadalle vuonna 1956 aiheesta kunnianhimoisen ja kiitetyn elokuvan, jota hän itsekin piti parhaimpanaan.
  • Kultainen vasikka (1961).

    Jotunin Kultainen vasikka taipui kiitetyksi elokuvaksi 1961

    06.10.20152Elävä arkisto
    Ritva Arvelo ohjasi vuonna 1961 Maria Jotunin näytelmän Kultainen vasikka elokuvaksi, joka on kestänyt aikaa. Arvelo itsekin teki alalla historiaa: hän oli kaikkien aikojen neljäs suomalainen naispuolinen elokuvaohjaaja.
  • Ratavartijan kaunis Inkeri (1950).

    Fennada aloitti vahvoilla naiselokuvilla

    06.10.20152Elävä arkisto
    Fennada-Filmin kaksi ensimmäistä elokuvaa sijoittuivat kantaaottavasti naisten maailmaan. Ratavartijan kauniin Inkerin tarina näyttäytyi valkokankaalla uskottavana romantiikkana, sodan takia naimattomaksi jääneen Ylijäämänaisen kertomus taas piti sisällään tiukkaa moraalista pohdintaa. Ensimmäisinä ohjaajina puikkoihin pääsivät Hannu Leminen ja Roland af Hällström.
  • Fennadan tarina -dokumentti (1993).

    Peter von Bagh: Fennadan tarina

    26.06.20154Elävä arkisto
    Peter von Baghin vuonna 1993 valmistama dokumentti kuljettaa katsojan keskelle suomalaisen elokuvan kulta-aikaa ja sen ohi yhden filmiyhtiön näkökulmasta. Ansiokas syväluotaus antaa puheenvuoron tekijöille ja tilan katsojan omalle tulkinnalle. Tekijälleen ominaisesti tuloksena on tälläkin kertaa aihettaan suurempi kokonaisuus.
  • Lasse Pöysti ohjaa ...ja Helena soittaa -elokuvan kuvauksissa

    Helena-elokuvista kiitetyimmät syntyivät Pöystin ohjauksessa

    26.06.2015Elävä arkisto
    Aino Räsäsen huippusuosituista Helena-kirjoista filmattiin 1950-luvulla neljä romaania valkokankaalle. Toisen ja kolmannen elokuvan ohjasi Fennada-Filmille aiemmin vain näyttelijänä tunnettu nuori Lasse Pöysti.
  • Aarne Tarkas (1964).

    Aarne Tarkas ohjasi Fennadalle laajan tuotannon häkellyttävän nopeasti

    26.06.20152Elävä arkisto
    Eräs kotimaisen elokuvamme kultakauden tuotteliaimmista ohjaajista oli Aarne Tarkas (1923–1976). Lyhyessä ajassa laajan tuotannon tehneen Tarkaksen uraa ja elokuvia on tutkittu yllättävän vähän. Silti jo tieto hänen sukunimensä taustoista herättää mielenkiinnon: millaisia elokuvia ohjasi mies, jonka kerrotaan nuorena ottaneen sukunimensä marsilaiselta sotapäälliköltä?