Kenen tarinaa luemme Kalle Päätalon romaaneista? Mihin Kallen kirjoissa rakastumme? Miksi jotkut eivät kertakaikkiaan jaksa kiinnostua Päätalosta? Onko Iijoki -sarja totta vai ei? Mitkä ovat parhaat päätalomaiset murreilmaisut, jotka muistat?

Kalle Päätalon Hyvästi, Iijoki –romaania lukiessani mietin luenko kertojan, kirjailijan itsensä vai ihan jonkun muun tarinaa – jopa omaanikin? En tiedä kumpi on enemmän näiden vuosikymmenten mittaan muuttunut, minä vai Iijoki, mutta nyt katselen Päätalon tarinaa uusin silmin.

Pelon ilmapiiri, naisen alistaminen synnytyskoneeksi, ympäristön tuhoutuminen, demokratian murentuminen. Mitkä asiat Atwoodin teoksessa ovat pelottavimpia? Onko Atwoodin kuvaama maailma mahdollinen tai onko se jossain jo todellinen? Tule mukaan kuuntelemaan radion Lukupiiriä 27.1. klo 19 ja osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

The Handmaid’s Tale (suom. Orjattaresi) on Margaret Atwoodin dystopiaklassikko vuodelta 1985. Kirja nousi Yhdysvalloissa kysytyimpien kirjojen joukkoon pian Donald Trumpin noustua valtaan.

Minusta on aina tavattoman hauskaa, kun jotkut suuttuvat kaunokirjallisuuden kuvaamista tapahtumista ja sanovat että ei, eihän se noin ollut. Väärin kerrottu!

Bram Stokerin Dracula (1897) on kauhukirjojen klassikko. Vampyyrit ja yliluonnolliset ilmiöt eivät nykylukijaa pelota. Kylmiä väreitä saavat aikaan romaanin arvot, muukalaisviha ja naisen seksuaalisuuden kieltäminen.

Nainen voi periä ryövärijoukon johtajuuden. Ihminenkin on osa luontoa. Tällaisiakin ajatuksia välittää Astrid Lindgrenin klassikkokirja Ronja, ryövärintytär. Tässä helmiä Yle Radio 1:n Lukupiirin keskustelusta. Entä mitä itse ajattelet Ronjasta?

Tule mukaan radion Lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03 osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi sekä Yle Radio 1:ssä. Aiheena on Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintytär, joka saa toimittaja Kaisa Pulakan itkemään. Studiossa keskustelemassa myös kirjailijat Salla Simukka ja Juha Hurme. Puhelinnumero studioon on 09 144 800.

Ronja, ryövärintyttären äärellä kirjailija Salla Simukka haltioitui tarinoiden voimasta. Salla Simukka on keskustelemassa Yle Radio 1:n Lukupiirissä kuulijoiden kanssa Astrid Lindgrenin saturomaanista lauantaina 9. syyskuuta.​ Tule mukaan osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi.

Kirjojen Suomen lukupiirissä pääset keskustelemaan hyvistä kirjoista Maija Vilkkumaan, Emmi Itärannan ja Seppo Puttosen kanssa. Verkkolukupiirien lisäksi Yle Radio 1:n Lukupiiri kokoontuu syksyn aikana kolmesti.

Kirjojen Suomen verkkolukupiiri Helvi Hämäläisen romaanista Säädyllinen murhenäytelmä on käyty ja purettu Yle Radio 1:n Lukupiirissä ja Kirjojen Suomen verkkosivuilla. Kiitos kaikille keskustelijoille! Tässä kirkkaimpia huomioita.

Nämä ovat aikuisten peruskysymyksiä: Kuinka elää parisuhteessa onnellisena, vai onko tärkeämpää pitää kulissit pystyssä? Pitääkö olla uskollinen, perustuuko olemiseni elämänvalheelle ja en kai nyt vaan näivety hiljalleen? Kirjojen Suomen lukupiirissä käsitellään muun muassa näitä aiheita Helvi Hämäläisen Säädyllisen murhenäytelmän (1941) kautta. Osallistu Kirjojen Suomen lukupiiriin la 6.5. klo 19 täällä!

Tervetuloa Kirjojen Suomen lukupiiriin! Luettavana on Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kuvataan 1930-luvun kulttuurielämää niin rankasti, että osa kohtauksista sensuroitiin heti kättelyssä. Tällä kertaa lukupiiri toteutetaan yhdessä Radion lukupiirin kanssa, ja sen vetäjänä on toimittaja Kaisa Pulakka. Osallistu keskusteluun ja lue kirja suoraan täältä!

1300-luvulla ilmestyneen Deacmeronen kertomuksissa munkit houkuttelevat usein aviovaimot pettämään miehiään ja nunnatkin ottavat elämästä ilon irti. Eikä se ole paljon paaveja haitannut.

Muutaman Ernest Hemingwayn novellin ja romaanin ansiosta päädyin aikoinaan Espanjan Bilbaossa härkätaisteluareenan katsomoon. En ole saanut edes jälkikäteen laitettua näkemääni sankarikirjalijan piikkiin.

Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä -kirjan ilmestyessä vuonna 1972 lukijoilta tuli tiukkaa kritiikkiä, että kirjailija vääristelee historiaa. Huomio kiinnittyi siihen kuvaako Salama jatkosodan Suomea ja työläistä oikein. Kuinka kaunokirjallinen teos voi vaikuttaa käsitykseemme todellisuudesta?

Jos L. Onervan romaanihenkilö Mirdja singahtaisi aikakoneella tähän päivään, hänestä tulisi täydellinen selfiekuningatar. Mirdjalla olisi käsittämätön määrä seuraajia instagramissa ja youtube-kanavalla. Mirdja rakastaisi sosiaalista mediaa ja meidän aikamme lukemattomia mahdollisuuksia itsensä peilaamiseen.

Kaikki tietävät Grimmin veljekset - saksalaiset satusedät ja kansatieteilijät, jotka kulkivat pitkin Saksan maaseutua ja keräsivät kansan suusta talteen uskomattoman satuaarteen. Grimmien keruutyö osoitti, kuinka jalo maalaiskansakin pystyy taiteellisesti korkeatasoisiin suorituksiin. Vuosikymmeniä Grimmien maine oli ylittämätön, kunnes pikkuhiljaa alettiin ymmärtää, ettei kaikki ehkä mennytkään ihan niin kuin veljekset antoivat Kinder- und Hausmärchenin esipuheessa ymmärtää.

Mika Waltarin Johannes Angelos -romaanin Konstantinopoliin sijoittuvat tapahtumat pohjautuvat pitkälti laivalääkäri Nicolò Barbaron päiväkirjan historiallisten tapahtumien muotoon.

Mika Waltarin romaanissa Mikael Hakim (1949) Mikael Karvajalka kääntyy kristitystä islaminuskoon 1500-luvun alkupuolen Osmanien valtakunnassa ja tarkastelee islamilaista kulttuuria suomalaisin silmin.