Lukupiiri

Väinö LinnanTäällä Pohjantähden alla on teos, joka luetaan elämän aikana useita kertoja — siihen palataan, sen henkilöihin rakastutaan ja sen äärellä itketään. Lauantaina 5.12. Linnan kirjasta keskustellaan Yle Radio 1:n Lukupiirissä.

Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla (1959-1962) on kuvaus Koskelan suvun vaiheista Suomen itsenäistymisen alkuvuosina. Koskelan perheen ja muiden pentinkulmalaisten lisäksi romaanitrilogiassa keskeiseen rooliin nousee Väinö Linnan hämäläismurteen sävyttämä kieli, rehevine sanontoineen.

Charlotte Brontën paksun klassikkoromaanin juoni laukkaa villisti alusta loppuun. Viisaan ja pelottoman Jane Eyren sisäinen kuohunta ja taistelu ahdasmielisyyttä ja sortoa vastaan lyövät läpi voitokkaasti jopa kömpelön suomennoksen alta.

Charlotte Brontën Kotiopettajattaren romaani on kertomus tukahdutettujen tunteiden vaarallisuudesta. Se on hätähuuto aikakaudelta, jolloin yhteiskunta yritti ängetä naiset muottiin, joka oli vielä ahtaampi kuin ne kireälle kurotut korsetit, joihin naiset puettiin.

Vaikka ovet ja ikkunat olisivat kiinni, kirjallisuus ei vaikene. Tänä vuonna Helsinki Lit -festivaalin teoksissa korostuu henkilökohtaisuus: elämämme on tärkeää vain suhteessa läheisiimme.

Kadonnutta aikaa etsimässä on kehityskertomus, joka kertoo elämästä äärimmäisen yksityiskohtaisesti ja analyyttisesti mutta myös assosiatiivisesti ja hauskasti. Proustin kieli on ilmaisevaa, hurjaa ja kaunista koruommelta mutta samalla tarkkaa ja älykästä.

Menin kaikkien suomalaisten tapaan kesällä Kolille. Katsoin kauas kansallisromantiikan Suomeen. Kävin myös Kolin takana Lieksassa. Lieksa on kansallismaiseman vastarannalta löytyvä kaupunki. Kolilta näen snellmanilaiseen isänmaan alkuun, mutta Lieksassa näen paljon tarkemmin ja itselleni tärkeämpiä asioita.

”Rakastin Pikku naisia, mutta oli vaikea hyväksyä, ettei Jo mennyt naimisiin Laurien kanssa, vaan vanhan miehen!” huudahtaa nelikymppinen nainen. Kesäkuun Lukupiirissä keskustellaan tyttökirjojen tunteita herättävästä klassikosta Pikku naisia.

Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena.

“Lähettäkää minulle kirjoja, jotka päättyvät hyvin.” Olen hyräillyt viime päivinä turkkilaisen runoilijan Nâzim Hikmetin 1940-luvulla kirjoittamaa runoa. Runosta on nimittäin sävelletty laulu, jota itsekin sain laulaa keikoilla 1990-luvun puolivälissä.

Vietin aikaani kahden riitelevän naisen ja täytettyjen lintujen keskellä. Rasittavaa seuraa, mutta silti nautin joka hetkestä. Kiitos kirjailija Marja-Liisa Vartion!

William Shakespearen Hamlet on tarina perhetragediasta, jossa poika kostaa isänsä murhan. Näytelmä kertoo valtataistelusta, petoksesta ja traagisesta rakkaudesta. Millaisena sinä näet Hamletin tarinan?

Ihailemani kirjailija Veijo Meri saapui Hamletin ensi-iltaan. Kurkin häntä kulissien takaa lähes koko esityksen ajan. Katsomossa elehtivä kirjailija tuntui paljon jännittävämmältä kuin itse näytelmä tai oma pikkuroolini.

Kalevalassa taotaan kultainen nainen sekä onnea ja varallisuutta tuottava ihmeellinen Sampo. Eepoksessa on kyse siitä, mihin ihminen ja ihmisen teknologia pystyvät. Toisaalta se on myös magian ja shamanismin kuvausta. Ehkä juuri näistä syistä Kalevala on villinnyt metallimuusikoita ja J. R. R. Tolkienia.

Runolaulu oli noin 2000 vuoden mittainen improvisoidun suullisen perinteen projekti, joka edellytti luku- ja kirjoitustaidottomuutta. Kun runot kirjoitettiin ylös, ja laulajat oppivat lukemaan, koko perinne hävisi saman tien.

Luin nuorempana muutamia eroottisia kirjoja kiihoittumistarkoituksessa. Kaunokirjallisia arvoja en teksteistä löytänyt. Myöhemmin tajusin, että haaveissani olleiden naisten takia olisi kannattanut lukea enemmän.

Lady Chatterleyn rakastaja on erinomaista kirjallisuutta eikä vähiten sen vuoksi, että se haastaa lukijansa pohtimaan, mistä saa kirjoittaa ja mistä ei. Sopivan ja sopimattoman rajanmääritys paljastaa aikakausista ja sivilisaatioiden luonteesta kaiken olennaisen.

Radion Lukupiirissä luetaan romanttisen kirjallisuuden suurteosta, Margaret Mitchellin Tuulen viemää.

- Juha Hurme tässä moi! Mun oli ihan pakko soittaa, kun tää on niin mahtava kirja. Mä oon sivulla 620 ja nyt se s**tanan Scarlett osti itelleen sahan! Mulla menee muut työt ihan metsään, kun vaan ahmin tätä Tuulen viemää...

Tiesittekö, että Arto Paasilinna on todella suosittu Ranskassa? Siis todella suosittu! Paasilinna-boomin aloitti kääntäjä Anne Colin du Terrail, joka halusi kokeilla kaunokirjallisuutta. Syntyi miljoonaluokan bestseller.