Lukupiiri

Bram Stokerin Dracula (1897) on kauhukirjojen klassikko. Vampyyrit ja yliluonnolliset ilmiöt eivät nykylukijaa pelota. Kylmiä väreitä saavat aikaan romaanin arvot, muukalaisviha ja naisen seksuaalisuuden kieltäminen.

Nainen voi periä ryövärijoukon johtajuuden. Ihminenkin on osa luontoa. Tällaisiakin ajatuksia välittää Astrid Lindgrenin klassikkokirja Ronja, ryövärintytär. Tässä helmiä Yle Radio 1:n Lukupiirin keskustelusta. Entä mitä itse ajattelet Ronjasta?

Tule mukaan radion Lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03 osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi sekä Yle Radio 1:ssä. Aiheena on Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintytär, joka saa toimittaja Kaisa Pulakan itkemään. Studiossa keskustelemassa myös kirjailijat Salla Simukka ja Juha Hurme. Puhelinnumero studioon on 09 144 800.

Ronja, ryövärintyttären äärellä kirjailija Salla Simukka haltioitui tarinoiden voimasta. Salla Simukka on keskustelemassa Yle Radio 1:n Lukupiirissä kuulijoiden kanssa Astrid Lindgrenin saturomaanista lauantaina 9. syyskuuta.​ Tule mukaan osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi.

Kirjojen Suomen lukupiirissä pääset keskustelemaan hyvistä kirjoista Maija Vilkkumaan, Emmi Itärannan ja Seppo Puttosen kanssa. Verkkolukupiirien lisäksi Yle Radio 1:n Lukupiiri kokoontuu syksyn aikana kolmesti.

Eräs kaverini arveli, että suomalaisten vähentynyt seksin harrastaminen liittyy ennen kaikkea innostavien yhteiskuntautopioiden puuttumiseen. Sote- tai aluehallintouudistus saa kenen tahansa intohimot laskemaan. Onneksi kaunokirjallisuus jaksaa kuitenkin pitää poliittisen seksin puolia. Tutustu tuoreeseen Pietari K. kävi täällä! -esseeseen

Kirjojen Suomen verkkolukupiiri Helvi Hämäläisen romaanista Säädyllinen murhenäytelmä on käyty ja purettu Yle Radio 1:n Lukupiirissä ja Kirjojen Suomen verkkosivuilla. Kiitos kaikille keskustelijoille! Tässä kirkkaimpia huomioita.

Nämä ovat aikuisten peruskysymyksiä: Kuinka elää parisuhteessa onnellisena, vai onko tärkeämpää pitää kulissit pystyssä? Pitääkö olla uskollinen, perustuuko olemiseni elämänvalheelle ja en kai nyt vaan näivety hiljalleen? Kirjojen Suomen lukupiirissä käsitellään muun muassa näitä aiheita Helvi Hämäläisen Säädyllisen murhenäytelmän (1941) kautta. Osallistu Kirjojen Suomen lukupiiriin la 6.5. klo 19 täällä!

Tervetuloa Kirjojen Suomen lukupiiriin! Luettavana on Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jossa kuvataan 1930-luvun kulttuurielämää niin rankasti, että osa kohtauksista sensuroitiin heti kättelyssä. Tällä kertaa lukupiiri toteutetaan yhdessä Radion lukupiirin kanssa, ja sen vetäjänä on toimittaja Kaisa Pulakka. Osallistu keskusteluun ja lue kirja suoraan täältä!

1300-luvulla ilmestyneen Deacmeronen kertomuksissa munkit houkuttelevat usein aviovaimot pettämään miehiään ja nunnatkin ottavat elämästä ilon irti. Eikä se ole paljon paaveja haitannut.

Muutaman Ernest Hemingwayn novellin ja romaanin ansiosta päädyin aikoinaan Espanjan Bilbaossa härkätaisteluareenan katsomoon. En ole saanut edes jälkikäteen laitettua näkemääni sankarikirjalijan piikkiin.

Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä -kirjan ilmestyessä vuonna 1972 lukijoilta tuli tiukkaa kritiikkiä, että kirjailija vääristelee historiaa. Huomio kiinnittyi siihen kuvaako Salama jatkosodan Suomea ja työläistä oikein. Kuinka kaunokirjallinen teos voi vaikuttaa käsitykseemme todellisuudesta?

Jos L. Onervan romaanihenkilö Mirdja singahtaisi aikakoneella tähän päivään, hänestä tulisi täydellinen selfiekuningatar. Mirdjalla olisi käsittämätön määrä seuraajia instagramissa ja youtube-kanavalla. Mirdja rakastaisi sosiaalista mediaa ja meidän aikamme lukemattomia mahdollisuuksia itsensä peilaamiseen.

Kaikki tietävät Grimmin veljekset - saksalaiset satusedät ja kansatieteilijät, jotka kulkivat pitkin Saksan maaseutua ja keräsivät kansan suusta talteen uskomattoman satuaarteen. Grimmien keruutyö osoitti, kuinka jalo maalaiskansakin pystyy taiteellisesti korkeatasoisiin suorituksiin. Vuosikymmeniä Grimmien maine oli ylittämätön, kunnes pikkuhiljaa alettiin ymmärtää, ettei kaikki ehkä mennytkään ihan niin kuin veljekset antoivat Kinder- und Hausmärchenin esipuheessa ymmärtää.

Mika Waltarin Johannes Angelos -romaanin Konstantinopoliin sijoittuvat tapahtumat pohjautuvat pitkälti laivalääkäri Nicolò Barbaron päiväkirjan historiallisten tapahtumien muotoon.

Mika Waltarin romaanissa Mikael Hakim (1949) Mikael Karvajalka kääntyy kristitystä islaminuskoon 1500-luvun alkupuolen Osmanien valtakunnassa ja tarkastelee islamilaista kulttuuria suomalaisin silmin.

George Orwellin Eläinten vallankumous muistuttaa, että pahuuteen on helppo tottua. Nyt on aika ostaa ämpärit täyteen valkoista maalia ja kirjoiottaa ladonseiniin: Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia! Yle Radio 1:n Lukupiirissä 2.4. George Orwellin Eläinten vallankumous

Kun Television tiiliskivien viides kausi on jo lähtenyt liikkeelle, kannattaa kurkata testiä vuodelta 2016. Oletko oppinut kahdessa vuodessa jotain vai ovatko tv-sarjaopinnot vielä pahasti kesken?

Mark Twainin Huckleberry Finn – klassikkoromaani (ilm. 1884) on hyvin radikaali näkemys vapaudesta, veljeydestä ja tasa-arvosta.

Näky on pysäyttävä. Kivellä istuu seitsemän miestä, ympärillä suuri joukko naisia. Eikä mitä tahansa naisia, vaan ylpeitä, eroottisia, uhkaavia naisia - naisia kaula-aukot rohkeasti repsottaen, hiukset hapsottaen, purkkaa suussaan jauhaen ja röyhkeästi kohti tuijottaen. Käsissään naiset pitävät heinähankoja, joiden piikit sojottivat miehiä kohti uhkaavina kuin härän sarvet.