MOT: Eläkeläisköyhälistö kyykkyyn - 8.2.2016

Kun taitettua indeksiä oltiin eduskunnassa hyväksymässä vuonna 1995, niin koko työeläkejärjestelmän luoja Teivo Pentikäinen soitti hälytyskelloja.

Eläkerahastot ovat kasvaneet parin viimeisen vuosikymmenen aikana ennätyksellisen suuriksi, ja niihin kertyvästä rahamäärästä on muodostunut Suomen muhkein pääomakeskittymä. Toiset haluavat paisuttaa rahastoja entisestään, toiset taas käyttää niitä eläkkeisiin – eli siihen, mihin varat on alun perin tarkoitettukin. Rahastoihin kajoaminen epäilemättä auttaisi köyhyyskuoppaan luisuneita eläkeläisiä, mutta onko Suomen eurokelpoisuus rahastoihin kerrytetyistä pääomista kiinni?

Lue tästä ohjelman käsikirjoitus.

MOT testautti Suomen Senioriliikkeen teesejä ja muutosvaatimuksia Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorilla, Heikki Hiilamolla. Hän on tutkinut suomalaista eläkejärjestelmää. Haastattelimme Hiilamoa ennen 8.2. esitettyä MOT-ohjelmaa ja sitä seurannutta vilkasta keskustelua.

Euroopan eri maissa vanhuuden aikainen toimeentulo turvataan hyvin eri tavoin. Mitään yhtenäistä mallia ei ole olemassa.

Puolueiden eduskuntaryhmät haluavat yksituumaisesti säilyttää taitetun eläkeindeksin. Hallituspuolueet antoivat MOT:n kyselyyn yhteisen vastauksen.

Eduskuntaryhmät eivät lämpene vaatimuksille muuttaa niin sanottua taitettua eläkeindeksiä. Yleisradion MOT- ohjelman tekemässä kyselyssä yksikään eduskuntapuolue ei kannata paluuta alkuperäiseen ansiotasoindeksiin, jota vaatii Suomen Senioriliike -niminen eläkeläisten etujärjestö.

Eläkkeiden jatkuva heikentyminen tuohduttaa eläkeläisiä yhä enemmän. Eläkeläiset yrittävät saada tilanteen korjattua muun muassa kansalaisaloitteen avulla.