Musiikin voima

Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Musiikin voiman vieraina oli kuusi suomalaista klassisen musiikin huippunimeä: viulisti Elina Vähälä, pedagogi ja pelimanni Mauno Järvelä, oopperalaulaja Helena Juntunen, muusikko Olli Mustonen, kapellimestari Klaus Mäkelä ja säveltäjä Magnus Lindberg. Mitä nämä eri-ikäiset tähdet ovat aina halunneet kysyä toisiltaan tai mitä he ovat halunneet sanoa toisilleen? Tämä selviää juhlavuoden kysymysviestiketjusta.

Ensi kesänä 60-vuotispäiväänsä viettävä Magnus Lindberg syttyy edelleen säveltämisestä. Nuoruusvuosina häntä kiehtoi meteli, nyt yhä enemmän hiljaisuus. Täysin musiikiton yhteiskunta olisi aika eri näköinen, Lindberg toteaa Musiikin voiman haastattelussa.

Kapellimestari Klaus Mäkelä on juuri allekirjoittanut päävierailijasopimuksen Ruotsin radion sinfoniaorkesterin kanssa. Kiireinen kapellimestari törmäsi musiikin voimaan jo lapsena.

50 vuotta musiikin ympäröimänä. Kesällä merkkipäiväänsä ystäviensä kanssa juhlinut Olli Mustonen haaveili lapsena, että hänestä tulisi isona eläinten tutkija. Hän sanoo kuitenkin olevansa onnellinen, että “musiikki valitsi hänet”.

Helena Juntunen muistelee olleensa 7-vuotias nähdessään operetin Mustalaisruhtinatar Oulun kaupunginteatterissa. Se kolahti. Helenan pyynnöstä äiti vei hänet katsomaan sitä kolme kertaa. Viimeisellä kerralla Helena istui katsomassa yksin, koska muu perhe oli jo saanut operetista tarpeekseen.

Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava. Lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja sen, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

Lahdessa Salpausselän juurella ja Vesijärven rannalla on kaupunginosa nimeltään Tapanila. Siellä Elina Vähälä, Taija Angervo ja Maaria Leino kasvoivat naapureina ja tukivat toisiaan tiellään huippuviulisteiksi.

Perulainen David Claudio muutti Suomeen opiskellakseen Sibelius-Akatemiassa orkesterinjohtoa. Hän aloitti musiikkiopintonsa kotimaansa ainoassa musiikkikorkeakoulussa, Perun kansallisessa konservatoriossa, jonka pääsykokeisiin hän saapui upouuden muoviklarinettinsa kanssa. Suomi näyttäytyi David Claudiolle musiikinopiskelijan paratiisina.

Kilpailuvietti, yhteiskunnallinen omatunto ja elämän suuret kysymykset. Nämä kolme asiaa ovat vieneet tenori Seppo Ruohosta eteenpäin. Toimittaja Timo Asikainen keskusteli Ruohosen kanssa musiikin ja taiteen voimasta.

Hammond-taituri Kalle Salonen julkaisi viime helmikuussa yhtyeensä kanssa toisen levynsä Barracuda Man. Salonen pistäytyi Yle Radio 1:n Musiikin voima -ohjelman vieraana juuri ennen levynjulkaisukonserttia. Musiikin lisäksi Salosen kiinnostuksen kohteita ovat suuret pesukoneet ja Hilti-merkkiset sähkötyökalut, ja haaveissa olisi oma studio.

Vuosia jatkunut hengästyttävä työtahti ajoi Eva Ollikaisen burnoutiin ja lopulta merille. Täydellisen irtioton jälkeen rakkaus musiikkiin palasi, ja nyt kapellimestari on löytänyt tekemiseensä aivan uudenlaista energiaa.

Anna-Mari Kähärä on musiikin monipuolinen ammattilainen. Miten sellaisesta ihmisestä tehdään juttu? Kuka hänet parhaiten muusikkona tuntee?​ Kesäisenä kuvauspäivänä kameran linssiin tarttuu niitä, jotka tuntevat. Muusikkoja, joiden kanssa Kähärä mieluiten työskentelee, levyttää ja keikkailee. Pekka Kuusisto, Marzi Nyman, Jarmo Saari ja Pirjo Aittomäki antavat oman äänensä Kähärästä kertovaan tarinaan.

Oopperalaulaja Taru Valjakka kohtasi musiikin voiman muistisairaan miehensä omaishoitajana. Yhteys mykäksi ja ilmeettömäksi muuttuneeseen mieheen syntyi uudestaan tuttujen laulujen avulla.

Kun Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuosi lähestyy loppuaan, voi sellisti Jussi Makkosta ja pianisti Nazig Azeziania onnitella uskomattoman urakan loppuun saattamisesta.

Pappi ja oopperalaulaja Emriikka Salosella joulun aikaan osuu molempien ammattien kiireisin kausi. Kirkossa joulusesonki alkaa jo ennen itsenäisyyspäivää, ja joulukonsertit ja niiden harjoitukset täyttävät myös kalenteria. Yhdessä konsertissa Salonen istuu myös joka joulu katsomon puolella.

Jazztrumpetisti ja säveltäjä Verneri Pohjola debytoi marraskuun lopulla sinfonikkona. Hänen teoksensa Filtered Image ja A Late Thought saivat kantaesityksensä Turun filharmonisen orkesterin konsertissa.

Pitkän teatteriuran tehnyt ohjaaja Ralf Långbacka jätti lopulta teatterin kokonaan ja on ohjannut sen jälkeen vain oopperaa. Långbackan viimeisin ohjaus on vuodelta 2013, jolloin hän teki Savonlinnan oopperajuhlilla Verdin Macbethin. Äskettäin 83 vuotta täyttänyt akateemikko sanoo nyt, että ohjaustyöt myös oopperan puolella saavat hänen osaltaan riittää.

Balkanilta kotoisin oleva säveltäjä Jovanka Trbojevic pistäytyi toimittaja Timo Asikaisen vieraana Yle Radio 1:n Musiikin voima -ohjelmassa. Kesken ohjelman äänityksen säveltäjä ja toimittaja siirtyivät naapuristudion puolelle flyygelin ääreen.

Pianisti Matti Raekallio on työskennellyt New Yorkin maineikkaassa Juilliard Schoolissa pianonsoiton professorina vuodesta 2007. Aloittaessaan hän hoiti päällekkäin kolmea professuuria, Juilliardin lisäksi Hannoverin musiikkikorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemiassa, ja sukkuloi Atlantin yli parin viikon välein.

Urkutaiteilija Pétur Sakari (s. 1992) pääsee työhuoneelleen harjoittelemaan varsin erikoisiin aikoihin. Hän kiipeää Helsingin Kallion kirkon takalehterille myöhään illalla tai kukonlaulun aikaan aamulla, kun kirkossa ei ole muuta toimintaa. Urkuparvelta löytyvät ruotsalaisen Åkerman & Lund -urkurakentamon vuonna 1995 valmistamat ranskalais-romanttiset urut.