Sibelius ja Amerikka

1900-luvun musiikkiasiantuntijoiden piirissä yksi suuria amerikkalaisia 'perinteitä' oli rituaalinen tapa lähettää sikareja Sibeliukselle. Todisteet ovat säilyneet tähän päivään asti Ainolan komeroissa, joissa lepää tusinoittain näitä sulotuoksuisia lahjoja, surullista kyllä polttamattomina ja nauttimattomina.

Vuonna 1936 postinkantaja toi Ainolan alati paisuvaan ihailijakirjeiden ryppääseen viestin uudelta lähettäjältä nimeltä Cyril Clemens. Kuka kumma hän oli?

Yhtymäkohdat Jean Sibeliuksen ja amerikkalaisen Samuel Barberin välillä ovat joskus hätkähdyttäviä. Rakkaus lauluihin, esimerkiksi, joka kulkee käsi kädessä runojen rakastamisen kanssa.

Tammikuussa 1922 bostonilainen aikakauslehti North American Review julkaisi artikkelin From Stravinsky to Sibelius. Siinä kriitikko Lawrence Gilman kirjoitti Igor Stravinskystä ja Jean Sibeliuksesta. Gilmanin mukaan venäläinen karhu ja suomalainen leijona kohtasivat taisteluasemissa: Igor Stravinsky oli arkkikapinallinen, Jean Sibelius taas tunnevoittoinen romantikko, joka jäi tuon ainutlaatuisen ja kiehtovan näyn varjoon.

Ollakseen teos, jota esitettiin vielä harvakseen 1900-luvulla, Kullervolla, Jean Sibeliuksen ensimmäisellä ja ainoalla kuorosinfonialla on yllättävän monia amerikkalaisia kytkentöjä. Kuten hyvin tiedetään, Kullervolla on varsin rajallinen esityshistoria verrattuna säveltäjän muihin sinfonioihin. Säveltäjä itse johti sen ensiesityksen huhtikuun 28. päivänä 1892, ja esitys uusittiin seuraavana päivänä. Seuranneena vuonna 1893 teos kuultiin vielä kolme kertaa Helsingissä - kunnes Sibelius veti teoksensa pois julkisuudesta.

Heinäkuun 8. päivänä 1915 kokoontui pieni musiikkia harrastavien suomalaissiirtolaisten joukko Monessenin tehdaskaupungissa Pennsylvaniassa, lähellä Pittsburghia. Heidän tarkoituksenaan oli yrittää keksiä keinoja suomalaisen musiikin edistämiseksi Uudessa maailmassa. Tapahtuma olikin jättävä merkkinsä sekä Amerikan historiaan että Jean Sibeliuksen musiikin amerikkalaisiin vaiheisiin.

Kuumana kesänä 1913, kun maailma eli vielä rauhan aikaa, säveltäjä ja Yalen yliopiston maineikas musiikinprofessori Horatio Parker oli vierailulla Münchenissä. Hän lähetti Jean Sibeliukselle kirjeen, jonka mukaan hän liitti kolme runoa ja kysyi olisiko Sibelius halukas säveltämään nämä runot Amerikan koululaisia varten? Ja Sibelius oli.

"Pitkä, oudon mutkikas nenä kulmikkailla hollantilaiskasvoilla. Katse täynnä moitetta huonosti opetellun Schumannin ja kömpelön Bachin takia." Näillä sanoilla kansanlaulaja Judy Collins on kuvaillut Antonia Bricoa (1902-1989), naista, jonka pyrkimykset nousta maailmanluokan kapellimestariksi toivat hänelle kovin myöhäsyntyisen maineen, mutta kylläkin pitkän ystävyyssuhteen Jean ja Aino Sibeliuksen kanssa.

Puhutaanpa mistä tahansa Jean Sibeliusta ja Amerikkaa koskevasta asiasta, New York Timesin musiikkikriitikko Olin Downesin nimi nousee aina esiin. Downesilla oli mittaamattoman vaikutusvaltainen asema, josta hän pystyi edistämään niiden säveltäjien uraa joiden musiikkiin ja ihanteisiin hän uskoi. Ja hänen selvä suosikkinsa oli Jean Sibelius. Downesin Sibeliusta puolustava asenne oli niin tunnettu ja sävyltään niin evankelioiva, että häntä kutsuttiin 'Sibeliuksen apostoliksi'.

Bostonilaiset ilmaisivat Vanhan maailman ihailunsa esimerkiksi vuonna 1881 perustetun Bostonin sinfoniaorkesterin johtajissa: ensimmäiseen maailmansotaan asti tärkeimmät heistä olivat joko saksalaisia tai Saksassa koulutettuja. Ilmapiiri oli kuin luotu Sibeliuksen musiikille.

Vuonna 1941, keskellä toista maailmansotaa, newyorkilainen kustantaja Henry Holta julkaisi kirjan nimeltä Finlandia: The story of Sibelius. Teos oli ensimmäinen Yhdysvalloissa julkaistu täysimittainen Sibelius-elämäkerta. Kirjan tekijä oli Elliot Arnold (1912-1980), joka toimi tuolloin New York World Telegram -lehden toimittajana.

Joulukuun 9. päivänä 1940 Jean Sibelius sai kirjeen Hollywoodista. Walt Disney oli sitä mieltä, että piirretty elokuva oli vihdoin saavuttanut sellaisen tason, että se tekisi oikeutta Tuonelan joutsenen tulkitsemiselle valkokankaalla.