Sotilaiden äänet

Neuvostoliiton suurhyökkäyksen painopiste on heinäkuun alkupuolella 1944 Vuoksen rannassa Karjalan kannaksen keskivaiheilla. Kolmen viikon taistelun jälkeen puna-armeija on työntänyt sinnikkäät suomalaiset Äyräpäästä Vuoksen yli Vuosalmen puolelle, ja aikoo seuraavaksi päästä itsekin virran yli.

Neuvostoliiton suurhyökkäys ei kesäkuun loppupäivinä vuonna 1944 mene enää puna-armeijan suunnitelmien mukaan. Päähyökkäyssuunnat Tienhaarassa ja Ihantalassa on tukossa raivoisista hyökkäyksistä huolimatta. Leningradin rintaman komentaja Leonid Govorov valitsee uudeksi läpimurtokohdaksi Äyräpään–Vuosalmen seudun Vuoksen keskivaiheilla. Sotilaiden äänten kahdeksas osa kertoo suomalaissotilaiden mietteitä Äyräpään verisiltä harjanteilta.

Kesäkuussa 1944 Suomen kohtalo on vaakalaudalla. Neuvostoliiton suurhyökkäys etenee hallitsemattomasti Kannaksella, ja Suomen armeija siirtää kiireellä lisäjoukkoja vyöryä pysäyttämään. Sotilaiden äänet -sarjan seitsemännessä osassa kuullaan Tali–Ihantalan suurtaistelussa mukana olleiden miesten kertomuksia.

Keväällä 2011 Yle radio yksi esitti kymmenosaisen sarjan jatkosodasta. Nyt ne on koottu yhdelle sivulle. Ohjelmasarjan viidessä ensimmäisessä osassa sotaa käydään kronologisesti läpi alkaen Moskovan rauhasta aina jatkosodan välirauhasopimukseen asti syyskuuhun 1944. Sen jälkeen jatkosodan aikaa tarkastellaan eri teemallisista näkökulmista. Ääneen pääsevät aikalaiskokijat ja Suomen eturivin historiantutkijat. Lisäksi ohjelmassa kuullaan runsaasti autenttista radiomateriaalia. Ohjelmasarjan toimitti Seppo Heikkinen.

VT-linjan murruttua venäläisten suurimman mielenkiinnon kohteena on Viipuri. Kaupunki ei ole sotilaallisesti kovin merkittävä, mutta sen symbolinen on merkitys on suuri sekä suomalaisille että venäläisille. Suomalaiset ennättävät saada kaupunkiin tuoreita joukkoja, mutta Viipurin taistelu jää historiaan Suomen armeijan katkerimpana tappiona.

Kuuterselän murruttua suomalaiset lähtevät perääntymään kohti seuraavaa puolustuslinjaa Viipuri - Kuparsaari - Taipale. Suomalaiset käyvät uuvuttavaa viivytystaistelua jatkuvan saarrostusuhan alla, jotta VKT-asema ehditään miehittää. Loppuun ajettuja miehiä karkaa metsäkaartiin. Aseveljet suhtautuvat lähtijöihin ymmärtävästi, mutta kenttäoikeus on armottomampi.

Jalkaväkirykmentti 49:n ensimmäinen pataljoona taistelee pääpuolustusasemassa vielä kesäkuun 14. päivä, kun muut suomalaiset ovat vetäytyneet VT-linjalle. Uskomattomien vaiheiden jälkeen osasto pääsee lopulta omien puolelle, vaikka sitä on jo useampaan kertaan pidetty menetettynä joukkona. Sotilaiden äänten neljäs osa kertoo tämän "pois pyyhityn pataljoonan" selviytymistaistelusta.

Suomalaiset ahertavat kuumeisesti yhä keskeneräisen VT-linjan kimpussa: juoksuhautoja kaivetaan ja uutuuttaan hohtavia asemia yritetään naamioita. Rajujen tykistövalmistelujen jälkeen venäläiset hyökkäävät linjan kimppuun. Sotilaiden äänten kolmas osa kertoo Kuuterselän taisteluista ja Ratsuväkiprikaatin onnekkaasta pakenemisesta.

Suomalaisten asemien murruttua Valkeasaaressa sotilaat harhailevat taaksepäin hyökkäävien neuvostojoukkojen seassa. Haavoittuneita joudutaan jättämään, kun jäljellä ei ole tarpeeksi miehiä heitä kantamaan. Sotilaiden äänien toinen osa kertoo kiperistä päätöksistä, harhailusta ja yrityksistä löytää oma joukko-osasto.

Aurinko nousee Karjalan kannaksella 9. kesäkuuta 1944 rauhalliseen aamuun. Suomalaisten etulinjassa Valkeasaaressa vaihdetaan vartiovuoroja ja keitellään aamusumppeja. Vaille kuusi aamutoimissaan olevat sotilaat alkavat pälyillä ympärilleen etsien lähdettä oudolle surinalle. Lopulta silmät tavoittavat taivaalta lähestyvät pommikoneet. Niitä on paljon.

Kesäkuussa 1944 Suomen kohtalo oli vaakalaudalla, kun Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Kannaksella. Yleisradion arkistossa on yli 300 taisteluissa mukana olleen miehen haastattelut 1960-luvulta. Paavo Rintala kokosi näistä kertomuksista kirjan sekä radiosarjan nimellä Sotilaiden äänet. Nyt Sotilaiden äänet kuullaan ensimmäistä kertaa netissä.