Suomalainen kirjailija

Kirjallisuusfestivaali Helsinki Lit tulee jo kuudennen kerran suorana Yle Areenaan ja Teemalle. Vuodesta 2015 järjestetyn kansainvälisen kirjallisuusfestivaalin ajankohta ja ohjelma ovat koronavuoden takia poikkeukselliset.

Helsinki Litin näkemyksellistä keskustelua elämästä, kuolemasta, yhteiskunnasta ja kirjallisuudesta nähdään kevään Valituissa sanoissa. Valitut sanat tuo koteihin viime kevään Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalin keskustelut elämästä, kuolemasta, yhteiskunnasta ja kirjallisuudesta. Lavalla on maailmankansalaisia, jotka ovat eläneet ja kasvaneet monessa eri maassa ja kulttuurissa.

Rosa Liksomille on rankempaa olla kameran edessä kuin sen takana: "Kuvauksissa ajattelin, miten kohtauksen tekisin, mitä kysyisin tai minkä kuvakulman valitsisin." Teksti: Rosa Liksom

Maailmalla on taas viime aikoina harmillisesti rähinöity. Mieli vetäytyy silloin väkisinkin hoopoista pyssynheiluttajista urheilurintamalle, jossa kilpavietti ja kunnianhimo ovat sublimoidut leikkitaisteluiksi. Kulttuuri on väkivallan vastakohta, ja urheilu on kulttuuria jos mikä.

Lukeminen on rakkainta mitä mä elämässä tiedän, sanoo Juha Hurme. Uusi henkilökuva kertoo kirjailijasta, jonka ensimmäinen rakkaus oli matematiikka.

Ylitornialaisen perheen kuopuksesta tuli palkittu kirjailija, kuvataiteilija, elokuvantekijä ja kunniatohtori. Uusi henkilökuva kertoo maailmankansalaisesta.

Helsingin kaupunginteatterin Everstinna sai alkunsa, kun näyttelijä Heidi Herala luki Rosa Liksomin haastattelun ja riensi ostamaan vastailmestyneen romaanin. Herala soitti Liksomille jo matkalla kirjakauppaan ja kysyi: “Voisiko tästä tehdä teatteriesityksen”.

Märta Tikkanen teki läpimurron Ruotsissa, kun Suomessa feminismiä vielä kummasteltiin. Nyt hän on tunnettu kautta Pohjoismaiden.

Insinööristä kirjailijaksi päätyneen Antti Tuurin romaaneissa lähdetään Pohjanmaalta ja palataan sinne takaisin.

Aulikki Oksasen kynästä on syntynyt unohtumattomimpia lauluja niin rakkaudesta kuin yhteiskunnasta.

Kirsi Kunnas avasi suomalaisille uuden kirjallisuudenlajin, lasten nonsense-runouden.

Aila Meriluoto teki hurjan läpimurron parikymppisenä yhdeksi Suomen suosituimmista runoilijoista.

Lassi Nummi oli suomalaisen modernismin keskeisiä lyyrikoita, suomalaisen runouden maisema-arkkitehti.

Leena Lander oli vakiintunut b-luokan historiallisten romaanien tekijä, kunnes yksi teos muutti kaiken. Lander tutkii kansakunnan kipeitä kohtia myös oman henkilöhistoriansa kautta.

Runoilevasta toimittajasta tuli veijarikirjailija ja koko kansan tv-suosikki. Jari Tervo kertoo, miten kirjoitetaan pitkästi ja ytimekkäästi.

Pirkko Saision piti olla työväenkirjallisuuden nuori toivo. Työväenkirjallisuus meni, Saisio jäi. Salanimillä hän on kokeillut, miten erilaista palaute on, kun kirjailija onkin mies.

Hannu Salama seikkailee kristillisten hyväkkäiden ja poliittisten voimakenttien maailmassa.

Outi Nyytäjä oli tasapäistämisen kriitikko, joka katsoi maailmaa kasvoihin ja eli nykyhetkessä miettimättä menneitä tai haaveilematta tulevista.

Leena Krohnin kertomukset avaavat väyliä näkyvän maailman rajoille. Ihmiskunnan tulevaisuuden pohdiskelu on myös olennainen osa Krohnin tuotantoa.

Paavo Haavikko oli ikäpolvensa merkittävin lyyrikko, joka teki pesäeron taiteilijaromantiikkaan ja neronpalvontaan. Yli sadan kirjan mies sanoi kirjoittamista harrastuksekseen: "Minä en ole se kirjailija. Minä olen se, joka tekee kaikkea muuta."