Tekijä

Jopa 95 prosentista suomalaiskotitalouksia löytyy jokin Finlaysonin tuote - todennäköisimmin liinavaatekaapista. Yksi perinteikkään tekstiiliyrityksen suunnittelijoista on Sami Vulli, jonka kädenjälkeä ovat niin Avaruus-Aapat kuin Tom of Finland -mallisto.

Lapsesta asti toisensa tuntenut pariskunta työstää yhdessä monialaista taidetta muun muassa musiikista ja patsaista, sekä luo liikkuvia robottimaisia veistoksia. Isorättyät näkevät elämänsä ja taiteen tekemisen suurena tutkimusmatkana.

Elina Hirvonen suunnitteli kirjailijan uraa jo nelivuotiaana, mutta sai rohkeutta ryhtyä toteuttamaan haavettaan toden teolla vasta kun unelmien opiskelupaikka ei auennut.

Berliinissä asuvan kuvanveistäjän Ida Koitilan installaatiot ja veistokset ovat usein materiaalin ja vanhojen esineiden yhteensulautumia. Ideat ja materiaalit teoksiinsa hän löytää usein kirpputoreilta tai vain ulkona liikkuessaan. ”Materiaali on kuin keskustelukumppani”, kuvaa Koitila suhdettaan materiaaliin.

Risto Kupiainen, 27, on kapellimestari, pianisti, säveltäjä ja sovittaja, joka on johtanut jo monia teatteriorkestereja. Syksyllä vuorossa on Helsingin kaupunginteatterin Billy Elliot -musikaali. Vaikka Kupiaisen työajasta 80 prosenttia menee tällä hetkellä teatterikapellimestarin töissä, hänelle itselleen se on vain yksi työtehtävä muiden muusikon töiden ohella.

Näyttelijä, muusikko ja ääninäyttelijä Petrus Kähkönen kiinnitettiin Helsingin Kaupunginteatteriin neljä vuotta sitten, vain 23-vuotiaana.

Sarjakuvantekijä Anna Sailamaan tarinoita on julkaistu naisen omien teosten lisäksi sekä kotimaisissa että ulkomaisissa antologioissa. Sailamaa on kiinnostunut tarinankerronnasta ja piirtää sekä kirjoittaa sarjakuvanovelleja ja -romaaneja.

Keittiömestari Jyrki Tsutsunen ystävineen haluaa saattaa ihmisiä yhteen poikkitaiteellisissa illanvietoissa, joissa kehon lisäksi myös silmät ja korvat tulevat ravituiksi. Kulttuurikeittiön ja Ravintola Hukkatilan pop-up-illoissa fine dining ei ole pikkusormi pystyssä pipertämistä.

Sopraano Angelika Klasin ohjelmisto ulottuu ooppera- ja kamarimusiikista musikaaleihin, ja näyttävä musiikkiteatteri on ollut hänen sydäntään lähellä aina. Syksyllä eräs ympyrä sulkeutuu, kun Klas nähdään Tamara Lundina Turun kaupunginteatterissa.

”Sirkustaiteilijan on rakastettava työtään, koska rahan takia tätä ei voi tehdä”, toteaa Sirkustaiteilija, jonglööri Sakari Männistö. Tärkeimpänä työkalunaan hän pitää omaa mielikuvitustaan, ja pyrkiikin antamaan kuvittelulle aikaa. Männistö on osa Agit-Cirk -ryhmää, jonka esityksiä on usein pidetty hiukan erikoisina. Tästä sirkustaiteilija on vain hyvillään.

Puheteatteria, tanssia, konsertteja, runoesityksiä, performansseja ja installaatioita valaissut Saija Nojonen näkee työnsä ryhmätyönä, jossa jokainen esiintyjä ja projektin tekijä tuovat omat värinsä valmiiseen taideteokseen. Valosuunnittelijan vastuulla on myös esimerkiksi näyttelijöiden työturvallisuus, siksi tietynlainen herkkyys ja nopea havainnointi kuuluu työhön olennaisesti.

Musiikkipedagogi ja hoivamuusikko Pia-Maria Björkman on työskennellyt niin vanhusten kuin vakavasti sairaiden lasten parissa musiikin keinoin. Musiikin hoitavista vaikutuksista tulee koko ajan lisää tutkimustietoa. "Musiikki puhaltaa iloa ja eloa vaikeisiinkin tilanteisiin."

Kuvataitelija, kuosisuunnittelija Paavo Halonen työstää teoksiaan kierrätysesineistä ja luonnonmateriaaleista. Taideteoksiksi taipuvat niin ystävien saksitut hiukset, puunoksat kuin täytetyt eläimet. Kuvataiteilijan työn ohessa hän suunnittelee kuoseja Marimekolle. ”Ihmisen päällä vaatekuosista tulee veistos”.

Kenkäsuunnittelija Terhi Pölkki työstää parhaillaan kahdeksatta mallistoaan. Naisen omaa nimeä kantava merkki on perustettu vuonna 2011. Pölkin kengät valmistuvat osittain kotimaassa, mutta osa kengistä tulee Portugalista tutulta tehtaalta. Terhi Pölkki kertoo, että kenkäsuunnittelijan työ edellyttää tekijältään paljon teknistä osaamista.

Kuvataiteilija Ville Andersson on kulttuurin suurkuluttaja, joka etsii kiintopisteitä taiteen eri lajeista. Anderssonin kuvallinen kieli ei rajoitu yhteen välineeseen. Hän maalaa, piirtää ja valokuvaa. Näiden taitojen lisäksi kuvataiteilijan työ vaatii kuitenkin myös laajempaa osaamista.

Kirjailija, toimittaja ja festivaalijohtaja Philip Teir, 34, on aina halunnut kirjoittaa. Ajatus romaanin kirjoittamisesta ei jättänyt Philip Teiriä rauhaan silloinkaan, kun hän sai olla monella tapaa unelmatyössään Hufvudstadsbladetin kulttuuritoimituksen päällikkönä.

Helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja lavarunoilija Erkka Mykkänen kuvaa esikoiskirjassaan absurdeja tapahtumaketjuja. Mies opettelee paremmaksi kirjoittajaksi lukemalla muiden tekstejä. Jo kymmenenvuotiaana hän tunsi kateutta siitä, että opettaja kehui luokkatoverin kirjoittamaa tarinaa, jos hänen omansa jäi huomiotta.

Timo Vaittiselle kuvataiteilijaksi ryhtyminen hieman päälle parikymppisenä oli luonnollinen vaihtoehto, kun mikään muu ala ei kiinnostanut. Monipuolinen taiteilija haluaa käyttää erilaisia välineitä ja tekniikoita sekä jatkuvasti kokeilla teoksissaan jotakin uutta.

Kirkkoherra, pastori ja tv-viihdyttäjä Teemu Laajasalo pitää itseään ennen kaikkea pappina. Se on mitä suurimmissa määrin tunnetyötä – ”ihmeellinen ja ihana, mutta samalla aivan älytön ammatti”. Viihdehommiin hän päätyi puolivahingossa.

Korusuunnittelija ja kuvataiteilija Katariina Guthwert tunnetaan erityisesti suunnittelemistaan ja toteuttamistaan yleisurhoollisuusmitaleista, joita ovat kantaneet muun muassa Sofi Oksanen, Riitta Uosukainen ja Jenni Haukio.