Tiedeykkönen

Tervetuloa vuoteen 2034 ja mielikuvitusmatkalle Kuuhun! Minne siellä kannattaisi mennä? Aivan kuten Maan pinnallakin, matkakohde kannattaa luonnollisesti valita oman mielenkiinnon mukaan.

Suomi on tilaamassa uusia hävittäjäkoneita Hornetien korvaajiksi. Millaisia ovat viisi tarjolla olevaa konetta ja millä perustein valinta tehdään? Laaja taustajuttu kertoo myös hävittäjien tekniikasta yleisesti ja taustoittaa tätä suurta hankintaa.

Tänä vuonna on 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen. Testaa tietosi kuulennoista!

Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Ilman sieniä Suomessa ei ehkä olisi metsiä, sillä männyt, kuuset ja muut puumme esiintyvät aina yhdessä sienikumppanin kanssa. Sienet pysäyttivät myös fossiilisten polttoaineiden synnyn: lahottajasienten kehittyminen kivihiilikaudella pysäytti eloperäisen materiaalin kertymisen maanpinnalle.

Maapalloa kiertää parhaillaan noin 4500 satelliittia, mutta vain reilu tuhat niistä toimii. Loput ovat hyödytöntä romua. Kiertoradoilla pyörivä romu aiheuttaa vaaraa uusille satelliiteille ja uhkaa avaruusmatkailua. Suomalaistutkijat etsivät romuongelmaan uusia ratkaisuja. Tutkijat ovat huolissaan avaruuden roskaantumisesta.

Hyvää syntymäpäivää, 100-vuotias Viro! Viro täytää 100 vuotta lauantaina 24. helmikuuta. Juhlaviikon aikana Yle Radio 1:ssä kuullaan paljon Viro-aiheisia ohjelmia. Musiikkia, historiaa, kulttuuria, ajankohtaisia aiheita.

Ihmisen kasvojen lihaksilla ja luilla on ratkaiseva rooli nielemisessä, puremisessa ja hengittämisessä, ilmeitä ja ulkonäköä unohtamatta. Siksi on tärkeää, että kasvaimen tai onnettomuuden vaurioittamat kasvot voidaan korjata ennalleen ja puuttuva luusto ja kudos voidaan rakentaa uudelleen. Kolmiulotteinen mallintaminen on tuonut avun luu- ja pehmytkudoksen puutoksiin.

Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta.

Syksy on erinomaista aikaa aloittaa tähtiharrastus, kun yöt ovat tummenneet ja sää vielä melko lämmin. Harrastus ei edellytä suuria välinehankintoja. Aluksi riittää hyvä tähtikartta, jonka avulla voi etsiä tähtikuviot taivaalta.

Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Kesä lähestyy ja nyt ovat käsillä viimeiset hetket tähtitaivaan tarkkailuun ennen vaaleita öitä. Toukokuun alussa tähdet näkyvät vielä hyvin. Katse kannattaa suunnata varsinkin etelätaivaalle, jossa pilkistää osa meille harvinaisesta Skorpionin tähdistöstä.

Suomi kuuluu maailman nopeimmin ikääntyvien maiden joukkoon. Ikääntyvä väestö tarvitsee jatkuvasti lisää tukipalveluja itsenäiseen asumiseen ja hoivaan samaan aikaan kun ikäluokat pienenevät. Hoivarobotit ovat yksi vastaus tähän ongelmaan. Mutta ovatko ihmiset kypsiä ottamaan hoivarobotit vastaan? Me teimme asiasta kyselyn ja tässä esittelemme sen keskeiset tulokset.

Huhtikuussa etelätaivaalla on laajahko Neitsyen tähdistö, jonka kirkkaimman tähden Spican lähellä on kirkas Jupiter. Spican lähellä on myös kaunis Sombrero-galaksi, jota kannattaa tavoitella kaukoputkella. Idän suunnasta kiertävät etelään harvinaisemmat kuviot Käärmeenkantaja, Käärmeenpää ja Käärmeenhäntä, jotka himmeätähtisinä ovat melkoinen haaste tarkkailijalle.

Maaliskuulle tyypillinen tähtikuvio Leijona näkyy hienosti myöhään illalla ja yöllä. Leijona löytyy helposti Otavan avulla: kun näet Otavan suoraan pääsi päällä, siirrä katse hiukan alemmaksi etelän suuntaan, siellä luuraa Leijona varsin mukavassa katselukulmassa.

Nyt helmikuussa on oiva tilaisuus tutustua eteläisen tähtitaivaan tarjontaan. Siellä avautuu nähtäväksi erinomainen kokoelma tähdistöjä tutkailtavaksi.

Syövästä tiedetään paljon mutta edelleen on iso mysteeri, miten syöpäsolut pystyvät välttämään luonnollisen solukuoleman. Elimistön miljardit solut uusiutuvat ja kuolevat jatkuvasti. Joskus solujen lisääntymisen ja kuoleman säätely voi pettää. Silloin solunjakautuminen on hallitsematonta, ja syöpä voi kehittyä. MYC-geenillä on tässä oma osuutensa. Nyt tutkijat yrittävät saada selkoa MYC-geenin säätelystä ja tätä kautta löytää täsmällisiä ja yksilöllisiä syöpälääkkeitä.

Unettomuudesta kärsii lukuisa määrä ihmisiä. Huonosti nukkuminen ei tee hyvää ihmiselle, ja kurjuus kasvaa, kun kilojakin kertyy. Eila oli positiivinen ihminen, mutta unettomuus teki hänestä ärtyisän ihmisen. Painoakin alkoi kertyä. Professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta tietää, kuinka kehno uni saa elimistön tsemppitilaan. Aineenvaihdunnan muutokset saavat aikaan tulehdustilan.