Tiedeykkönen

Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Kesä lähestyy ja nyt ovat käsillä viimeiset hetket tähtitaivaan tarkkailuun ennen vaaleita öitä. Toukokuun alussa tähdet näkyvät vielä hyvin. Katse kannattaa suunnata varsinkin etelätaivaalle, jossa pilkistää osa meille harvinaisesta Skorpionin tähdistöstä.

Suomi kuuluu maailman nopeimmin ikääntyvien maiden joukkoon. Ikääntyvä väestö tarvitsee jatkuvasti lisää tukipalveluja itsenäiseen asumiseen ja hoivaan samaan aikaan kun ikäluokat pienenevät. Hoivarobotit ovat yksi vastaus tähän ongelmaan. Mutta ovatko ihmiset kypsiä ottamaan hoivarobotit vastaan? Me teimme asiasta kyselyn ja tässä esittelemme sen keskeiset tulokset.

Huhtikuussa etelätaivaalla on laajahko Neitsyen tähdistö, jonka kirkkaimman tähden Spican lähellä on kirkas Jupiter. Spican lähellä on myös kaunis Sombrero-galaksi, jota kannattaa tavoitella kaukoputkella. Idän suunnasta kiertävät etelään harvinaisemmat kuviot Käärmeenkantaja, Käärmeenpää ja Käärmeenhäntä, jotka himmeätähtisinä ovat melkoinen haaste tarkkailijalle.

Maaliskuulle tyypillinen tähtikuvio Leijona näkyy hienosti myöhään illalla ja yöllä. Leijona löytyy helposti Otavan avulla: kun näet Otavan suoraan pääsi päällä, siirrä katse hiukan alemmaksi etelän suuntaan, siellä luuraa Leijona varsin mukavassa katselukulmassa.

Nyt helmikuussa on oiva tilaisuus tutustua eteläisen tähtitaivaan tarjontaan. Siellä avautuu nähtäväksi erinomainen kokoelma tähdistöjä tutkailtavaksi.

Syövästä tiedetään paljon mutta edelleen on iso mysteeri, miten syöpäsolut pystyvät välttämään luonnollisen solukuoleman. Elimistön miljardit solut uusiutuvat ja kuolevat jatkuvasti. Joskus solujen lisääntymisen ja kuoleman säätely voi pettää. Silloin solunjakautuminen on hallitsematonta, ja syöpä voi kehittyä. MYC-geenillä on tässä oma osuutensa. Nyt tutkijat yrittävät saada selkoa MYC-geenin säätelystä ja tätä kautta löytää täsmällisiä ja yksilöllisiä syöpälääkkeitä.

Unettomuudesta kärsii lukuisa määrä ihmisiä. Huonosti nukkuminen ei tee hyvää ihmiselle, ja kurjuus kasvaa, kun kilojakin kertyy. Eila oli positiivinen ihminen, mutta unettomuus teki hänestä ärtyisän ihmisen. Painoakin alkoi kertyä. Professori Tiina Paunio Helsingin yliopistosta tietää, kuinka kehno uni saa elimistön tsemppitilaan. Aineenvaihdunnan muutokset saavat aikaan tulehdustilan.

Mitä on lepo? Ihmisen on hyvä osata levätä tai ainakin hellittää hetkeksi muulloinkin kuin yöllä, ettei ylivireystila uhkaa. Päivän aikana virittynyttä oloa on syytä vähentää ja siirtyä rauhoittumisen tilaan. Ihminen voi parhaiten silloin kun uni, lepo ja toiminta ovat tasapainossa, ja vielä niin, että vaihtelu näiden asioiden kesken on mahdollisimman laajaa ja joustavaa.

Suomessa väki ikääntyy ja sitä myötä myös hoidontarve kasvaa. Samaan aikaan kuitenkin ikäluokat pienenevät. Suuri osa hoitajien työstä menee rutiininomaisiin tehtäviin, kuten välineiden kuljettamiseen tai sänkyjen pesuun eikä varsinaiseen hoitotyöhön. Hoivarobotit ovat yksi mahdollinen ratkaisu ongelmaan. Mutta miten sinä niihin suhtaudut? Auta tutkijoita vastaamalla kyselyyn.

Lumi peittää jo maan eikä oma galaksimme Linnunrata erotu enää yhtä valoisana kuin syksyn sysipimeinä öinä. Tämä johtuu lumesta siroavasta hajavalosta, joka heikentää galaksin näkyvyyttä hiukan.

Kuopion klassillinen lukio on hankkinut virtuaalitekniikkaa selvittääkseen, mitä iloa virtuaalitodellisuudesta voisi olla lukio-opiskelussa. Ainakin planeettojen ja ihmiskehon virtuaalisesta tutkimisesta ja 360-panoraamakuvista on ollut hyötyä oppimisessa.

Facebookilla on yli miljardi käyttäjää, joista se voi kerätä tietoa ja joille se voi näyttää mainoksia. Facebook antaa dataa myös kolmansille osapuolille, joiden liiketoimintaa on kerätä ja analysoida isoja datamääriä.

Tuhottuja muistomerkkejä, moukareilla hakattuja patsaita, ryösteltyjä museoita. Näille kuville altistumme joka päivä. Kulttuuriperinnön tuhoaminen ja ryöstely on ikiaikainen ilmiö, jota on yritetty suitsia aina Rooman valtakunnan ajoista alkaen. Silti Buddhat räjähtelevät ja roviot leimuavat tänäkin päivänä. Valloittaja haluaa tuhota sotavoiman lisäksi valloitettujen historian. Haemme vastausta siihen, että mihin valloittaja tällä pohjimmiltaan pyrkii. Kysymme myös, että onko kansakunnan muistin dementoiminen onnistunut Euroopassa oikeastaan koskaan.

Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

Koska dataa tuotetaan ja kerätään lähes käsittämättömän paljon päivässä, kerättyä dataa kaivelemalla voidaan löytää yllättävää tietoa. Henkilötietojen onkimisen ja muiden hieman karmivien esimerkkien lisäksi massadatan avulla voidaan rakentaa esimerkiksi jalkapallokoosteita liukuhihnalta työstävä kone.

Synteettisen biologian iGem –kilpailu kerää kokoajan enemmän osallistujia. Heitä oli jo yli 5000 viime vuonna 39 eri maasta. Suomen ensimmäinen joukkue koottiin Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston opiskelijoista vuonna 2014. Petra Tuomiranta ja Juuso Rusanen olivat mukana viime vuonna. Heidän iGem-tiiminsä teki tutkimusta saadakseen bakteeri E.

Ihmiskunnan energiatuotanto ei voi tulevaisuudessa perustua fossiilisiin polttoaineisiin. Suoraan auringonvalosta saatavat biopolttoaineet mullistavat energiasektorin. Ne edustavat kestävää tapaa tuottaa energiaa. Suorat biopolttoaineet syntyvät auringon valosta, vedestä ja hiilidioksidista eikä biomassaa tarvita lähtöaineena ollenkaan.

Mikäli sää sallii, taivas tarjoilee maanantaina kiinnostavan näytelmän seurattavaksi, kun aurinkokuntamme sisin planeetta Merkurius kulkee Auringon editse. Vaelluksen seuraamiseen on runsaasti aikaa, koko iltapäivän verran. Näytelmä alkaa klo 14.12 ja loppuu klo 21.41 auringon hiipuessa taivaanrannan taakse.