Tiedeykkönen

Kalassa proteiinit ovat terveellisemmässä paketissa kuin lihassa, sillä mukana tulee hyviä pehmeitä rasvoja ja D-vitamiinejia. Niillä on havaittu monia odottamattomia vaikutuksia meidän elimistöön. Jo kalan proteiinit saattavat laskea verenpainetta.

Suomella oli tärkeä rooli sääsatelliittitekniikan kehittämisessä. Tosin kyseessä ei ollut valtio nimeltä Suomi, vaan amerikansuomalainen tutkija Verner Suomi. Kalliiksi mielletyn avaruustekniikan avulla tehdyt sääennusteet säästävät nykyään valtavasti rahaa, jopa yli 60 miljardia vuoden aikana.

Tästä syystä kakofonia kuormittaa meitä.

Kolme syytä, miksi musiikilla on meihin niin suuri valta.

Testaa, miten musiikki vaikuttaa tunteisiisi.

Ihminen on kuin perimänsä. Geenimme ovat määrätty syntymähetkellä eivätkä ne muutu elämän aikana. Mutta miltä kuulostaa ajatus, että isoisäsi tai isoäitisi huonot elämäntavat ja kokemukset tulisivatkin näkyviin elämässäsi? Kenties suurempana riskinä vaikka 2-tyypin diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille tai psyykkisille häiriöille. Epigenetiikka voi saada tämän aikaan.

Tämän jutun aikana saa nauttia suklaata tieteen nimissä.

Binauraalinen biitti on aivojen illuusioääni, jonka väitetään muokkaavan aivoaaltojasi ja vievän sinut peräti muuntuneisiin tajunnantiloihin. Tutkimustuloksia on puolesta ja vastaan. Laita luurit päähäsi ja testaa itse.

Kreikkalaisessa mytologiassa Ikaros nousi lentoon käsiinsä kiinnitetyillä siivillä, jotka oli tehty vahasta ja linnun sulista. Lento päättyi kuitenkin ikävästi, koska hän nousi lähelle Aurinkoa ja sen paahde sulatti siivissä olleen vahan. Toivottavasti lähelle Aurinkoa laukaistava Solar Orbiter ei koe tätä samaa kohtaloa

Stressin tarkoitus on nostaa vireystilaa ja toimintakykyä. Negatiivisessa stressissä näemme uhan tai vaaratilanteen, positiivisessa stressissä asiat koetaan innostavina. Mutta oli stressi negatiivista tai positiivista, se kuormittaa ja rasittaa elimistöä, jos se on liiallista.

Hubblen ottama kuva Saturnuksesta on ihastuttanut kautta maailman. Mutta tämä avaruuskuvien tuottelias puurtaja on itse asiassa jo ikäloppu.

Tervetuloa vuoteen 2034 ja mielikuvitusmatkalle Kuuhun! Minne siellä kannattaisi mennä? Aivan kuten Maan pinnallakin, matkakohde kannattaa luonnollisesti valita oman mielenkiinnon mukaan.

Suomi on tilaamassa uusia hävittäjäkoneita Hornetien korvaajiksi. Millaisia ovat viisi tarjolla olevaa konetta ja millä perustein valinta tehdään? Laaja taustajuttu kertoo myös hävittäjien tekniikasta yleisesti ja taustoittaa tätä suurta hankintaa.

Vuonna 2019 oli kulunut 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen. Testaa tietosi kuulennoista!

Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Ilman sieniä Suomessa ei ehkä olisi metsiä, sillä männyt, kuuset ja muut puumme esiintyvät aina yhdessä sienikumppanin kanssa. Sienet pysäyttivät myös fossiilisten polttoaineiden synnyn: lahottajasienten kehittyminen kivihiilikaudella pysäytti eloperäisen materiaalin kertymisen maanpinnalle.

Maapalloa kiertää parhaillaan noin 4500 satelliittia, mutta vain reilu tuhat niistä toimii. Loput ovat hyödytöntä romua. Kiertoradoilla pyörivä romu aiheuttaa vaaraa uusille satelliiteille ja uhkaa avaruusmatkailua. Suomalaistutkijat etsivät romuongelmaan uusia ratkaisuja. Tutkijat ovat huolissaan avaruuden roskaantumisesta.

Ihmisen kasvojen lihaksilla ja luilla on ratkaiseva rooli nielemisessä, puremisessa ja hengittämisessä, ilmeitä ja ulkonäköä unohtamatta. Siksi on tärkeää, että kasvaimen tai onnettomuuden vaurioittamat kasvot voidaan korjata ennalleen ja puuttuva luusto ja kudos voidaan rakentaa uudelleen. Kolmiulotteinen mallintaminen on tuonut avun luu- ja pehmytkudoksen puutoksiin.

Moni meistä on mieluummin onnellinen kuin onneton. Onko omassa elämässä kohentamisen varaa? Minkälaista on hyvä ja onnellinen elämä? Aihepiiri tulee iholle ja tuntuu henkilökohtaiselta asialta.