Viime kevään Ulos luontoon -sarjassa pyrittiin auttamaan luontoa. Pirkka-Pekka Petelius ja Minna Pyykkö rakensivat vesilinnuille pesimälauttaa, auttoivat kaloja kutupuuhissa, kunnostivat rantaa ja niittyjä sekä houkuttelivat luontoa pihapiiriin. Mutta miten kävi kalojen kutupuuhien kunnostetulla joella ja kiinnostuivatko kaakkurit niille rakennetusta pesälautasta?
Viime keväänä Ulos luontoon Kevätseuranta ohjelmassa Minna Pyykkö ja Pirkka-Pekka Petelius muuttivat kaupunkipihan luonnon monimuotoisuutta vaalivaksi keitaaksi. Onnistuiko urakka? Tältä pihalla näyttää nyt
Suomi on tuhansien järvien maa, mutta myös usean uhanalaisen kalalajin maa. Haluaisitko sinä tehdä jotakin kalojen hyväksi? Jos omistat virtaavaa vettä tai asut sellaisen lähellä, voit hyvinkin auttaa vaelluskaloja. Perattuja koskia voi kunnostaa kutualueiksi ja kalojen vaellusesteitä voidaan poistaa.
Perinteisesti hoidettu niitty on perhosten ja pölyttäjien paratiisi. Myös ihmissilmä nauttii perinteisestä maalaismaisemasta laiduntavine lehmineen. Nämä näkymät ovat katoamassa Suomen kartalta, niiden osuus on kutistunut alle prosenttiin sadan vuoden takaisesta. Perinnemaisemien kadotessa katoaa myös niistä riippuvaiset kasvit ja hyönteiset. Niittyjen metsittymistä vastaan taistellaan lehmien ja lampaiden avulla.
Kaupungissakin voi asua luonnon keskellä. Espoossa omakotitalossa asuva biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro on muokannut kotipihastaan eläimiä kuhisevan luontokeitaan. Rikun vinkeillä pääset alkuun oman pihan suunnittelussa.
Meriin päätyy huolestuttavia määriä muoviroskaa. Rantojen tavallisin roska on tupakantumppi ja sekin sisältää muovia. Tuulen ja sateen mukana roskat voivat päätyä mereen kalojen ravinnoksi ja lopulta myrkyksi omalle ruokalautaselle. Asialle voi todellakin tehdä jotain.
Tänä keväänä Ulos luontoon Kevätseurannassa autetaan luontoa. Listalla ovat ainakin vesilinnun pesälautan rakennus, rannan siivoaminen ja kevätniityn kunnostus. Sinäkin voit auttaa luontoa osallistumalla talkoisiin!
Puiden tämän vuotinen kasvu on aluillaan ja lehdet heleän vihreitä. Heleimmillään lehdet ovat juuri niiden puhjettua, pikkuhiljaa raikas väri häviää ja tilalle tulee kesän tummuus. Tämä johtuu lehtivihreän määrästä lehdissä.
Kun mäyrä herää talviuniltaan, on aika aloittaa pesäkolon kevätsiivous. Yllättäen pesästä löytyykin suloisia poikasia. Mäyräemo opettaa poikasilleen mäyrän elämän tärkeimmät taidot, mistä löytyy kastematoja ja kuinka pesäkoloa kaivetaan. Katso millaista on mäyrän elämä.