Uudet levyt

Yhdysvaltalainen John Luther Adams (s. 1953) tunnetaan vahvoja mielikuvia ja tilavaikutelmia tuovista äänimaisemistaan. Nyt päätöksensä saa 2010-luvulla valmistunut orkesteriteosten trilogia. Ensin oli Become River, sitten menestysteos Become Ocean, ja viimeisimpänä nyt ensilevytyksensä saanut Become Desert.

Maltillista levytystahtia ylläpitävä Helsingin kaupunginorkesteri on ylikapellimestarinsa Susanna Mälkin johdolla taltioinut Béla Bartókin varhaista näyttämömusiikkia. Vaikka Bartókin tuotantoa levytetään ahkerasti, ei Puinen prinssi -balettia tai Ihmeellisen mandariinin konserttiversiota ole äänitteillä turhan usein kuultu.

Viime vuonna 80 vuotta täyttänyt Paavo Heininen tunnetaan sävellystuotantonsa lisäksi ennen kaikkea opetustyöstään. Heininen on arvostettu pedagogi, joka Sibelius-Akatemian sävellysprofessorin virassa toimiessaan oli taidemusiikin alueella merkittävä esteettisten suuntaviivojen määrittäjä Suomessa.

Hienostuneita sointivärejä, vivahteikasta orkestrointia sekä perinteistä virtuoosisuutta. Ainakin näitä voi kuulla tuoreelta Seattlen sinfoniaorkesterin omalta julkaisulta, joka sisältää orkesterin entisen nimikkosäveltäjän Marc-André Dalbavien (s. 1961) pääosin solisteille ja orkesterille laatimaa musiikkia.

Big dog little dog -duo on viulisti-säveltäjä Jessie Montgomeryn sekä basistin ja lauluntekijän Eleonore Oppenheimin projekti. Esikoisalbumillaan duo yhdistelee omalla persoonallisella tavallaan jälkiminimalismia ja americanaa.

Natsi-Saksan juutalaisvainot ja antisemitismi, joka vaikutti laajemminkin Euroopassa, myös Stalinin Neuvostoliitossa, tuhosi ihmiselämien lisäksi suuren osan vuosisadan merkittävintä taidetta. Se esti teosten syntymisen joko suoraan tai muutti taiteen tekijöiden kokemusta maailmasta niin merkittävästi että myös taide ja sen reseptio muuttuivat. Tästä voi hyvällä syyllä puhua Mieczyslaw Weinbergin kohdalla. Omaisten menehtyminen natsien käsissä, pako Puolasta Valko-Venäjän kautta Moskovaan ja suoraan Stalinin syliin jätti lähtemättömän jäljen Weinbergiin.

Hans Werner Henze oli säveltäjänä tyylillisesti moniääninen, hyvinkin moderni mutta lyyrisellä, teatraalisella ja jopa tunteellisella pohjavireellä, hän otti yhteiskunnallisesti kantaa ja viihtyi sellaisissa modernistien hylkimissä teoslajeissa kuin sinfoniassa ja oopperassa. Värikkäissä ja usein ohjelmallisissa teoksissaan Henze on kaiketi itse asiassa postmodernimpi kuin monet niin sanotut postmodernistit.

Myönnän auliisti, että on tiettyjä musiikinlajeja – ja ehkäpä jopa säveltäjiä – joita tuon häpeilemättä esiin aina kun voin. Romantiikan ajan laulumusiikki muun muassa kuuluu lemppareihini, myös musiikinhistoriallisen merkityksensä vuoksi: 1800-luvun musiikillista kieltä on melko mahdotonta irrottaa lauletuista sanoistaan silloinkaan kun se väittää olevansa Hanslickin sanoin “soiden liikkuvia muotoja” eli niin sanotusti absoluuttista musiikkia.

Jan Ladislav Dussek oli fortepianon virtuoosi, ensimmäisiä kiertäviä pianovirtuooseja jo Mozartin elinaikana, ensimmäisiä varhaisen romantiikan – tai myöhäisen klassismin pianovirtuooseja. Hän oli Beethovenin esikuva, jonka pianotekstuuri ennakoi Chopinia, jopa Schumannia ja Brahmsia. Dussek ei ollut näiden tapaan järjestelmällinen sävellystyönsä suhteen, ja hänen verraten laajaan tuotantoonsa on ollut melko vaikea päästä kiinni puutteellisten editioiden vuoksi.

Leif Segerstamin viime kevääseen päättynyt työ Turun filharmonisen orkesterin johdossa on tuottanut oivallisia ja palkittuja äänitteitä muun muassa Jean Sibeliuksen näyttämömusiikista sekä Brahmsin sinfonioista. Orkesterin ja sen nykyisen kunniakapellimestarin huolellinen paneutuminen itse asiaan paistaa myös tänä vuonna julkaistusta levystä Ludwig van Beethovenin oratoriosta Kristus öljymäellä.

Toivo Kuulan pianotuotantoa on viime vuosina taltioitu jo useamman pianistin toimesta. Viimeisimpänä Kuula-projektiin on tempautunut 1990-luvun puolessavälissä syntynyt pianisti Janne Oksanen.

Kaikki käy, kunhan se ei ole tylsää. Jokseenkin näin voisi summata yhdysvaltalaisen Jeffrey Brooksin (s. 1956) sävellysestetiikkaa. Brooks yhdistelee raikkaasti ja persoonallisesti elementtejä muun muassa taidemusiikista, popista, rockista, jazzista ja progesta. Lopputuloksena on pirteää ja hyvin rullaavaa jälkiminimalismia.

Yhdysvaltalaisen klarinetisti-säveltäjä Derek Bermelin (s. 1967) letkeä musiikki kurottelee moneen suuntaan. New Yorkissa kasvaneen Bermelin monipuolisen muusikkouden juuret ovat vahvasti rytmimusiikissa, kuten jazzissa, funkissa ja hip hopissa. Yhteykset niihin eivät ole tyystin katkenneet Bermelin omassa taidemusiikkituotannossakaan.

Kukaan säveltäjäkään ei toimi tyhjiössä, tuumii Etelä-Koreassa syntynyt ja nykyisin Yhdysvaltain itärannikolla toimiva pianisti-säveltäjä Juri Seo (s.1981). Kolmekymppisen Seon oma tuotanto ammentaa länsimaisen taidemusiikin soivista jatkumoista.

Klarinetisti-säveltäjä Airat Ichmouratovin (s. 1973) laatiman sävelistön ytimessä soi venäläinen romantiikka. Kun musikanttiseen ja verevään ilmaisuun lisätään vielä klezmer-vaikutteet, alkaa venäläis-kanadalaisen tekijän omasta kokemusmaailmasta ammentava tyyli hahmottua.

Yhdysvaltalainen muusikko-säveltäjä Caroline Shaw (s. 1982) luo kiinnostavaa sävelistöä, joka puhuttelee musiikinkuulijoita laajasti yli genrerajojen.

Australian kansallinen yleisradioyhtiö on julkaissut kahdentoista säveltäjän teoskokoelman. Eri lähteistä koottu julkaisu luo kiinnostavan kuvan Australian taidemusiikkielämään kattaen viimeisen seitsemänkymmenen vuoden ajanjakson.

Rochesterin filharmoninen orkesteri on kapellimestari Ward Staren johdolla taltioinut tuoretta yhdysvaltalaista orkesterimusiikkia. Painopiste on uudessa musiikissa, kun kaksi äänitteen kolmesta teoksesta on taltioitu ensimmäistä kertaa. Mukaan on mahtunut myös Samuel Barberin 1930-luvun puolessavälissä valmistunut sinfonia nro 1.

Kaija Saariahon (s. 1952) värikylläistä orkesterimusiikkia on jälleen tallennettu makusteltavaksi. Äänitteen kaikki teokset matkaavat mysteerien ja myyttien maailmassa.

Säveltäjä Galina Ustvoskajan (1919–2006) syntymän 100-vuotisjuhlallisuudet jatkuvat aktiivisena ympäri maailmaa. Uusin säveltäjän musiikkiin keskittyvä julkaisu päivittää mukavasti Ustvolskajan säveltäjäkuvaa.